Keski-Pohjanmaan keskussairaalan uudistukset toiminnan keskellä Sairaalapäivät 21.11.2012 Lahti Hannu Pajunpää Tj, LT 1
Esityksen sisällöstä Keskussairaalan ja toimintaympäristön esittelyä Historiaa Erityispiirteitä Peruskorjauksen taustaa Peruskorjauksen toteutus Toiminta peruskorjauksen keskellä Toimitilaratkaisuja Toiminnallisia vaikutuksia Lopputulos ja arviointia 2
Toimintaympäristöstä Toiminta-alueella hyviä kehitysedellytyksiä Hyvä logistinen asema: Perämeren ainoa syväsatama Vahvaa kemian ja metalliteollisuutta, vahva maatalous, potentiaalista kaivostoimintaa (Litium) Väestörakenne terve, hyvä syntyvyys Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien väestömäärä pieni (75 000) mutta palveluja käyttävissä kunnissa asuu 175 000 asukasta Akuuttihoitojen saavutettavuus 1 1,5 h k 3
Kuntayhtymän historiaa Keskussairaala aloittanut toimintansa 1969 Taustalla alueen kuntien vuosia kestänyt valmistelutyö Mukana nykyiset jäsenkunnat ja Kalajokilaakson kunnat Kehitysvaiheita Oma mielisairaanhuoltopiiri 1988 Sairaanhoitopiiriksi 1989, Kalajokilaakson kunnat Pohjois-Pohjanmaalle; palvelujen myyntisopimus 1990 Erityishuoltopiiri osaksi toimintaa 1995 Seitsemän jäsenkunnan peruspalveluliikelaitos osaksi toimintaa 2009 4
Keski-Pohjanmaan keskussairaala 5
Rakennuksen historiaa Keskussairaalan rakentaminen1967-1969 Kokkolanseudun terveyskeskuksen pääterveysasema samaan kortteliin 1979 Yhteinen ravintohuolto, yhteinen apteekki ja paljon muuta yhteistyötä I laajennus 1989 90 Päivystys ja päivystysosasto, neurologinen osasto ja psykiatrinen osasto Peruskorjausohjelma 2000 2017 II laajennus 2006 2007 Psykiatrian tilat III ja IV laajennukset 2008 2010 Päiväkirurgia; Yhteispäivystys, Dialyysi Logistiikkakeskus; Keittiö; Hallinto; Apuvälinekeskus 6
Kiinteistön ominaispiirteitä Sairaala vuodelta 1969, Martikainen, matala rakennus, alavalla paikalla, kellari tasossa +2,60m, maanvaraisesti koheesiomaalle perustettu. Aikansa tuote, rakennettu ikuiseksi lehtitietojen mukaan, paikallavalubetonia, valurautaputkistot valuissa, tammiset ikkunapielukset jne. Ulkoseinät pesubetonisandwichit, väliseinät pääosin muurattua punatiiltä..siis perushyvä talo. Asbestia on ollut joka paikassa. Aikansa tuote myös ratkaisuissa: Rakennettu kahtena talvena työllisyystyönä. Sääsuojaus? Itse rakennustyön laatu ollut hyvä. Sen aikaiset vesieristykset yms. hyvin tehtyjä. Paljon eristyksiä pintalaatan alla.toimii, jos käytetään paljon 7
Peruskorjauksen alkuvaiheita Korjauksia aloitettiin n. -95 uusimalla ikkunat kolmena perättäisenä vuotena liekö ollut viisasta, sillä ilmanvaihto heikkeni entisestään. Peruskorjauksen tarve alkoi hahmottua rakennukseen liittyvien pikakorjausten (putkisto- ja kattovuotojen) jyrkästi nousevana määränä. Rakennuksella ikää tuolloin n. 25v. Elettiin valtionosuusjärjestelmän aikaa eli isoihin hankkeisiin anottiin rahaa. todellista byrokratiaa. Mm. kattohanke viivästyi ja tehtiin vv.-99-2000. A2- osan korjaus ja leikkaussalien korjaus jne. Pian vuosituhannen vaihteen jälkeen nousivat sisäilma-asiat enemmän pinnalle, jonka jälkeen piti valita etenemistie 8
