Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia Työryhmä: Jukka Aroviita, Erkki Järvinen, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Annukka Puro-Tahvanainen, Juha Riihimäki, Erno Salonen
Lähtökohtia mittarityölle Säännöstelyn seurannassa käytetyt vedenkorkeusmittarit eivät antaneet riittävää kokonaiskuvaa Inarijärven tilasta Järven tilaan vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin säännöstely Tutkimus- ja seurantatietoa on runsaasti, mutta se on osin hajallaan ja sen jalostus- ja hyödyntämisastetta voidaan parantaa Pyrkimyksenä lisätä tiedon hyödyntämistä suunnittelussa ja päätöksenteossa Inarijärven tila ja sen kehittyminen kiinnostaa laajalti Ilmastonmuutoksella voi olla merkittäviä ja arvaamattomia vaikutuksia Inarijärveen Inarijärveen kohdistuu huomattava ihmistoiminnan vaikutus Säännöstely ja kalaistutukset -> kehittäminen
Mittareiden kehitystyö Inarijärven seurantaryhmässä päätettiin vuonna 2008 käynnistää työ, joka tähtää Inarijärven tilan ja käytön kokonaisvaltaiseen kuvaamiseen. Mittareiden on oltava eri aihepiirit kattavia kansalaisten ymmärrettävissä olevia yleistä mielenkiintoa herättäviä tai käyttöä, hoitoa tai viestintää palvelevia Tiedon tulee olla sellaista, että se saadaan helposti tai sitä on jo kerätty jotakin muuta tarkoitusta varten. Ehdotus mittareista valmistui keväällä 2009, mittareita ja mahdollisten muutosten laskutapaa on kehitetty edelleen ja eri mittareiden välisiä vuorovaikutuksia tarkasteltu vuoden 2010 aikana
Tarkasteluun sisällytetyt tekijät HYDROLOGIA: SADANTA, LÄMPÖTILA, VIRTAAMA SÄÄNNÖSTELY KUNNOSTUS- TOIMENPITEET KALASTUS ISTUTUKSET KUORMITUS VEDENKORKEUS POHJAELÄIMISTÖ VEDEN LAATU KALASTO KASVILLISUUS KALANSAALIS
Kysymyksiä, joihin etsitään vastauksia Minkälaisia muutoksia säännöstelykäytännössä, kalaistutuksissa, kalastuksessa ja sääolosuhteissa on tapahtunut? Kuinka hyvin säännöstelykäytännön suositukset ovat toteutuneet? Mikä on veden laadun, rantavyöhykkeen eliöstön ja kalakantojen tila ja miten se on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana? Onko rantavyöhyke mukautumassa nykysäännöstelyn vedenkorkeuksiin? Onko ilmastonmuutoksen vaikutuksia havaittavissa?
Tarkastelun eteneminen Kehitetty yhteensä yli 60 mittaria Koottu aineisto ja laskettu mittariarvot Arvioitu mittarin arvojen muutosta 10 vuoden jaksoissa sekä viimeisen 10 vuoden aikana vertailujaksoon verrattuna Muutos parempaan, huonompaan, ei muutosta Todettu muutos, ei todettu muutosta Yhteenvetotaulukot aihepiireittäin Yhteenvetoraportti Inarijärven tilan kehittymisestä seurantojen ja mittaritarkastelujen valossa Käsikirjoitus valmiina vuoden 2010 loppuun mennessä, julkaistaan vuoden 2011 alkupuolella
Muutoksen suuruuden ja suunnan arviointi
