Mitä on meneillä painolastivesiyleissopimukseen liittyen HELCOMissa ja IMO:ssa? Dosentti Anita Mäkinen Johtava asiantuntija Strategia

Transkriptio

1 Mitä on meneillä painolastivesiyleissopimukseen liittyen HELCOMissa ja IMO:ssa? Dosentti Anita Mäkinen Johtava asiantuntija Strategia Responsible traffic. A joint effort.

2 Sisältö Mitä meneillä painolastivesiyleissopimukseen (BWMC) liittyen 1. IMOssa 2. HELCOMissa Anita Mäkinen Liikenteen turvallisuusvirasto 2

3 IMO Merenkulku tarvitsee kansainväliset, globaalit säännökset. Säännökset, jotka koskevat kaikkia kauppamerenkulun aluksia neuvotellaan Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO), jossa 170 jäsenvaltiota. IMO:ssa päätökset tehdään sopimusosapuolten enemmistön kannan mukaan Anita Mäkinen Liikenteen turvallisuusvirasto 3

4 Helsinki Commission - HELCOM Helsinki Convention, Itämeren suojelusopimus, jonka sihteeristö on Helcom Itämeren alueen merkittävin suojelusopimus ja yhteistyöelin vuodesta 1974; uudistettu 1992 Keskeisin tehtävä on suojella Itämerta kuormitukselta (rehevöityminen ja saastuminen) 10 osapuolta (9 Itämeren valtiota ja Euroopan Unioni) Liikenteen turvallisuusvirasto

5 Merenkulku jatkuvassa kasvussa Itämerellä Joka hetki >2000 alusta liikenteessä Itämerellä Liikenteen turvallisuusvirasto

6 Myös alusten koko kasvaa Liikenteen turvallisuusvirasto

7 Painolastivesi miksi? 7 Liikenteen turvallisuusvirasto

8 Seuraus J Bruun, FIMR Anita Mäkinen Liikenteen turvallisuusvirasto 8

9 Historiaa Vieraslajit ovat levinneet maailman ympäri ihmisen välityksellä vuosisatojen ajan. Ongelman vakavuus tiedostettiin oikeastaan vasta luvuilla. Guidelines for Preventing the Introduction of Unwanted Organisms and Pathogens from Ships' Ballast Water and Sediment Discharges (MEPC.50(31)) adopted in 1991 The United Nations Convention on Biological Diversity (Biodiversiteettisopimus, 1992) pyytää jäsenmaita estämään invaasiot MEPC ohjeet uudistettiin 1993: Resolution A.774(18) jossa myös MSC- ja MEPC komiteoita pyydetään kehittämään sitovat määräykset 1997 resoluutio A.868(20) - Guidelines for the control and management of ships' ballast water to minimize the transfer of harmful aquatic organisms and pathogens hyväksyttiin Painolastivesiyleissopimus hyväksyttiin Lontoossa HELCOM maiden ympäristöministerit päättivät osana Itämeren toimintasuunnitelmaan (2007), että maat ratifioivat yleissopimuksen 2010 tai viimeistään 2013 mennessä Liikenteen turvallisuusvirasto 9

10 Painolastiveden ja sedimentin hallinta Katsastukset ja todistuskirjat Tarkastukset Painolastivesisuunnitelma ja päiväkirja Painolastiveden hallintastandardit (D-1 ja D-2) Vapautukset Poikkeukset Guidelines Liikenteen turvallisuusvirasto 10

11 Painolastiveden hallinta Vaihtoehdot Painolastivettä ei tyhjennetä Painolastiveden jättö maihin Painolastiveden vaihto (D1 standardi) Painolastiveden käsittely (D2 standardi) Liikenteen turvallisuusvirasto 11

12 Painolastiveden vaihto Painolastiveden vaihto saattaa olla turvallisuusriski. Sopimus vaatiikin vaihtoa vain jos aluksen turvallisuus voidaan taata. Reitiltä poikkeamista ja viivästystä ei myöskään vaadita vaihdon takia. 95% vedestä vaihdettava, tai 3 kertaa koko volyymi flow-through metodia käyttäen 200 mpk lähimmästä maasta, 200m syvyys tai 50 mpk lähimmästä maasta, 200m syvyys tai erityisillä painolastiveden vaihtoalueilla ->Ei tule kysymykseen Itämerellä (HELCOMin Ministerikokouksen päätös 2010) Liikenteen turvallisuusvirasto 12

