PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

Samankaltaiset tiedostot
PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

ARMISVEDEN-VIHTASEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, KALMISTO 2:33

ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT KIVIHAKA JA KOTIRANTA

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

Vieremän kunta. Kaavaselostus. Ehdotus ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT KIVIHAKA JA KOTIRANTA

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

Tuusniemen kunta. Kaavaselostus TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS P S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A

NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 7:38, 7:53, 7:54, 7:56, 7:57 JA 7:67

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Kerimäen kunta PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVA

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ehdotus

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Ehdotus Kaavaselostus. Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa.

Teollisuusalueen asemakaavan muutos

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ehdotus

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Höyhtiönlahden, Kontanniemen ja Ruponlahden ranta-asemakaavojen kumoaminen

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

PUNKAHARJUN KUNTA PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS VAARAN KYLÄSSÄ. Tila (2:146) Tyssiniemi KAAVASELOSTUS

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

VALKEISKYLÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 7:38, 7:53, 7:54, 7:56, 7:57 JA 7:67

Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

Kehvonsalon kartanon ranta-asemakaavan kumoaminen. Selostus kv hyväksynyt

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMI- NEN, PILPPA. Kaavaselostus, luonnos

HANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, EHDOTUS PUNKAHARJUN PIHLAJAVEDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLA TARULA

SELOSTUS, kaavaehdotus

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari

LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS PITKÄJÄRVEN ALUE

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus. Vaalan kunta

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS

Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus / luonnos. Vaalan kunta

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MIELIS, TALLUDDEN

SAUKO-MUSTAKARTA-KOIVUNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2

SAVONLINNAN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS, EHDOTUS PURUVEDEN JA SAVONRANNAN RANTAYLEISKAAVOJEN MUUTOS OSALLE TILOISTA JA

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

VAALAN KUNTA. ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

JOUTSAN KUNTA / RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

Keitelejärven ja kunnan pohjoisosan rantaosayleiskaavan muutos

LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS PITKÄJÄRVEN ALUE

Suunnittelualue. INSINÖÖRITOIMISTO ALPO LEINONEN OY Mäntypöllinkuja 6N MIKKELI

HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

FCG Finnish Consulting Group Oy VIEREMÄN KUNTA ROTIMON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus, ehdotus

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

VAARINKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

PUUMALAN KUNTA KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAMUUTOS. KAAVASELOSTUS luonnos. Muutos koskee tilaa Kouranta

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAVONLINNAN KAUPUNKI PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN LAAJENNUKSEN JA MUUTOKSEN SELOSTUS

PUUMALAN KUNTA LIETVESI-SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLA PITKÄSAARI Selostus luonnos

SAVONLINNAN KAUPUNKI PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN LAAJENNUKSEN JA MUUTOKSEN SELOSTUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HIRVENSALMEN KUNTA LIEKUNEEN-RYÖKÄSVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, Luonnos

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, Ehdotus

Transkriptio:

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KITEEN KAUPUNKI PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 9.4.2013 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 21.1.-19.2.2013 Kaavaehdotus nähtävillä: xx.xx.-xx.xx.201x Kaupunginhallitus: xx.xx.201x x Kaupunginvaltuusto: xx.xx.20xx x FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 415-P18062

Kaavaselostus (EHDOTUS) I Aila Harmaajärvi/Kuisma Reinikainen 9.4.2013 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet... 1 1.2 Yleiskaavan muutos... 2 1.3 Rantayleiskaavan toteuttaminen... 4 2 Lähtökohdat... 5 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 2.1.1 Alueiden yleiskuvaus... 5 2.1.2 Ympäristö... 5 2.1.3 Maanomistus... 5 2.1.4 Rakennettu ympäristö... 5 2.2 Suunnittelutilanne... 6 2.2.1 Suunnitelmat ja päätökset, jotka koskevat kaavamuutosaluetta... 6 3 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet... 20 3.1 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve... 20 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 20 3.2.1 Osalliset... 20 3.3 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset... 20 3.3.1 Vireilletulo... 20 3.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 21 3.3.3 Viranomaisyhteistyö... 21 3.4 Tavoitteet... 21 4 Yleiskaava ja sen perusteet... 23 4.1 Kaavan rakenne... 23 4.2 Aluevarausten pääperustelut... 27 4.2.1 Asuntoalueet... 27 4.2.2 Venesatama/venevalkama... 29 4.2.3 Erityisalue... 29 4.2.4 Maa- ja metsätalousalue... 29 4.2.5 Vesialueet... 30 4.2.6 Luonnon- ja kulttuuriympäristön suojelu... 31 4.2.7 Muut merkinnät... 31 4.2.8 Yleismääräykset Puruveden rantayleiskaavan alueella... 31 4.3 Kaavan vaikutukset... 33 4.3.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen... 33 4.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 34

