1(33) TUTKIMUSRAPORTTI LVV- järjestelmien kuntotutkimus Helsingin kielilukio Tutkimusten suoritusajankohta: 27.4 7..201 Raportin päiväys: 28..201
2(33) SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 YLEISTÄ... 3 TEKNINEN PTS- EHDOTUS... 4 2. YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 2.1. LVV- JÄRJESTELMÄT... 2.2. KORJAUSTOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 7 2.2.1 VÄLITTÖMÄT TAI LÄHIAIKOJEN TOIMENPITEET:... 7 2.2.2 TOIMENPITEET 1 3 VUODEN AIKANA:... 7 2.2.3 TOIMENPITEET 3 VUODEN AIKANA:... 7 2.2.4 TOIMENPITEET 10 VUODEN AIKANA:... 7 2.3. PTS- TAULUKKO... 8 3. TUTKIMUSKOHTEEN YLEISTIEDOT... 9 3.1. KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA... 9 3.2. ASIAKIRJATILANNE... 9 3.3. KORJAUSHISTORIA... 9 4. LVV- JÄRJESTELMIEN KUNTOTUTKIMUS... 10 4.1. KUNTOTUTKIMUKSEN SISÄLTÖ... 10 G1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ... 12 G11 LÄMMÖNTUOTANTO... 12 G12 LÄMMÖNJAKELU... 13 G13 LÄMMÖNLUOVUTUS... 14 LÄMPÖJOHTOJEN JA PATTEREIDEN LÄPIVALAISUKUVAUKSET... 14 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 18 G2 VESIJOHTO- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT... 18 G21 VEDENKÄSITTELY... 18 G22 VESIJOHTOVERKOSTO... 19 VESIJOHTOJEN LÄPIVALAISUKUVAUKSET... 20 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 20 G24 VIEMÄRIVERKOSTOT... 2 JÄTEVESIVIEMÄREIDEN LÄPIVALAISUKUVAUKSET... 27 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 27 VIEMÄREIDEN TV- KUVAUKSET... 32 YHTEENVETO VIEMÄREIDEN TV- KUVAUKSISTA... 32 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 33 LIITE 1: LÄPIVALAISUKUVAUSTEN TUTKIMUSAINEISTO LIITE 2: JÄTEVESIVIEMÄREIDEN TV- KUVAUS, TUTKIMUSRAPORTIT LIITE 3: SADEVESIVIEMÄREIDEN TV- KUVAUS, TUTKIMUSRAPORTIT LIITE 4: ASEMAPIIRUSTUS, VIEMÄREIDEN TV- KUVAUS LIITE : POHJAPIIRUSTUS, OSA A, VIEMÄREIDEN TV- KUVAUS LIITE 6: POHJAPIIRUSTUS, OSA B, VIEMÄREIDEN TV- KUVAUS
3(33) 1. JOHDANTO Yleistä Tämä lämmitys-, vesijohto- ja viemärijärjestelmien (LVV) kuntotutkimusraportti on tehty Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimesta kiinteistössä suoritetun kuntotutkimuksen pohjalta. Kuntotutkimuksen tarkoituksena on selvittää tutkittavan kohteen LVV- järjestelmien tekninen kunto ja korjaustarve. Tutkimuksen tulokset ja toimenpide-ehdotukset perustuvat suoritettuihin ainetta rikkomattomiin tutkimuksiin sekä silmämääräisiin havaintoihin. Kuntotutkimukseen ei sisälly kiinteistössä esiintyvien ongelmien yksityiskohtainen selvittäminen eikä myöskään korjausten tarkempi suunnittelu. Tutkimus antaa kuitenkin perustietoa korjausten suunnittelua ja suoritusta varten. Huom. Tehdyt kuntotutkimukset putkistoille eivät tuota ehdottomia faktoja niiden todellisesta kunnosta, koska tutkimukset tehdään vain osaan putkistoja eli näkyvillä ja ylipäätään tutkittavissa oleviin putkistoihin. Rakenteiden sisällä tai muuten piiloasennettuja putkistoja ei ilman rakenteiden avaamista voida tutkia. Tutkimuksista koostettu raporttikansio sisältää kaikki tutkimuksissa laaditut asiakirjat, kuten tämän kuntotutkimusraportin, läpivalaisukuvausten tutkimusaineiston sekä viemäreiden TV- kuvaukset tutkimusraportteineen ja piirustuksineen. Tutkimuskansion yhteydessä oleva CD- tallenne / USBtikku sisältää tutkimusraportin, läpivalaisukuvausten tutkimusaineiston, viemäreiden TV- kuvausten tutkimusraportit sekä Tv- kuvausten videomateriaalin. Kuntotutkimuksen tilaaja: Rakennusvirasto, HKR- Rakennuttaja Marianna Tuomainen PL 140, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Tutkimuskohde: Helsingin kielilukio Kajaaninlinnantie 10 00900 Helsinki Tutkimuksen tekijöinä on toiminut seuraava työryhmä: Tutkimuksen vastuuhenkilö / Kalevi Pönniö Raksystems Insinööritoimisto Oy Koordinaattori Viemäreiden Tv- kuvaukset Niko Toivola Raksystems Insinööritoimisto Oy Putkistojen läpivalaisukuvaukset Toni Kovanen NDT- Servitek Oy
4(33) Käytetyt mittaus- ja tutkimuslaitteet Läpivalaisukuvaukset: Vidisco, digitaalinen läpivalaisukuvaus / röntgenlaite Viemäreiden Tv- kuvaus: Minicam viemärikamera Tekninen PTS- ehdotus Raportissa on esitetty PTS-ehdotus kymmenen (10) vuoden tarkastelujaksolle. PTS-ehdotuksen kustannukset perustuvat karkeaan määräarviointiin ja tarkastusvuoden alun kustannustasoon. PTS-ehdotuksessa ei ole esitetty vuosittain toistuvia huoltotoimenpiteitä. Kustannusarviot sisältävät laajempien saneerausten osalta putkitöihin kiinteästi liittyvät rakennus- ja muut aputyöt. Kustannusarviot alv 0 %. Projektin johtoon, suunnitteluun ja valvontaan liittyvät konsulttipalkkiot eivät sisälly kustannusarvioihin. Kustannusarviot tulee tarkastaa aina kohdekohtaisesti ennen saneeraustoimenpiteiden aloittamista. Kuntoluokat Luokittelu on kuntotutkijan arvio järjestelmän / putkistojen / putkistolaitteiden yleisestä kunnosta. (SuLVI / LVV- Kuntotutkimusopas 2013) KL = Järjestelmän / putkistojen / putkistolaitteiden jäljellä oleva tekninen käyttöikä on yli 10 vuotta KL 4 = Järjestelmän / putkistojen / putkistolaitteiden jäljellä oleva tekninen käyttöikä on yli - 10 vuotta KL 3 = Järjestelmän / putkistojen / putkistolaitteiden jäljellä oleva tekninen käyttöikä on 3 - vuotta KL 2 = Järjestelmän / putkistojen / putkistolaitteiden jäljellä oleva tekninen käyttöikä on 1-3 vuotta KL 1 = Järjestelmän jäljellä olevaa käyttöikää ei voi määrittää RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY Vantaalla 28..201 Kalevi Pönniö LVI-insinööri, kuntotutkija Tel: +38 (0)30 670 94 Mobile 38 40 778 3201 E-mail: kalevi.ponnio@raksystems.fi
(33) 2. YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 2.1. LVV- JÄRJESTELMÄT Lämmöntuotanto Lämmityksen (patteri- ja IV- verkosto) sekä lämpimän käyttöveden lämmönsiirtimet ovat vanhoja kupariputkisiirtimiä mallia Parca Norrahammar vuodelta 1979. Tarkastushetkellä lämmönsiirtimissä ei havaittu rakenteellista tai toiminnallista vikaantumista. Kyseessä olevien lämmönsiirtimien keskimääräinen käyttöikä (tekninen / taloudellinen ikä) on yleensä noin 20 2 vuotta. Lämmöntuotantoon liittyvät laitteet sisältäen lämmönsiirtimet, kiertovesipumput, säätölaitteet ja paisuntajärjestelmän laitteet ovat ikäänsä nähden vielä toimintakuntoisia. Lämmönsiirtimet ovat vuodelta 1979 joten keskimääräinen tekninen ja taloudellinen käyttöikä on jo reippaasti ylittynyt. Lämmönsiirtimien uusimisiin liitännäislaitteineen (kiertovesipumput säätölaitteet ja paisuntajärjestelmän laitteet) on varauduttava jo lähiaikoina, viimeistään kuitenkin seuraavan laajemman peruskorjauksen yhteydessä. Lämmitysverkosto Tutkimusten (läpivalaisukuvaukset) mukaan lämpöjohtoputket ovat tutkituilla alueilla (näkyvillä / kuivissa