ANALYSOIDUT MITTARIT 1 HYDROLOGIA 14 KPL KUORMITUS JA VEDEN LAATU 10 KPL Lumen maksimivesiarvo (mm) Heinä-lokakuun sadanta (mm) Vesipatsaan keskilämpötila kesä-syyskuussa ( C) Avovesikauden lämpösumma ( C) Yli 18 C päivien määrä Jäätyminen/jäänlähtö Jään paksuus 30.12. ja 30.3. Avovesikauden pituus (vrk) Inarijärven tulovirtaamat toukolokakuu/marras-huhtikuu(milj. m 3 ) Fosforin ja typen pistekuormitus Näkösyvyys (m) ja veden väri (mg Pt/l) Kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuus (µg/l) Klorofylli-a:n pitoisuus(µg/l) Alkaliniteetti (mmol/l) Alusveden lämpötila ( C) ja hapen kyllästysaste (%)
Lämpösumma 2500 Pintaveden lämpösumma ( C) 2000 1500 1000 500 0 1960-1999 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2009 2005-2009
Selkävesien jäätyminen 400 Jäätymispäivä (järjestysnumero) 350 300 250 200 150 100 50 0 1960-1999 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2009 2005-2009
Yhteenveto hydrologisista mittareista Nro Mittari Muutos vertailujaksoon nähden Vaikutus vesistön tilaan ja käyttöön 1 Lumen maksimivesiarvo (mm) Ei muutosta Ei vaikutusta 2 Lumen vesiarvo 1.4. + huhti-kesäkuun Ei muutosta Ei vaikutusta sadesumma (mm) 3 Heinä-lokakuun sadanta (mm) Ei muutosta Ei vaikutusta 4 Vesipatsaan keskilämpötila kesä-syyskuussa Kasvanut kohtalaisesti Tuotannon kasvu (?)(Ei näy Nellimin Paksuvuonossa ( C) klorofyllissä) 5 Avovesikauden lämpösumma ( C) Kasvanut kohtalaisesti Tuotannon kasvu (?) 6 Nellimin pintaveden vähintään 18 C päivien Kasvanut suuresti Virkistyskäyttömahdollisuuksi määrä (vrk) en (uinti) paraneminen 7 Jäätymispäivä selkävesillä (päivän järjestysnumero 1-365) 8 Jäänlähtöpäivä selkävesillä (päivän järjestysnumero 1-365) Myöhentynyt erittäin suuresti Aikaistunut kohtalaisesti Talvikalastuksen aloituksen myöhentyminen Rantavyöhykkeen tuotannon aikaistuminen -> kalanpoikasten ravintovarat 9 Avovesikauden pituus (vrk) Kasvanut kohtalaisesti? 10 Jään paksuus Nellimissä 30.3. (cm) Ei muutosta Ei vaikutusta 11 Jään paksuus Nellimissä 30.12. (cm) Pienentynyt kohtalaisesti Talvikalastuksen aloituksen myöhentyminen 12 Inarijärven tulovirtaama sulamisen alusta 70 d eteenpäin (10 6 m 3 ) Ei muutosta Ei vaikutusta 13 Inarijärven tulovirtaama touko-lokakuu (10 6 m 3 ) Ei muutosta Ei vaikutusta 14 Inarijärven tulovirtaama marras-huhtikuu (10 6 Kasvanut kohtalaisesti? m 3 )
1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Pintaveden klorofylli-a pitoisuus 4,5 Klorofylli-a (µg/l) 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Juutuanvuono Nuoraselkä Vasikkaselkä
Klorofylli-a pitoisuus, 10 v. jaksot 4,50 Klorofylli-a (µg/l) 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 1980-1999 1980-1989 1990-1999 2000-2009 2005-2009 Juutuanvuono Nuoraselkä Vasikkaselkä
Syvänteen happitilanne Vasikkaselkä syvänne 120 Hapen kyllästysaste % 100 80 60 40 20 0 Maalis-huhtikuu Elokuu