Kaavaselostus (EHDOTUS) II Aila Harmaajärvi/Kuisma Reinikainen 9.4.2013 4.3.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 34 4.3.4 Vaikutukset maisemaan... 35 4.3.5 Taloudelliset vaikutukset... 35 4.3.6 Sosiaaliset vaikutukset... 35 5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 35 6 Toteuttaminen... 35 7 Suunnitteluvaiheet ja osallistuminen... 36 Liitteet: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (14.2.2012, tarkistettu 9.4.2013) 2. Natura-arvioinnin tarpeellisuus Lomarastin ranta-asemakaava-alueella (15.8.2012)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 1 (36) PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1 Tiivistelmä 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Kesälahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt Puruveden rantayleiskaavan 23.9.2003. Kaava laadittiin yhtä aikaa Kerimäen ja Punkaharjun kuntien kanssa. Kesälahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt Puruveden rantayleiskaavaan tehdyt muutokset 26.9.2009. Nyt tehtävällä kaavamuutoksella siirretään voimassa olevassa yleiskaavassa virheelliseen paikkaan osoitettua olemassa olevan loma-asunnon rakennuspaikkaa oikealle, olemassa olevien rakennusten mukaiselle paikalleen. Rakennuspaikka muutetaan samalla uuden sijaintinsa mukaisesti ei-omarantaisesta rakennuspaikasta omarantaiseksi rakennuspaikaksi. Samassa yhteydessä poistetaan samalla tilalla sijaitseva uusi loma-asunnon rakennuspaikka sekä tarkistetaan tilalla sijaitsevan venevalkaman aluerajausta. Tämän lisäksi kaavamuutoksella laajennetaan yhtä olemassa olevaa loma-asunnon rakennuspaikkaa, tehdään neljä käyttötarkoituksen muutosta lomaasunnoista vakituiseksi asunnoksi, osoitetaan kolme vedenottamoaluetta ja kaksi vedenottamon suoja-aluetta, osoitetaan yksi uusi ei-omarantainen vakituisen asunnon rakennuspaikka, laajennetaan yhtä matkailupalveluiden aluetta, osoitetaan yksi uusi matkailupalveluiden alue sekä osoitetaan kaksi arvokasta harjualuetta. Yleiskaavan muutos on lähtenyt vireille maanomistajien hakemuksesta ja kunnan päätöksellä. Vireilletulosta on päätetty Kesälahden kunnanhallituksessa 31.10.2011 :ssä 156. Kaavamuutoskohteita päätettiin ottaa mukaan 3 kpl. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 4.6.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 25.6.2012 25.7.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei annettu mielipiteitä tai lausuntoja. Kaavaluonnokseen lisättiin maanomistajien toiveiden perusteella 4 kpl muutoskohteita. Kaavaluonnoksessa oli yhteensä 7 kpl muutoskohteita. Kesälahden kunta on liittynyt osaksi Kiteen kaupunkia 1.1.2013. Valmisteluaineisto (kaavaluonnos) ja tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä 21.1.2013 19.2.2013. Valmisteluaineistosta annettiin 2 mielipidettä ja 7 lausuntoa. Kaavaehdotukseen lisättiin luonnosvaiheen kuulemisen perusteella 3 kpl muutoskohteita. Kaavaehdotuksessa oli yhteensä 10 kpl muutoskohteita. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin xx.xx.20xx.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 2 (36) 1.2 Yleiskaavan muutos Kaavaehdotus on ollut nähtävillä xx.xx.20xx xx.xx.20xx. Kaavaehdotuksesta annettiin x muistutusta ja x lausuntoa. Kaavamuutos koskee Kiteen kaupungin (entisen Kesälahden kunnan alueen) seuraavia tiloja: Kesälahden kylä (407) o 260-407-4-53 Turtiala (4:53) o 260-407-8-16 Aleksinranta (8:16) o 260-407-8-17 Rauhanranta (8:17) o 260-407-8-31 Seppola (8:31) o 260-407-8-35 Mäntylä (8:35) o 260-407-8-37 Puteli (8:37) o 260-407-8-38 Heikkilä (8:38) o 260-407-8-41 Kankaanrinta (8:41) o 260-407-8-42 Lassila (8:4) o 260-407-24-6 Asikkala (24:6) o 260-407-14-38 Lahtela (14:38) o 260-407-14-39 Poronniemi (14:39) o 260-407-14-59 Villenniemi (14:59) o 260-407-23-12 Suviniemi (23:12) o 260-407-23-16 Kesäranta (23:16) o 260-407-23-17 Santakari (23:17) o 260-407-24-17 Pohjoisrinne (24:17) o 260-407-24-33 Susilahti (24:33) o 260-407-23-35 Katajakumpu (23:35) o 260-407-24-34 Susilahdenpohja (24:34) o 260-407-24-38 Harjuniemi (24:38) o 260-407-24-40 Korpela (23:40) o 260-407-24-41 Kotarinne (24:41) o 260-407-25-31 Särkkälä (25:31) o 260-407-25-54 Kesäranta (25:54) o 260-407-25-91 Multamäki (25:91) o 260-407-25-101 Mäntyranta I (25:101) o 260-407-25-101 Kankaala (25:104) o 260-407-42-5 Lähteenmäki (42:5) o 260-407-42-6 Toivonranta (42:6) o 260-407-42-7 Erkkilä (42:7) o 260-407-54-71 Mörrinmäki (54:71) o 260-407-54-73 Lomarasti (54:73) Villalan kylä (433) o 260-433-22-32 Porrila (22:32) o 260-433-22-37 Kalaranta (22:37) o 260-433-70-1 Rajalahti (70:1)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 3 (36) Purujärven kylä (440) o 260-440-19-26 Sirjanranta (19:26) o 260-440-26-44 Ritvala (26:44) Kaavamuutokset kohdistuvat alueelle seuraavasti: 1) Loma-asunnon rakennuspaikan (RA) muuttaminen omarantaiseksi, lomaasunnon rakennuspaikan (RA) poistaminen, venevalkama-alueen (LV) rajauksen muuttaminen. (22:32) 2) Loma-asunnon rakennuspaikan (RA) muuttaminen vakituisen asunnon rakennuspaikaksi (AO). (22:37) 3) Loma-asunnon rakennuspaikan (RA) laajentaminen. (70:1) 4) Loma- ja matkailupalveluiden korttelialueen (RM) laajentaminen. (54:73) 5) Kaava-alueen laajentaminen maa- ja metsätalousalueen osalta (M-1) (8:37, 8:38, 25:91), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueiden (ET) osoittaminen (8:37, 25:101), kahden vedenottamon suoja-alueen (pv/s) osoittaminen (8:31, 8:37, 8:38, 8:41, 8:42, 25:31, 25:101, 25:104), arvokkaan harjualueen (MY-2 ja MY-3) osoittaminen (8:16, 8:17, 8:35, 8:38, 8:41, 25:31, 25:54, 25:91, 25:104, 54:71) 6) Uusi vakituisen asunnon rakennuspaikka (AO) (24:6). Arvokkaan harjualueen (MY-2 ja MY-3) osoittaminen (4:53, 14:38, 14:39, 14:59, 24:6, 24:17, 24:33, 24:34, 24:38, 24:41) 7) Loma-asunnon rakennuspaikan (RA) muuttaminen vakituisen asunnon rakennuspaikaksi (AO), rakennusalan laajentaminen. (26:44) 8) Loma- ja matkailupalveluiden korttelialueen (RM) osoittaminen (23:40 ja 23:35) 9) Loma-asunnon rakennuspaikan (RA) muuttaminen vakituisen asunnon rakennuspaikaksi (AO) poikkeamispäätöksen mukaisesti, rakennusalan laajentaminen. (19:26) 10) Loma-asunnon rakennuspaikan (RA) muuttaminen vakituisen asunnon rakennuspaikaksi (AO) poikkeamispäätöksen mukaisesti ja rajaaminen nykyistä kiinteistöjakoa vastaavaksi (42:6), loma-asunnon rakennuspaikan (RA) rajaaminen nykyistä kiinteistöjakoa vastaavaksi (42:5), maa- ja metsätalousalueen rajaaminen nykyistä kiinteistöjakoa vastaavaksi (42:7).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 4 (36) 1. 2. 3. 4. 5. 8. 6. 10. 7. 9. Kuva 1: Kaavamuutosalueiden likimääräiset sijainnit. 1.3 Rantayleiskaavan toteuttaminen Rantayleiskaavan muutosta voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Kaavamuutos laaditaan oikeusvaikutteisena.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 5 (36) 2 Lähtökohdat 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueiden yleiskuvaus 2.1.2 Ympäristö 2.1.3 Maanomistus 2.1.4 Rakennettu ympäristö 1) Muutosalueella on loma-asuntoja sekä maa- ja metsätalousmaata ja LValue. Tila koostuu yhteensä kuudesta palstasta. 2) Muutosalueella on loma-asunto. 3) Muutosalueella on loma-asuntoja sekä maa- ja metsätalousmaata. 4) Muutosalue on matkailupalveluiden aluetta. Voimassa olevan yleiskaavan ulkopuolisella laajennusalueella on maa- ja metsätalousmaata. 5) Muutosalue on maa- ja metsätalousmaata. Alueella on kolme vedenottamoa. Laajennusalue on maa- ja metsätalousmaata. 6) Muutosalueella on loma-asunto sekä maa- ja metsätalousmaata. Alue on pohjavesialuetta. 7) Muutosalueella on loma-asunto sekä maa- ja metsätalousmaata. Alue on pohjavesialuetta. 8) Muutosalueella on erillinen rantasauna sekä maa- ja metsätalousmaata. Voimassa olevan yleiskaavan ulkopuolisella laajennusalueella on yksi vakituinen asunto sekä maa- ja metsätalousmaata 9) Muutosalueella on loma-asunto sekä maa- ja metsätalousmaata. 10) Muutosalueella on kaksi loma-asuntoa sekä maa- ja metsätalousmaata. Suunnittelualueella on laadittu luonnonympäristön selvitys rantayleiskaavan laadinnan yhteydessä. Kaavamuutosalueella ei ole havaittu arvokkaita luontokohteita. Muutoskohteen 4 osalta alueella on suoritettu erillisen rantaasemakaavaprosessin yhteydessä luonnonympäristön selvitys. Alueella on tehty myös luonnonsuojelulain mukainen Natura-arvioinnin tarveharkinta. Alueet ovat yksityisessä omistuksessa lukuun ottamatta Kiteen kaupungin (aiemmin Kesälahden kunnan) omistuksessa olevia tiloja muutosalueella 1 ja kahden kiinteistön osalta muutosalueella 5. Yhdyskuntarakenne