tiloissa) tyydyttävässä kunnossa eikä niille ole kokonaisvaltaista uusimistarvetta seuraavan kymmenen vuoden tarkastelujakson aikana. Lattiarakenteeseen asennetut lämpöjohtoputket ovat riskiasennuksia. Vuotoriski kasvaa mikäli putkistot joutuvat tekemisiin ulkopuolisen kosteuden kanssa. Nämä olosuhteet ja riskit huomioiden, on suositeltavaa uusia putkistot lattiarakenteista pinta-asennukseen. Tämä olisi suositeltavaa huomioida jo peruskorjausten hankesuunnitteluvaiheessa, viimeistään teknisen suunnittelun yhteydessä. Lämmitysjärjestelmän (patteriverkosto) perussäätö tulee ajankohtaiseksi laajemman peruskorjauksen yhteydessä. Lämpöpatterit ovat tutkimusten (läpivalaisukuvaus) mukaan tyydyttävässä kunnossa eikä niille ole kokonaisvaltaista uusimistarvetta vielä seuraavan kymmenen vuoden tarkastelujakson aikana. Vesijohtoverkosto Tutkimusten (läpivalaisukuvaukset) mukaan kylmä- ja lämminvesijohdot ovat kupariputken perusaineen osalta tutkituilla alueilla tyydyttävässä kunnossa. Suoritetut tutkimukset kohdistuivat näkyvillä ja luokse päästävissä tiloissa oleviin vesijohtoihin. Piiloasennettuja, eli lattia- ja seinärakenteissa olevien putkistojen kuntoa ei voida tutkia ilman rakenteiden avaamista. Otantapohjainen tutkimusmenetelmä huomioiden, kylmä- ja lämminvesijohdoissa on mahdollisesti heikompiakin kohtia kuin nyt tutkituissa kohdissa. Riskitekijöitä putkistovuodoille ovat kupariputkien messinkiset kovajuotosliitokset. Iän myötä lisääntyvä messingin sinkinkato haurastuttaa liitoksia. Liitokset saattavat pettää, mikäli niihin kohdistuu voimakkaita mekaanisia rasituksia (esim. voimakkaat paineiskut tai yksittäisten korjausten / remonttien yhteydessä syntyvät rasitukset). Messingin sinkinkato kovajuotosliitoksissa on yleisempää lämminvesijohtojen messinkiliitoksissa ja messinkiosissa. Vesijohdoilla arvioidaan olevan käyttöikää vielä seuraavat 10 vuotta tutkimushetkestä eteenpäin. Huomioiden kuitenkin vesijohtojen ikä sekä iän myötä kasvavat riskitekijät kuten esim. vanhat putkistoasennukset rakenteissa sekä edellä mainitut kupariputkien messinkiliitokset, on vesijohdot suositeltavaa uusia jo aikaisemmassa vaiheessa (tulevan laajemman peruskorjauksen yhteydessä, mahdollisesti 3 vuoden kuluttua).
6(33) Viemäriverkosto Läpivalaisukuvausten mukaan valurautaviemärit ovat tutkituissa kohdissa tyydyttävässä / välttävässä kunnossa. Valurautaviemäreiden uusimisiin / kunnostamisiin (käytettävissä olevilla tekniikoilla) tulee varautua vesijohtojen uusimisten yhteydessä (laajempi peruskorjaus). Jäte- ja sadevesien pohjaviemäreiden ja ulkopuolisten viemäreiden tutkimuksissa (Tv- kuvaukset) ei tullut esiin sellaisia vakavampia rakenteellisia tai toiminnallisia vikaantumia jotka vaatisivat aivan lähiaikoina suoritettavia laajempia uusimis- tai kunnostustoimenpiteitä. Tulevien laajempien peruskorjausten (mahdollisesti 3 vuoden kuluttua) yhteydessä suositellaan jäteveden pohja- ja kerrosviemäreiden sekä myös sadeveden pohjaviemäreiden saneerausta. Tv- kuvauksista saadun informaation mukaan pohjaviemärilinjat, niin jätevesiviemäreiden kuin myös sadevesiviemäreiden osalta, on niiden tämän hetkinen kunto huomioiden mahdollista saneerata vaihtoehtoisella kunnostusmenetelmällä kuten ns. sukitustekniikalla. Ulkopuoliset viemärit (jäte- ja sadevesi) voidaan saneerata joko sukitustekniikalla tai sujuttamalla (pätkä- tai pitkäsujutus). Ulkopuolisten jäte- ja sadevesien saneeraukset voidaan suorittaa myöhemmässä vaiheessa ( 10 v) erillisenä toimenpiteenä.
7(33) 2.2. KORJAUSTOIMENPIDE-EHDOTUKSET 2.2.1 Välittömät tai lähiaikojen toimenpiteet: Lämmönjakohuoneessa olevan jäteveden pystyviemärilinjan (NS 70) pituushalkeamakohdan korjaus Pohjaviemäreiden runkolinjojen (jäte- ja sadevesi) sekä ulkopuolisten betoniviemäreiden (jäte- ja sadevesi) painehuuhtelupuhdistus 2.2.2 Toimenpiteet 1 3 vuoden aikana: Sadeveden valurautaviemärin vauriokohdan (poikkisiirtymä / halkeama) korjaus tarkastuskaivoon STK 1 laskevassa linjassa lähellä perusmuuria (A- osa) 2.2.3 Toimenpiteet 3 vuoden aikana: Lämmönsiirtimien sekä lämmöntuotannon sisältyvien liitännäislaitteiden kuten kiertovesipumppujen, säätölaitteiden (säätöventtiilit ja toimilaitteet) sekä paisuntajärjestelmän laitteiden uusiminen Varaus: Lattiarakenteissa olevien lämpöjohtoputkistojen asennus pintaasennukseen (ei sisälly PTS:ään) Lämmitysverkoston säädöt, (linja- ja patterikohtaiset virtaamat / verkoston tasapainotus) sisältäen vanhojen linjakohtaisten sulku- ja säätöventtiileiden uusimisen Käyttövesijohtojen kokonaisvaltainen uusiminen Sisäpuolisten jätevesiviemäreiden (pohja-, pysty- ja kerroshajotusviemärit) sekä sadeveden pohja- ja pystyviemäreiden uusiminen / kunnostaminen (sukitus) 2.2.4 Toimenpiteet 10 vuoden aikana: Ulkopuolisten jäte- ja sadevesien betoniviemäreiden saneeraus / kunnostaminen (sukitus- tai sujutustekniikalla)
8(33) 2.3. PTS- TAULUKKO Toimenpide-ehdotukset Määräarvio Kustannusarvio (x 1000 ) ja ehdotettu toteutusvuosi HETI v.201-2017 v.2017-2019 v.2019-2024 Yht. LÄMMITYS-, VESIJOHTO- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT 2.2.1 LVV- järjestelmien välittömät tai lähiaikojen toimenpiteet 1 erä 3 3 2.2.2 LVV- järjestelmien toimenpiteet 1-3 vuoden aikana 1 erä 3 3 2.2.3 LVV- järjestelmien toimenpiteet 3 - vuoden aikana 1 erä 220 220 2.2.4 LVV- järjestelmien toimenpiteet - 10 vuoden aikana 1 erä 3 3 LVV-tekniikka yhteensä 3 3 220 3 261 PTS- taulukon kustannusarviot ovat "karkeita", suuntaa antavia budjettihintoja ja ne tarkentuvat hanke- ja teknisen suunnittelun yhteydessä jolloin tarkentuu myös saneerausten laajuus ja laatutaso sekä käytettävät saneerausmenetelmät (viemärit) Taulukon värit: Järjestelmän uusinta- / kunnostustarve välittömästi Järjestelmän uusinta- / kunnostustarve 1-3 vuoden aikana Järjestelmän uusinta- / kunnostustarve 3 - vuoden aikana Järjestelmän uusinta- / kunnostustarve - 10 vuoden aikana
9(33) 3. TUTKIMUSKOHTEEN YLEISTIEDOT 3.1. KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA Kohde: Helsingin kielilukio Lähiosoite: Kajaaninlinnantie 10 Postinumero- ja toimipaikka: 00900 Helsinki Rakennustyyppi: Opetusrakennus, koulut Tilavuus: 22361 m 3 Kerrosala: 121 m 2 Kerrosluku: 2 Rakennusvuosi: 1968 Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lämmitys-, vesijohto- ja viemärijärjestelmien putkistojen ja putkistolaitteiden kunto ja uusimistarve tulevaisuudessa. Tutkimus toimii osaltaan tukena ja taustana kohteessa alkavalle peruskorjausten hankesuunnittelulle. 3.2. ASIAKIRJATILANNE Kohteesta oli käytettävissä vesijohto- ja viemäripiirustuksia paperikopioina. Lämmitysverkostosta ei ollut käytettävissä piirustuksia. Tutkimuksen tekijällä on ollut kirjautumismahdollisuus kaupungin kiinteistötietojärjestelmään (FacilityInfo- järjestelmä) tutkittavan kohteen osalta. 3.3. KORJAUSHISTORIA Kohteeseen ei ole suoritettu laajamittaisempia LVV- järjestelmiin liittyviä peruskorjauksia. Käytettävissä olleiden asiakirjojen sekä saatujen tietojen mukaan (mm. kouluisännän haastattelu) seuraavia uusimisia / lisäyksiä / korjauksia on suoritettu. Tilojen käyttötarpeen muutostöiden yhteydessä vesijohdoille ja viemäreille on tehty uusimisia ja lisäyksiä mm. vuonna 1980 Viemäreiden painehuuhtelupuhdistukset v. 2013 Patteriventtiileiden uusiminen v. 2014