Nro Muuttuja Havaintopaikka Koko tarkastelujaksolla havaittu kehityssuunta Muutos 2000-luvulla Juutuanvuono Ei muutosta Pienentynyt vähän 3 Näkösyvyys (m) Nuoraselkä Ei muutosta Ei muutosta Vasikkaselkä Ei muutosta Kasvanut vähän Juutuanvuono Ei muutosta Ei muutosta 4 Väriluku (Pt mg/l) Nuoraselkä Ei muutosta Kasvanut kohtalaisesti Vasikkaselkä Ei muutosta Ei muutosta 5 Juutuanvuono Ei muutosta Kasvanut vähän Kokonaisfosfori Nuoraselkä Ei muutosta Kasvanut vähän (µg/l) Vasikkaselkä Laskeva kehityssuunta Pienentynyt kohtalaisesti 6 Juutuanvuono Ei muutosta Ei muutosta Kokonaistyppi Nuoraselkä Ei muutosta Kasvanut vähän (µg/l) Vasikkaselkä Laskeva kehityssuunta Pienentynyt suuresti Juutuanvuono Ei muutosta Ei muutosta 7 Klorofylli-a (µg/l) Nuoraselkä Ei muutosta Pienentynyt kohtalaisesti Vasikkaselkä Laskeva kehityssuunta Pienentynyt vähän 8 Juutuanvuono Kasvava kehityssuunta Kasvanut kohtalaisesti Alkaliniteetti Nuoraselkä Kasvava kehityssuunta Kasvanut kohtalaisesti (mmol/l) Vasikkaselkä Kasvava kehityssuunta Kasvanut erittäin suuresti 9 Vasikkaselkä Hapen maalis-huhtikuu Laskeva kehityssuunta Pienentynyt erittäin suuresti kyllästysaste (%) elokuu Ei muutosta Pienentynyt vähän 10 Lämpötila ( C) Vasikkaselkä maalis-huhtikuu Kasvava kehityssuunta Kasvanut kohtalaisesti elokuu Ei muutosta Ei muutosta
Säännöstelyä koskevat suositukset Pyritään välttämään veden nousua tason N hanke + 119,35 m yläpuolelle Pyritään välttämään liian matalia, tason N hanke + 118,90 alapuolisia vedenkorkeuksia kesällä Pyritään kesän tulvahuipun jälkeen aleneviin vedenkorkeuksiin
SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNTÖÄ KUVAAVAT MITTARIT 1 Yleismittarit 2 kpl Talvialeneman suuruus (m) Ajankohdan 1.6.-15.7. ylin vedenkorkeus (m) ja ajankohdan 1.8.-31.8. alin vedenkorkeus (m) Vesiluonto 5 kpl Jäänpainaman rantavyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%) Jäätyvän vyöhykkeen alaraja (m) Häiriövyöhykkeen (Wmax-Wmin) osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%) W 10 pysyvyys kasvukaudella 1.6.-30.9. W 75 pysyvyys kasvukaudella 1.6.-30.9.
SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNTÖÄ KUVAAVAT MITTARIT 2 Eroosio 1 kpl Päivien määrä vuoden aikana, jolloin vedenkorkeus on yli 119,35 Virkistyskäyttö 2 kpl Päivien osuus, jolloin vedenkorkeus on hyvällä tasolla (119,00-119,30 m) jaksolla 21.6.-31.10. (%) Päivien määrä, jolloin vedenkorkeus on alle 118,90 jaksolla 21.6.-31.10.
Jäänpainaman vyöhykkeen osuus
Vuosien ja päivien määrä, jolloin vedenkorkeus on yli 119,35 m
Virkistyskäyttö
Yhteenveto säännöstelymittareista Muuttuja Nro Mittarin nimi Muutos vertailujaksoon nähden Vaikutus vesistön tilaan ja käyttöön Yleismittarit 1 Talvialeneman suuruus (ajanjakso JP JLP) (m) Ei muutosta Ei vaikutusta 2 Ajankohdan 1.6. 15.7. ylin vedenkorkeus (m) ja Ajankohdan 1.8. 31.8. alin vedenkorkeus (m) Ei muutosta Ei vaikutusta Vesiluonto 3 Jäänpainaman rantavyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%) Pienentynyt vähän Positiivinen vaikutus 4 Jäätyvän vyöhykkeen alaraja (m) Pienentynyt vähän Positiivinen vaikutus 5 Häiriövyöhykkeen (Wmax-Wmin) osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%) Pienentynyt vähän Positiivinen vaikutus 6 W10 pysyvyys kasvukaudella 1.6. 30.9. Ei muutosta Ei vaikutusta 7 W75 pysyvyys kasvukaudella 1.6. 30.9. Ei muutosta Ei vaikutusta Eroosio 8 Päivien määrä (lkm) vuoden aikana, jolloin vedenkorkeus on yli 119,35 m Pienentynyt vähän Positiivinen vaikutus Virkistyskäyttö 9 Päivien osuus, jolloin vedenkorkeus on hyvällä tasolla (119,00 119,30 m) jaksolla 21.6. 31.10. (%) Kasvanut vähän Positiivinen vaikutus 10 Päivien määrä (lkm), jolloin vedenkorkeus on alle 118,90 m jaksolla 21.6. 31.10. Pienentynyt vähän Positiivinen vaikutus