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 6 (36) Muutosalueet ja niiden ympäristö ovat haja-asutusaluetta. Muutosalueiden lähistöllä on muita loma-asuntoja ja asuinrakennuksia. Palvelut Alueiden palvelut haetaan Kesälahden tai Villalan taajamista. Liikenne 2.2 Suunnittelutilanne Kaavamuutosalueiden 1-6 läheisyydessä kulkee yhdystie 4800 (Aittolahti - Väärämäki) ja muutoskohteen 7 läheisyydessä yhdystie 15502 (Suurikylä- Riihinniemi). Liikennöinti kaavamuutosalueille tapahtuu yksityisteiden kautta. Tekninen huolto Muutosalueiden 1, 2, 3, 4, 5, 8 ja 10 alueella tai välittömässä läheisyydessä kulkee Läntisen vesiosuuskunnan vesijohtoverkko. Muutosalueiden 7 ja 9 välittömässä läheisyydessä kulkee kunnallinen vesi- ja viemäriverkko. Muutosalueella 6 tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole kunnallisia tai osuuskuntien vesi- tai viemäriverkkoja. 2.2.1 Suunnitelmat ja päätökset, jotka koskevat kaavamuutosaluetta Suunnitelma Hyväksymis-/ vahvistuspäivä Pohjois-Karjalan maakuntakaava Valtioneuvosto 20.12.2007 Puruveden rantayleiskaava ajantasaistaminen Kunnanvaltuusto hyv. 22.9.2003 Kunnanvaltuusto hyv. 29.6.2009 Rakennusjärjestys Voimaantulo 1.3.2002 2.2.1.1 Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava sekä maakuntakaavan täydennys (2. vaihe). 3. vaiheen täydennys on ehdotusvaiheessa. Maakuntakaavassa muutosalueita koskevat seuraavat varaukset: 1) rantojen käytön kehittämisen kohdealue, Natura 2000-verkostoon kuuluva alue (rajautuu) 2) rantojen käytön kehittämisen kohdealue, Natura 2000-verkostoon kuuluva alue (rajautuu)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 7 (36) 3) rantojen käytön kehittämisen kohdealue, Natura 2000-verkostoon kuuluva alue (rajautuu) 4) rantojen käytön kehittämisen kohdealue, Natura 2000-verkostoon kuuluva alue (rajautuu) 5) rantojen käytön kehittämisen kohdealue, Natura 2000-verkostoon kuuluva alue (rajautuu), pohjavesialue 6) rantojen käytön kehittämisen kohdealue, Natura 2000-verkostoon kuuluva alue (rajautuu), pohjavesialue 7) rantojen käytön kehittämisen kohdealue 8) rantojen käytön kehittämisen kohdealue, Natura 2000-verkostoon kuuluva alue (rajautuu) 9) rantojen käytön kehittämisen kohdealue 10) rantojen käytön kehittämisen kohdealue, Natura 2000-verkostoon kuuluva alue (rajautuu)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 8 (36) Kuva 2. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavasta. Maakuntakaavan täydennyksessä (2. vaihe) ei ole osoitettu varauksia muutosalueille. Maakuntakaavan täydennyksessä (3. vaihe) kaikki muutosalueet on osoitettu matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueena (mv-6 Suur-Saimaan luontomatkailualue). Muutosalueita 1, 5, ja 8 sivuaa tai niiden läpi on osoitettu kulkemaan ohjeellinen pyöräilyreitti.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 9 (36) Kuva 3. Ote Pohjois-Karjalan 3. vaihemaakuntakaavasta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 10 (36) Puruveden rantayleiskaava Puruveden rantayleiskaavassa kaavamuutosalueille on osoitettu seuraavat varaukset: 1) Loma-asuntoalue (RA), maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), venesatama/venevalkama (LV) Kuva 4. Ote Puruveden rantayleiskaavasta muutosalueen 1 osalta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 11 (36) 2) Loma-asuntoalue (RA) Kuva 5. Ote Puruveden rantayleiskaavasta muutosalueen 2 osalta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 12 (36) 3) Loma-asuntoalue (RA), maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) Kuva 6. Ote Puruveden rantayleiskaavasta muutosalueen 3 osalta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 13 (36) 4) Matkailupalveluiden alue (RM), maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) Kuva 7. Ote Puruveden rantayleiskaavasta muutosalueen 4 osalta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 14 (36) 5) Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), pohjavesialue (pv), kaava-alueen ulkopuolinen alue Kuva 8. Ote Puruveden rantayleiskaavasta muutosalueen 5 osalta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 15 (36) 6) Loma-asuntoalue (RA), pientalovaltainen alue (AO), maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) Kuva 9. Ote Puruveden rantayleiskaavasta muutosalueen 6 osalta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 16 (36) 7) Loma-asuntoalue (RA), maa- ja metsätalousalue (M) Kuva 10. Ote Puruveden rantayleiskaavasta muutosalueen 7 osalta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 17 (36) 8) Maa- ja metsätalousalue Kuva 11. Ote Puruveden rantayleiskaavasta muutosalueen 8 osalta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 18 (36) 9) Loma-asuntoalue (RA), maa- ja metsätalousalue (M) Kuva 12. Ote Puruveden rantayleiskaavasta muutosalueen 9 osalta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 19 (36) 10) Loma-asuntoalue (RA), maa- ja metsätalousalue (M) Kuva 13. Ote Puruveden rantayleiskaavasta muutosalueen 10 osalta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 20 (36) 3 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 3.1 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1 Osalliset Maanomistajilta on tullut toive yleiskaavan muuttamiseksi. Muutoksella korjataan alueen 1 osalta voimassa olevassa kaavassa virheelliseen paikkaan osoitetun rakennuspaikan sijainti vastaamaan todellista tilannetta. Muutoksella voidaan muutosalueen 3 osalta saavuttaa ympäristön ja rakennettavuuden kannalta parempi rakennuspaikka. Muutosalueilla 2, 6, 7, 9 ja 10 mahdollistetaan ympärivuotinen asuminen. Muutosalueiden 4 ja 5 osalta muutoksella voidaan tukea alueen matkailuelinkeinon kehittämistä ja muutosalueen 5 muutoksilla päivitetään kaava vastaamaan kunnallistekniikan kehittymistä alueella. Muutosalueiden 5 ja 6 osalta muutostarve on osittain viranomaisten luonnosvaiheen kuulemisen kautta esille tuoma. Muutoskohteissa 5 ja 6 huomioidaan muiden muutostarpeiden ohella Keski-Karjalan POSKIselvityksen mukaiset arvokkaat harjualueet. Harjualueiden osoittamisella tuetaan harjualueiden huomioon ottamista alueiden tulevassa maankäytössä. Muutosalueiden 8 ja 10 osalta kaavaprosessin aikana on noussut esille tarve muutamien varsinaisiin alkuperäisiin muutoskohteisiin rajautuvien tilojen maankäyttövarausten rajauksien tarkistamiseen. Nämä muutokset koskevat yhteensä neljää rakennuspaikkaa ja yhtä maa- ja metsätalousaluetta. Muutokset eivät vaikuta kyseisten alueiden käyttöön, vaan ovat lähinnä kaavateknisiä, ja rajaavat rakentamisalueet nykyistä kiinteistöjakoa vastaaviksi. Alueen suunnittelu koskettaa alueella asuvia ihmisiä. Seuraavassa luettelossa on listattu ne tahot, joiden oloihin tai etuihin suunnitelmalla on vaikutusta ja joilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun: 3.3 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset 3.3.1 Vireilletulo 1. Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat 2. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset 3. Kaupungin luottamuselimet 4. Kaupungin eri hallintokunnat 5. Viranomaiset (Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Museovirasto, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Pohjois- Savon ELY-keskus, Pohjois-Karjalan ympäristöterveydenhuolto) Yleiskaavan muutos on tullut vireille Kesälahden kunnanhallituksen päätöksellä 31.10.2011 :ssä 156. Vireilletulosta on ilmoitettu samalla, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 21 (36) 3.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 3.3.3 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 25.6.2012 25.7.2012. Kesälahden kunta on liittynyt osaksi Kiteen kaupunkia 1.1.2013. Valmisteluaineisto ja tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä 21.1. 19.2.2013. Kaavaehdotus on nähtävillä xx.xx.20xx xx.xx-20xx. TÄYDENNETTÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 4.6.2012. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin xx.xx.20xx Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta tullaan pyytämään viranomaisilta lausunnot. 3.4 Tavoitteet TÄYDENNETTÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. Osa-alueilla 1 ja 3 tavoitteena on parantaa alueen rakennusmahdollisuuksia ja käyttöä. Tilan 22:32 loma-asunnon rakennuspaikka muutetaan omarantaiseksi ja toista rakennuspaikkaa siirretään. Lisäksi venevalkamaalueen rajausta muutetaan vastaamaan paremmin todellista käyttöä. Tilan 70:1 loma-asunnon rakennuspaikkaa laajennetaan. Osa-alueilla 2 ja 7 muutetaan loma-asunnon rakennuspaikka vakituisen asunnon rakennuspaikaksi, mikä mahdollistaa tilan ympärivuotisen käytön ja tukee alueen vakituista asutuskantaa. Tilalla 26:44 rakennuspaikkaa myös laajennetaan. Vakituista asutusta tuetaan lisäksi osoittamalla uusi vakituisen asunnon rakennuspaikka tilalle 24:6 (osa-alue 6). Osa-alueilla 9 ja 10 muutetaan loma-asunnon rakennuspaikka vakituisen asunnon rakennuspaikaksi poikkeamispäätöksen mukaisesti. Osa-alueella tarkennetaan rakennuspaikkojen sekä maa- ja metsätalousalueen rajauksia nykyistä kiinteistöjakoa vastaaviksi. Osa-alueella 4 tuetaan alueen matkailuelinkeinoa laajentamalla matkailupalveluiden korttelialuetta. Osa-alueella 8 tuetaan alueen matkailuelinkeinoa osoittamalla uusi matkailupalveluiden korttelialue. Kaava-alueen laajentamisella osa-alueella 5 varataan alueet olemassa oleville ja tuleville vedenottamoille sekä tuodaan kaavaan niiden lakisääteiset suojaalueet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 22 (36) Osa-alueilla 5 ja 6 osoitetaan Keski-Karjalan POSKI-selvityksen mukaiset arvokkaat harjualueet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 23 (36) 4 Yleiskaava ja sen perusteet 4.1 Kaavan rakenne Kaavan rakenne muutosalueittain: 1) Kaavamuutoksella muutetaan yhden olemassa olevan loma-asunnon rakennuspaikan rajausta, poistetaan uusi loma-asunnon rakennuspaikka ja muutetaan venevalkaman aluerajausta. Tilan 22:32 alueelle voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitettu olemassa oleva loma-asunnon rakennuspaikka on sijoitettu väärin. Rakennuspaikka on osoitettu vanhan pohjakartan virheellisten tietojen perusteella noin 60 70 m etäisyydelle rakennusten todellisesta sijainnista. Rakennuspaikka on myös osoitettu noin 20 m kauemmaksi rannasta, kuin mitä rakennusten todellinen sijainti on. Rakennuspaikka tullaan siirtämään rakennuksia vastaavalle paikalle. Lisäksi rakennuspaikka tullaan osoittamaan rantarakennuspaikkana rakennusten todellisen sijainnin mukaisesti. Rakennuksiin liittyvälle ranta-alueelle on jo nykyisellään sijoitettu luvallisia laituri- ja virkistyskäyttöön tarkoitettuja rakennelmia. ELY-keskus on kaavan valmisteluaineistosta antamassaan lausunnossa tuonut esille, että ei-omarantaisen rakennuspaikan muuttuessa omarantaiseksi rakennuspaikaksi, tulee voimassa olevassa kaavassa osiltaan samalle paikalle osoitettu uusi loma-asunnon rakennuspaikka siirtämisen sijaan poistaa, koska alueellinen rantarakentamisen tehokkuus kasvaa liian suureksi. Voimassa olevan rantayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaisesti samalla maanomistajalle kuuluvia alueita on käsitelty yhtenä kokonaisuutena. Tila 22:32 on ollut Kesälahden kunnan omistuksessa (tunnuksella 22:30). Kaikkien maanomistajan kaava-alueella olevien tilojen yhteenlaskettu rakennusoikeus on ollut 8 rakennuspaikkaa. Käytetty rakennusoikeus on ollut 5 rakennuspaikkaa, joista 1 rakennuspaikka on ollut eiomarantainen. Tilojen jäljelle jäänyt rakennusoikeus on näin ollen ollut 3 rakennuspaikkaa. Voimassa olevassa kaavassa maanomistajan tiloille on osoitettu 5 uutta rakennuspaikkaa. Mitoitus on näin ollen ylitetty 2 rakennuspaikalla. Koska tilan 22:32 ei-omarantainen rakennuspaikka on laskettu mitoitustarkastelussa osaksi maanomistajan käytettyä rakennusoikeutta, ei rakennuspaikkojen varsinainen määrä kaava-alueella tule kaavamuutoksen myötä kasvamaan. Rantarakennuspaikkojen määrä kuitenkin kasvaa yhdellä ja tämä kasvattaa kaava-alueen varsinaisen rantaan rajoittuvan rakentamisen. Tästä syystä voimassa olevassa kaavassa osoitettu uusi loma-asunnon rakennuspaikka poistetaan. Olemassa olevan rakennuspaikan uuden rajauksen perustella Kiteen kaupungin (aiemmin Kesälahden kunnan) omistuksessa olevan venevalkaman aluerajausta pienennetään. Samalla venevalkaman aluerajaus muuttuu paremmin nykyisen toiminnan laajuutta vastaavaksi. Kaavamuutoksella mahdollistetaan tilan 22:32 osalta alueiden ajantasainen ja tarkoituksenmukainen käyttö.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 24 (36) 2) Kaavamuutoksella muutetaan loma-asunnon rakennuspaikka vakituisen asunnon rakennuspaikaksi ja suurennetaan rakennuspaikan kokoa. Tilalle 22:37 on voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitettu olemassa oleva loma-asunnon rakennuspaikka. Rakennuspaikka on rajattu vuoden 2002 kiinteistöjaon mukaisesti. Rakennuspaikan koko on voimassa olevassa rantayleiskaavassa siten noin 2 600 m 2. Tilan 22:37 nykyinen pinta-ala on noin 3 652 m 2. Rakennuspaikka sijaitsee lähellä maantietä. Villalan kylän palvelut ovat alle 10 km ja kuntakeskuksen palvelut noin 20 km etäisyydellä. Rakennuspaikka on mahdollisuus liittyvä yleisen tien varressa kulkevaan vesiosuuskunnan talousvesiverkkoon ja määräysten mukainen jätevesien puhdistus onnistuu rakennuspaikalla. Rakennuspaikan läheisyydessä on myös olemassa olevaa vakituista asumista, joten käyttötarkoituksen muutos ei mainittavasti hajauta yhdyskuntarakennetta. Rakennuspaikan rajausta kasvatetaan vastaamaan nykyisiä tilarajoja. Rakennuspaikan koko on muutoksen myötä noin 3 652 m 2. Kaavamuutoksella mahdollistetaan tilan 22:37 rakennuspaikan käyttötarkoituksen muuttaminen vakituiseen asumiseen ja suurempi, tarkoituksenmukaisempi sekä nykyajan vaatimuksia paremmin vastaava rakennuspaikka. 