10(33) 4. LVV- JÄRJESTELMIEN KUNTOTUTKIMUS 4.1. KUNTOTUTKIMUKSEN SISÄLTÖ Kiinteistöön tehdyssä kuntotutkimuksessa tutkittiin lämmitys-, vesijohto- ja viemärijärjestelmien rakenteellista ja toiminnallista kuntoa. Tutkimustulosten perusteella arvioidaan tutkittavien järjestelmien putkistojen ja putkistolaitteiden jäljellä oleva käyttöikä sekä mahdollisesti esiin tulevien kiireellisten toimenpiteiden tarve. Lämmitysjärjestelmän kuntoa tutkittiin silmämääräisin havainnoin sekä läpivalaisemalla viisi () lämpöjohtoputkiston kohtaa sekä kahdeksan (8) lämpöpatteria. Vesijohtojen kuntoa tutkittiin silmämääräisin havainnoin sekä läpivalaisemalla vesijohtoja 22 kuvauskohdasta joissa on yhteensä 33 yksittäistä putkikuvaa vesijohdoista. Viemäriverkoston kuntoa tutkittiin Tv- kuvaamalla jäte- ja sadeveden pohjaviemäreiden runkolinjoja sekä ulkopuolisia jäte- ja sadevesiviemäreitä. Jäteveden valurautaisia pysty- ja vaakaviemäreitä 1. kerroksessa tutkittiin läpivalaisukuvauksin kahdeksasta (8) kohdasta. Läpivalaisukuvaukset lämmitysverkoston putkistoille, vesijohdoille ja valurautaviemäreille suoritettiin kohdista joista se kuvausteknisesti ylipäätään oli mahdollista. Läpivalaisukuvien merkinnät ja kuvauskohtien sijainti kiinteistössä Lämmitysverkosto (lämpöjohtoputket / patterit) Kuva nro Kuvan merkintä kuvauspöytäkirjassa Läpivalaisukuvauskohta kiinteistössä 3 6 13 20 24 32 33 34 37 38 41 42 43 Lj Patteri Lj Patteri Patteri Patteri Patteri Lj x 2 Patteri Lj x 2 Patteri Patteri Lj 1 krs, A- osa, käytävä, lattialuukku, Lj- huoneen edusta 1 krs, A- osa, pukuhuone (tytöt) 1 krs, A-B osa, sisääntuloaula, luukku / alas laskettu katto 1 krs, B- osa, käytävä (pääty) 1 krs, B- osa, harrastetila (biljardi) 2 krs, B- osa, käytävä (pääty) 2 krs, B- osa, käytävä (pääty) 1 krs, A- osa, lämmönjakohuone 1 krs, A- osa, keittiöosasto, käytävä 1 krs, A-B osa, sisääntuloaula, luukku / alas laskettu katto 1 krs, A- osa, porraskäytävä, Lj- huoneen edusta 1 krs, A- osa, tuulikaappi 1 krs, A- osa, keittiöosasto / henk.kunta tila, lattialuukku Lj = Lämpöjohtoputki, teräs Patteri = Teräslevypatteri
11(33) Vesijohtoverkosto (kylmä- ja lämminvesijohdot) Kuva nro Kuvan merkintä kuvauspöytäkirjassa Läpivalaisukuvauskohta kiinteistössä 1 2 4 7 8 10 11 14 1 18 19 21 22 27 28 29 30 3 36 39 40 Kv Lv Kv Lv / Lvk Kv Lv / Lvk Kv Lv / Lvk Kv Lv / Lvk Kv Lv Kv Lv / Lvk Kv Lv / Lvk Kv Lv / Lvk Lv / Lvk Lvk Lv / Lvk Kv / Lv / Lvk 1 krs, A- osa, käytävä, Lj- huoneen edusta 1 krs, A- osa, käytävä, Lj- huoneen edusta 1 krs, A- osa, pukuhuonetila / käytävä (tytöt) 1 krs, A- osa, pukuhuonetila / käytävä (tytöt) 1 krs, A- osa, käytävä, terveydenhoitotilan edusta 1 krs, A- osa, käytävä, terveydenhoitotilan edusta 1 krs, A- osa, käytävä, terveydenhoitotilan edusta 1 krs, A- osa, käytävä, terveydenhoitotilan edusta 1 krs, A-B osa, sisääntuloaula, luukku / alas laskettu katto 1 krs, A-B osa, sisääntuloaula, luukku / alas laskettu katto 1 krs, B- osa, halliosa, luukku / alas laskettu katto 1 krs, B- osa, halliosa, luukku / alas laskettu katto 1 krs, A-B osa, sisääntuloaula, luukku / alas laskettu katto 1 krs, A-B osa, sisääntuloaula, luukku / alas laskettu katto 1 krs, B- osa, halliosa, luukku / alas laskettu katto 1 krs, B- osa, halliosa, luukku / alas laskettu katto 1 krs, B- osa, halliosa, luukku / alas laskettu katto 1 krs, B- osa, halliosa, luukku / alas laskettu katto 1 krs, A- osa, lämmönjakohuone 1 krs, A- osa, lämmönjakohuone 1 krs, A- osa, kuntosali 1 krs, A- osa, Wc, Lj- huoneen edusta Kv = Kylmävesijohto, kupariputki Lv = Lämminsyöttövesijohto, kupariputki Lvk = Lämminkiertovesijohto, kupariputki Viemäriverkosto (jätevesiviemärit) Kuva nro Kuvan merkintä kuvauspöytäkirjassa Läpivalaisukuvauskohta kiinteistössä 9 12 16 17 23 2 26 31 Viemäri (Ø 70 Jv) Viemäri (Ø 100 Jv) Viemäri (Ø 100 Jv) Viemäri (Ø 100 Jv) Viemäri (Ø 100 Jv) Viemäri (Ø 100 Jv) Viemäri (Ø 70 Jv) Viemäri (Ø 100 Jv) 1 krs, A- osa, käytävä, terveydenhoitotilan edusta 1 krs, A- osa, käytävä, terveydenhoitotilan edusta 1 krs, A-B osa, sisääntuloaula, hissin edusta 1 krs, A-B osa, sisääntuloaula, hissin edusta 1 krs, A-B osa, vahtimestarin tila 1 krs, B- osa, porraskäytävä 1 krs, B- osa, porraskäytävä 1 krs, B- osa, porraskäytävän edusta Viemäri (Jv) = Valurautaputki, jätevesiviemäri
12(33) G1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Kiinteistö on liitetty Helsingin Energian kaukolämpöverkkoon ja varustettu pumppukiertoisella suljetulla vesilämmityslaitoksella. Kiinteistössä on lämmitysjärjestelmään liitetty patterilämmitys sekä tuloilmalämmitys (IV- koneet). G11 Lämmöntuotanto Lämmityksen (patteri- ja IV- verkosto) sekä lämpimän käyttöveden lämmönsiirtimet ovat vanhoja kupariputkisiirtimiä mallia Parca Norrahammar vuodelta 1979. Tarkastushetkellä lämmönsiirtimissä ei havaittu rakenteellista tai toiminnallista vikaantumista. Kyseessä olevien lämmönsiirtimien keskimääräinen käyttöikä (tekninen / taloudellinen ikä) on yleensä noin 20 2 vuotta. Lämmönsiirtimet: LS lämmitys: Parca RF-07, teho 20 kw, vm. 1979 LS lämmin käyttövesi: Parca SM-0, teho 400 kw, vm. 1979 Lämmönsiirtimet Kiertovesipumput:. Lämmityksen (patteri- ja IV-verkosto) ja lämminkäyttövesiverkoston kiertovesipumput ovat mallia Kolmeks. Kiertovesipumput ovat vuodelta 1994 ja 2002 (patteri- ja IV- verkosto) ja 1983 (lämmin käyttövesiverkosto) osin pumppuja on tapauskohtaisesti uusittu. Kiertovesipumput ovat kunnossa. Kiertovesipumppujen keskimääräinen käyttöikä on noin 1-20 vuotta. Säätölaitteet: Lämmityksen ja lämpimän käyttöveden säätölaitteet (2- tiesäätöventtiilit, toimimoottorilaitteet) ovat mallia Landis & Gyr. Lämmityksen toimimoottorilaite on vanha, käyttöveden toimilaite on uusittu jossain vaiheessa. Säätökeskus mallia Siemens on uusittu. Tarkastushetkellä säätölaitteiden toiminnassa ei havaittu puutteita. Säätölaitteiden keskimääräinen käyttöikä on noin 10-1 vuotta. Säätölaitteet suositellaan tarkastettaviksi ja huollettaviksi vuosittain (säädöt, viritykset).