Kalakannat ja kalastus Muuttuja Mittari Aikasarjan pituus Kalansaalis Kokonaiskalansaalis (kg) 1935 2009 Punalihaisten petokalojen saalis (kg) 1935 2009 Kalastajamäärä Ammattikalastajien lukumäärä 1987 2009 Kotitarvekalastajien lukumäärä 1987 2009 Virkistyskalastajien (ulkopaikkak.) 1987 2009 lukumäärä Kalaistutukset Siikaistutukset (1-kes., kpl) 1975 2009 Taimenstutukset (2-4 v., kpl) 1976 2009 Nieriäistutukset (2-3 v., kpl) 1978 2009 Nieriäistutukset (1 v., kpl) 1996 2009 Yksikkösaalis Siian verkkoyksikkösaalis (g / 1977 2009 verkkovrk) Taimenen verkkoyksikkösaalis (g / 1977 2009 verkkovrk) Nieriän verkkoyksikkösaalis (g / 1977 2009 verkkovrk) Muikun verkkoyksikkösaalis (g / 1985 2009 verkkovrk) Saaliskalojen keskipaino Siian keskipaino (isorysänäytteet, g) 1986 2008 Taimenen keskipaino (kaikki näytteet, g) 1984 2008 Nieriän keskipaino (kaikki näytteet, g) 1995 2008
Petokalojen saalis 100 000 Punalihaisten petokalojen saalis kg 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1935-1999 1935-1940 1950-1955 1960-1970 1977-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2009 2005-2009
Siian verkkoyksikkösaalis 400 Siian verkkoyksikkösaalis (g/vrk) 350 300 250 200 150 100 50 0 1977-1999 1977-1978 1980-1989 1990-1999 2000-2009 2005-2009
Taimenen keskipaino 2 000 Taimenen keskipaino (g) 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1984-1999 1984-1989 1990-1999 2000-2008 2005-2008
Siian keskipaino 300 Siian keskipaino (g): isorysänäytteet 250 200 150 100 50 0 1986-1999 1986-1989 1990-1999 2000-2008 2005-2008
Yhteenveto kalamittareista Nro Muuttuja Mittari Muutos vertailujaksoon nähden 1 Kalansaalis Kokonaiskalansaalis (kg) Ei muutosta 2 Punalihaisten petokalojen saalis (kg) Kasvanut erittäin suuresti 3 Kalastajamäärä Ammattikalastajien lukumäärä (hlö) Vähentynyt erittäin suuresti 4 Kotitarvekalastajien lukumäärä (rk) Kasvanut vähän 5 Virkistyskalastajien lukumäärä (hlö) Vähentynyt vähän 6 Kalaistutukset Siikaistutukset (1-kes., kpl) Vähentynyt kohtalaisesti 7 Taimenistutukset (2-4v., kpl) Vähentynyt kohtalaisesti 8 Nieriäistutukset (1v, kpl) Kasvanut erittäin suuresti 9 Nieriäistutukset (2-3v, kpl) Vähentynyt erittäin suuresti 10 Yksikkösaalis Nieriän yksikkösaalis (g/verkkovrk) Kasvanut erittäin suuresti 11 Taimenen yksikkösaalis g/verkkovrk) Kasvanut erittäin suuresti 12 Siian yksikkösaalis (g/verkkovrk) Kasvanut kohtalaisesti 13 Muikun yksikkösaalis (g/verkkovrk) Kasvanut erittäin suuresti 14 Saaliskalojen Nieriän keskipaino (g) keskipaino Kasvanut erittäin suuresti 15 Taimenen keskipaino (g) Kasvanut erittäin suuresti 16 Siian keskipaino (isorysä, g) Ei muutosta