3) Kaavamuutoksella laajennetaan yhtä loma-asunnon rakennuspaikkaa. Tilan 70:1 alueelle voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitettu lomaasunnon rakennuspaikka on rajattu vuoden 2002 kiinteistöjaon mukaisesti. Rakennuspaikan koko on voimassa olevassa rantayleiskaavassa siten noin 3 200 m 2. Tilan 70:1 nykyinen pinta-ala on noin 5 700 m 2. Kaavamuutoksella mahdollistetaan tilan 70:1 osalta suurempi ja tarkoituksenmukaisempi sekä nykyajan vaatimuksia paremmin vastaava rakennuspaikka. 4) Kaavamuutoksella laajennetaan matkailupalveluiden aluetta Tilan 54:73 matkailupalveluiden aluetta laajennetaan rantavyöhykkeen ulkopuolelle. Alueella sijaitsevaa lomakylää on tarkoitus laajentaa ja uusi rakentaminen on tarkoitus tutkia asemakaavoituksella. Kaavamuutoksella mahdollistetaan tilan 54:73 osalta matkailupalveluiden alueen laajentaminen suunniteltua lomakylätoimintaa vastaavaksi. 5) Kaavamuutoksella osoitetaan kolme vedenottamoa, vedenottamoiden suoja-alue, arvokas harjualue sekä laajennetaan kaava-aluetta. Tilan 25:101 olemassa oleva vedenottamo sekä tilan 8:37 erillisillä palstoilla sijaitsevat olemassa oleva vedenottamo ja uuden vedenottamon paikka osoitetaan kaavassa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueina.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 25 (36) Vedenottamoiden yhteyteen on kaavassa osoitettu suoja-alue, joka ulottuu kaavamuutosalueella tilojen 8:31, 8:37, 8:38, 8:41, 8:42, 25:31, 25:101 ja 25:104 alueille. Kaava-alueen ulkopuolella suoja-alue osoitetaan informatiivisena tietona. Voimassa olevassa yleiskaavassa maa- ja metsätalousalueena (M-1) ja osiltaan maa- ja metsätalousalueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-2), osoitettu Putelinmäen arvokas harjualue osoitetaan tilojen 8:16, 8:17, 8:35, 8:38, 8:41, 25:31, 25:54, 25:91, 25:104 ja 54:71 alueella kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousalueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-2 ja MY-3). Kaavamuutoksella kaava-alue laajenee tilojen 8:37, 8:38 ja 25:91 alueilla. 6) Kaavamuutoksella osoitetaan uusi ei-omarantainen vakituisen asunnon rakennuspaikka sekä arvokas harjualue. Tilalle 24:6 on voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitettu kaksi olemassa olevaa loma-asunnon rakennuspaikkaa, joista toinen on kaavamuutoksella 2009 muutettu vakituisen asunnon rakennuspaikaksi ja lohkottu omaksi määräalakseen kiinteistötunnuksella 24:41. Voimassa olevan rantayleiskaavan mukaisen kantatilatarkastelun lähtökohtana on rantakaavasäädösten voimaantulohetki 15.10.1969. Tila 24:6 on muodostettu 11.3.1933 ja katsotaan täten kantatilaksi. Kantatilalla on rantaviivaa noin 169 m ja voimassa olevassa rantayleiskaavassa käytetyn Etelä-Savon mallin mukaista, muunnettua rantaviivaa noin 42 m. Alueellinen mitoitusnormi on 5 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Kantatilan laskennallinen rakennusoikeus on noin 0,2 (~0 rakennuspaikkaa). Kantatilalla on 2 kpl käytettyjä rakennusoikeuksia (tiloilla 24:6 ja 24:41) ja se on täten käyttänyt laskennallisen rakennusoikeutensa. Voimassa olevan rantayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaisesti mitoitus koskee noin 200 metrin levyistä rantavyöhykettä. Tällä alueella määrätään maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla, että muu kuin alueen pääkäyttötarkoituksen tarpeita varten tapahtuva rakentaminen on kielletty. Tilan 24:6 alueella sijaitsee mäenharjanne noin 120 160 m etäisyydellä rantaviivasta. Harjanteen ja rantaviivan väliin jää pohjoisessa loma-asunnon rakennuspaikka ja lännessä vakituisen asunnon rakennuspaikka. Harjanteen takaisen alueen voidaan katsoa vaikuttavan rantaan vain erittäin vähän, joten tältä osin rantavyöhyke on kapeampi kuin 200 m. Harjanteen taakse sijoitetaan yksi ei-omarantainen vakituisen asunnon rakennuspaikka, jonka koko on noin 5 000 m 2. Kaavamuutoksella mahdollistetaan tilalle 24:6 ei-omarantainen vakituisen asunnon rakennuspaikka. Pitkäniemen arvokas harjualue osoitetaan maa- ja metsätalousalueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-2 ja MY-3). Harjualue ulottuu tilojen 8:31, 8:37, 8:38, 8:41, 8:42, 25:31, 25:101 ja 25:104 alueille.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 26 (36) 7) Kaavamuutoksella muutetaan loma-asunnon rakennuspaikka vakituisen asunnon rakennuspaikaksi ja suurennetaan rakennuspaikan kokoa. Tilalle 26:44 on voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitettu olemassa oleva loma-asunnon rakennuspaikka. Rakennuspaikka on rajattu vuoden 2002 kiinteistöjaon mukaisesti. Rakennuspaikan koko on voimassa olevassa rantayleiskaavassa siten noin 1 900 m 2. Tilan 26:44 nykyinen pinta-ala on noin 12 670 m 2. Rakennuspaikka on lähellä maantietä. Kesälahden taajaman palvelut ovat alle 10 km etäisyydellä. Rakennuspaikka on mahdollista liittää tilan alueella kulkeviin talousvesi- ja viemäriverkkoihin. Rakennuspaikan läheisyydessä on myös olemassa olevaa vakituista asumista, joten käyttötarkoituksen muutos ei mainittavasti hajauta yhdyskuntarakennetta. Rakennuspaikan rajausta kasvatetaan siten, että rakennuspaikan koko on noin 5 000 m 2. Kaavamuutoksella mahdollistetaan tilan 26:44 rakennuspaikan käyttötarkoituksen muuttaminen vakituiseen asumiseen ja mahdollistetaan suurempi, tarkoituksenmukaisempi sekä nykyajan vaatimuksia paremmin vastaava rakennuspaikka. 8) Kaavamuutoksella osoitetaan matkailupalveluiden alue. Tila 23:40 on osoitettu voimassa olevassa kaavassa maa- ja metsätalousalueeksi. Lisäksi tilalle on osoitettu erillinen rantasauna. Tila 23:35 sijaitsee voimassa olevan kaava-alueen ulkopuolella. Tilalla 23:35 sijaitsee asuinrakennus. Muutoksella kummankin tilan alue osoitetaan matkailupalveluiden alueena ja kaava-aluetta laajennetaan rantavyöhykkeen ulkopuolelle. Matkailupalveluiden sijoittaminen alueelle on tarkoitus tutkia asemakaavoituksella. Kaavamuutoksella mahdollistetaan tilan 54:73 osalta alueen osoittaminen matkailupalveluiden alueena suunniteltua lomakylätoimintaa vastaavaksi. Samalla tarkastetaan matkailupalveluiden alueeseen rajautuvien tilojen 23:12, 23:16 ja 23:17 rakennuspaikkojen rajausta nykyisiä kiinteistörajoja vastaaviksi. 9) Kaavamuutoksella muutetaan tilalla 19:26 sijaitseva loma-asunnon rakennuspaikka vakituisen asunnon rakennuspaikaksi Kiteen kaupungin teknisen lautakunnan poikkeamispäätöksen 18.12.2012 11 mukaisesti. Samalla suurennetaan rakennuspaikan kokoa nykyistä rakennuskantaa ja poikkeamispäätöstä vastaavaksi. 