13(33) Paisuntajärjestelmä: Lämmitysverkoston paisuntajärjestelmä on ns. suljettu järjestelmä. Lämmönjakohuoneessa on tilavuudeltaan 420 litran kalvopaisunta-astia mallia Reflex vuodelta 1997. Koputustestein tarkastettuna kalvopaisunta-astia on kunnossa, eli siinä on sekä esipainetta ja verkostovettä. Kalvopaisunta-astia on varustettu huoltosulkuventtiilillä. Kalvopaisunta-astian keskimääräinen käyttöikä on noin 20 2 vuotta. G12 Lämmönjakelu Lämmitysverkoston lämpöjohtoputket ovat alkuperäisiä teräsputkia hitsaus- ja kierreliitoksin. Patteriverkoston runko- ja haaroituslinjat on asennettu 1. kerroksen lattiarakenteisiin, osin 1. kerroksen alas laskettuun kattoon. Ilmanvaihdon (IV- konehuone / tuloilmakojeet) lämpöjohdot on asennettu 1. kerroksen alas laskettuun kattoon. Huom. Lattiarakenteisiin asennetut lämpöjohtoputket ovat riskiasennuksia mikäli putkistot altistuvat ulkopuoliselle kosteudelle (maa- tai rakennekosteus, asennukset märkätilarakenteiden läheisyydessä). Patteriverkoston linjaventtiilit ovat alkuperäisiä vinoistukkatyyppisiä sulku- ja säätöventtiileitä. Lämpöjohdot on eristetty tervapaperilla vuoratuilla vuorivillakouruilla. Lämmönjakohuoneessa eristeiden päällysteenä on PVC muovipinnoite. Eristykset ovat tyydyttävässä kunnossa. Lattiarakenteeseen asennettuja lämpöjohtoputkia Lämpöjohtoja alas lasketussa katossa, vanhat Vanhat vinoistukkatyyppiset sulkuventtiilit sulkuventtiilit
14(33) G13 Lämmönluovutus Lämpöpatterit ovat alkuperäisiä teräksisiä liitepattereita ja levypattereita. Lähtötietojen / korjaushistorian mukaan patteriventtiilit on uusittu v. 2014. Patteriventtiilit ovat esisäädettäviä termostaattiventtiileitä mallia Danfoss. Havaintojen mukaan patteriventtiilit ovat suurelta osin ilman termostaattiosia (irrotettu). Patteriventtiileiden uusinnan yhteydessä lämpöjohtolinjoihin on paikoin asennettu uusia linjansäätöventtiileitä. Huom. Kouluisännältä saatujen tietojen mukaan varsinkin rakennuksen B- osalla (kauimpana olevissa linjoissa) on esiintynyt lämmitysongelmia. Lämmitysverkosto ei todennäköisesti säätöjen osalta ole tasapainossa. Alkuperäinen levypatteri, kytkentäputket lattiasta, patteriventtiilin termostaattiosa irrotettu Alkuperäinen teräksinen liitepatteri Lämpöjohtojen ja pattereiden läpivalaisukuvaukset Lämmitysverkostosta tutkittiin läpivalaisukuvauksin viisi () putkistokohtaa (meno / paluuputkistot) sekä kahdeksan (8) lämpöpatteria. Lämpöjohtoputkissa ei havaita merkittävää vikaantumaa, ainoastaan lievää syöpymää ja seinämäpaksuuden ohentumaa. Kuvauskohdista mitatut lämpöjohtoputkien jäljellä olevat seinämäpaksuudet ovat hyvällä / kohtalaisella tasolla. Keskimäärin seinämäpaksuutta on jäljellä noin 7-90 % alkuperäisestä seinämäpaksuudesta (kts. seinämäpaksuuksien mittauspöytäkirja). Lämpöpattereista otetuissa kuvissa esiintyy vain lievää syöpymää. Teräksisten liitepattereiden pohjaosilla esiintyy paikoin selkeämmin havaittavaa sakkaumaa. Lämpöjohtoputkien ja pattereiden sisäpuolinen syöpyminen suljetussa järjestelmässä (periaatteessa hapeton vesi) on yleensä harvinaista. Ylimääräisen happirikkaan veden toistuva lisäys verkostoon lisää putkistojen ja pattereiden syöpymisriskiä. Lämpöjohtoputket sekä patterit kestävät suotuisissa olosuhteissa vuosikymmeniä, käytännössä yläikärajaa ei tunneta. Edellä mainitusti riskiasennuksia ovat lattiarakenteissa olevat putkistot ulkopuolinen kosteusrasitus.
1(33) Lämpöjohtojen ja pattereiden läpivalaisukuvia (rtg): Lj- putket: Lievää syöpymää, lievää seinämän Lj- putket: Lievää syöpymää, lievää seinämän ohenemaa (kuntoluokka ) ohenemaa (kuntoluokka ) Levypatteri: Lievää syöpymää, lievää sakkaumaa Liitepatteri: Ei mainittavaa syöpymää, sakkaumaa pohjalla (kuntoluokka ) pohjalla (kuntoluokka 4 - ) Huom. Kaikki lämpöjohtojen ja pattereiden läpivalaisukuvat on esitetty myös CD- tallenteessa / USB-tikulla sekä paperiversiona tutkimuksista koostetussa raporttikansiossa (Liite 1: läpivalaisukuvausten tutkimusaineisto).
16(33) Läpivalaisukuvausten tarkastuspöytäkirja (lämpöjohdot, patterit) RÖNTGENKUVAUSPÖYTÄKIRJA Radiographic test report Kohde/Object Testauspaikka/Place of Testing Kuvaaja / Operator Päiväys / Date Helsingin kielilukio Helsinki Tko 7..201 Osoite/Adress Kuntoluokat: KL 1 = toimenpide-/uusinta-/kunnostustarve välittömästi Testauksen suoritusohje/specification of testing KL 2 = = toimenpide-/uusinta-/kunnostustarve 1-3 vuoden aikana ---------------- --------------- Lj= Lämpöjohtoputki, teräs = toimenpide-/uusinta-/kunnostustarve 3- Standardi/Standard Kuvausluokka/Exam.class KL 3 Patteri= Teräslevypatteri vuoden aikana ------------ A Säteilylähde/Radiation scource Film+screens KL 4 = toimenpide-/uusinta-/kunnostustarve -10 vuoden aikana FoxRayzor / XRS-3 2, FAST-levy KL = ei toimenpide-/uusinta-/kunnostustarvetta 10 vuoden aikana Putken Seinämä (mm) Kun- Mate- halk. Wall thick. to- Huom. N:o Putki riaali Pipe nim. mitatt. Havainnot luokdiam. Min. 3 Lj Fe 48 3,2 2,7 Ohentumaa, lievää syöpymää 6 Patteri Fe - 3,0 Lievää syöpymää / ohentumaa Lievää sakkaumaa pohjalla 13 Lj Fe 60 3,6 2,7 Ohentumaa, lievää syöpymää 20 Patteri Fe - 3,0 Lievää syöpymää 4- Sakkaumaa pohjalla 24 Patteri Fe - 3,0 Lievää syöpymää / ohentumaa Lievää sakkaumaa pohjalla 32 Patteri Fe - 3,0 Lievää syöpymää 33 Patteri Fe - 3,0 Lievää syöpymää 34 Lj x 2 Fe 27 2,6 2,3 Ohentumaa, lievää syöpymää 37 Patteri Fe - 3,0 Lievää syöpymää Lievää sakkaumaa pohjalla 38 Lj x 2 Fe 48 3,2 2,7 Ohentumaa, lievää syöpymää 41 Patteri Fe - 3,0 Lievää syöpymää 4- Sakkaumaa pohjalla 42 Patteri Fe - 3,0 Lievää syöpymää Lievää sakkaumaa pohjalla Lj 2,8 Ohentumaa, lievää syöpymää 43 Fe 48 3,2 ka sivu 1/2 Päiväys: 7..201 Tarkastanut: Luokittelijat: Toni Kovanen Kalevi Pönniö
17(33) Lämpöjohdot: Läpivalaisukuvaus (paksuusmittaus, laskennallinen käyttöikä) HELSINGIN KIELILUKIO TARKASTUSPÖYTÄKIRJA 7..201 Läpivalaisukuvaus, seinämäpaksuusmittaus (laskennallinen / teoreettinen käyttöikä) Lämpöjohtoputket, teräs Kohta Putki Asennus Tutkimus Putken ikä Putkikoko Seinämä Mitattu Poikkeama Jäljellä Syöpymisnop. Käyttöikä (v) vuosi vuosi (v) ulkohalk.(mm) vahv. (mm) vahv. (mm) (mm) ( % ) (mm / v) (1 mm) 3 LJ 1968 201 47 48 3,2 2,72 0,3 84 % 0,011 > 10 LJ 1968 201 47 48 3,2 2,76 0,49 8 % 0,010 > 10 LJ 1968 201 47 48 3,2 2,89 0,36 89 % 0,008 > 10 LJ 1968 201 47 48 3,2 2,99 0,26 92 % 0,006 > 10 13 LJ 1968 201 47 60 3,6 2,76 0,89 76 % 0,019 > 10 LJ 1968 201 47 60 3,6 2,77 0,88 76 % 0,019 > 10 LJ 1968 201 47 76 3,6 2,71 0,94 74 % 0,020 > 10 LJ 1968 201 47 76 3,6 2,76 0,89 76 % 0,019 > 10 LJ 1968 201 47 76 3,6 2,8 0,80 78 % 0,017 > 10 LJ 1968 201 47 76 3,6 2,88 0,77 79 % 0,016 > 10 LJ 1968 201 47 76 3,6 2,88 0,77 79 % 0,016 > 10 34 LJ 1968 201 47 27 2,6 2,23 0,42 84 % 0,009 > 10 LJ 1968 201 47 27 2,6 2,27 0,38 86 % 0,008 > 10 LJ 1968 201 47 27 2,6 2,29 0,36 86 % 0,008 > 10 LJ 1968 201 47 27 2,6 2,31 0,34 87 % 0,007 > 10 LJ 1968 201 47 27 2,6 2,33 0,32 88 % 0,007 > 10 LJ 1968 201 47 27 2,6 2,3 0,30 89 % 0,006 > 10 LJ 1968 201 47 27 2,6 2,38 0,27 90 % 0,006 > 10 LJ 1968 201 47 27 2,6 2,39 0,26 90 % 0,006 > 10 LJ 1968 201 47 27 2,6 2,43 0,22 92 % 0,00 > 10 LJ 1968 201 47 27 2,6 2,43 0,22 92 % 0,00 > 10 38 LJ 1968 201 47 48 3,2 2,72 0,3 84 % 0,011 > 10 LJ 1968 201 47 48 3,2 2,76 0,49 8 % 0,010 > 10 LJ 1968 201 47 48 3,2 2,78 0,47 86 % 0,010 > 10 LJ 1968 201 47 48 3,2 2,83 0,42 87 % 0,009 > 10 LJ 1968 201 47 48 3,2 2,83 0,42 87 % 0,009 > 10 LJ 1968 201 47 48 3,2 2,84 0,41 87 % 0,009 > 10 LJ 1968 201 47 48 3,2 2,90 0,3 89 % 0,007 > 10 LJ 1968 201 47 48 3,2 2,93 0,32 90 % 0,007 > 10 LJ 1968 201 47 48 3,2 3,08 0,17 9 % 0,004 > 10 43 LJ 1968 201 47 48 3,2 2,76 0,49 8 % 0,010 > 10 LJ 1968 201 47 48 3,2 2,83 0,42 87 % 0,009 > 10 LJ 1968 201 47 48 3,2 2,83 0,42 87 % 0,009 > 10 LJ 1968 201 47 48 3,2 2,8 0,40 88 % 0,009 > 10 Huom. Otantapohjainen tutkimusmenetelmä huomioiden, lämpöjohdoissa (ja pattereissa) saattaa olla heikompia kohtia, kuin nyt tutkituissa kohdissa (lämpöjohtoputket lattiarakenteissa).