Käytännön teknisiä toimenpiteitä Ulkoelementtien kuntoselvitys, uusittiin ns. kylmiä kuoria. Muuten todettiin sandwichit hyviksi. Ei paljon karbonatisoitumista eli betonin alkaalisuuden laskua. Käynnistettiin kellarikerroksen maapohjaisten tilojen puhdistus. 1/2ha kellaria, jossa lahoavaa ainetta. Uusinta tietoa metsästettiin (esim. Jarek Kurnitskin väitöstutkimus) ja sovellettiin. (lämpötilagradientti keskimäärin oikein päin ja sopiva tuuletus) Yläpohjan systemaattinen tiivistys, kun löydettiin rakennusaikainen poranreikäongelma Yläpohjan puhdistus ja vaurioituneitten villojen vaihto Kattoikkunoiden vaihto (140kpl) Sakokaivojen uusinta 9
10
11
12
Hannu Pajunpää 25.2.2010 13
14
15
Yhteenvetoa korjausperusteista Kiinteistön tekninen ikä 30 vuoden käytön jälkeen 1960-luvun tekniikalla rakennetussa rakennuksessa ilmeni tarvetta uusia perusjärjestelmiä (LVI, sähkö) ja rakenteita Toiminnan muuttuminen Erikoissairaanhoito oli muuttunut luonteeltaan osastopainotteisesta poliklinikkapainotteiseen toimintamalliin Avohoitoisuus oli otetta sairaalan keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi 1990-luvulla Sisäilma-asiat Alkoi tulla viestejä henkilökunnalta oireista, jotka yhdistettiin sisäilman laatuun; siirrettiin asuinkiinteistöihin sijoitettuja toimintoja uudelleen Käynnistettiin sisäilman laadun parantamiseen tähtäävä selvittelytyö Yksikkökohtiset kyselyt henkilökunnalle Sisäilman laatuun kohdituvat mittaukset Tilojen kuntokartoitukset 16
Peruskorjauksen linjavalinta Alkuun tasapainoilua kahden vaihtoehdon välillä Keskitytäänkö palokuntatyöhön siellä täällä(siihenkin oli tarvetta ja painetta), vai Kylmän rauhalliseen suunnitelmallisuuteen Valitsimme suunnitelmallisen etenemisen tien Peruskorjausohjelma päätettiin laatia, aikatauluttaa ja budjetoida Ohjelman tarpeellisuudesta informoitiin hallitusta, valtuustoa ja jäsenkuntia Ryhdyttiin järjestelmällisesti poistamaan koko rakennukseen liittyviä laajempia ongelmia Siis sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät ole erikseen minkään yksittäisen yksikön asioita Ohjelman rinnalla toteutettiin myös kohdennettuja täsmäkorjauksia laajoihin asiantuntijaselvityksiin perustuen 17
Peruskorjausohjelman kehitys Ennen ohjelman toiminnallisten tarpeiden pohjalta valtion rahoitukseen sidottuna Ohjelman alussa osasto kerrallannaan kiireellisyysjärjestyksessä 2004 2006 Toisessa vaiheessa laajennukset, jotta nopeasti isolle työntekijäjoukolle asianmukaiset tilat 2007 2009 Kolmannessa vaiheessa laajempia kokonaisuuksia, rakennusosa kerrallaan 2010 18
Hankkeiden suunnittelu Organisointi Suunnittelusairaanhoitaja ja sairaalainsinööri keskeisiä linkkejä talon ja ammattisuunnittelijoiden välillä Periaateratkaisuista tulosaluejohtojen, ym. avainhenkilöiden ja johdon välisiä neuvotteluja Kohdesuunnittelussa yksiköiden johto ja henkilökunta tiiviisti mukana Kuntayhtymän kokonaisstrategia koko ajan hankesuunnittelua ohjaamassa Avohoitopainotteinen, päivystävä sairaala 19
