Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

Transkriptio

1 Kuhasaalis kg/vvrk Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit K-S Kalatalouskeskus ry, Matti Havumäki Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranata raportissa on käsitelty aihetta laajemmin (Puranen Havumäki 214). Tässä tiedoksiannossa on lisättynä vuoden 215 saaliit. Lopussa on esitetty Keski-Suomen kesäkuukausien lämpötiloja vuosilta Lämpimät kesät vaikuttavat kuhakantoihin, lisääntymiseen ja kasvuun merkittävästi. Kuvaajia katsellessa on syytä muistaa, että aikasarjojen pidentyessä niiden tulkittavuus ja luotettavuus paranevat, kun seurantamenetelmät pysyvät vakioina. Leppävesi Alla olevissa kuvissa on esitetty Leppäveden kirjanpidon ja Äänekosken tehtaiden yhteistarkkailun solmuväliltään 55-6 mm:n verkkojen saalis ja istutusmäärät niiltä vuosilta jolloin saaliskuha olisi keskimäärin 6, 7 tai 8 vuotias. Näyteaineistot ovat lähes normaalisti jakautuneet. Kaikkien lajien yksikkösaaliskuvaajassa on vain kalastusalueen aineisto. Liitteessä 1 on kalastusalueen aineistoon perustuvat kuhasaaliit 7- ja 8- vuotiaiden kuhien osalta vuosilta ,4 Leppävesi kuha 6 vuotta 55-6 mm yksikkösaalis kg/vvrk Kuhaistutukset kpl 8,3 6,2 4,1 2,4 Leppävesi kuha 7 vuotta 55-6 mm yksikkösaalis kg/vvrk Kuhaistutukset kpl 8,3 6,2 4,1 2

2 ,4 Leppävesi kuha 8 vuotta 55-6 mm yksikkösaalis kg/vvrk Kuhaistutukset kpl 8,3 6,2 4,1 2 Tämän aineiston yksikkösaalissa voidaan havaita pieni lasku ja taustalla näkyy myös vähentyneet istutusmäärät. Eniten 55-6 mm verkoilla pyydetyistä näytekuhista oli 6-7 vuotiaita (Taulukko 1.). Kahdeksan vuotiaita kuhia jää kokonsa puolesta 55-6 millisiin verkkoihin ja nekin olivat hyvin näytekuhissa edustettuina. Taulukosta näkee hyvin kuhan massan ja pituuden kasvun. Kahdessa vuodessa (6-vuotias -> 8- vuotias) kuha kasvaa keskimäärin 8 cm:ä, mutta painoa kalalle kertyy tuona kahtena vuonna 67 g, joka on 6 % massan kasvu. Kuvaavaa kasvun ylikalastukselle on, että 5-vuotiaana kuha on tuon 67 gramman painoinen ja sen massa kaksinkertaistuisi kahdessa vuodessa (5-v., 678 g -> 7 v., 137 g). Taulukko 1. Leppäveden vuosien kalastuskirjanpidon näytekuhien tiedot. Ikä n % pituus cm paino g yht. kg 2 2, , , , , , , , , Erona yhdistetyn aineiston ja kalastusalueen kirjanpidon välillä on kohtuullisen hyvien 21 ja 211 saaliiden puuttuminen alueen aineistosta ja poikkeuksellisen hyvän vuoden 212 saaliin puuttuminen tarkkailuaineistosta. Alla olevasta kuvaajasta voidaan havaita, että 212 saaliit näyttäisivät olleen poikkeuksellisen hyviä. Hauki- ja kuhasaaliit ovat seurantajaksolla jopa nousseet. Aineisto ero kts. Liite 1.

