Teema 8: Työelämän vuorovaikutus Maarit Siromaa, OY, maarit.siromaa@oulu.fi Marika Helisten, OY, marika.helisten@oulu.fi Mirka Rauniomaa, OY, mirka.rauniomaa@oulu.fi Osoite: Englantilainen filologia, humanistinen tiedekunta, PL 1000, 90014 Oulun yliopisto Avainsanat: tauot, vuorovaikutus, työhyvinvointi Kollegiaalisen tuen osoittamisen ja vastaanottamisen käytänteet työpaikan taukotiloissa 1. Johdanto Esityksemme liittyy laajempaan työelämän vuorovaikutusta käsittelevään hankkeeseen, jossa tarkastelemme muiden muassa työntekijöiden välistä vuorovaikutusta tauoilla ja sen kytkeytymistä työhyvinvointiin. Esityksemme perustuu tähän mennessä keräämäämme videoaineistoon ja keskittyy vähän tutkittuun työhyvinvoinnin alueeseen: jokapäiväisen kollegiaalisen tuen käytänteisiin. Aineistomme koostuu yhden suomalaisen työyhteisön taukotiloissa videoiduista vuorovaikutustilanteista, joita tutkimme keskustelunanalyysiä hyödyntäen. Tunnistamme ja kuvaamme aineistossa esiintyviä kielellisiä ja kehollisia vuorovaikutuksen käytänteitä, joilla työntekijät osoittavat ja vastaanottavat kollegiaalista tukea. Esityksessämme kerromme yleisesti hankkeen taustasta, tutkimuskysymyksistä ja nykyisestä vaiheesta sekä esittelemme muutamia aineisto-otteita. 1.1 Tausta Aiemmat työpaikkojen vuorovaikutusta käsittelevät tutkimukset ovat korostaneet taukojen pitämisen ja arkisen sosiaalisen vuorovaikutuksen hyötyjä työnteolle. Eräässä tutkimuksessa esimerkiksi havaittiin, kuinka ryhmä insinöörejä jakoi keskenään tietoa ja kokemuksia yhteisten taukojen aikana ja kuinka tällä oli positiivisia vaikutuksia ryhmän jäsenten kykyihin tehdä työtään (Orr 1996). On myös osoitettu, että erilaiset vuorovaikutuksen muodot, jotka eivät täytä institutionaalisen puheen tyypillisiä tunnusmerkkejä, voivat olla merkityksellisiä organisaation toiminnan ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tällaisia vuorovaikutuksen muotoja ovat esimerkiksi epävirallinen keskustelu ennen alkavaa palaveria ( premeeting talk, Mirivel & Tracy 2005) tai rupattelu työn lomassa ( small talk, Maynard & Hudak 2008). Kuten kahdessa tuoreessa työpaikkojen taukoja käsittelevässä tutkimuksessa kuitenkin todetaan, lisää tietoa tarvittaisiin työntekijöiden toiminnasta ja vuorovaikutuksesta taukojen aikana sekä tämän toiminnan ja vuorovaikutuksen vaikutuksesta työntekijöihin itseensä ja työyhteisöihin, joissa he työskentelevät (Hunter & Wu 2016; Kim, Park & Niu 2017; ks. myös Martela, Pessi & Paakkanen 2017). Hankkeemme tarttuu tähän haasteeseen tutkimalla työpaikan taukojen vuorovaikutuksellista rakentumista sekä kartoittamalla taukojen aikana esiintyviä kollegiaalisen tuen käytänteitä muuttuvassa työyhteisössä. 1.2 Menetelmät ja aineisto Tutkimushankkeemme keskittyy yhteen koulutusorganisaatioon, jossa on meneillään suuri organisaatiomuutos, mukaan lukien henkilökunnan muutto uusiin työtiloihin. Hankkeessa dokumentoimme työyhteisön jokapäiväisiä toimintatapoja, taukokäytänteitä 1
