PardiaEkstra edustajakokouksesta 2017 Pardian edustajakokous teki valintoja ja linjasi tulevaa Palkansaajajärjestö Pardian ylin päättävä elin on edustajakokous. Edustajajakokous on joka vuosi, mutta 31.10.-1.11.2017 oli myös valintakokous, joka aloittaa uuden nelivuotiskauden. Edustajakokouksessa valittiin puheenjohtaja ja hallitus sekä linjatiin Pardian toimintalinja 2018 2021.
Palkansaajajärjestö Pardian toimintalinja 2018-2021 Edustajakokous hyväksyi Pardian toimintalinjan vuosille 2018 2021. Asiakirjaa täydennetään vuosittain toimintasuunnitelmalla, jossa on toimintalinjaa tukevat toiminnan keskeiset painopisteet. Toimintalinjaan kuuluu myös toimintaympäristön analyysi. Visio Hyvinvointia, tukea ja turvaa jäsenistölle. Toiminta-ajatus Pardia hoitaa jäsenistönsä edunvalvontaa neuvottelujärjestönä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Arvot Ennakkoluulottomuus, tasa-arvo, vastuullisuus. Tunnistamme edunvalvonnan erityistarpeet niin valtiolla kuin yksityisillä sopimusaloillamme. Virka- ja työehtosopimuksemme vastaavat muuttuvan työn vaatimuksia. Jäsenten työpaikoille on tulossa paljon rakenteellisia muutoksia. Varmistamme, että säilytämme neuvottelu- ja sopimusoikeutemme muutoksissa. Henkilöstövähennykset, muutokset organisaatioissa ja työmenetelmissä ovat johtaneet tehtävien vaatimusten ja työn määrän lisääntymiseen. Palkkausjärjestelmien ja palkitsemisen tulee vastata näihin muutoksiin. Pardian kaikilla sopimusaloilla on ajan tasalla olevan tavoitteet palkkauksen, palkkausjärjestelmien ja palkitseminen kehittämiseksi. Vahvistamme jäsenten mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työaikoihinsa. Edistämme työhyvinvointia esimerkiksi ottamalla käyttöön työntekijälähtöisen työvuorosuunnittelun ja mahdollistamalla etätyön käytön nykyistä laajemmin eri työntekijäryhmille. Työaikapankit ja muut työntekijälähtöiset joustot otetaan laajasti käyttöön. Matka-aika luetaan työaikaan. Strategiset tavoitteet Palvelussuhteen ehtoja uudistetaan vastaaman jäsenten ja työelämän tarpeita Sopimustoiminnan ratkaisujen on kestettävä vertailu työmarkkinoilla. Jäsenten ansioiden ja ostovoiman kehityksen on oltava hyvää. Palkkauksen ja palvelussuhteen ehtojen tulee olla kilpailukykyiset. 2 Jäsenten asemaa sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia työssä vahvistetaan Toimintaa ohjaavana periaatteenamme on turvata jäsenistön palvelussuhteiden jatkuvuus ja palvelussuhteiden ehdot erilaisissa muutostilanteissa. Vaikutamme niin, että muutosturva on ennakoivaa. Jäsentemme valmiuksia ja osaamista tulee vahvistaa niin, että heidän työmarkkinakelpoisuutensa paranee tulevaisuudessa.