10) Kaavamuutoksella muutetaan tilalla 42:6 sijaitsevan loma-asunnon rakennuspaikka vakituisen asunnon rakennuspaikaksi Kiteen kaupungin ympäristölautakunnan poikkeamispäätöksen 30.1.2013 24 mukaisesti. Samalla tarkastetaan tilan 42:6 rakennuspaikan sekä siihen rajautuvien tilan 42:5 rakennuspaikan ja tilan 42:7 maa- ja metsätalousalueen rajauksia nykyisiä kiinteistörajoja vastaaviksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 27 (36) 4.2 Aluevarausten pääperustelut 4.2.1 Asuntoalueet Kaavamääräykset ovat yhteneväiset voimassa olevan Puruveden rantayleiskaavan kanssa lukuun ottamatta yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueita (ET) ja vedenottamon suojaaluetta (pv/s) koskevia merkintöjä, jotka lisätään määräyksineen osaksi kaavamääräyksiä. AT Kyläalue Alueelle saa rakentaa pysyvää asutusta, maa- ja kalastustilojen talouskeskuksia, asumista häiritsemätöntä työpaikkatoimintaa, yksityisiä ja julkisia palveluja sekä loma-asuntoja. Rakennuspaikan pienin koko on 5 000 m 2. Mikäli rakennuspaikka on liitettävissä yleiseen vesijohtoverkostoon ja jätevesien asianmukainen käsittely on järjestettävissä, rakennuspaikka voi olla tätä pienempi, ei kuitenkaan pienempi kuin 3 000 m 2. Pysyvän asunnon rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen, yhden erillisen saunarakennuksen ja käyttötarkoitukseen liittyviä muita talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 280 k-m 2. Erillinen saunarakennus saa olla kooltaan enintään 30 k-m 2. Erillisten rakennusten lukumäärä saa olla enintään viisi. Loma-asunnon rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen lomarakennuksen, yhden aitan, yhden saunarakennuksen ja käyttötarkoitukseen liittyviä muita talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 k-m 2. Aitta saa olla kooltaan enintään 30 k-m 2. Erillinen saunarakennus saa olla kooltaan enintään 30 k- m 2. Erillisten rakennusten lukumäärä saa olla enintään viisi. Rakennuspaikka on liitettävä yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon, mikäli rakennuspaikka on kohtuullisin edellytyksin liitettävissä alueella olevaan yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon. Maankäyttö- ja rakennuslain 16.3 nojalla kyläalue muodostaa suunnittelutarvealueen maankäyttö ja rakennuslain 72.1 :n mukaisen rantavyöhykkeen ulkopuolella. Kaavamuutosalueilla sijaitsee 1 kpl olemassa olevia kyläalueita. AO Erillispientalojen alue Alueelle saa rakentaa myös asumista häiritsemätöntä työpaikkatoimintaa. Uuden rakennuspaikan pienin koko on 5 000 m 2. Mikäli rakennuspaikka liitetään yleiseen vesijohtoverkostoon ja jätevesien asianmukainen käsittely on järjestettävissä, rakennuspaikka voi olla tätä pienempi, ei kuitenkaan pienempi kuin 3 000 m 2. Omarantaisen rakennuspaikan pienin koko on kuitenkin 5 000 m 2 ja rantaviivan vähimmäispituus on 50 metriä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 28 (36) Alueella loma-asunnon saa muuttaa ympärivuotiseksi asunnoksi, mikäli käyttövettä on riittävästi saatavissa ja jätevesien asianmukainen käsittely on järjestettävissä ja mikäli rakennus ja rakennuspaikka täyttävät muut maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen vaatimukset. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen, yhden erillisen saunarakennuksen ja käyttötarkoitukseen liittyviä muita talousrakennuksia. Erillisten rakennusten lukumäärä saa olla enintään viisi. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on vähintään 5 000 m 2, niin rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 280 k-m 2. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on pienempi kuin 5 000 m 2, niin lasketaan pysyvän asunnon rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta-alaan) e 0.056 mukaan. Erillinen saunarakennus saa olla kooltaan enintään 30 k-m 2. Kaikki rakennukset saunarakennusta lukuun ottamatta on sijoitettava samaan taloryhmään. Uudet rakennuspaikat on osoitettu erikseen. Kaavamuutosalueilla on osoitettu 5 kpl erillispientalon rakennuspaikkoja, joista 2 kpl käyttötarkoituksen muutoksella, 2 kpl poikkeamispäätökseen perustuvana käyttötarkoituksen muutoksena ja 1 kpl uutena rakennuspaikkana. RA Loma-asuntojen alue Loma-asuntoalue sijaitsee mantereella tai saarissa, joihin on olemassa kiinteä ajoyhteys. Uuden rakennuspaikan pienin koko on 3 000 m 2. Omarantaisen rakennuspaikan rantaviivan vähimmäispituus on 40 metriä. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on vähintään 5 000 m 2, niin rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 k-m2. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on välillä 3 750-5 000 m 2, niin lasketaan rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta-alaan) e 0.04 mukaan. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on välillä 2 000 3 750 m 2, niin rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m 2. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on pienempi kuin 2 000 m 2, niin lasketaan rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta-alaan) e 0.04 mukaan. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden loma-asunnon, aitan sekä saunarakennuksen ja muita talousrakennuksia. Erillisten rakennusten lukumäärä saa olla enintään viisi. Loma-asunto saa olla kooltaan enintään 100 k-m 2. Mikäli loma-asunto sijaitsee yli 50 m rannasta, se saa olla kooltaan enintään 150 k-m 2. Aitta saa olla kooltaan enintään 30 k-m 2 ja erillinen saunarakennus enintään 30 kerrosm 2.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 29 (36) Kaikki rakennukset saunarakennusta lukuun ottamatta on sijoitettava samaan taloryhmään. Uudet rakennuspaikat on osoitettu erikseen. Kaavamuutosalueilla on osoitettu 7 kpl loma-asunnon rakennuspaikkoja, joista 6 kpl olemassa olevina rakennuspaikkoina ja 1 kpl uutena rakennuspaikkana. RM Matkailupalveluiden alue 4.2.2 Venesatama/venevalkama Maankäyttö- ja rakennuslain 72.1 :n nojalla määrätään, että tätä yleiskaavaa ei ole laadittu siten, että yleiskaavaa voitaisiin käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena RM-alueella. RM-alueelle on laadittava asemakaava. Kaavamuutosalueilla on osoitettu 2 kpl olemassa olevia matkailupalveluiden alueita. LV Yleinen venevalkama Alueella saa olla myös uimaranta. Kaavamuutosalueilla on osoitettu 1 kpl olemassa olevia yleisiä venevalkamia. 4.2.3 Erityisalue ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. 4.2.4 Maa- ja metsätalousalue Olemassa olevaa vedenottamoa ja kaivojen toimintaa varten varatut alueet on osoitettu merkinnällä ET. Kaavamuutosalueilla on osoitettu 3 kpl ET-alueita. M Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamista varten. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla määrätään, että muu kuin alueen pääkäyttötarkoituksen tarpeita varten tapahtuva rakentaminen on kielletty. Alueen muu rakennusoikeus on siirretty maanomistusyksiköittäin AT-, AO-, AM-, RA-, RA-1-, RA-3-, RA-4-, RA-5-, RM- tai P-alueille. M-1 Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamista varten. Alue sijaitsee n. 200 metrin rantavyöhykkeen ulkopuolella.