mlvektori 1. Muista, että Jacobin matriisi koostuu vektori- tai skalaariarvoisen funktion F ensimmäisistä

Samankaltaiset tiedostot
Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 - Ratkaisut / vko 37

Antti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 / vko 44

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä.

Kuva 1: Funktion f tasa-arvokäyriä. Ratkaisu. Suurin kasvunopeus on gradientin suuntaan. 6x 0,2

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 1: Moniulotteiset integraalit

Tässä dokumentissa on ensimmäisten harjoitusten malliratkaisut MATLABskripteinä. Voit kokeilla itse niiden ajamista ja toimintaa MATLABissa.

Yleistä vektoreista GeoGebralla

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 8: Newtonin iteraatio. Taso- ja avaruusintegraalit

a) on lokaali käänteisfunktio, b) ei ole. Piirrä näiden pisteiden ympäristöön asetetun neliöruudukon kuva. VASTAUS:

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 10: Napa-, sylinteri- ja pallokoordinaatistot. Pintaintegraali.

Vektorianalyysi II (MAT21020), syksy 2018

Matematiikan tukikurssi

, on säännöllinen 2-ulotteinen pinta. Määrää T x0 pisteessä x 0 = (0, 1, 1).

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

Peilaus pisteen ja suoran suhteen Pythonin Turtle moduulilla

(d) f (x,y,z) = x2 y. (d)

mplteht/mpldiffintv, vektoridiff-int, Maple 1. mpldi0002.tex Aalto-yliopisto, Matematiikan ja Systeemianalyysin laitos

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 1: Moniulotteiset integraalit

Matemaattiset ohjelmistot A. Osa 2: MATLAB

Numeerinen analyysi Harjoitus 3 / Kevät 2017

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) MS-A0207 Hakula/Vuojamo Kurssitentti, 12.2, 2018, arvosteluperusteet

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitusviikkoon 5 /

Laskuharjoitus 2A ( ) Aihepiiri: Raja-arvot etc. Adams & Essex, 8th Edition, Chapter 12. z = f(x, 0) = x2 a z = f(0, y) = 02 a 2 + y2

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

mlgrafiikka 1. Piirrä samaan kuvaan funktioiden cos ja sin kuvaajat välillä [ 2π, 2π] Aloita tyyliin: 2. Piirrä

Harjoitus 9: Optimointi I (Matlab)

Vektoreita GeoGebrassa.

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

mplperusteet 1. Tiedosto: mplp001.tex Ohjelmat: Maple, [Mathematica] Sievennä lauseke x 1 ( mplp002.tex (PA P1 s.2011)

Matematiikka B1 - TUDI

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Ratkaisut viikko 3

Differentiaalilaskennan tehtäviä

4.3.7 Epäoleellinen integraali

Tilavuus puolestaan voidaan esittää funktiona V : (0, ) (0, ) R,

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Integraalilaskenta 2 Harjoitus Olkoon A := {(x, y) R 2 0 x π, sin x y 2 sin x}. Laske käyräintegraali

Vektorilaskenta, tentti

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

1.7 Gradientti ja suunnatut derivaatat

y x1 σ t 1 = c y x 1 σ t 1 = y x 2 σ t 2 y x 2 x 1 y = σ(t 2 t 1 ) x 2 x 1 y t 2 t 1

cos x cos 2x dx a) symbolisesti, b) numeerisesti. Piirrä integroitavan funktion kuvaaja. Mikä itse asiassa on integraalin arvo?

Insinöörimatematiikka D

Matlabin perusteita Grafiikka

BM20A0300, Matematiikka KoTiB1

Aalto-yliopisto, Matematiikan ja Systeemianalyysin laitos Mat-1.C Matemaattiset ohjelmistot. Harjoitus

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Harjoitus 4/ Syksy 2017

POHDIN - projekti. Funktio. Vektoriarvoinen funktio

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 7: Pintaintegraali ja vuointegraali

. Kun p = 1, jono suppenee raja-arvoon 1. Jos p = 2, jono hajaantuu. Jono suppenee siis lineaarisesti. Vastaavasti jonolle r k+1 = r k, suhde on r k+1

Osoita, että kaikki paraabelit ovat yhdenmuotoisia etsimällä skaalauskuvaus, joka vie paraabelin y = ax 2 paraabelille y = bx 2. VASTAUS: , b = 2 2

Harjoitus 9: Optimointi I (Matlab)

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

Säätötekniikan matematiikan verkkokurssi, Matlab tehtäviä ja vastauksia

12. Derivointioperaattoreista geometrisissa avaruuksissa

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi I, syksy 2017 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotukset. I.1. Todista Cauchyn-Schwarzin epäyhtälö

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9.