Korostamme yhteistoiminnan merkitystä ja valvomme sen toteutumista muutosten yhteydessä. Edellytämme, että järjestöt otetaan mukaan uudistusten valmisteluihin niiden eri vaiheissa ja tasoilla. Tuemme STTK:n esitystä yhteistoimintalain uudistamisesta. Edistämme jäsentemme vaikuttamismahdollisuuksia omaan työhönsä. Tällä hetkellä jokainen valtion virasto on juridisesti oma itsenäinen työnantaja, jonka mukaan määräytyvät työnantajavastuut. Valtio on nähtävä jatkossa irtisanomistilanteissa yhtenä työnantajana, jolloin jo ennen irtisanomisia on selvitettävä mahdollisuudet työllistyä muihin valtion virastoihin ja laitoksiin. Valtioneuvoston periaatepäätös muutosturvasta on laadittu organisaatiomuutoksia silmällä pitäen. Periaatepäätöstä on noudatettava ja rahoitus on turvattava valtion budjettiin varattavalla erillisellä muutosturvarahalla. Jäsenten tukena on kattava ja osaava henkilöstöedustajien verkosto. Henkilöstöedustajien toimintaedellytykset turvataan. Parannamme vuorovaikutusta jäsenten kanssa. Vaikutamme ja osallistumme työelämään ja sitä koskevan lainsäädännön kehittämiseen. Työelämän muutos haastaa Neuvottelutoimintaa uudistettava Julkisen talouden haasteet Työmarkkinakenttä muutoksessa Organisaatiouudistukset jatkuvat Toimintaympäristön analyysi Työelämän muutos haastaa Työelämä on voimakkaassa muutoksessa. Digitalisaatio etenee nopeasti ja haastaa työnteon tavat, paikat ja nykyiset työtehtävät. On nähtävissä, että yhä enemmän nykyisiä tehtäviä kyetään toteuttamaan ilman ihmisen työpanosta. Lähiajan kysymys on, miten työtä tulee riittämään 3 kaikille. Näkökannat tämän osalta kuitenkin vaihtelevat. Uudet tekemisen tavat ja digitalisaatio myös luovat uusia toimialoja ja tehtäviä. Pardian jäsenistöön nämä haasteet kohdistuvat keskimääräistä suurempina. Merkittävä osa jäsenistöstämme työskentelee tehtävissä, joiden on ennustettu keskipitkällä aikavälillä poistuvan. Ammattiyhdistysliikkeen ja Pardian on kyettävä vastaamaan tähän nopeaan muutokseen siten, että jäsenistöllemme löytyy järkevä ja kohtuullinen polku muuttuviin tai kokonaan uusiin tehtäviin.
Julkisen talouden haasteet Suomen kansantalous on lähtenyt vuonna 2017 ripeään kasvuun. Julkiseen talouteen hyvä kehitys heijastuu kuitenkin vasta viiveellä. Valtiontalous on vielä vuosia alijäämäinen. Julkisen talouden haasteet pitävät Suomessa yllä aktiivista keskustelua julkisen sektorin koosta. Vaikka keskustelu on monesti virheellisiin faktoihin perustuvaa ja ideologistakin, on sillä vaikutusta julkisen sektorin työntekijöihin ja heidän edunvalvontaansa. Suomalainen julkinen sektori ja erityisesti valtionsektori on Euroopan ja maailman huippua niin tavoitteidensa toteuttajana kuin millä tahansa tehokkuusmittareilla mitattuna. Tämä perustuu pitkälti julkisen sektorin osaaviin ja tehtäviinsä sitoutuneisiin työntekijöihin. Organisaatiouudistukset jatkuvat Julkinen sektori on jo 1990-luvulta lähtien ollut myllerryksessä. Esimerkiksi Sote- ja maakuntauudistus etenee ja toteutunee vuoden 2020 alusta lukien. Keskushallinnon uudistaminen jatkuu. Virastojen yhtiöittäminen ja yksityistäminen muuttavat perinteistä tapaa tuottaa valtion