Öljykasvien tuhoeläimet 2012

Samankaltaiset tiedostot
Valkuaiskasvien kasvinsuojeluhaasteet

Katsaus kasvukauden 2018 tuholaisiin

VILJA- JA ÖLJYKASVIPÄIVÄ HÄMEENLINNASSA AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIEN TUHOLAISISTA

Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan

Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Kevätrapsin lajikekokeet, peittaus, kasvinsuojelu

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Peltokasvien tuhoeläimet mitkä erityisiä haasteita muuttuvassa ilmastossa

Tarkalla rikkakasvi- ja tuholaistorjunnalla sato moninkertaistuu

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet

Kahukärpäset kiusasivat syysviljoja tänäkin syksynä

Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista

Mikä on muuttunut? MTT

Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta

Kokemuksia kesän 2011 kuminatilakierroksilta

Agrimarket- Viljelijäristeily

Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

Tuhoeläimet. Sisältö. Lähde: Farmit Tuhoeläimet - tunnistuskuvat.

Neonikotinoideja korvaavan uuden Buteo Start FS 480 -peittausaineen testaus kasvukausina

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

Öljykasveilla on kysyntää. Kehityspäällikkö Jaakko Laurinen Raisio-konserni

Kauran kasvinsuojelu

Tulevaisuuden kasvinsuojeluongelmat - tuholaiset

Vilja & öljykasvit 2014

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvitaudit ja tuholaiset peltoviljelyssä

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011

Viljan kasvinsuojelu Arto Markkula p

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Cyperkill 500 EC/ (5)

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

KUMINAN KASVINSUOJELU 2018

Kuminan perustaminen suojakasviin

Ympäristöhaittojen ehkäisy: Älä saastuta vesiä tuotteella tai sen pakkauksella. Vältä ruiskuttamista tuulisella säällä.

Kasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla. Vihti

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015

siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Mavrik 2 F/ (6)

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

MAATILAN SYPERMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan

Ympäristölle vaarallinen

Kaalikasvien tuholaiset muuttuvassa ilmastossa

Peltokasvien tuhoeläimet nyt ja tulevaisuudessa

Steward tuhohyönteisten torjuntaan. Steward. DuPont. insektisidi

Syysviljan kasvinsuojelu

Eväitä paremman sadon tuottamiseen

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Karate Zeon-tekniikka. Tuhoeläinten torjunta-aine. vaarallinen. lambda-syhalotriini 100 g/l. Valmistetyyppi: CS

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

FASTAC 50 Tehoaine: Valmistetyyppi: Käyttötarkoitus: Varoitukset: Käytön rajoitukset: Ympäristöhaittojen ehkäisy:

Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot. Tommi Oraluoma Suonenjoki

Sumi Alpha 5 FW/ (6)

Neonikotinoidit ja pölyttäjät

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.

Kylvö suoraan vai suojaan?

Mavrik 2 F/ (6)

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

DuPont Öljykasviohjelma

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

IPM periaatteet puutarhatuotannossa. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Tehoaineiden hyväksymiskriteereihin muutoksia: vaikutukset kasvintuotantoon Suomessa. Asiamies Mari Raininko Kasvinsuojeluteollisuus ry

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi

Sekaviljelyn vaikutus rypsin (Brassica rapa ssp. oleifera L.) kasvinsyöjiin ja niiden luontaisiin vihollisiin. Riikka Armanto

Kirppojen viljelyksellinen ja biologinen torjunta rypsin ja rapsin viljelyssä

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

FASTAC T. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg. Valmistetyyppi: WG

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Rypsin viljelyn mahdollisuudet. Liminka

Perunaseitin monimuotoinen torjunta

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kasvintuhoojat kuminakierrostiloilla 2012

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia

Porkkanan tuholaisten hallinta muuttuvassa ilmastossa

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Kuminan kasvinsuojelu

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Kasvinsuojeluaineiden aiheuttamat riskit ympäristöön sekä niiden hallinta

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan tautitilanne

Rypsin itämisen ja kasvuun lähdön edistäminen

Kasvinsuojeluaineiden käyttö rikkakasvien ja hyönteisten torjunnassa; kasvinsuojelukuulumiset. Marja Poteri Metsäntutkimuslaitos Suonenjoki

Gluteenittoman tattarin viljely

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

Transkriptio:

Öljykasvien tuhoeläimet 2012 Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus erja.huusela-veistola@mtt.fi Elonkierros peltopäivä 10.8. 2012

Kasvukausi 2012 Öljykasveja kylvössä kolmannes viime vuotta vähemmän rypsi 53 200 ha Rypsiala 1995-2012 rapsi 15 400 ha Satoarvio 70 milj. kg (ennakkosatotilasto 16.7.2012) Tike 2012 Viileä ja sateinen alkukesä hidasti kylvöjä, taimettumista ja kasvustojen kehitystä, seurauksena kehitysvaiheeltaan vaihtelevia kasvustoja

Öljykasveilla tuhoeläinongelmat yleisiä Eri kasvuvaiheessa eri tuhoeläimet Taimia vioittavat Kirpat (Phyllotreta sp.) Peltolude (Lygus rugulipennis) Etanat (Deroceras sp) Kukintoja vioittavat Rapsikuoriainen (Meligethes aenus) Lituja ja siemeniä vioittavat Rapsikärsäkäs (Ceutorhynchus obstrictus/assimilis) Litusääski (Dasineura brassicae) Lehtiä, kukintoja ja lituja vioittavat Kaalikoi (Plutella xylostella) Kaaliperhoset (Pieris sp.) ym. perhostoukat Sakari Raiskio

