HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta 9.2.2016 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö
Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit eivät kuulu luontaisesti alueelle. Vieraslajit ovat levinneet maapallon ympäri. Kun vieraslaji on asettunut alueelle siitä ei pääse eroon, Haitalliset vieraslajit voivat siirtyä merialueilta toisille ja voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa meriympäristölle, ihmisten terveydelle, omaisuudelle ja luonnonvaroille, Entistä suuremmat laivat kuljettavat enemmän painolastivettä, eliöt säilyvät paremmin elossa nopeammissa laivoissa, uudet laivareitit ja satamat mahdollistavat uudet alkuperä- ja vastaanottoalueet, Ilmaston lämpenemisen aiheuttamat muutokset, Riski ja todennäköisyys haitallisten vieraslajien kulkeutumisesta lisääntyy, mutta etukäteen ei voi tietää milloin seuraava tuhoisa invaasio tapahtuu. 2
Kansainvälinen kehitys Painolastivesien mukana kulkeutuvat haitalliset vieraslajit nousivat yleiseen tietoisuuteen 1970-1980 luvuilla, YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, CBD (1992): vieraslajien leviämisen rajoittaminen, estäminen ja hävittäminen, HELCOM:n Itämeren toimintaohjelma (BSAP, 2007), CBD -> Suomen kansallinen vieraslajistrategia (2012), EU:n vieraslajiasetus (2015), kansallinen vieraslajilaki (voimaan 1.1.2016), EU:n meristrategiadirektiivi ja Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma 2016-2021 (2015) Yleissopimuksen ratifiointi, voimaansaattaminen ja toimeenpano tärkeää, koska kaikissa em. päätöksissä nojaudutaan painolastivesiyleissopimukseen merellisten vieraslajien kulkeutumisen ehkäisemiseksi. 3
Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma 2016-2021 Toimeenpanee meristrategiadirektiiviä, hyväksytty valtioneuvostossa 3.12.2015, Tavoitteena on, että vieraslajit eivät vaikuta haitallisesti alkuperäisiin lajeihin ja toiminnallisiin ryhmiin, ekosysteemien toimintaan eikä elinympäristöihin, Vuonna 2012 meriympäristön tilan arvioitiin olevan vieraslajien osalta pääosin hyvä, toimenpideohjelman tavoite on varmistaa hyvän tilan ylläpitäminen ja kaikilta osin sen saavuttaminen, Hyvä tila voidaan ylläpitää, jos uusia vieraslajeja ei saavu: HELCOM:n ja Suomen indikaattori on, että uusien vieraslajien saapuminen on estetty, Haitallisten vieraslajien torjumisen edistämiseksi ei esitetä uusia toimenpiteitä painolastivesiyleissopimuksen voimaantulon ohella (nykyinen toimenpide). 4
Painolastivesiyleissopimuksen keskeinen sisältö Ehkäistään ja vähennetään haitallisten vieraslajien kulkeutumista painolastivesien ja sedimenttien mukana kansainvälisessä meriliikenteessä, Ei vielä kansainvälisesti voimassa: - valtioita 47/tonnisto 34,56% (po. 35%), Suomi 0,15%, - tulee kansainvälisesti voimaan 12 kk em. edellytysten täyttymisestä. Kielletään käsittelemättömän painolastiveden päästäminen veteen, Koskee kaikkia laivoja sopimusvaltioiden merialueilla, riippumatta laivan lipusta, Painolastiveden käsittely määräysten mukaisesti (käsittelylaitteistot), sen jättäminen maihin tai painolastivettä ei tyhjennetä, 5
Poikkeukset ja vapautukset Vapautukset soveltamisesta (A-4 sääntö): - alukselle voidaan myöntää vapautus olla käyttämättä tietyllä reitillä painolastiveden käsittelylaitteistoa, mikäli riski haitallisen eliön siirtymiseen on pieni, - myönnetään alukselle/aluksille tietylle reitille kahden sataman tai paikan välillä, - Itämeren HELCOM-maat ovat kehittäneet yhteistyössä Koillis-Atlantin OSPAR-maiden kanssa yhteisen riskiperusteisen työkalun vapautusten myöntämisen tueksi, harmonisointityötä jatketaan. Poikkeukset soveltamisesta (A-3 sääntö): - hätätilanteet, - painolastivesi päästetään aluksesta samassa paikassa, josta kaikki painolastivesi on peräisin. 6
Painolastivesiyleissopimuksen soveltamisesta HELCOM:n kohdelajilista Itämeren alueen todennäköisesti haittaa aiheuttavista lajeista (41 kpl) laadittu OSPAR:n kanssa sovittujen kriteerien perusteella riskinarvioinnin pohjalta, Painolastivesien vaihto ei mahdollista Itämerellä, Riski meriympäristölle on olemassa, perinteisessä seurannassa saatetaan satunnaisesti tunnistaa haitallisia lajeja, Tarkkaa tietoa vieraslajien aiheuttamista kustannuksista ei ole mutta ne arvioidaan yleisesti merkittävästi suuremmiksi kuin torjunnan kustannukset. Arvio painolastivesiyleissopimuksen riittävyydestä mahdollinen sen jälkeen kun sopimus on ollut kansainvälisesti voimassa joitain vuosia. 7