Matematiikan tukikurssi

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 2016

Talousmatematiikan perusteet: Luento 13. Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot ja vektorit Ääriarvon laadun tarkastelu

Matlabperusteita, osa 1. Heikki Apiola Matlab-perusteita, osa 1. Heikki Apiola. 12. maaliskuuta 2012

f x da, kun A on tason origokeskinen yksikköympyrä, jonka kehällä funktion f arvot saadaan lausekkeesta f (x, y) = 2x 3y 2.

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Laskuharjoitus 7 /

DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Ratkaisut: loppuviikko 2

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

Vastaa kaikkiin kysymyksiin (kokeessa ei saa käyttää laskinta)

Tieteellinen laskenta 2 Törmäykset

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

Selvästi. F (a) F (y) < r x d aina, kun a y < δ. Kolmioepäyhtälön nojalla x F (y) x F (a) + F (a) F (y) < d + r x d = r x

TYÖPAJA 1: Tasogeometriaa GeoGebran piirtoalue ja työvälineet

Zeon PDF Driver Trial

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille II Harjoituksia kevät ja B = Olkoon A = a) A + B b) AB c) BA d) A 2 e) A T f) A T B g) 3A

Aalto-yliopisto, Matematiikan ja Systeemianalyysin laitos Mat-1.C Matemaattiset ohjelmistot

mlnonlinequ, Epälineaariset yhtälöt

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Esimerkkejä ym., osa I

, c) x = 0 tai x = 2. = x 3. 9 = 2 3, = eli kun x = 5 tai x = 1. Näistä

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 /

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Differentiaaliyhtälöryhmä

Transkriptio:

Aalto-yliopisto, Matematiikan ja Systeemianalyysin laitos mlvektori 1. Muista, että Jacobin matriisi koostuu vektori- tai skalaariarvoisen funktion F ensimmäisistä osittaisderivaatoista: y 1... J F =. y m... Kuinka laskisit numeerisen Jacobin matriisin? Vihje: Muista, että numeerisesti f (x) y 1.. y 1 x n f(x + h) f(x h), 2h

2. Harjoitellaan usean muuttujan funktioiden piirtämistä. MATLABissa tämä tehdään määrittelemällä ensin piirtoalueen peittävä diskretointi, tai hila. Tämä määritellään komennolla meshgrid. Luodaan esimerkiksi suorakulmion [1, 2] [3, 4] peittävä hila: t1 = 1:0.2:2;t2 = 3:0.2:4; [x y] = meshgrid(t1,t2); Nyt muuttujissa x ja y ovat hilapisteiden x ja y-koordinaatit. Niillä voidaan suorittaa laskutoimituksia kuten tavallisillakin muuttujilla; on vain pidettävä mielessä että kyseessä ovat nyt matriisit, eli yleensä haluamme valita alkioittaiset operaatiot matriisioperaatioiden sijaan. Pintojen piirtäminen tapahtuu komennoilla surf ja mesh. Lasketaan ja piirretään funktion f(x, y) = x y 2 kuva: z = x.*y; % Huomaa alkoittainen kertolasku surf(x,y,z);. Piirrä näillä keinoin seuraavien funktioiden kuvat f(x, y) = 1 x 2 y 2 alueessa [ 1 2, 1 2 ] [ 1 2, 1 2 ] f(x, y) = x 3 3xy alueessa [ 1, 1] [ 1, 1]. Toinen yleinen tapa kuvata usean muuttujan funktioita on käyttää tasa-arvokäyriä. Näitä piirretään komennolla contour, syntaksi on sama kuin tavallisilla piirtokomennoilla. Kokeile piirtää myös edellisten funktioden tasa-arvokäyrät.