13 Yleissopimuksen ohjeistukset G1-G14 G1 Sedimentinvastaanottolaitteistot, MEPC.152(55) G2 Näytteenotto, MEPC.173(58) G3 Vastaavat menetelmät, MEPC.123(53) G4 Painolastivesien hallinta ja painolastivesisuunnitelman kehittäminen, MEPC.127(53) G5 Vastaanottolaitteistot, MEPC.153(55) G6 Painolastivesien vaihto, MEPC.124(53) G7 Riskinarviointi vapautuksiin, MEPC.162(56) G8 Tyyppihyväksyntäohjeistus, MEPC.174(58) G9 Aktiivisen ainesosan hyväksyntä, MEPC.169(57) G10 Laitteistojen prototyyppiteknologiaohjelmien hyväksyminen, MEPC. G11 Painolastivesien vaihdon suunnittelu ja rakennestandardit G12 Aluksien sedimentin hallintaan suunnittelu- ja rakennestandardi G13 Lisätoimet liittyen painolastivesien hallintaan, sisältäen hätätilanteet G14 Painolastivesien vaihtoalueen suunnittelu Liikenteen turvallisuusvirasto 13

14 Käsittelylaitteistojen tyyppihyväksyntäohjeistus (G8) Administraatiot hyväksyvät laitteistot (G8 ohjeen mukaisesti). Kemikaaleja käyttävät menetelmät tarvitsevat myös IMO:n hyväksynnän (G9 ohjeen mukaisesti). Käsittelylaitteiston on oltava turvallinen alukselle, miehistölle ja ympäristölle. Laitteiston täytyy tietenkin myös täyttää D-2 standardin tehokkuusvaatimukset Liikenteen turvallisuusvirasto 14

15 MEPC67- kokouksessa päätös G8-ohjeistuksen avaamisesta MEPC 67/2/6 Measures to be taken to facilitate entry into force of the International Convention for the Control and Management of Ships' Ballast Water and Sediments, 2004 ICS, IUMI, BIMCO, INTERTANKO, CLIA, INTERCARGO, InterManager, IPTA, IMCA, INTERFERRY, ITF, Nautical Institute and WSC Kirjeenvaihtotyöryhmä (Suomi jäsen) Liikenteen turvallisuusvirasto 15

16 Kaikkea ei ole vielä ratkaistu Valvontakeinot vielä lopullisesti määrittelemättä: IMO:ssa ohjeet painolastiveden näytteenotolle sekä näytteiden analysoinnille viimeistelyssä. Myös PSC ohjeet viimeistelyssä, sopiminen indikatiivisesta näytteenotosta. Vapautukset ja riskiarvioinnit: Yleissopimus antaa mahdollisuuden myöntää vapautuksia määritetyillä reiteillä oleville aluksille. Edellytyksenä riskiarviointi G7 ohjeiden mukaan. Vapautus vain jos kyseisellä reitillä arvioidaan olevan alhainen riski lajien leviämiselle painolastiveden mukana. G7 ohje ei sovellu sellaisenaan Itämerellä tehtäviä riskiarviointeja varten. Vapautusten myöntäminen vaatii tiivistä yhteistyötä lähellä olevien maiden kesken. HELCOM kehittänyt yhdessä OSPARin kanssa ohjeistuksen, HELCOM/OSPAR Harmonized Procedure, jonka Suomi esitteli yhdessä Viron kanssa PPR2-kokouksessa tammikuussa Liikenteen turvallisuusvirasto 16

17 G7 riskinarviointiohjeistuksen mahdolliset muutokset G7:n kahdeksan pääperiaatetta (Effectiveness, Transparency, Consistency, Comprehensiveness, Risk Management, Precautionary, Science based, Continuous improvement). Ja kolme vaihtoehtoista menetelmää (Environmental matching risk assessment; Species biogeographical risk assessment ja Species-specific risk assessment) Tanska et al., on nostanut esiin IMOssa (MEPC67) erityisesti ongelmat liittyen vapautusten myöntämiseen koskien lyhyitä ulkomaanliikenteen etäisyyksiä, esim. Tanskan ja Ruotsin välillä (Helsingborg-Helsingör). Tanska on esittänyt että riskiarvioita tehtäessä otettaisiin käyttöön uusi termi Same Risk Area, jonka sisällä alus voisi saada vapautuksen ilman riskiarviointia. Asia todettu IMO:ssa ajankohtaiseksi ja asian ratkaisemiseksi joudutaan todennäköisesti muuttamaan G7 ohjeistusta. Alukset tarvitsevat vapautuksen heti yleissopimuksen voimaantullessa tai viimeistään kun alukselle tulee asentaa käsittelylaitteisto IMO:n päätöslauselman A.1088(28) aikataulun mukaisesti Liikenteen turvallisuusvirasto 17