Öljykasveilla tuhoeläinongelmat yleisiä Kirppakesä 2007, ongelmia myös paikoin 2008, mutta 2009 erittäin vähän, 2010 & 2011 taas paikoin Peittausaineiden käyttö lähes välttämätöntä, mutta niidenkään teho ei aina riitä, jos taimettuminen hidasta ja epätasaista Rapsikuoriaista torjutaan rutiininomaisesti Kaalikoita haitaksi asti ajoittain esim. 1995, 2010 Insektisidien käyttö Rypsinoste-tiloilla kirppar. kuoriaisr. yhteensä 2007 1.3 (0-4) 1.6 (0-3) 2.8 (1-6) (36 lohkoa) 83 % 86 % 100 % 2008 0.7 (0-3) 1.3 (0-3) 2.1 (0-4) (73 lohkoa) 57 % 90 % 96 % 2009 0.2 (0-2) 1.4 (0-3) 1.6 (0-5) (65 lohkoa) 14 % 86 % 88 % Hyönteistorjunta käytännössä: Peittaus ja vähintään yksi torjuntaruiskutus

huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Kirppamäärät vaihtelevat, öljykasvien taimia tarkkailtava lkm/vko Kirppoja imupyydyksessä, Jokioinen 2006-2011 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Loppukesällä 2006 selvä kirppahuippu alkukesän 2007 ennätysmäärät Loppukesällä 2011 ei havaittavissa yhtä selvää huippua, samaa tasoa kuin edellisvuonna MTT/Huusela-Veistola & Grahn

Kirppojen torjunta insektisidillä peitattu siemen Cruiser OSR (tiametoksaami) Elado (beta-syflutriini & klotianidiini) jos taimettuminen hidasta ja/tai kirppoja on erittäin paljon, peittausaineen teho ei aina riitä taimettuvien öljykasvien tarkkailu välttämätöntä torjuntakynnys insektisidiruiskutukselle: jos sirkkalehtivaiheessa olevassa kasvustossa on runsaasti kirppoja (n. 1 kirppa/sirkkataimi) tai kolmannes lehtialasta on syöty torjuntaruiskutusta harkittava riippuu sääoloista kasvuston kunnosta ja kehitysnopeudesta

Rapsikuoriainen Meligethes aeneus säännöllisesti ja laaja-alaisesti esiintyvä vuosittainen ongelma pahimmat vioitukset jo ruusukevaiheessa epätasaiset ja eri vaiheessa olevat kasvustot hankaloittavat torjuntaa pyretroidiresistenssiä havaittiin tietyillä alueilla v. 2010 & 2011, viitteitä tehon heikkenemisestä myös 2012

Rapsikuoriaisen torjunta nuppuvaiheen vioitus vähentää pääverson satoa sadon kannalta haitallisinta seurauksena sivuversojen muodostus, pitkittynyt kukinta ja epätasainen kypsyminen torjunnan teho parempi torjuntakynnys insektisidi-ruiskutukselle vaihtelee: aikainen nuppuvaihe: 0.5-1 / kasvi myöhäinen nuppuvaihe: 1-2 / kasvi lähellä kukintaa 2-4 / kasvi Pyretroidien vaihtoehtoina : Biscaya (tiaklopridi) neonikotinoidi Mospilan (asetamipridi) neonikotinoidi Pyretroidiresistenssin kehittymisen estämiseksi erityyppisten torjunta-aineiden vaihtelu suositeltavaa

Kaalikoi Plutella xylostella maailmanlaajuisesti erittäin merkittävä tuhoeläin vaeltaja ei pysty talvehtimaan kunnolla Suomessa kasvinsuojeluongelmat edellyttävät kaukokulkeumaa ulkomailta v. 2012 ensimmäiset kaalikoit ilmavirtausten mukana jo toukokuussa, ei kuitenkaan ongelmia haitaksi asti v. 1995, 2010 MTT/Huusela-Veistola

Rapsikärsäkäs Ceutorhynchus obstrictus/assimilis munii lituihin toukat syövät siemeniä, aikuiset aiheuttavat nuppujen kuivumista ja litujen vähenemistä yhdessä lidussa vain yksi toukka yleistynyt merkitys kevätöljykasveilla vähäinen, koska tulee yleensä torjutuksi rapsikuoriaistorjunnan yhteydessä pyretroidiresistenssiä K-Euroopassa Litusääski Dasineura brassicae munii rapsikärsäkkään tekemien reikien kautta lituihin tyyninä lämpiminä päivinä yhden lidun sisällä monta toukkaa toukat syövät litujen sisäpintaa ja siemeniä vioituksen seurauksena lidut aukeavat helposti ja siemenet varisevat maahan talvehtii toukkana kotelokopassa maan pintakerroksessa (jopa useita vuosia) hyötyy syys- & kevätöljykasvien viljelystä samalla alueella MTT/Huusela-Veistola Växtskyddscentralernas bildarkiv/l.vimarlund

Öljykasvien tuhoeläinhallinnan haasteet Öljykasveilla paljon tuholaisia, merkitys vaihtelee vuosittain ja alueittain Nykytilanne Kirppaongelmat vaihtelevat Insektisidipeittaus välttämätön Rapsikuoriaistorjunta rutiinia (?) Kaalikoi voi yllättää Tulevaisuus Ilmastonmuutos Syysmuotoiset öljykasvit Pyretroidiresistenssi Torjunta-aineiden käyttörajoitukset? Tarkkailutarve ei ainakaan vähene!

Ajankohtaista tietoa uusista oppaista Kasvinsuojeluainerekisteri https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/ 21.8.2012 12