Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Transkriptio

1 Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä Erno Salonen RKTL / Inari

2 Muikkuesityksen sisältöä Mistä uusi laji / tulokaslaji / vieraslaji muikku oikein tuli? Miten muikku levittäytyi vesistöalueelle Miten muikun kalastus ja saaliit ovat kehittyneet Muikkukannan /saaliiden nykytila Kalastuksen, predaation, ympäristötekijöiden vaikutus, tulevaisuus?

3 Sweden 100 km Norway Porttipahta Finland Lake Sinettäjärvi 1956 Inari Ivalo Lake Alajärvi Alkuperäjärvet = Fishing harbour Artic Circle Rovaniemi Lake Inari 1973 Lokka 1955 Paatsjoki Lake Kelujärvi Arctic Ocean Russia Skrukkebukta 1993 Inari - Vaggatem

4 Kelujärvi, Sodankylä Pinta-ala 8,9 km 2 Näkösyvyys 1,7 m Sinettäjärvi, Rovaniemi Pinta-ala 9,4 km 2 Näkösyvyys 3,1 m

5 Area ca km 2 Depth max: 95 m Depth mean: 14 m Islands: Shoreline: km 10 Otsikko Secchi-depth 4-10 m Color Pt mg/l Tot.P 3 7 ug/l 11 Inari Fish Farm Ukonselkä Miesniemi 15 IsoKapaselkä Iso Jääsaari Winter Nanguniem sei- i 24 Joensuuselkä ning areas Mahlatti Viimassaari Leviä Petäjäsaari Hoikka Petäjäsaari Jäkäläselkä Siedjalaassa : new weather station started 2011 Etelä Kasari Pohjois Kasari 37 Varttasaari Sammakkoselkä Kaikunuora Kaa ma ssaa ri Iso-R oiro Sammakkoniemi Satapetäjäselkä 58 Ko s kiv u o n o Pisteriniem i 62 Vasikkaselkä Kirak kaniemi Kyynelvuono 68 Hiiriniemi Kuos kerniem i Sarmijärvi Fish Farm N 69 Surnuvuono Nellim hydrological station Closed 2010

6 Vaggatem, Norja Skrukkebukta, Norja Pinta-ala 34 km 2 Pinta-ala 8,9 km 2

7 Inarijärven isoa verkkomuikkua Vaggatemin pientä muikkua

8 Boom and bust development by invading vendace Coregonus albula in the subarctic Inari-Pasvik watershed (Finland, Norway and Russia) Acvanc. Limnol. 60 (2007 ) Salonen, Erno 1, Amundsen, Per-Arne 2, Bøhn, Thomas 2, 3 Invader population speeds up life history during colonization Per-Arne Amundsen Erno Salonen Teuvo Niva Karl Øystein Gjelland Kim Præbel Odd Terje Sandlund Rune Knudsen Thomas Bøhn Received: 1 June 2011 / Accepted: 9 January 2012 The Author(s) This article is published with open access at Springerlink.com Invasion genetics of vendace (Coregonus albula (L.)) in the Inari-Pasvik watercourse: revealing the origin and expansion pattern of a rapid colonization event (manuscript, submitted to Molecular Ecology) KIM PRÆBEL 1,2*, KARL ØYSTEIN GJELLAND 1, ERNO SALONEN 3, PER-ARNE AMUNDSEN 1

9 Saalis (kg) Inarijärven muikun merkitys saaliissa Verkot talvinuottakuntaa 16 trooliparia 89 isorysää Talvinuotta Isorysä Trooli Kokonaissaalis Punalihaiset 1. Karkulaiset Vk-ist. Alajärvi 1. Havainto 1. Saalis

10 Muikkusaalis boomin jälkeen, viimeiset 20 v Saalis (kg) Verkot Talvinuotta Isorysä Trooli 1 troolipari 2 talvinuottakuntaa 17 isorysää Verkot 18-22mm

11 Muikkuverkkokirjanpitäjien yksikkösaalis kutuajan pyynnissä Yksikkösaalis g MUIKKU muikkuverkot g/vrk g/koku Edullinen, pitkä pyyntisyksy 7 kirjanpitäjää