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 30 (36) MY-2 Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamista varten. Erityisesti on huomiota kiinnitettävä harjujen suojeluun soranotolta. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla määrätään, että muu kuin alueen pääkäyttötarkoituksen tarpeita varten tapahtuva rakentaminen on kielletty. Alueen muu rakennusoikeus on siirretty maanomistusyksiköittäin AT-, AO-, AM-, RA-, RA-1, RA-3, RA-4, RA-5, RM- tai P-alueille. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty maaperän kaivaminen, louhiminen, tasoittaminen, täyttäminen sekä muut alueen luonnontilaa vaarantavat toimenpiteet ilman kunnan myöntämää maisematyölupaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.1 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty teleliikennemastojen rakentaminen. MY-3 Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamista varten. Erityisesti on huomiota kiinnitettävä harjujen suojeluun soranotolta. Alue sijaitsee n. 200 metrin rantavyöhykkeen ulkopuolella. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla määrätään, että muu kuin alueen pääkäyttötarkoituksen tarpeita varten tapahtuva rakentaminen on kielletty. Alueen muu rakennusoikeus on siirretty maanomistusyksiköittäin AT-, AO-, AM-, RA-, RA-1, RA-3, RA-4, RA-5, RM- tai P-alueille. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty maaperän kaivaminen, louhiminen, tasoittaminen, täyttäminen sekä muut alueen luonnontilaa vaarantavat toimenpiteet ilman kunnan myöntämää maisematyölupaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.1 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty teleliikennemastojen rakentaminen. Kyläalueiden, erillispientalojen korttelialueiden, loma-asuntojen korttelialueiden, matkailupalveluiden alueiden, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueiden sekä venevalkama-alueiden ulkopuoliset alueet on osoitettu kaavamuutosalueilla maa- ja metsätalousvaltaisina alueina tai maa- ja metsätalousvaltaisina alueina, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (arvokkaat harjualueet). 4.2.5 Vesialueet W Vesialue.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 31 (36) W-1 Arvokas vesialue. Alue kuuluu valtioneuvoston esittämään Natura 2000-verkostoon. 4.2.6 Luonnon- ja kulttuuriympäristön suojelu pv Tärkeä tai vedenhankintaan sopiva pohjavesialue 4.2.7 Muut merkinnät Alueella on kemikaalien ja pohjavesien kannalta haitallisten jätteiden varastointi kielletty. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maanpäälle katettuun vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Alueelle ei saa sijoittaa sellaisia laitoksia tai rakenteita, jotka saattavat aiheuttaa pohjaveden likaantumista tai muuttumista. Uudisrakentaminen pohjavesialueella edellyttää jätevesien käsittelymenetelmiä, joiden on täytettävä valtioneuvoston asetuksen ja kunnan ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset. Alueella on kielletty sellainen rakentaminen tai muu maankäyttö, josta voi olla ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 :n (pohjaveden pilaantumisriski) vastaisia seurauksia. Lisäksi alueen rakentamista rajoittaa vesilain 3 luku (luvanvaraiset vesitaloushankkeet). Sellaisista pohjavesialueelle kohdistuvista rakentamis- ja maankäyttötoimenpiteistä, jotka saattavat vaarantaa pohjaveden laatua, on hankittava asianomaisen ELY-keskuksen lausunto. Kaavamuutosalueilla on osoitettu 2 kpl osittain muutosalueille ulottuvia pohjavesialueita pv/s Vedenottamon suoja-alue Kaavamuutosalueilla on osoitettu 2 kpl vedenottamon suoja-alueita. Kaavamuutosalueille on osoitettu omilla merkinnöillään kaavamuutosalueiden rajat sekä yhdystiet. 4.2.8 Yleismääräykset Puruveden rantayleiskaavan alueella KOKO KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT YLEISMÄÄRÄYKSET Rakennusten vähimmäisetäisyydet keskivedenpinnan mukaisesta rantaviivasta ovat: sauna 15 m asuinrakennukset 40 m ja loma-asunnot 30 m, kun kerrosala alle 120 m 2 ja 40 m, kun kerrosala yli 120 m 2 muut rakennukset 20 m Rakennukseen kuuluvan katetun kuistin koko saa olla enintään puolet rakennuksen kerrosalasta, mikäli rakennus sijaitsee 30 m lähempänä rannasta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 32 (36) Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi myöntää määräyksestä poikkeuksen, jos ratkaisu parantaa rakennuksen sopeutumista maastoon ja maisemaan. Rakennukset on sijoitettava siten, että ne muodostavat yhtenäisen rakennusryhmän. Rakennuspaikan rakennusoikeutta koskevien määräysten estämättä saadaan olemassa olevaa rakennusta peruskorjata ja tuhoutunut rakennus korvata uudella vastaavalla rakennuksella. AT-, AO-, AM-, RA-, RA-1-, RA-3-, RA-4-, RA-5-, RM- ja P-alueilla rakennuspaikan rantapuusto tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena. Rantametsiä tulisi käsitellä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänhoitosuositusten mukaisesti ja siten, että kiinnitetään erityistä huomiota maiseman luonnonmukaisuuteen. Maankäyttö- ja rakennuslain 72.1 :n nojalla määrätään, että AM-, AO-, RA-, RA-1-, RA-3- ja RA-4- alueilla sekä niillä RM-alueilla, jotka on tarkoitettu vuokramökkitoimintaa varten, tätä yleiskaavaa saadaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Rakentamisen suunnittelussa on otettava huomioon mahdollinen radonhaitta. Uusien rakennuspaikkojen pääsytiet tulee johtaa ensisijaisesti olemassa olevien liittymien kautta maanteille. Vierekkäisten rakennuspaikkojen kulku tulee tapahtua samasta liittymästä. Uutta liittymää tai liittymän käyttötarkoituksen muutosta varten on haettava lupa tienpitoviranomaiselta ennen rakennusluvan myöntämistä. Vesihuoltoa koskevat määräykset Jätevesien käsittely ei saa aiheuttaa vaaraa vesistölle eikä pohjavedelle. Käymälä-, talous-, pesu- ja saunavesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Rakennuspaikoilla rakennus on liitettävä yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon, mikäli se on kohtuullisesti järjestettävissä. Milloin rakennusta ei voida liittää yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon, niin suositellaan alueittain yhteistä talousveden hankintaa sekä jätevesien käsittelyä. Ennen jätevesien käsittelyjärjestelmien rakentamista tulee erillisillä tutkimuksilla ja tarkemmalla suunnittelulla osoittaa, ettei toimenpiteistä aiheudu ympäristölle haittaa. Jätevesien käsittelyjärjestelmää koskevat suunnitelmat on hyväksyttävä kunnassa. Muina jätevesien käsittelytapoina tulevat kysymykseen seuraavat kunnan viranomaisen hyväksymällä tavalla toteuttavat vaihtoehdot: 1. Käymäläjätteet käsitellään kuivakäymälässä tai kompostikäymälässä ja muut jätevedet johdetaan tiiviin 2-3 -osaisen saostuskaivon jälkeen joko maasuodattimeen tai vastaavaan laitteeseen tai maahan imeytykseen, mikäli paikka voidaan maaperätutkimuksin osoittaa tähän soveltuvaksi, tai