ja näkemyksiä tämän muutosprosessin aikana, etnometodologisen keskustelunanalyysin (EMCA) ja etnografian menetelmiä hyödyntäen. Aineistomme koostuu mm. videotallenteista, havainnointiin perustuvista kenttämuistiinpanoista ja avainhenkilöiden haastatteluista. Konferenssiesityksessä esittelemämme alustavat tulokset perustuvat tähän mennessä keräämäämme videoaineistoon. 1.3 Tutkimuskysymykset Tarkastelemme esityksessämme, ja hankkeessamme ylipäänsä, taukoja eräänlaisena rajapintana työelämän ja henkilökohtaisen elämän välillä: tauoilla työntekijät huolehtivat omasta jaksamisestaan työaikana. Taukojen tarjoamalla rajapinnalla tapahtuu erilaisia toiminnallisia ja fyysisiä siirtymiä esimerkiksi työnteosta tauonpitoon tai työpisteestä taukotilaan (siirtymistä yleensä ks. esim. Robinson & Stivers 2001; vom Lehn 2013; Mortensen & Hazel 2014; Tuncer 2015). Keskitymme tutkimuksessamme tällaisiin siirtymiin sekä käytänteisiin, joilla siirtymiä mahdollistetaan, edistetään, hidastetaan tai estetään. Kiinnitämme erityistä huomiota taukojen ja siirtymien moraalisiin ja normatiivisiin näkökulmiin, eli siihen, miten tauot ja niihin liittyvät siirtymät alistetaan osallistujien väliselle neuvottelulle ja selonteolle. Samalla tutkimme, miten osallistujat omaksuvat ja rakentavat vaihtelevia institutionaalisia ja sosiaalisia roolejaan esimerkiksi asiantuntijoina, johtajina, työtovereina tai ystävinä (esim. Mondada 2012). Tähän teemaan liittyen pohdimme muun muassa, a) miten osallistujat siirtyvät tauoille ja tauoilta takaisin työn ääreen, b) miten osallistujat merkitsevät toimintansa tauonpidoksi tai työnteoksi ja c) miten osallistujat neuvottelevat toimintansa merkityksistä. Toinen esityksessämme ja hankkeessamme tarkastelemamme teema on kollegiaalisen tuen rakentuminen. Työtovereiden välisen yhteisymmärryksen ja yhteenkuuluvuuden on osoitettu olevan tärkeitä työpaikan yleiselle ilmapiirille ja työntekijöiden kaikelle hyvinvoinnille (esim. Baruch-Feldman ym. 2008), ja molemmat pohjautuvat hyvin pitkälti sosiaaliseen vuorovaikutukseen (esim. Burleson & MacGeorge 2002; Mäkitalo 2005). Lähestymme taukoja eräänä tärkeänä sosiaalisen vuorovaikutuksen esiintymisympäristönä ja ammennamme erityisesti aiemmasta keskustelunanalyyttisestä tutkimuksesta, jossa on kartoitettu osallistujien keinoja ylläpitää samanlinjaisuutta ja samanmielisyyttä sekä osoittaa tukea ja myötätuntoa toisilleen (esim. Gottlieb 1994; Jefferson 1988; Nguyen 2007; Pomerantz 1984; Siromaa 2012). Tutkimme muun muassa, a) millaisiin yksittäisiin toimintoihin ja toimintajaksoihin kollegiaalista tukea erityisesti sisältyy, b) millaisilla kielellisillä ja kehollisilla käytänteillä tukea osoitetaan ja vastaanotetaan ja c) millaisia käsityksiä työntekijöillä on kollegiaalisesta tuesta ja solidaarisuudesta työpaikalla ja taukojen merkityksestä niissä. 2. Havaintoja videoaineistosta Tutkimuksen tämänhetkinen aineisto koostuu suomalaisessa yliopistossa nauhoitetusta videoaineistosta. Materiaalia on vielä koossa niukasti, mutta kyseisen työpaikan taukotilan ilmiöitä voidaan tarkastella syvällisesti. Keräämme aineistoa lähitulevaisuudessa lisää moninaisilla menetelmillä: kuvaamme työpaikkojen taukotiloja sekä keräämme etnografista aineistoa muun muassa havainnoimalla ja haastattelemalla. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tarkastelemme aineistoa lähinnä multimodaalisen keskustelunanalyysin keinoin. Tarkastelun kohteena ovat tilanteet, joissa ihmiset jokapäiväisessä elämässään harjoittavat sosiaalista toimintaa ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Keskustelunanalyysille ominaisen mikroanalyysin 2