3 Kokonaisaineiston perusteella Leppäveden kuhasaalis näyttäisi hieman pienentyneen. Istutukset ovat olleet vuosina noin 3 poikasta/v istutuksia tehtiin taas runsaammin noin 6 poikasta vuosittain. Vuoden 212 saalis oli alueen kirjanpidon mukaan poikkeuksellisen hyvä. Kuha tulisi pyytää hieman isompana Leppävedestä. Nykyisin kuhaan näyttäisi kohdistuvan ylikalastusta sen kasvupotentiaaliin nähden. Saraavesi Alla olevissa kuvissa on esitetty Saraaveden kirjanpidon solmuväliltään 55-6 mm:n verkkojen saalis ja istutusmäärät niiltä vuosilta jolloin saaliskuha olisi keskimäärin 8- tai 9-vuotias. Saalis koostuu useammasta ikäryhmästä. Kasvu on Saraavedellä huonompi kuin muilla kalastusalueen seurantajärvillä, mutta yksikkösaaliit ovat hyviä.,45,4,35,3,25,2,15,1,5 Saraaveden kuha 8-vuotias 55-6 mm yksikkösaalis Kuhaistutukset kpl

4 ,5 Saraaveden kuha 9-vuotias 55-6 mm yksikkösaalis Kuhaistutukset kpl 2,4 15,3,2,1 1 5 Taulukko 2. Saraaveden vuosien kalastuskirjanpidon yleisempien näytekuhien tiedot. Ikä n % Pituus cm Paino g 3 1, , , , , , , , yht. kg 29,6 26,2 2,5 Saraavedellä saaliit ovat pysyneet suhteellisen vakaina. Haukisaaliissa on vaihtelua ja lahnasaaliit näyttäisivät jopa pienentyneen. Muu saalis on useimmiten säynettä. Saraavedellä kuha kasvaa heikommin, kuin Leppävedessä tai Lievestuoreenjärvellä. Yksikkösaaliit ovat hyviä ja saaliit melko tasaisia. Kalastuksen ohjaukseen ei näyttäisi olevan muutostarvetta.

5 Lievestuoreenjärvi Lievestuoreenjärveltä saatiin poikkeuksellisen suuri kuhasaalis vuoden 213 aikana (Leppävesi 212) kesät olivat lämpimiä eikä jaksolle sattunut yhtään poikkeuksellisen huonoa kesäkuukautta lämpösummien perusteella. Vuoden 26 kesäkuukaudet olivat poikkeuksellisen lämpimiä kesäkuusta syyskuuhun. (Taulukko 4). Lievestuoreenjärven kuhasaaliit ovat olleet erittäin hyviä myös muina vuosina vuosittaisen verkkokalastuksen yksikkösaaliin vaihdellessa,163 -,5 kg:n välillä verkkovuorokautta kohti (verkkokoko 3-5-m X 6 m). 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, mm yksikkösaalis Kuhaistutukset kpl Taulukko 3. Lievestuoreenjärven vuosien kalastuskirjanpidon yleisempien näytekuhien tiedot. Ikä n % Pituus cm Paino g 3 2, , , , , , , , , , , yht. kg Lievestuoreenjärven kuhasaalis on ollut erittäin hyvä, eikä vuoden 215 saaliskaan ole ollut heikko. Hauki- ja madesaaliit ovat seurantajaksolla hieman nousseet. Myös Järvilohisaaliissa on pientä nousua.

6 1,1 kg Lievestuoreenjärvellä yksikkösaaliit ovat runsaita ja 213 poikkeuksellisen suuret. Istutukset ovat vähentyneet vuosien aikana ja aikasarjan (heikohko luotettavuus) lopulla näkyy myös yksikkösaaliin pieneneminen. Saalis oli kuitenkin,336 kg/5x6m verkko/vrk, joka on hyväsaalis.