palveluja. Valtiosektorin koko supistuu edelleen. Elinkeinoelämän keskusliitto Ek irtaantui keskitetystä sopimustoiminnasta. Jatkossa työ- ja virkaehtosopimukset neuvotellaan liittotasolla. Kolmikantaiseen sopimiseen ja valmisteluun esimerkiksi eläkkeistä, työlainsäädännöstä ja työelämää koskevasta sosiaaliturvasta tarvitaan edelleen keskusjärjestöjä. Keskusjärjestöjen roolin muuttuessa ja liittotason neuvottelujen korostuessa myös järjestökenttä on muutoksessa. Suomessa järjestäytymisaste on edelleen maailman korkeimpia, mutta se on ollut laskussa viimeiset parikymmentä vuotta. Korkean järjestäytymisasteen ylläpitäminen on tärkeää ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvallan säilyttämiseksi. Neuvottelutoimintaa uudistettava Työelämän ja yhteiskunnan muutoksen on heijastuttava neuvottelutoimintaan ja sen tavoitteisiin. Esimerkiksi työn tekemisen aika- ja paikkasidonnaisuus vähenee edelleen. Tällä on väistämättä vaikutusta työ- ja virkaehtosopimusten työaikamääräyksiin. Tavoitteet on määriteltävä uudelleen siten, että virkaja työehtosopimusten määräykset toimivat muuttuvassa työelämässä. Vanhoista ajattelutavoista on osattava luopua ja luotava uutta tilalle. Jatkuvaa uudistumista tapahtuu ja siihen on varauduttava myös yliopistoissa, Kelassa sekä yrityksissä, joissa meillä on työehtosopimuksia. Työmarkkinakenttä muutoksessa Edustajakokouksessa puhetta johtivat Reijo Virkkunen (Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT) ja Elisa Hyytiäinen (Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliittoyhl). Kokouksen sihteereinä toimivat Pardian toimistosta hallintosihteeri Päivi Virta ja järjestöpäällikkö Timo Nousiainen. 4
Toimintasuunnitelma ja painopisteet vuodelle 2018 Edustajakokous hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman, jossa on toiminnan keskeiset painopisteet. Vuonna 2018 toiminnan painopisteet ovat: 1) virka- ja työehtosopimustoiminta, 2) maakunta- ja eduskuntavaaleihin sekä hallitusohjelmaan vaikuttaminen ja 3) järjestön vahvistaminen. Virka- ja työehtosopimustoiminta Valtaosa Pardian jäsenistön virka- ja työehtosopimuksista päättyy 31.1.2018. Sopimustavoitteet tulevalla kaudella määritellään yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Tulevan sopimuskierroksen tärkeimpiä tavoitteitamme ovat jäsenten ostovoiman turvaaminen palkankorotuksilla, samapalkkaisuuden ja tasa-arvon edistäminen, henkilöstön edustajien aseman parantaminen sekä palkkausjärjestelmien kehittäminen. Viestimme aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti sopimusneuvotteluista ja niiden tuloksista. Päivitämme koulutus- ja viestintämateriaalin vastaamaan sopimusmuutoksia. Pardia tukee jäsenjärjestöjään ja näiden neuvottelijoita virastoissa, laitoksissa, yrityksissä, yliopistoissa ja Kelassa käytävissä virka- ja työehtosopimusta koskevissa neuvotteluissa. Sopimusten hyväksymisen jälkeen valvomme sopimusten toteuttamista ja jatkamme sopimusten kehittämistä ves- ja tes-työryhmissä. Laadukkaalla ja tuloksellisella edunvalvontatyöllä tuemme vahvaa järjestäytymisastetta ja jäsenjärjestöjemme jäsenhankintaa. Maakunta- ja eduskuntavaaleihin sekä hallitusohjelmaan