avulla pyrimme pääsemään käsiksi niihin taukotilojen vuorovaikutuksessa esiintyviin ilmiöihin, jotka ovat potentiaalisesti sidoksissa solidaarisuuden ja kollegiaalisen tuen osoittamiseen. Esimerkkejä tukea osoittavista käytänteistä ja ilmiöistä aineistossa ovat sekä työhön että henkilökohtaiseen elämään liittyvien kokemusten jakaminen mm. kertomusten muodossa, ammatillisen identiteetin rakentaminen ja ylläpitäminen esimerkiksi tilanteissa, joissa työntekijät pyrkivät yhteistyössä ratkaisemaan erilaisia työhön liittyviä ongelmia sekä taukotilaan saapumiseen ja sieltä poistumiseen ja töihin palaamiseen liittyvä neuvotteleminen yhteistoiminnallisesti. Aineistoesimerkkimme valottaa viimeksi mainittuja käytänteitä. Sen lähtötilanteessa neljä työtoveria istuu taukotilan pöydän ääressä vastatusten (katso kuva 1) ja alkaa yhdessä neuvotella tauon päättämisestä ja työtehtäviin palaamisesta. Kuva 1. Työtoverit taukotilan pöydän ääressä Esimerkissä keskitymme kuvassa äärimmäisenä vasemmalla näkyvään Pirkkoon sekä edessä oikealla näkyvään Johannaan, jotka ovat keskeisessä asemassa tauon lopetusta ja töihin paluuta rakennettaessa. Esimerkki 1: Pitäiskö sitä mennä töihin Toisiaan vastapäätä istuvien työtovereiden, Johannan ja Pirkon, vuorojen välillä on nähtävissä sekä kielellistä että kehollista resonanssia. Ensin Johanna katsoo rannekelloaan (rivillä 1), mitä seuraa välittömästi Pirkon samanlinjainen ele rivillä 2, jossa hän nostaa vasenta kättään ja koskettaa kelloaan. Pirkko tuottaa eleen kanssa samanaikaisesti puhutun vuoron: pitäskö sitä mennä töihin (rivillä) 3. Vuoro on jokseenkin ambivalentti kysymysmuotoinen ehdotus. Johanna vastaa pitäs- pitäs kait (rivillä 4), joka ilmaisee samaa ambivalenttia asennoitumista kuin Pirkon edeltävä vuoro, ikään kuin ilmaisten voisin jatkaa tässä teidän kanssanne, mutta työt kutsuvat. Tässä kontekstissa kellon katsominen ja siihen orientoituminen ovat merkkejä alkavasta siirtymästä pois taukotilasta ja takaisin työn ääreen. Johannan kellon vilkaisu käynnistää poistumissekvenssin, jossa kaikki osallistujat alkavat vaiheittain orientoitua poistumiseen. Osallistujat itse määrittelevät ajan, joka taukotilassa käytetään, joten 3
käytetty aika neuvotellaan yhteistyössä. Neuvottelu on resonoivaa sekä kielellisesti että kehollisesti. 3. Päätäntö Taukovuorovaikutus näyttäytyy mielenkiintoisena rajapintana yhtäältä suoraan työhön liittyvän, institutionaalisemman vuorovaikutuksen ja toisaalta työn ulkopuolisia asioita koskevan, arkisemman vuorovaikutuksen välillä. Tuon rajapinnan kautta pääsemme tarkastelemaan kollegiaalisen tuen osoittamista ja vastaanottamista hyvin käytännöllisellä tasolla mutta myös suhteessa työhyvinvointiin laajempana ilmiönä. Se, mitä tauoilla tapahtuu, kertoo nimittäin paljon työelämän vallitsevista ja muuttuvista kulttuureista: vaikka läsnäolon ja sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys tunnustetaan, saatetaan työntekijöille