7 Kuha ja lämpötilojen aikasarjat Lämpimät kesät vaikuttavat luonnonpoikasten selviytymiseen, mutta parantavat myös kuhan luonnonravintolammikkopoikasten menestymistä lammikoissa. Lämpiminä kesinä kasvatetut poikaset voivat jäädä keskimäärin pienemmiksi kuin luonnonkudusta seuraavalle keväälle selvinneet poikaset. Kuha kutee vasta vesien lämmettyä noin 14 asteeseen. Jos vedet pysyvät viileinä pitkään kutu viivästyy ja poikaset eivät välttämättä ehdi kasvaa riittävän suuriksi selvitäkseen seuraavaan kevääseen. Taulukko 4. Kesäkuukausien lämpösummat ja niiden muutos suhteessa vuosien tausta-aineistoon. Taulukossa on kuvattu mahdollisesti kuhan ensimmäisten kasvukausien aikaiset hyvät ja huonot kuukaudet luokiteltuna siten, että asteen ero on merkitsevä (1) ja puolentoista asteen ero erittäin merkitsevä (2) poikkeama vertailujakson keskilämpötilasta. SARAAVESI Hyvät kesäkuukaudet Kesä Heinä Elo Syys Huonot kesäkuukaudet Rekryyttivuodet Istutukset kesä heinä elo syys vuosi keski lt Muutos* keski lt Muutos* keski lt Muutos* keski lt Muutos* Lämpösumma Hajonta* kesä heinä elo syys Hyvä Huono 1-k 2 13,6 -,3 16,2 -,5 13,8 -,5 8,1-1 51,7-2, ,5 -,4 18,6 1,9 17,2 2,9 1,3 1,2 59,6 5, ,3 1,4 18,2 1,5 14,6,3 8,8 -,3 56,9 2, ,9 19,7 3 14,8,5 1,9 56,5 2, ,1-1,8 15,9 -,8 15,1,8 1,9 1, ,8 -,1 17,9 1,2 17,2 2,9 1,6 1,5 59,5 5, ,3 1,4 17,1,4 15,8 1,5 11,8 2, ,2,3 16,1 -,6 17,2 2,9 9 -,1 56,5 2, ,9-1 15,2-1,5 12,8-1,5 7,7-1,4 48,6-5, ,1 -,8 15,9 -,8 14,7,4 11 1,9 54,7, ,5 -,4 21,2 4,5 16 1,7 9,8,7 6,5 6, ,2 2,3 18,8 2,1 15,1,8 11,3 2,2 61,4 7, ,8-1,1 16,8,1 14,1 -,2 9,8,7 53,5 -, ,8 2,9 15,9 -,8 15,3 1 1,3 1,2 58,3 4, ,4-1,5 19 2,3 15,7 1,4 1,3 1,2 57,4 3, ,3-1,6 14,9-1,8 15,8 1,5 11,2 2,1 54,2, * vertailujakso LEPPÄVESI JA LIEVESTUOREENJÄRVI Hyvät kesäkuukaudet Kesä Heinä Elo Syys Huonot kesäkuukaudet Rekryyttivuodet Istutukset, kuha 1-k kesä heinä elo syys vuosi keski lt Muutos* keski lt Muutos* keski lt Muutos* keski lt Muutos* Lämpösumma Hajonta* kesä heinä elo syys Hyvä Huono Leppävesi Lievestuo. 2 13,6 -,3 16,2 -,5 13,8 -,5 8,1-1 51,7-2, ,5 -,4 18,6 1,9 17,2 2,9 1,3 1,2 59,6 5, ,3 1,4 18,2 1,5 14,6,3 8,8 -,3 56,9 2, ,9 19,7 3 14,8,5 1,9 56,5 2, ,1-1,8 15,9 -,8 15,1,8 1,9 1, ,8 -,1 17,9 1,2 17,2 2,9 1,6 1,5 59,5 5, ,3 1,4 17,1,4 15,8 1,5 11,8 2, ,2,3 16,1 -,6 17,2 2,9 9 -,1 56,5 2, ,9-1 15,2-1,5 12,8-1,5 7,7-1,4 48,6-5, ,1 -,8 15,9 -,8 14,7,4 11 1,9 54,7, ,5 -,4 21,2 4,5 16 1,7 9,8,7 6,5 6, ,2 2,3 18,8 2,1 15,1,8 11,3 2,2 61,4 7, ,8-1,1 16,8,1 14,1 -,2 9,8,7 53,5 -, ,8 2,9 15,9 -,8 15,3 1 1,3 1,2 58,3 4, ,4-1,5 19 2,3 15,7 1,4 1,3 1,2 57,4 3, ,3-1,6 14,9-1,8 15,8 1,5 11,2 2,1 54,2, * vertailujakso

8 Liite 1. Leppäveden kalastusalueen kirjanpidon kuhan yksikkösaalis vuosilta ja istutusvuodet ikäryhmiltä 7- ja 8-vuotta.