12 Troolikalastuskirjanpitojen yksikkösaaliit Yksikkösaalis (kg) / Troolin vetotunti MUIKKU ja REESKA Kaupallinen kalastus Muikut 140 Kaupallinen kalastus Reeska/rehu RKTL koe Muikut 120 RKTL koe Reeska/sii

13 Inarijärven pintaveden lämpötilat (62 v.) 2000 Lämpösumma asteina Inarijärven pintaveden lämpösumma (C) avovesikaudella Nellimissä Keskiarvo

14 Vertailu Nellim vs. Seitalaassa 2011 Pintavesi Nellimissä (C) Vuosi 2011 Nellim Siedjalaassa Jään lähtö Nellim Jäätyminen /17.11

15 Inarijärven muikun keskipaino saalisnäytteistä ,1 0,09 Keskipaino (kg) TROOLI ISORYSÄ N = YHT ,08 TALVINUOTTA 0,07 0,06 VERKKO 0,05 0,04 0,03 0,02 0,

16 Inarijärven muikkusaalis kappaleina Saalis kpl Verkot ym. Talvinuotta Isorysä Trooli

17 Inarijärven muikun ikärakenne VL 2005 VL 2005 VL 2005

18 Muikkuvuosiluokkien saalistuotto (kpl) Saalis kpl milj. 8,5 milj Heavy fishing Light fishing Saaliskertymä kesken Vuosiluokka

19 Muikkuvuosiluokkien saalistuotto (KG) Saalis kg tonnia Voimakas kalastus S 3 H L V Vähäinen kalastus Saaliskertymä kesken Vuosiluokka

20 Talvinuottauksen yksikkösaaliit : Muikun ja reeskan 1-vuotiaat rekryytit 1-vuotiaiden lukumäärä/ nuottauskerta TALVINUOTTA JOKISUUNSELKÄ V Muikku 1v. Reeska 1v näytettä VL1994 VL1995 VL1996 VL1997 VL1998 VL1999 VL2000 VL2001 VL2002 VL2003 VL2004 VL2005 VL2006 VL2007 VL2008 VL2009 VL2010 VL2011

21 Inarijärven 1-2-vuotiaat muikut: keskipituus talvinuottanäytteissä vuotiaat 1-vuotiaat

22 Inarijärven petokalaistutukset Istutusmäärä kpl Kaikki 1-4 vuotiaat istukkaat Predaatio v Harmaanieriä 1v Nieriä 1v Harmaanieriä >2kes. Nieriä >2kes. Järvilohi >2kes. Järvitaimen >2kes

23 Johtopäätöksiä & tulevaisuutta Muikku pysyvästi sopeutunut ja juurtunut Inarijärveen (lähes 50 v) ja Paatsjoen järvilaajentumiin (liki 25 v?) ei saada enää pois Inarijärvessä syntyi 1980-luvulla hyvin vahvoja vuosiluokkia voimakas kalastusboomi kesti n. 5 vuotta (87-91) Vahvat muikkuvuosiluokat syntyneet edullisina, lämpiminä kesinä, huonot taas kylminä kesinä 1. Voimakas kalastus leikkasi kutukantaa + 2. suuret petokalaistutukset/predaatio pieneen muikkuun 1990-luvun vaihteesta + 3. epäedull. lämpötilaolosuhteita useita vuosia + 4. kantokyvyn (eläinplanktonravinto) ylittyminen romahdus 1990-luvulla Muikkukannan ja kalastuksen elpymistä 2000-luvulla, kalastus silti hyvin kevyttä verrattuna boomivuosiin Lämpenemiskehitys 2000-luvulla edesauttaa vahvojen vuosiluokkien todennäköisyyttä, kalastuksessa tuskin suuria muutoksia (5 trooliparia max.) Kalastus tai petokalojen predaatio tuskin uhkana nykyiselle kannalle, risteymiä siikojen kanssa ollut jo kauan (näytteissä edelleen hyvin vähän)

24 Kiitokset mielenkiinnosta! Photos: Erno Salonen