suositella etätyöskentelyä ja vaatia heiltä yhä enemmän tuottavuutta ja tehokkuutta. Kirjallisuus Baruch-Feldman, C., Brondolo, E., Ben-Dayan, D. & Schwartz, J. (2008) Sources of social support and burnout, job-satisfaction, and productivity. Journal of Occupational Health Psychology 7(1), 84 93. Burleson, B. & MacGeorge, E. (2002) Supportive communication. Teoksessa Knapp, M. L. & Daly, J. A. (toim.) Handbook of Interpersonal Communication. Thousand Oaks: Sage, 374 422. Gottlieb, B. H. (1994) Social support. Teoksessa Weber, A. I. & Harvey, J. H. (toim.) Perpectives on Close Relationships. Boston: Allyn&Bacon, 307 324. Hunter, E. M. & Wu, C. (2016) Give me a better break: Choosing workday break activities to maximize resource recovery. Journal of Applied Psychology 101(2), 302 311. Jefferson, G. (1988) On the sequential organization of troubles-talk in ordinary conversation. Social Problems, 35(4), 418 441. Kim, S., Park, Y. & Niu, Q. (2017) Micro-break activities at work to recover from daily work demands. Journal of Organizational Behavior 38(1), 28 44. vom Lehn, D. (2013) Withdrawing from exhibits: The interactional organisation of museum visits. Teoksessa Haddington, P., Mondada, L. & Nevile, M. (toim.) Interaction and Mobility: Language and the Body in Motion. Berlin: De Gruyter, 65 90. Martela, F., Pessi, A. B. & Paakkanen, M. (toim.) (2017) Myötätunnon mullistava voima. PS-kustannus. Maynard, D. W., & Hudak, P. L. (2008) Small talk, high stakes: Interactional disattentiveness in the context of prosocial doctor-patient interaction. Language in Society 37(5), 661 688. Mirivel, J. C., & Tracy, K. (2005) Premeeting talk: An organizationally crucial form of talk. Research on Language and Social Interaction 38(1), 1 34. Mondada, L. (2012) The dynamics of embodied participation and language choice in multilingual meetings. Language in Society 41, 213 235. 4
Mortensen, K. & Hazel, S. (2014) Moving into interaction Social practices for initiating encounters at a help desk. Journal of Pragmatics 62, 46 67. Mäkitalo, J. (2005) Work-related well-being in the transformation of nursing home work. Väitöskirja. Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Nguyen, H. (2007) Rapport building in language instruction: A microanalysis of the multiple resources in teacher talk. Language and Education 21(4), 284 303. Orr, J. E. (1996) Talking about Machines: An Ethnography of a Modern Job. Ithaca: Cornell University Press. Pomerantz, A. (1984) Agreeing and disagreeing with assessments: Some features of preferred / dispreferred turn shapes. Teoksessa Atkinson, J. M. & Heritage, J. (toim.) Structures of Social Action: Studies in Conversation Analysis. Cambridge: Cambridge University Press, 57 101. Robinson, J. & Stivers, T. (2001) Achieving activity transitions in primary-care encounters: From history taking to physical examination. Human Communication Research 27, 253 298. Siromaa, M. (2012) Resonance in conversational second stories: A dialogic resource for stance taking. Text & Talk 32(4), 525 545. Tuncer, S. (2015) Walking away: An embodied resource to close informal encounters in offices. Journal of Pragmatics 76, 101 116. 5