3. Vektorianalyysissä on todistettu että funktion tasarvo-käyrä on aina gradientin normaali. Tutkitaan tätä nyt käytännössä. Piirrä funktiolle f(x, y) = e x2 y 2 tasa-arvokäyrät haluamassasi hilassa käyttäen komentoa contour (komennon syntaksi on sama kuin tavallisten piirtokomentojen). Tämän jälkeen laske funktion numeerinen gradientti tässä hilassa funktiolla gradient. Funktio palauttaa tässä tapauksessa kaksi matriisia, joissa on pisteittäiset numeeriset estimaatit arvoille f x ja f y. Gradientit kannattaa piirtää vektorikenttänä, MATLABin tapauksessa komennolla quiver. Esimerkiksi, jos halutut osittaisderivaatat ovat matriiseissa dx ja dy niin piirto tapahtuisi komennolla quiver(x,y,dx,dy). Lopuksi piirrä kuvat näkyviin päällekäin komentamalla: contour(x,y,z) hold on quiver(x,y,dx,dy) Tutki kuvasta, ovatko gradienttinuolet suorassa kulmassa tasa-arvokäyriä vastaan.

4. Funktio function Jf = numjaco(f,m,x,n) % f is a function with m components, % x is a vector with n components, % the result is an m by n matrix. Jf = ones(m,n); h = 1e-4; f = fcnchk(f); for j =1:n e = zeros(n,1); e(j) = 1; Jf(:,j) = (f(x+h*e)-f(x-h*e) )/(2*h); end; laskee vektorikentän F numeerisen Jacobin matriisin, olettaen että käytetty kanta on standardi. Jos vektorikentässä on vain yksi komponentti, kyseessä on kyseisen funktion gradienttivektori. Kopioi edellä oleva funktio tiedostoon, ja määrittele funktiot f(x, y) = x 2 y g(x, y) = xe x2 +y ja laske niiden numeeriset gradientit pisteissä (1, 2) ja (2, 4). Vertaa tulosta tarkkoihin arvoihin: [ ] [ 2xy e x 2 f = x 2 g = +y + 2x 2 ] e x2 +y xe x2 +y 5. Piirrä funktion f(x, y) = e x2 y 2 määrittelemä pinta (x, y)-tason neliön [ 2, 2] [ 2, 2] alueella. Laske tämän funktion integraali yli kyseisen neliön. Kyseisen integraalin arvo koko tason ylitse on π. Vihje: Pinnan piirtämiseen tarvitset sopivan alueen peittävän hilapisteistön. Näitä luodaan MAT- LABissa komennolla meshgrid, katso help meshgrid. Pinta piirretään komennolla mesh tai surf, katso dokumentaatiota. Integraalin laskemiseen kannattaa käyttää funktiota dblquad. Katso kutsumisohjeet dokumentaatiosta. dblquadin ensimmäisen argumentin tulee olla funktio: tässä kannattaa käyttää MATLABin anonyymifunktioita. Esimerkiksi 3 3 xy dx dy = dblquad(@(x,y)x.*y,2,3,0,1). Jälleen kerran, tutki dokumentaatiota 0 2 function_handle. 6. Laske funktion f(x, y) = 3 + cos(x) + cos(y) määräämän pinnan ja suorakulmion [0, π] [0, 2π] väliin jäävä tilavuus. Piirrä havainnolistava kuva. Vihje: Tilavuuteen tarvitset kaksinkertaista integraalia dblquad, pinta piirretään komennoilla meshgrid ja mesh.

7. Piirrä funktion f(x, y) = y 2 x 2 tasa-arvokäyrät ja gradienttivektorikenttä, ja totea, että gradientti on aina kohtisuorassa tasa-arvokäyrää vasten. Vihje: Laske gradientti funktiolla gradient, ja piirrä tasa-arvokäyrät komennolla contour. Gradienttivektorikentän saat piirrettyä komennolla quiver. 8. Määritä pinnan z = x 2 y 2 normaalivektori, ja piirrä sen vektorikenttä samaan kuvaan pinnan kanssa. Vihje: Aloita määrittelemällä jokin tason suorakulmio funtion meshgrid avulla - tämän jälkeen voit määritellä pinnan, eli matriisin z. Pinnan normaalivektorin saat laskettua funktiolla surfnorm. Piirrä ensiksi pinta komennolla surf(x,y,z), sen jälkee kirjoita hold on, jonka jälkeen kirjota quiver3(x,y,z,u,v,w), missä u, v ja w ovat surfnormin palauttamat matriisit.