18(33) Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Lämmöntuotantoon liittyvät laitteet sisältäen lämmönsiirtimet, kiertovesipumput, säätölaitteet ja paisuntajärjestelmän laitteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Lämmönsiirtimet ovat vuodelta 1979 joten keskimääräinen tekninen ja taloudellinen käyttöikä on jo reippaasti ylittynyt. Lämmönsiirtimien uusimisiin liitännäislaitteineen (kiertovesipumput, säätölaitteet ja paisuntajärjestelmän laitteet) on varauduttava jo lähiaikoina, viimeistään kuitenkin seuraavan laajemman peruskorjauksen yhteydessä. Tutkimusten (läpivalaisukuvaukset) mukaan lämpöjohtoputket ovat tutkituilla alueilla (näkyvillä / kuivissa tiloissa) tyydyttävässä kunnossa eikä niille ole laajamittaisempaa uusimistarvetta seuraavan kymmenen vuoden tarkastelujakson aikana. Lattiarakenteeseen asennetut lämpöjohtoputket ovat riskiasennuksia. Vuotoriski kasvaa mikäli putkistot joutuvat tekemisiin ulkopuolisen kosteuden kanssa. Nämä olosuhteet ja riskit huomioiden, on suositeltavaa uusia putkistot lattiarakenteista pinta-asennukseen. Tämä olisi suositeltavaa huomioida jo peruskorjausten hankesuunnitteluvaiheessa, viimeistään teknisen suunnittelun yhteydessä. Lämmitysjärjestelmän (patteriverkosto) perussäätö tulee ajankohtaiseksi laajemman peruskorjauksen yhteydessä. Lämpöpatterit ovat tutkimusten (läpivalaisukuvaus) mukaan tyydyttävässä kunnossa eikä niille ole kokonaisvaltaista uusimistarvetta vielä seuraavan kymmenen vuoden tarkastelujakson aikana. G2 VESIJOHTO- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT Kiinteistö on liitetty Helsingin Veden vesijohto- ja viemäriverkostoon. Lämmin käyttövesi tuotetaan lämmönjakohuoneessa sijaitsevalla käyttöveden lämmönsiirtimellä. Kiinteistön jätevedet on johdettu normaalina viettoviemäröintinä kunnalliseen viemäriin. Sadevedet on johdettu tontin rajalla avoojaan. G21 Vedenkäsittely Kiinteistön vesimittarit (2 kpl) sijaitsevat A- osalla, 1. kerroksen Sprinklerlaitetilassa. Vanhojen laipallisten pääsulkuventtiileiden (valurautaa) jälkeen on asennettu uusi pallosulkuventtiili. Tonttivesijohto on vanhaa teräspaineputkea. Vesimittarin jälkeen ei ole asennettu verkoston painetason säätöön tai veden käsittelyyn liittyviä laitteita. Kylmän veden verkostopaine ennen lämmönsiirrintä on noin 6, bar. Verkostopaineessa on jonkin verran alentamisen varaa. Tulevan peruskorjauksen yhteydessä on suositeltavaa asentaa vakiopaineventtiili vesimittarin jälkeen. Kiinteistön vesimittarit
19(33) G22 Vesijohtoverkosto Kylmä- ja lämminvesijohdot ovat materiaaliltaan alkuperäistä kupariputkea. Kupariputkien liitokset on tehty rakennusajankohdan työmenetelmien ja materiaalin mukaisesti messinkisin kovajuotosliitoksin. Silmämääräisesti tarkastettuna, havaitaan liitoksissa paikoin messingin sinkinkatoa. Vesijohtojen runkolinjat on asennettu 1. kerroksen alas laskettuun kattoon. Runkolinjoista 1. kerroksen vesipisteille haarautuvat jakojohdot on pääosin asennettu lattiarakenteisiin. Kytkentäjohdot vesijohdoille on asennettu rakenteiden sisään. Vesijohtojen linjaventtiilit ovat pääosin vanhoja (alkuperäisiä) vinoistukkatyyppisiä sulku- ja säätöventtiileitä. Venttiilit ovat välttävässä kunnossa. Venttiileiden sulkeutuvuus on huono ja pelkkä sulkemisyritys saattaa johtaa vuotoon venttiilin karaosasta. Lämminvesijohdot on eristetty tervapaperilla päällystetyllä vuorivillakouruilla. Kylmävesijohtojen eristeenä on käytetty Styrox- kourua. Lämmönjakohuoneen eristeet ovat osin vanhoja villakouruja massaeristeitä. Massaeristeet sisältävät todennäköisesti asbestia. Eristykset ovat tyydyttävässä kunnossa. Vesijohtojen vanhoja sulkuventtiileitä Kuten edellä Messinkisiä kovajuotosliitoksia, orastavaa messingin sinkinkatoa Vesijohdon korjauskohta alas lasketussa katossa
20(33) Vesijohtojen läpivalaisukuvaukset Kylmävesijohtoja tutkittiin otantapohjaisin läpivalaisukuvauksin kymmenestä (10) kohdasta. Kupariputkissa ei ole havaittavissa mainittavaa vikaantumaa, ainoastaan hyvin lievää ja vähäistä pistesyöpymää. Lämminvesijohtoja tutkittiin otantapohjaisin läpivalaisukuvauksin 13 kohdasta, joissa on 23 yksittäistä kuvaa lämminvesijohdoista (12 kpl lämmin syöttövesijohto, 11 kpl lämmin kiertovesijohto). Ainoastaan kuvauskohdassa nro 36 (lämmönjakohuone, lähellä käyttöveden kiertovesipumppua) esiintyy selkeämpää piste- ja eroosiokorroosiotyypin syöpymää lämminkiertovesijohdossa. Muissa lämminvesijohtojen kuvauskohdissa esiintyy pääosin lieviä ja vähäisiä pistesyöpymiä. Lämminvesijohdot ovat kupariputken perusaineen osalta kokonaisuutena tyydyttävässä kunnossa. Messinkisten kovajuotosliitosten kunto arvioidaan osin jo välttäväksi. Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Läpivalaisukuvausten mukaan kylmä- ja lämminvesijohdot ovat kupariputken perusaineen osalta kokonaisuutena tyydyttävässä kunnossa. Suoritetut tutkimukset kohdistuivat näkyvillä ja luokse päästävissä tiloissa oleviin vesijohtoihin. Piiloasennettuja, eli lattia- ja seinärakenteissa olevien putkistojen kuntoa ei voida tutkia ilman rakenteiden avaamista. Otantapohjainen tutkimusmenetelmä huomioiden, kylmä- ja lämminvesijohdoissa on mahdollisesti heikompiakin kohtia kuin nyt tutkituissa kohdissa. Riskitekijöitä putkistovuodoille ovat kupariputkien messinkiset kovajuotosliitokset. Iän myötä lisääntyvä messingin sinkinkato haurastuttaa liitoksia. Liitokset saattavat pettää, mikäli niihin kohdistuu voimakkaita mekaanisia rasituksia (esim. voimakkaat paineiskut tai yksittäisten korjausten / remonttien yhteydessä syntyvät rasitukset). Messingin sinkinkato kovajuotosliitoksissa on yleisempää lämminvesijohtojen messinkiliitoksissa ja messinkiosissa. Vesijohdoilla arvioidaan olevan käyttöikää vielä seuraavat 10 vuotta tutkimushetkestä eteenpäin. Huomioiden kuitenkin vesijohtojen ikä sekä iän myötä kasvavat riskitekijät kuten esim. vanhat putkistoasennukset rakenteissa sekä edellä mainitut kupariputkien messinkiliitokset, on vesijohdot suositeltavaa uusia jo aikaisemmassa vaiheessa (tulevan laajemman peruskorjauksen yhteydessä, mahdollisesti 3 vuoden kuluttua).