Petokalakantojen tila 2000-luvulla Hyvä muikkuvuosiluokka Hyvä ravintotilanne petokaloilla Lämmin kasvukausi Istutukset tuloksellisia Runsas petokalakanta Istukkaiden korkea laatu ja istutusten järkevä toteutus Hyvä petokalasaalis Petokalojen luontainen lisääntyminen onnistunut hyvin? Petokalojen nopea kasvu Kalastajien määrä vakaa
Yhteenveto mittareista Tilanne 2000-luvulla vertailujaksoon verrattuna Suuri negatiivinen muutos Kohtalainen negatiivinen muutos Vähäinen negatiivinen muutos Vähäinen positiivinen muutos Kohtalainen positiivinen muutos Suuri positiivinen muutos Ei muutosta Säännöstely 4 6 Kuormitus 1 1 Veden laatu 1 1 4 1 1 Kasvillisuus 2 4 Pohjaeläimistö 2 Kalakannat 2 4 6 Kalastus 1 1 1 Hydrologia *) 2 6 4 2 Hydrologisten mittareiden osalta on arvioitu pelkästään mittareiden arvioissa havaitun muutoksen suuruutta ja suuntaa: laskeva = negatiivinen, kasvava = positiivinen.
Inarijärven tilan kehittyminen 2000-luvulla 16 14 12 10 8 6 Kalastus 4 2 0 Suuri negatiivinen muutos Kohtalainen negatiivinen muutos Vähäinen negatiivinen muutos Ei muutosta Vähäinen positiivinen muutos Kohtalainen positiivinen muutos Suuri positiivinen muutos Kalakannat Pohjaeläimistö Kasvillisuus Veden laatu Kuormitus Säännöstely
Merkkejä ilmastonmuutoksesta Veden lämpötila kesällä ja avovesikauden lämpösumma kasvanut Avovesikauden pituus kasvanut Jäätyminen selvästi myöhentynyt ja Jäänlähtöpäivä hieman aikaistunut Jäänpaksuus alkutalvesta ohentunut Alusveden lämpötila talvella on noussut ja happitilanne on selvästi heikentynyt kevättalvella Talviaikainen tulovirtaama kasvanut
Johtopäätöksiä I Säännöstelykäytäntö on 2000-luvulla parantunut rantojen tilan ja virkistyskäytön kannalta Kasvillisuudessa näkyy vähäistä positiivista kehitystä Pohjaeläimistön tilassa ei havaittavissa muutosta Petokalakantojen tila varsin hyvä ja parempi kuin vertailujaksolla, siikakantojen tila pysynyt melko vakaana Veden laadussa sekä positiivisia että negatiivisia muutoksia, selvimmät positiiviset muutokset ovat klorofylli-a:n pitoisuuden lievä lasku ja alkaliniteetin kasvu
Johtopäätöksiä II Säännöstelysuosituksilla voidaan parantaa virkistyskäytön olosuhteita ja vähentää säännöstelyn haittoja rantavyöhykkeen eliöstöön ja rantojen eroosioon Hydrologiset olosuhteet vaikuttavat siihen, kuinka hyvin säännöstelysuosituksia voidaan noudattaa Kasvillisuuden, pohjaeläimistön ja kalaston tilaan vaikuttavat säännöstelyn lisäksi monet muut tekijät Vesiekosysteemin syys- ja seuraussuhteiden tunteminen on tärkeää kokonaisuuden hahmottamiseksi
Ajatuksia jatkotoimenpiteistä Laaditaan 5 vuoden välein yhteenveto mittaritarkasteluista, ensimmäinen 2010 Selvitetään, miten mittareiden käyttöä suunnittelun, päätöksenteon ja viestinnän apuna voitaisiin tehostaa Kokonaisvaltainen syy- ja seuraussuhteita hahmottava mittaritarkastelu voi lisätä ymmärrystä Inarijärven tilan vaihteluiden ja kehityssuuntien taustalla olevista ilmiöistä.