18 HELCOM MARITIME14 HELCOM/OSPAR Harmonized Procedure edellyttää lajiluetteloa (target species list), jonka perusteella riskinarviointi lajien siirtymiselle tehdään. HELCOM MARITIME 14-kokous perusti ad Hoc kirjeenvaihtotyöryhmän viimeistelemään lajilistan joulukuussa 2014 päivitettyjen kriteereiden perusteella. Edelleen kirjeenvaihtotyöryhmän tehtävänä on ollut keskustella siitä, ovatko jäsenvaltiot edelleen sen päätöksen takana, että Itämerelle ei perusteta painolastiveden vaihtoalueita (HELCOM Ministerial meeting 2010). Kirjeenvaihtotyöryhmän tehtävä on myös tarkastella, voivatko kaikki Itämeren valtiot yhtyä Ruotsin ja Tanskan tulkintaan IMO-resoluutiosta A.1088(28), että mitään ylimääräisiä enetelmiä painolastiveden käsittelemiseksi ei tarvita ennen kuin D2- säännöt tulevat voimaan Liikenteen turvallisuusvirasto 18

19 Kiitos! Anita Mäkinen Liikenteen turvallisuusvirasto 19

20 Vapautukset ja poikkeukset Vapautukset: Hakemuksesta, riskiarvioinnin perusteella (G7) Alhaisen riskin reiteille. Reitti- ja alusspesifinen Voimassa 5 v. väliarvio tehtävä Muita maita konsultoitava IMO:a informoitava Riskiarviointi hankalaa, tarvitaan mm lajistotietoa HELCOM ja OSPAR kehittäneet periaatteita Poikkeukset: Aluksen turvallisuuden tai hengen pelastamiseksi Aavalla merellä otettu ja päästetty vesi Samassa paikassa päästetty painolastivesi Ei saa sekoittua muualta peräisin olevaan veteen/sedimenttiin Mikä on sama paikka? HELCOM tutkimuksessa selvitellään parhaillaan Liikenteen turvallisuusvirasto 20

21 Vaikutukset Vieraslajien vaikutukset: Vaikutukset taloudelle miljardiluokkaa Vaikutukset ympäristölle suuret, yksi neljästä suurimmista uhkista merelliselle ympäristölle Vaikutuksia ihmisten terveydelle Etukäteen ei voi tietää milloin seuraava tuhoisa invaasio tapahtuu Kun laji on asettunut, siitä ei pääse milloinkaan eroon Ratifioinnin vaikutukset: Painolastiveden käsittelylaitteistot maksavat (investointi, asennus ja käyttökustannukset) Korjaussatamille uusi velvoite Viranomaisille lisää tehtäviä Teknologiayrityksille uusi markkina Riski vieraslajien leviämiseksi pienenee merkittävästi Alusten on noudatettava määräyksiä vaikka Suomi ei ratifioisikaan Liikenteen turvallisuusvirasto 21

22 Yhteenveto Painolastivesiyleissopimus on oleellinen työkalu invaasioiden estämiseksi Aluksi painolastiveden vaihto Lopulta painolastiveden käsittely Epävarmuuksia (esim. näytteenotto, vapautukset) Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan Nopea ratifiointi olisi tärkeää J Bruun, FIMR Liikenteen turvallisuusvirasto S. Saesmaa, FIM

23 Painolastivesiyleissopimus (BWMC) Koskee kaikkia kansainvälisessä liikenteessä olevia aluksia, jotka voivat kuljettaa painolastivettä. Koskee myös niiden maiden aluksia, jotka eivät ole ratifioineet sopimusta (ratifioineiden maiden aluevesillä). Maat saavat itse päättää koskeeko sopimus huvialuksia, joihin mahtuu alle 8 m 3 painolastivettä. Sopimus ei koske puolustusvoimien aluksia. Painolastiveden hallinta aina, ellei voida osoittaa että riskiä lajien leviämiselle ei ole (riskianalyysi). Liikenteen turvallisuusvirasto