21(33) Vesijohtojen läpivalaisukuvia: Kylmävesijohto: Lievää / vähäistä syöpymää, mes- Kylmävesijohto: Lievää, tuskin mainittavaa syöpymää sinkiliitos (kuntoluokka 4-) (kuntoluokka ) Lämminvesijohto: Lievää / vähäistä syöpymää, mes- Lämminvesijohdot: Lievää / vähäistä syöpymää, sinkiliitos (kuntoluokka 4-) messikiliitoksia (kuntoluokka 4-)
22(33) Lämminvesijohdot: Lievää / vähäistä syöpymää, mes- Lämminvesijohto (kiertovesi): syöpymää käyräosalla, sinkiliitoksia (kuntoluokka 4-) messinkiliitoksia (kuntoluokka 4) Lämminvesijohdot: Lievää / vähäistä syöpymää Kylmä- ja lämminvesijohdot: Lievää / vähäistä (kuntoluokka ) syöpymää (kuntoluokka ) Huom. Kaikki kylmä- ja lämminvesijohtojen läpivalaisukuvat on esitetty myös CD- tallenteessa / USB-tikulla sekä paperiversiona tutkimuksista koostetussa raporttikansiossa (Liite 1: läpivalaisukuvausten tutkimusaineisto).
23(33) Läpivalaisukuvausten tarkastuspöytäkirja RÖNTGENKUVAUSPÖYTÄKIRJA Radiographic test report Kohde/Object Testauspaikka/Place of Testing Kuvaaja / Operator Päiväys / Date Helsingin kielilukio Helsinki Tko 7..201 Osoite/Adress Kuntoluokat: Kv = Kylmävesijohto, kupariputki KL 1 = toimenpide-/uusinta-/kunnostustarve välittömästi Lv = Lämminsyöttövesijohto, kupariputki Testauksen suoritusohje/specification of testing KL 2 = = toimenpide-/uusinta-/kunnostustarve 1-3 Lvk= Lämminkiertovesijohto, kupariputki vuoden aikana ---------------- --------------- Standardi/Standard Kuvausluokka/Exam.class KL 3 ------------ A Säteilylähde/Radiation scource Film+screens KL 4 FoxRayzor / XRS-3 2, FAST-levy KL = ei toimenpide-/uusinta-/kunnostustarvetta 10 vuoden aikana Putken Seinämä (mm) Kun- Mate- halk. Wall thick. to- Huom. Kv Lv N:o Putki riaali Pipe nim. mitatt. Havainnot luokdiam. 1 Cu 63 2,0 Lievää pistesyöpymää 4- (messinkiliitos) 2 Cu 76 2,0 Lievää pistesyöpymää 4- (messinkiliitos) 4 Kv Cu 4 1, Lievää pistesyöpymää Lv/Lvk Cu 4/28 1,/1,2 Lievää pistesyöpymää 7 Kv Cu 42 1, Lievää pistesyöpymää 4- (messinkiliitos) Lv/Lvk Kv Min. = toimenpide-/uusinta-/kunnostustarve 3- vuoden aikana = toimenpide-/uusinta-/kunnostustarve -10 vuoden aikana 8 Cu 4/28 1,/1,2 Lievää pistesyöpymää 4- (messinkiliitoksia) 10 Cu 42 1, Lievää pistesyöpymää 11 Lv/Lvk Cu 42/22 1,/1,0 Lievää pistesyöpymää 4- (messinkiliitoksia) 14 Kv Cu 3 1, Lievää pistesyöpymää 1 Lv/Lvk Cu 3/18 1,/1,0 Lievää pistesyöpymää 18 Kv Cu 3 1, Lievää pistesyöpymää 19 Lv Cu 3 1, Lievää pistesyöpymää 21 Kv Cu 42 1, Lievää pistesyöpymää 4- (messinkiliitos) 22 Lv/Lvk Cu 42/22 1,/1,0 Lievää pistesyöpymää 4-27 Kv Cu 3 1, Lievää pistesyöpymää ka sivu 1/2
24(33) RÖNTGENKUVAUSPÖYTÄKIRJA Radiographic test report Kohde/Object Testauspaikka/Place of Testing Kuvaaja / Operator Päiväys / Date Helsingin kielilukio Helsinki Tko 7..201 Osoite/Adress Kuntoluokat: Kv = Kylmävesijohto, kupariputki KL 1 = toimenpide-/uusinta-/kunnostustarve välittömästi Lv = Lämminsyöttövesijohto, kupariputki Testauksen suoritusohje/specification of testing KL 2 = = toimenpide-/uusinta-/kunnostustarve 1-3 Lvk= Lämminkiertovesijohto, kupariputki vuoden aikana ---------------- --------------- Standardi/Standard Kuvausluokka/Exam.class KL 3 ------------ A Säteilylähde/Radiation scource Film+screens KL 4 FoxRayzor / XRS-3 2, FAST-levy KL = ei toimenpide-/uusinta-/kunnostustarvetta 10 vuoden aikana Putken Seinämä (mm) Kun- Mate- halk. Wall thick. to- Huom. N:o Putki riaali Pipe nim. mitatt. Havainnot luokdiam. Min. = toimenpide-/uusinta-/kunnostustarve 3- vuoden aikana = toimenpide-/uusinta-/kunnostustarve -10 vuoden aikana 28 Lv/Lvk Cu 3/18 1,/1,0 Lievää pistesyöpymää 29 Kv Cu 3 1, Lievää pistesyöpymää 30 Lv/Lvk Cu 3/18 1,/1,0 Lievää pistesyöpymää 3 Lv/Lvk Cu 28/1 1,2/1,0 Lievää pistesyöpymää 36 Lvk Cu 28 1,2 Syöpymää (käyräosalla) 4 (messinkiliitoksia) 39 Lv/Lvk Cu 42/22 1,/1,0 Lievää pistesyöpymää 40 Kv Cu 10 0,8 Lievää pistesyöpymää Lv/Lvk Cu 10/10 0,8/0,8 Lievää pistesyöpymää ka sivu 1/2 Päiväys: 7..201 Tarkastanut: Luokittelijat: Toni Kovanen Kalevi Pönniö Huom. Otantapohjainen tutkimusmenetelmä huomioiden, vesijohdoissa saattaa olla heikompia kohtia, kuin nyt tutkituissa kohdissa (vesijohdot lattiarakenteissa, messinkiset kovajuotosliitokset).