vaikuttaminen Ensimmäiset maakuntavaalit on suunniteltu pidettäväksi lokakuussa 2018 ja eduskuntavaalit pidetään 14.4.2019. On tärkeää, että vaaleissa käytetään äänioikeutta. Pardia pitää maakunta- ja eduskuntavaaleja esillä omissa viestintäkanavissaan. Pardialaisilla ehdokkailla on mahdollisuus esittäytyä Pardian kotisivuilla. Maakuntavaaleissa pidämme esillä valtiolta maakuntiin siirtyvien tehtävien sujuvaa haltuunottoa, resurssointia sekä maakuntiin siirtyvän jäsenistön aseman turvaamista. Vuoden 2019 hallitusohjelman valmistelutyö puolueissa alkaa keskeisesti jo vuonna 2018. Hallitusohjelma määrittää pitkälti valtiosektorin tulevaisuutta seuraavalle nelivuotiskaudelle. Vaikuttamistyötä hallitusohjelmaan tehdään vuoden 2018 aikana. Pardia laatii omat tavoitteensa eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmakeskusteluun ja esittelee niitä muun muassa puolueille, eduskuntavaaliehdokkaille, jäsenistölle ja medialle. 5
Järjestön vahvistaminen Vuoden 2018 aikana selvitetään ja tehdään ratkaisut Pardian tulevaisuudesta. Edustajakokouksen puheenvuoroja Edustajakokouksen asialistan kohta toimintasuunnitelma ja painopisteet vuodelle 2018 kirvoitti kokousedustajat kuuteen rakentavaan ja perusteltuun ryhmäpuheenvuoroon, joista on lyhyet referaatit. Mats Kommnen (YHL) kertoi, että YHL:n ja sen jäsenten näkökulmasta nousee tällä hetkellä kaksi asiaa yli muiden; ensimmäinen on pieni mutta yllättävän tärkeä ja kiireellinen arjessa: jäsenrekisterin on oltava keskeytymättä käytettävissä ja sen jatko on ratkottava pian. Kovan edunvalvonnan sisältö ja jatkuvuus on toinen. Kommonen kiitti, että he ovat saaneet hyvää neuvottelukykyä ja -taitoa vuosina, joina virastomme (yliopisto) mullistettiin julkisoikeudellisiksi olioiksi ja kaikki oli auki pienimpiä työehtoja myöten. Pardia on siitä lähtien ollut neuvottelupöydän kunnioitettu ja tarkasti kuunneltu osallistuja. Pidetään se. Ritva Kinnunen ja Pekka Köli (Kelan toimihenkilöt KTH) kertoivat puheenvuoroissaan KTH:n näkemyksiä järjestölliseen vahvistamiseen. Kelan toimihenkilöyhdistys on tehnyt omaa järjestöselvitystä vuoden ajan. KTH pysyy edelleen Pardiassa ja katsoo, mitä käynnistyvä selvitystyö tuo tullessansa. Kelan toimihenkilöyhdistys on aina ollut sitä mieltä, että Pardia on se oikea kotipesä. Toivomme, että nyt löytyisi yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan Pardiaa ollaan viemässä ja millä keinoilla. KTH:lle on tärkeintä, että työehtosopimus on yhdistyksen nimissä ja että sen neuvotteluihin saadaan lakimiesapua Pardiasta. Lisäksi toiveena on, että yhteistyössä voidaan aidosti pohtia sitä, että voitaisiinko esimerkiksi jäsenrekisteri- ja koulutuspalveluita tuottaa jatkossakin yhdessä. Merja Reinikainen (ProUnioni) kertoi, että tähän mennessä ProUnionissa käydyissä keskusteluissa on tuotu esille vahva halu selvittää vaihtoehto, jossa Pardiasta rakennetaan aito ammattiliitto. Onnistumisen lähtökohdat ovat olemassa. Pardialla on työpaikoilla edelleen hyvä maine/nimi. Se on jäsenille tuttu. ProUnioni haluaa olla rakentamassa uudenajan ammattiliittoa, joka vastaa nykyisten ja uusien jäsenten odotuksiin 2020-luvun työelämässä. Vanhasta tarpeettomaksi käyneestä on kyettävä luopumaan, jotta uudelle on tilaa. Aloitetaan ay-liikkeen konmarointi hyvä ja arvokas säilyttäen. Selvitystyö on käynnistettävä rivakasti edustajakokouksen jälkeen. Selvitykset on saatava loppukeväästä jäsenjärjestöjen käsittelyyn. Lisäksi tarvitaan selkeät välietapit, joissa jäsenjärjestöiltä haetaan sitoutuminen ennen lopullista päätöksentekoa. Kari Reponen, THHL kertoi, että maakuntauudistuksen myötä TE-toimistot, ELY-keskukset ja KEHA-keskus lakkaavat vuoden 2019 lopussa. Reponen toi koko edustajakokouksen väelle tiedoksi huolestuneisuuden uudistukseen ja 5 000 valtion työntekijän huomioimiseen valmistelussa, kun palvelussuhteen ehdot ovat kokonaan muuttumassa vuoden 2020 alussa. Maakuntauudistuksessa on menossa esivalmisteluvaihe, jossa valtion henkilöstön edustajat on jätetty huomioimatta. Miten me tunnistetaan meidän yhteisen etumme? Kuka paaluttaa pelikentän rajat? Meillä on asiantuntijoita, mutta silloin kun puhutaan valtiolta tulevan henkilöstön asemasta tulevaan maakuntaan, niin onko kuntapuolen henkilöstön edustajissa osaajia, jotka tuntevat valtion puolen tehtävät. Elina Laiho (MPHL) pyysi puheenvuorossaan puheenjohtaja Simolalta lisäselvennystä painopistealueeseen järjestöllinen vahvistaminen. Simola kertoi, että kyse on nyt Pardian tulevan vuoden toimintasuunnitelmassa olevasta selvitystyöstä ja mahdolliset päätökset tehdään normaalissa järjestyksessä. 6
Puheenjohtajan ja hallituksen valinta Edustajakokous valitsi tiistaina 31. lokakuuta liiton puheenjohtajaksi seuraavaksi nelivuotiskaudeksi liittoa vuodesta 2013 johtaneen oikeustieteen kandidaatti Niko Simolan Helsingistä. Valinta oli yksimielinen eikä hänellä ollut vastaehdokkaita. Pardian hallitus Niko Simola, puheenjohtaja Jäsen (liitto) ja 1. ja 2. varajajäsen Heikki Tuominen (TTT), Timo Heino Jari Lievonen (TTT), Reijo Virkkunen Satu Henttonen (YHL), Elisa Hyytiäinen, Mats Kommonen Jäsenet ilm. 13.12. jälkeen (KTH) Sari Jokikallas (ProUnioni), Aila Järveläinen, Niina Roth Elina Laiho (MPHL), Jukka Peltola, Markku Rajamäki Eija Tuutti (THHL), Merja Toijonen Ulla Mikkanen (MATE), Elina Aaltonen, Matti Alajoki Juha Berg (Tehy*), Jarkko Naulanen, Mika Alajoki Tarja Koskela (STEKA), Hilkka Jääskeläinen, Jukka Konttinen Johanna Wäre (RTTL), Jari Äikäs, Jukka-Pekka Martikainen Ilpo Puputti (METO*), Timo Nyman, Pekka Närhi Carita Pylkäs (HU), Risto Parviainen, Simo Ripatti Riina Väntsi (ATH), Juha Parviainen, Minna Suomi Jäsenet ilm. 20.11. jälkeen (MTJL) Robert Nyman (SKL*), Päivi Saarinen, Joachim Alatalo Jari Koivuluoma (SPAL*), Kim Nikula, Pasi Jaakkola Juhani Tikkanen (ST), Lassi-Pekka Laine Johan Ramsland (SLPL*), Kristian Heiskanen 7 Edustajakokouksessa valinnan jälkeen paikalla olleet hallituksen jäsenet/varajäsenet. Pardian hallitus piti järjestäytymiskokouksensa 7. marraskuuta Varapuheenjohtat edustajakokouskaudelle 2018 2021: Heikki Tuominen (TTT) ja Heli Martinmäki (KTH). Työvaliokunta: puheenjohtaja Niko Simolan lisäksi Heikki Tuominen (TTT), Heli Martinmäki (KTH), Satu Henttonen (YHL), Sari Jokikallas (ProUnioni), Elina Laiho (MPHL) ja Jari Lievonen (TTT).
Pardian jäsentutkimus: Työn intensiteetin kasvu syö työssäjaksamista Pardian jäsentutkimuksen mukaan jopa 81 prosentilla vastaajista työ vaatii aikaisempaa enemmän uuden tiedon omaksumista. Työtehtävien alue on laajentunut vastaajista 76 prosentilla, työtehtävien määrä on lisääntynyt 74 prosentilla ja työtehtävien vaikeusaste on kasvanut 63 prosentilla. Työn kuormitus on kasvanut ennen kaikkea työn intensiivisemmäksi muuttumisen kautta, sillä tutkimuksen mukaan viimeisen kahden vuoden aikana työpaikoilla on tehty selvästi vähemmän organisaatiomuutoksia kuin aikaisemmin. Henkilöstöä on yhä vähennetty 53 prosentissa työpaikoista, mutta se on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin jäsentutkimuksessa 2015 (71 %). 8 Asiantuntijatehtävissä työtehtävät ovat vaikeutuneet (67 %) ja uuden tiedon omaksumisvaatimukset kasvaneet eniten (84 %). Sen sijaan työnjohto- ja esimiestyössä työtehtävät ovat lisääntyneet (84 %) ja tehtävien alue laajentunut (83 %) muita henkilöstöryhmiä enemmän. Työssäjaksamista heikentää edelleen eniten kiire työssä, työtehtävien vaativuuteen nähden liian pieni palkka ja tekemättömien töiden paine. Viimeisen kahden vuoden aikana on selvästi lisääntynyt kiireen tunne ja etenkin henkinen uupuminen sekä pelko siitä, ettei pysy mukana työelämän kehityksen vauhdissa. Kiire ja henkinen uupuminen rasittavat ennen kaikkea alle 45-vuotiaita ja pelko kehityksen kelkasta tipahtamisesta tätä vanhempia. Työn mitoittaminen entistä tärkeämpää Työn intensiteetin kasvuun on vaikuttanut vuosia jatkuneet suuret organisaatioiden muutokset ja niiden myötä muuttuneet työtehtävät sekä henkilöstön vähentämisen seurauksena lisääntynyt työntekijäkohtainen työmäärä.
Tilanne vaatii työtehtävien mitoituksen tarkistamista, jotta työssä jaksettaisiin nykyistä paremmin. Erityisen tärkeäksi tutkimuksessa koetaan töiden organisointi: työmäärän ja kiireen vähentäminen, johtamistapojen parantaminen sekä työtehtävien muuttaminen ja keventäminen. Näiden lisäksi tarvitaan lisäkoulutusta työtehtäviin ja palkkauksen korjaamista niin, että se paremmin vastaa kohonnutta työn vaativuutta ja kuormittavuutta. Arviot palkkausjärjestelmien toimivuudesta ovat laskeneet Pardian jäsentutkimuksissa jo vuosia. Vastaajista enää vain 21 prosentin mukaan palkkaus reagoi työtehtävissä tapahtuviin muutoksiin. Myös palkkausjärjestelmän kannustavuuteen suhtaudutaan kriittisesti. Vastaajista vain 20 prosenttia katsoo, että järjestelmä kannustaa ammattitaidon kehittämiseen, ja ainoastaan 15 prosenttia, että se palkitsee hyvästä työsuorituksesta. Avajaisissa tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja kultaisella ansiomerkillä palkitut Soili Österberg (Pardian toimisto) ja Marja-Leena Karekivi (MPHL). Nykyiset palkkausjärjestelmät vaativat pikaista päivittämistä vastatakseen muuttuneeseen työn vaativuuteen ja kuormittavuuteen. Pardian jäsentutkimuksella selvitetään kahden vuoden välein pardialaisten työpaikkojen tilannetta ja jäsenten hyvinvointia työssä. Pardian jäsentutkimuksen 2017 aineisto kerättiin syyskuussa nettilomakkeella. Vastaajiksi poimittiin 20 prosentin otos Pardian jäsenistä. Kyselyyn vastasi 45 % lomakkeen saaneista eli 2488 vastaajaa. Vastaajista 42 prosenttia työskenteli suorittavissa ammattitehtävissä, 51 prosenttia asiantuntijatehtävissä ja 7 prosenttia työnjohto- ja esimiestehtävissä. Edelliset jäsentutkimukset tehtiin vuosina 1998, 2002, 2006, 2009, 2011, 2013 ja 2015. Edustajakokouksen materiaalit Edustajakokouksen avaisten puheet, päätökset ja seminaarin aineistot löytyvät kotisivuilta. www.pardia.fi > Pardia järjestönä > Edustajakokous 2017 Esittelymateriaali (esitykset ja kuvia) www.pardia.fi > PardiaPlus-jäsensivut > Tietoa uusista sisällöistä (vaatii kirjautumisen) Kuvat: Antero Aaltonen Toimitus ja taitto: Riitta Nieminen 9