Hankkeiden toteutus Toteutettu kevyellä organisaatiolla Rakennusurakoinnissa perinteinen menettely Pääurakat ja aliurakat Kilpailutus sairaalainsinöörin ja talousjohdon toimesta Valvonta omana toimintana (psykiatrian tilahanketta lukuun ottamatta) Sairaalainsinööri ja teknisen toimen esimiehet Tavoitteena Rakenteellisten ja sisäilmaan liittyvien ongelmien poistaminen; hyvän rakennustavan mukainen perusteellinen toteutus Toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset, valittua strategiaa palvelevat tilat tilat Kohtuulliset kustannukset 20
21
22
23
24
25
26
Kustannukset Kokonaiskustannus n. 55 M Laajennukset n. 24,5 M II Psykiatria: lasten- ja nuorisopsykiatria, poliklinikat ja aikuisosastot III Somatiikka: yhteispäivystys, päiväkirurgia ja dialyysi sekä iho- ja kipupoliklinikan tilasaneeraus IV Tukipalvelut: logistiikkakeskus, keittiö, hallinto ja apuvälinekeskus Saneeraukset Vuodeosastot ja toimenpideyksiköt; toteutettu Poliklinikat; alkamassa Tutkimusyksiköt; suunnitteluvaiheessa 27
Toiminta peruskorjauksen keskellä Edellyttää tarkkaa ennakkosuunnittelua Potilaiden palvelun kannalta Väistötilojen sijainti ja soveltuvuus Tiedottaminen, opasteet Henkilökunnan työolosuhteiden kannalta Tiedonkulku ja osallistuminen Logistisen toimivuuden kannalta Reititys ja varautuminen poikkeustilanteisiin Rakentamisen näkökulmsta Rakentaminen sairaalatoiminnan keskellä Häiriöiden ennakointi ja estäminen rv 28
Väistötilaratkaisuja Osastojen yhdistäminen Erikoisalaosastoja ja sijoitettiin yhteen päivystysoaston kanssa useassa vaiheessa; lastenosasto toimi jonkin aikaa kirurgisen osaston sisällä Toimintamuutosten myötä vapautuneiden tilojen käyttö Yhden osaston tilat vapautuivat osastojen yhdistämisessä Vapaana olevien asuintilojen käyttö Asuntotiloja oli ollut mm. psykiatrian käytössä Vuokratilat (käyttö vähäistä Psykiatrian poliklinikka pari vuotta, patologia Yhteistyö paikallisen terveyskeskuksen kanssa Yhteistyössä aktivoitiin terveyskeskuksen osaston akuuttitoimintaa 29
Myönteisiä oheisseurauksia Somaattisen sairaansijojen määrä vähentynyt n. 25 % Osastokohtaisessa saneerauksessa sairaansijojen määrä väheni 3 4 ss/osasto Kahden osaston yhdistämisessä vähennys 16 ss Osastojen yhteiskäyttö erikoisalojen välillä on lisääntynyt oleellisesti ja jäänyt pysyväksi käytännöksi Operatiivisella tulosalueella käynnistynyt ja medisiinisellä käynnistymässä henkilökunnan säännöllinen työkierto Sovittu potilaiden sijoittamisesta yli erikoisalojen, erityisesti ylikuormitustilanteissa Terveyskeskuksen osaston akutisoinnin ja yhteistyön myötä jatkohoitopaikkatilanne on helpottunut; sovittu mm. aivohalvauspotilaiden uudesta yhteisestä kuntoutusmallista koko alueella 30
VUODEOSASTOT/HOITOKESKUKSET 2000 luvulla saneerattu siipi kerrallaan, viimeinen valmistuu kevät 2012 JYL Sakari Telimaa LKT
Lopputulos Peruskorjaus- ja rakennusohjelman myötä on syntymässä sosiaali- ja terveyspalvelujen alueellinen osaamiskeskittymä, joka sisältää mm Yhteispäivystyksen Somaattisen erikoissairaanhoidon Psykiatrisen erikoissairaanhoidon Perusterveydenhuollon avotoiminnot ja subakuutit osastot Kehitysvammaisten erityishuollon Päihdekeskuksen Em. Toimintoja palvelevan logistiikkakeskuksen 32
24.01.2012 Timo Keistinen