2(33) G24 Viemäriverkostot Kiinteistön sisäpuoliset jäteveden pohjaviemäreiden runkolinjat, haaroituslinjat sekä kerrosviemärit ovat materiaaliltaan pääosin alkuperäistä muhvillista valurautaputkea. Tiloihin kohdistuneiden käyttötarpeen muutostöiden yhteydessä viemäreitä on osin uusittu / lisätty (materiaalina muhviton valurautaputki pantaliitoksin). Sadeveden pohja- ja pystyviemärit (kattovedet) ovat alkuperäistä muhvillista valurautaputkea. Ulkopuoliset jäte- ja sadevesien kokoojaviemärit ovat alkuperäistä betoniputkea. Ulkopuoliset viemärikaivot ovat betonirengaskaivoja valurautakansistoin. Huom. Rakennuksen B- osalla jäte- ja sadevesien runko- ja haaroitusviemärit on osin asennettu alapohjatilaan (näkyvillä). Lähtötietojen mukaan (kouluisännän haastattelu) viemäreiden toiminnallisessa kunnossa ei ole esiintynyt merkittäviä puutteita, ainoastaan joitain pienimuotoisia tukoksia. Saadun tiedon mukaan viemäreille on suoritettu painehuuhtelupuhdistus noin kaksi vuotta sitten. Silmämääräisissä tarkastuksissa havaittiin lämmönjakohuoneen valurautaisessa pystyviemärissä (NS 70) pituushalkeama. Viemäreiden rakenteellista ja toiminnallista kuntoa tutkittiin Tv- kuvauksin sekä jäteveden valurautaviemäreiden osalta myös läpivalaisukuvauksin. Valokuvia Pituushalkeama NS 70 valurautaviemärissä (lämmönjakohuone) Viemäriasennuksia (jätevesi) B- osan alapohjatilassa
26(33) Viemäriasennuksia (jäte- ja sadevesi) B- osan alapohjatilassa Muutostöiden yhteydessä jätevesiviemäreitä on osin poistettu käytöstä (B- osa, kuvassa viemärilinja on tulpattu) Muutostöiden yhteydessä jätevesiviemäreitä on osin uusittu / lisätty (kuvassa uusittua / lisättyä jätevesiviemäriä 1. kerroksen alas lasketussa katossa)
27(33) Jätevesiviemäreiden läpivalaisukuvaukset Valurautaviemäreiden rakenteellista kuntoa tutkittiin läpivalaisukuvauksin kahdeksasta (8) kuvauskohdasta. Kuvauskohdissa havaitaan valurautaputkelle tyypillisiä kuoppamaisia ja pistemäisiä syöpymiä. Seinämäpaksuudet ovat kuvauskohdissa alimmillaan luokkaa 2,7 3, mm, kun alkuperäinen seinämäpaksuus on ollut viemärin iästä ja koosta riippuen noin 4,0-6,0 mm. Valurautaputken kriittisenä seinämäpaksuuden raja-arvona pidetään yleensä noin 2,0 mm:ä, vuotorajana (tihkuvuoto) noin 1,0 mm:ä. Keskimäärin seinämäpaksuutta on jäljellä noin - 7 % alkuperäisestä seinämäpaksuudesta. Seinämäpaksuuksissa ei vielä lähivuosien aikana lähestytä kriittistä seinämäpaksuusrajaa (kts. seinämäpaksuusmittausten tarkastuspöytäkirja jäljempänä). Viemäreiden seinämillä on havaittavissa kohtalaista kerrostumaa (rasvaa, osin kivettymää). Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Läpivalaisukuvausten mukaan valurautaviemärit ovat tutkituissa kohdissa tyydyttävässä / välttävässä kunnossa. Valurautaviemäreiden uusimisiin / kunnostamisiin (käytettävissä olevilla tekniikoilla, kuten esim. sukitustekniikka) tulee varautua vesijohtojen uusimisten yhteydessä (laajempi peruskorjaus). Huom. Lähiaikojen (0 1 v) toimenpiteenä on suositeltavaa korjata lämmönjakohuoneen jäteveden pystyviemärilinjassa (NS 70) havaittu pituushalkeamakohta. Valurautaviemäreiden läpivalaisukuvia (rtg): Voimakasta kuoppamaista syöpymää, kerrostumaa, Pistemäistä / kuoppamaista syöpymää, kerrostus min 2,7 m (kuntoluokka 3) maa, s min 3,3 mm (kuntoluokka 3-4)
28(33) Pistemäistä / kuoppamaista syöpymää, kerrostu- Pistemäistä / kuoppamaista syöpymää, lievää maa, s min 3, mm (kuntoluokka 4) kerrostumaa, s min 3,4 mm (kuntoluokka 3-4) Kuoppamaisia syöpymiä, lievää kerrostumaa Pistemäistä syöpymää, lievää kerrostumaa s min 3,0 mm (kuntoluokka 3-4) s min 3,0 mm (kuntoluokka 3-4) Huom. Kaikki valurautaviemäreiden läpivalaisukuvat on esitetty myös CD- tallenteessa / USB-tikulla sekä paperiversiona tutkimuksista koostetussa raporttikansiossa (Liite 1: läpivalaisukuvausten tutkimusaineisto).
29(33) Läpivalaisukuvausten tarkastuspöytäkirja (valurautaviemärit) RÖNTGENKUVAUSPÖYTÄKIRJA Radiographic test report Kohde/Object Testauspaikka/Place of Testing Kuvaaja / Operator Päiväys / Date Helsingin kielilukio Helsinki Tko 7..201 Osoite/Adress Kuntoluokat: KL 1 = toimenpide-/uusinta-/kunnostustarve välittömästi Testauksen suoritusohje/specification of testing KL 2 = = toimenpide-/uusinta-/kunnostustarve 1-3 vuoden aikana ---------------- --------------- = toimenpide-/uusinta-/kunnostustarve 3- Standardi/Standard Kuvausluokka/Exam.class KL 3 vuoden aikana ------------ A Viemäri = Jätevesiviemäri, valurauta Säteilylähde/Radiation scource Film+screens KL 4 FoxRayzor / XRS-3 2, FAST-levy KL = ei toimenpide-/uusinta-/kunnostustarvetta 10 vuoden aikana Putken Seinämä (mm) Kun- Mate- halk. Wall thick. to- Huom. N:o Putki riaali Pipe nim. mitatt. Havainnot luokdiam. Min. Viemäri Viemäri Viemäri Viemäri Viemäri Viemäri Viemäri Viemäri 3,0 = toimenpide-/uusinta-/kunnostustarve -10 vuoden aikana 9 Gr 80 ~6 2,7 Kuoppamaista syöpymää 3 Kerrostumaa 12 Gr 100 ~6 3,0 Lievähköä syöpymää 3-4 Lievää kerrostumaa 16 Gr 100 ~ 3,3 Pistemäistä / kuoppamaista syöpymää 3-4 Kerrostumaa 17 Gr 100 ~ 3, Pistemäistä / kuoppamaista syöpymää 4 Kerrostumaa 23 Gr 100 ~6 3,4 Pistemäistä / kuoppamaista syöpymää 3-4 Lievää kerrostumaa 2 Gr 100 ~ 3,0 Kuoppamaisia syöpymiä 3-4 Lievää kerrostumaa 26 Gr 70 ~4 2,9 Pistemäistä syöpymää 4 31 Gr 100 ~ Pistemäistä syöpymää 3-4 Lievää kerrostumaa ka sivu 1/2 Päiväys: 7..201 Tarkastanut: Luokittelijat: Toni Kovanen Kalevi Pönniö
30(33) Valurautaviemärit: Läpivalaisukuvaus (paksuusmittaus, laskennallinen käyttöikä) HELSINGIN KIELILUKIO TARKASTUSPÖYTÄKIRJA 7..201 Läpivalaisukuvaus, seinämäpaksuusmittaus (laskennallinen / teoreettinen käyttöikä) Viemärit, muhviton valurautaputki Kohta Putki Asennus Tutkimus Putken ikä Putkikoko Seinämä Mitattu Poikkeama Jäljellä Syöpymisnop. Käyttöikä (v) nro vuosi vuosi (v) ulkohalk.(mm) vahv. (mm) vahv. (mm) (mm) ( % ) (mm / v) (2 mm kriitt.) 9 Viem. JV 1968 201 47 80 2,66 2,34 3 % 0,00 10 Viem. JV 1968 201 47 80 2,66 2,34 3 % 0,00 10 Viem. JV 1968 201 47 80 2,77 2,23 % 0,047 > 10 Viem. JV 1968 201 47 80 3,0 1,9 61 % 0,041 > 10 Viem. JV 1968 201 47 80 3,07 1,93 61 % 0,041 > 10 Viem. JV 1968 201 47 80 3,23 1,77 6 % 0,038 > 10 12 Viem. JV 1968 201 47 112 6 2,99 3,01 0 % 0,064 > 10 Viem. JV 1968 201 47 112 6 3,03 2,97 1 % 0,063 > 10 Viem. JV 1968 201 47 112 6 3,20 2,80 3 % 0,060 > 10 Viem. JV 1968 201 47 112 6 3,20 2,80 3 % 0,060 > 10 Viem. JV 1968 201 47 112 6 3,34 2,66 6 % 0,07 > 10 Viem. JV 1968 201 47 112 6 4,11 1,89 69 % 0,040 > 10 16 Viem. JV uusittu 201? 110 3,2 1,7 6 % > 10 Viem. JV uusittu 201? 110 3,32 1,68 66 % > 10 Viem. JV uusittu 201? 110 3,42 1,8 68 % > 10 Viem. JV uusittu 201? 110 3,42 1,8 68 % > 10 Viem. JV uusittu 201? 110 3,46 1,4 69 % > 10 Viem. JV uusittu 201? 110 3,46 1,4 69 % > 10 17 Viem. JV uusittu 201? 110 3,47 1,3 69 % > 10 Viem. JV uusittu 201? 110 3,49 1,1 70 % > 10 Viem. JV uusittu 201? 110 3,1 1,49 70 % > 10 Viem. JV uusittu 201? 110 3,8 1,42 72 % > 10 Viem. JV uusittu 201? 110 3,71 1,29 74 % > 10 Viem. JV uusittu 201? 110 3,81 1,19 76 % > 10
31(33) HELSINGIN KIELILUKIO TARKASTUSPÖYTÄKIRJA 7..201 Läpivalaisukuvaus, seinämäpaksuusmittaus (laskennallinen / teoreettinen käyttöikä) Viemärit, muhviton valurautaputki Kohta Putki Asennus Tutkimus Putken ikä Putkikoko Seinämä Mitattu Poikkeama Jäljellä Syöpymisnop. Käyttöikä (v) nro vuosi vuosi (v) ulkohalk.(mm) vahv. (mm) vahv. (mm) (mm) ( % ) (mm / v) (2 mm kriitt.) 23 Viem. JV 1968 201 47 112 6 3,42 2,8 7 % 0,0 > 10 Viem. JV 1968 201 47 112 6 3,66 2,34 61 % 0,00 > 10 Viem. JV 1968 201 47 112 6 3,70 2,30 62 % 0,049 > 10 Viem. JV 1968 201 47 112 6 3,81 2,19 64 % 0,047 > 10 Viem. JV 1968 201 47 112 6 3,81 2,19 64 % 0,047 > 10 2 Viem. JV uusittu 201? 110 2,97 2,03 9 % > 10 Viem. JV uusittu 201? 110 3,02 1,98 60 % > 10 Viem. JV uusittu 201? 110 3,3 1,6 67 % > 10 Viem. JV uusittu 201? 110 3,62 1,38 72 % > 10 Viem. JV uusittu 201? 110 3,6 1,3 73 % > 10 Viem. JV uusittu 201? 110 3,68 1,32 74 % > 10 26 Viem. JV uusittu 201? 80 4 2,92 1,08 73 % > 10 Viem. JV uusittu 201? 80 4 2,93 1,07 73 % > 10 Viem. JV uusittu 201? 80 4 3,28 0,72 82 % > 10 Viem. JV uusittu 201? 80 4 3,33 0,67 83 % > 10 Viem. JV uusittu 201? 80 4 3,43 0,7 86 % > 10 31 Viem. JV uusittu 201? 110 2,97 2,03 9 % > 10 Viem. JV uusittu 201? 110 3,3 1,6 67 % > 10 Viem. JV uusittu 201? 110 3,1 1,49 70 % > 10 Viem. JV uusittu 201? 110 3,60 1,40 72 % > 10 Viem. JV uusittu 201? 110 3,86 1,14 77 % > 10 Otantapohjainen tutkimusmenetelmä huomioiden, valutautaviemäreissä saattaa olla heikompiakin kohtia kuin nyt tutkituissa kohdissa.
32(33) Viemäreiden TV- kuvaukset Jäte- ja sadeveden pohjaviemäreiden runkolinjoja sekä ulkopuolisia kokoojaviemäreitä kuvattiin ulkona olevien tarkastuskaivojen kautta. Jäteveden pohjaviemärilinjaa kuvattiin osin myös B- osan 1. kerroksen viemäriliittymän kautta. Viemärit kuvattiin niin laajalti kuin se kuvausteknisesti oli mahdollista. Yhteenveto viemäreiden Tv- kuvauksista Jätevesiviemärit Tv- kuvausten mukaan jäteveden pohjaviemärilinjat (valutautaputkea) ovat ikäisekseen rakenteellisesti melko tavanomaisessa kunnossa. Kuvauksissa ei tullut esiin vakavia rakenteellisia tai toiminnallisia vikaantumia. Valurautaviemärin seinämän pinnan karkeus on lisääntynyt ( rosoisuutta ) sekä seinämillä esiintyy melko normaaliksi luokiteltavaa ns. kivettymää ja saostumaa. Pohjaviemärilinjoissa esiintyy pääosin lievää painumaa. Irto- ja rasvakertymää esiintyy paikoin. Viemärit ovat vielä rakenteellisesti pääosin tyydyttävässä kunnossa. Toiminnallinen kunto on pääosin tyydyttävä. Ulkopuoliset jätevesiviemärit (betoniputkea) ovat rakenteellisesti hyvässä / tyydyttävässä kunnossa. Betoniputken syöpymät / rapautumat ovat suhteellisen lieviä. Toiminnallisesti viemärit ovat niin ikään hyvässä / tyydyttävässä kunnossa. Toiminnallista kuntoa heikentäviä painumia tai irtokertymiä ei esiinny merkittävässä määrin. Kaivoväleillä TK1-TK2 ja TK3-TK4 esiintyy lievähköjä saumoista työntyneitä juurikasvustoja. Yksityiskohtaisemmat havainnot jätevesiviemäreiden Tv- kuvauksista on esitetty raportin liitteenä olevissa Tv- kuvausten tutkimusraporteissa (Liite 2). Sadevesiviemärit Tv- kuvausten mukaan sadeveden pohjaviemärilinjat ovat rakenteellisesti ja toiminnallisesti kokonaisuutena vähintään tyydyttävässä kunnossa. Poikkeuksena A- osalta, lämmönjakohuoneen kohdalta laskevan viemärilinjan pohjaviemäriosuus tarkastuskaivolle STK1, jossa havaitaan poikkisiirtymä / halkeama lähellä rakennuksen perusmuuria. Poikkisiirtymä virtaussuunnassa ei heikennä viemärilinjan toiminnallista kuntoa, toisaalta poikkisiirtymä / halkeamassa on kuvausten mukaan maa-ainesta näkyvillä jota pääsee viemäriin (mm. kaivovälin STK1-STK2 esiintyy jonkin verran irtosoraa). Ulkopuoliset sadevesiviemärit (betoniputkea) ovat rakenteellisesti ja toiminnallisesti kokonaisuutena tyydyttävässä kunnossa. Yksityiskohtaisemmat havainnot sadevesiviemäreiden Tv- kuvauksista on esitetty raportin liitteenä olevissa Tv- kuvausten tutkimusraporteissa (Liite 3).
33(33) Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Jäte- ja sadevesien pohjaviemäreiden ja ulkopuolisten viemäreiden tutkimuksissa (Tv- kuvaukset) ei tullut esiin sellaisia vakavampia rakenteellisia tai toiminnallisia vikaantumia jotka vaatisivat aivan lähiaikoina suoritettavia laajempia uusimis- tai kunnostustoimenpiteitä. Tulevien laajempien peruskorjausten (mahdollisesti 3 vuoden kuluttua) yhteydessä suositellaan jäte- ja sadeveden pohjaviemäreiden saneerausta. Tv- kuvauksista saadun informaation mukaan pohjaviemärilinjat, niin jätevesiviemäreiden kuin myös sadevesiviemäreiden osalta, on niiden tämän hetkinen kunto huomioiden mahdollista saneerata vaihtoehtoisella kunnostusmenetelmällä kuten ns. sukitustekniikalla. Ulkopuoliset viemärit (jäte- ja sadevesi) voidaan saneerata joko sukitustekniikalla tai sujuttamalla (pätkä- tai pitkäsujutus). Ulkopuolisten jäte- ja sadevesien saneeraukset voidaan suorittaa myöhemmässä vaiheessa ( 10 v) erillisenä toimenpiteenä. Huom. Pohjaviemäreiden valurautaiset runkolinjat (jäte- ja sadevesi) sekä ulkopuoliset betoniviemärit on suositeltavaa puhdistaa painehuuhtelulla lähiaikoina (0 1 v). Lämmönjakohuoneelta (pystyviemäri) laskeva valurautainen sadevesiviemäri tarkastuskaivolle STK1 saakka (kts. piirustus) on Tv- kuvauksessa havaitun poikkisiirtymän / halkeaman johdosta suositeltavaa korjata lähivuosina (1 3 v) tai viimeistään tulevien laajempien peruskorjausten yhteydessä.