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 33 (36) 4.3 Kaavan vaikutukset 2. Vesikäymäläjätteet johdetaan tiiviiseen jätevesisäiliöön ja kuljetetaan edelleen käsiteltäväksi ja muut jätevedet johdetaan tiiviin 2-3 -osaisen saostuskaivon jälkeen joko maasuodattimeen tai vastaavaan laitteeseen tai maahan imeytykseen, mikäli paikka voidaan maaperätutkimuksin osoittaa tähän soveltuvaksi, tai 3. Kaikki jätevedet johdetaan tiiviiseen jätevesisäiliöön ja kuljetetaan edelleen käsiteltäväksi. Talous-, pesu- ja saunavesien käsittelyssä suositellaan kiinteistöjen yhteistä käsittelyä. Rakennuslupahakemuksissa on osoitettava, että käyttövettä on riittävästi saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä saastuteta. Maapuhdistamojen ja imeytyspaikkojen sijoittamisessa on otettava huomioon suojaetäisyydet keskivedenkorkeuden mukaiseen rantaviivaan (30 m), talousvesikaivoon (50 m) ja naapurin rajalle (5 m). Imeytyspaikka on kuitenkin sijoitettava niin etäällä naapurin rajasta, ettei naapurin pohjaveden pilaantumisen vaaraa ole. Kuivakäymälät tai vastaavat laitteet on rakennettava vähintään 30 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ja talousvesikaivoista sekä vähintään 5 metrin etäisyydelle naapurin rajasta. Umpikaivo on sijoitettava vähintään 30 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta (30 m). Umpikaivon alapinnan on oltava järven keskivedenkorkeuden yläpuolella, mikäli umpikaivo sijaitsee 100 m lähempänä rannasta. Maatuvia jätteitä varten tulee rakentaa asianmukainen komposti, johon kuivakäymälä voidaan tyhjentää. Kompostisäiliö tulee sijoittaa vähintään 30 metrin etäisyydelle rantaviivasta ja talousvesikaivosta. Palamattomat ja maatumattomat sekajätteet tulee toimittaa kunnallisen jätteenkeräyksen piiriin. 4.3.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen 4.3.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Vuoksen vesistöalueella. (VAT Vuoksi) 4.3.1.2 Toimiva aluerakenne Kaava ei vaaranna asumisen ja elinkeinon harjoittamista alueella. Alueelta ei myöskään tunneta hylkyrekisterikohteita tai muinaismuistokohteita. Kaavalla vapaan rannan määrä vähenee hieman, mutta väheneminen ei vaaranna yleiskaava-alueen virkistyskäyttöä. Kaavassa rakennuspaikat on osoitettu suurempiin kokonaisuuksiin olemassa olevan rakennuskannan välittömään läheisyyteen. Kaava ei synnytä yksittäisiä rakennuspaikkoja jotka olisivat merkittävästi irrallaan olemassa olevasta rakenteesta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 34 (36) Matkailupalveluiden alue sijoittuu alueelle, jolla on jo aiemmin harjoitettu matkailuelinkeinoa. 4.3.1.3 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Rakennuspaikat alueella eivät sijaitse tulvaherkillä alueilla. Tulvat eivät pääse aiheuttamaan haittoja suunnittelualueella. Kaavalla rakentamiseen osoitetut alueet eivät ole rankkasateiden tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen kannalta arkoja alueita. Kaavan toteuttaminen ei lisää rankkasateiden, tulvien tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen riskiä. Tulvien osalta riskin voidaan katsoa yhden rakennuspaikan osalta vähenevän. Kaavassa käyttötarkoituksen muutoksina ja uusina rakennuspaikkoina osoitettavat vakituiset asunnot (5 kpl) sijoittuvat jo olemassa olevien vakituisen asumisen yhteyteen tai läheisyyteen. Rakennuspaikat sijoittuvat myös lähelle kyläalueita sekä yleisiä teitä. Matkailupalveluiden alue sijoittuu alueelle, jolla on jo aiemmin harjoitettu matkailuelinkeinoa. 4.3.1.4 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Rakennuspaikat on kaavassa sijoitettu suurempiin kokonaisuuksiin, jolloin virkistyskäyttöön soveltuvan rantaviivan määrä jää mahdollisimman suureksi. Matkailupalveluiden alueella, on jo aiemmin harjoitettu matkailuelinkeinoa. Matkailupalveluiden alueen laajennus muuttaa nykyisellään maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta matkailukäyttöön. Rakennuspaikkojen sijoittelu mahdollistaa useamman rakennuspaikan yhteisen jätevesien puhdistusjärjestelmän rakentamisen tarvittaessa alueelle. Kaavamääräyksissä on annettu tarkat ohjeet jätevesien käsittelylle. Kaava ei aiheuta pintavesien heikentymistä alueella. Muutosalueilla olevat pohjavesialueet on huomioitu vesihuollon järjestämisestä annettavalla kaavamääräyksellä. Vedenottamoille on osoitettu lupaehtojen mukainen suoja-alue. 4.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yleiskaavan muutoksella ei ole vaikutusta olemassa olevaan rakennuskantaan. 4.3.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnon monimuotoisuus ei vähene, koska rakennuspaikat on sijoitettu arvokkaiden luontokohteiden ulkopuolelle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (EHDOTUS) 35 (36) 4.3.4 Vaikutukset maisemaan 4.3.5 Taloudelliset vaikutukset 4.3.6 Sosiaaliset vaikutukset Yleiskaavamuutoksella rakennetun rantaviivan määrä nousee hieman verrattuna voimassa olevaan yleiskaavaan. Uudet rakennuspaikat osoitetaan jo rakennettujen alueiden tuntumaan. Matkailupalveluiden alueen osalta tuleva lisärakentamisen tulee tapahtumaan pääsääntöisesti rantavyöhykkeen ulkopuolella. Kaavamuutoksella ei näin ollen ole merkittäviä muutoksia maisemaan verrattuna voimassa olevan yleiskaavan tilanteeseen. Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Matkailupalveluiden alueen laajennus ja uuden matkailupalveluiden alueen osoittaminen mahdollistavat matkailuelinkeinon toiminnallisen ja taloudellisen kehittämisen. Yleiskaavamuutoksella venevalkama-alue pienenee verrattuna voimassa olevaan yleiskaavaan. Venevalkaman tärkeimmät ja käytetyimmät osat sekä rakennelmat jäävät ennalleen, joten käyttömahdollisuus säilyy lähes entisellään. Kaavamuutos ei vaikuta muilta osin ympäristön virkistysalueisiin eikä ulkoilureitteihin. Kaava ei toteutuessaan heikennä alueen sosiaalisen ympäristön turvallisuutta. Vapaan rantaviivan määrä ei vähene merkittävästi kaavamuutoksen myötä. 5 Kaavamerkinnät ja määräykset 6 Toteuttaminen Kaavamääräykset ovat liitteenä. Kaavamääräykset ovat Puruveden rantayleiskaavan mukaisia lukuun ottamatta vedenottamoihin liittyviä ET- ja pv/s alueita. Yleismääräyksissä on ohjeet jäte- ja vesihuollosta ja metsänkäsittelystä sekä yleiset ohjeet rakennusten ulkoasuun vaikuttavista seikoista. Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman.