Design-suuntautunut pedagogiikka Mikkeli Itä-Suomen oppimisen tuen päivät. Ylitarkastaja Anu Liljeström Itä-Suomen aluehallintovirasto

Samankaltaiset tiedostot
Metsä Opettajankoulutuksen oppimisympäristönä Petteri Vanninen

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Mikä innostaa oppimaan yhdessä?

Metsä oppimisympäristönä ja oppimisen kohteena

Ilmiöpohjaista oppimista Designsuuntautuneella

Muotoiluopetus perusopetuksessa ja opettajankoulutuksessa. Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopisto OKL

Oppimisen tulevaisuus. Koulujärjestelmä kriisiytyy 1/28/14

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista

Yleistä kanditutkielmista

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Metsä oppimisympäristönä ja oppimisen kohteena

Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa?

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Lapin ja Pohjois-Suomen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen koulutuspäivät

Design-suuntautunut pedagogiikka

Opettajan pedagoginen ajattelu

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

Tiedonhankinta- ja tutkimustaitoja ilmiöprojektissa

UUDENLAINEN OPPIMISKULTTUURI: TULEVAISUUDEN KOULU KAIKILLE

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

Oppilaan oppimisen arviointi musiikissa (6.lk)

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Learning by Collaborative Designing

Tiedonhankinta- ja tutkimustaitoja ilmiöprojektissa

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Maailma muuttuu muuttuuko koulu?

Osallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa 3/5, Osallisuus toiminnan suunnittelun ja eheytetyn toiminnan näkökulmasta

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Helsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely

UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka

LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA

Digitalisaation vahvistaminen

Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Eheyttävä luonnontieteiden opetus

Tehtävä 4 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg

Vaativa erityinen tuki ja sen kehittämistarpeet - TUTKIMUS. Elina Kontu Dosentti Helsingin yliopisto

TVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön. Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Mitä sitten? kehittämishanke

Innovaatiopedagogiikka miksi, mitä, miten?

Siilinjärven alakoulujen opettajat Marja Rytivaara, Kasurilan koulu 1

Portfoliotyöskentely kieltenopetuksessa

Tutkijan informaatiolukutaito

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Opiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Pedagogiset iltapäivät

Aikuisopiskelijoiden suhde tieteeseen ja tieteelliseen tietämiseen - kontekstina avoimen yliopiston verkkovälitteinen metodikurssi

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta

Mediakulttuurit University of TAMPERE

Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

Miten arvioimme oppimista? Lahden perusopetus. Arvioinnin päivä Lahden perusopetuksen opettajille

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

Uudet oppimisympäristöt. Marja Heinistö/ Villinikkarit Oy

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä

MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI MUISSA OPPIAINEISSA

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa

Aikuiskoulutuksen pedagogiset ratkaisut. Anita Malinen 31. toukokuuta 2012

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

How can university education answer to local needs?

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

TIEDONALOJEN DIGITAALISET KÄYTÄNTEET JA OPETUKSEN TYÖTAVAT. Digitalisaatio opettajankoulutuksessa Paasitorni

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.

ENSIMMÄISEN VUODEN OPETTAJA

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Oppimisaihiot opetuksessa Tomi Jaakkola, Sami Nurmi & Lassi Nirhamo Opetusteknologiayksikkö Turun yliopisto

Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita

Ongelmalähtöinen oppiminen ja sen soveltaminen verkkoympäristössä

OPPIMINEN OPPIMISAIHIOITA RAKENTAMALLA TEOREETTINEN JOHDANTO

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet

Transkriptio:

Design-suuntautunut pedagogiikka Mikkeli 9.11.2017 Itä-Suomen oppimisen tuen päivät Ylitarkastaja Anu Liljeström Itä-Suomen aluehallintovirasto

Tutkimusryhmä Savonlinnan OKL: Enkenberg, J., Pöllänen, S. Vartiainen, H. Liljeström, A., Vanninen, P., Nissinen, S.. 2

OPPIMISTA TAPAHTUU KAIKKIALLA JA KOKO ELÄMÄN AJAN HAASTE: Miten erilaisia koulujen ulkopuolisia ympäristöjä -ja yhteisöjä, fyysisiä sekä virtuaalisia, voidaan hyödyntää formaalissa kouluoppimisessa nykyistä laajemmin sekä tavalla, joka tukee tämän vuosituhannen oppimisen osaamisen edistämisen tavoitteita? Maalimassa, joka on expotentiaalisessa muutosvauhdissa? (mm. Thomas & Brown 2011)

OPPIMISTEOREETTINEN VIITEKEHYS ks. Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen uudelleenmuotoilua. Teoksessa J. Julkunen (Toim.) Porrassalmi VIII. Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja 2015. 4

(Kts. Vartiainen 2014)

(Kts. Vartiainen 2014)

DOP ESIMERKKINÄ OSALLISTAVASTA OPPIMISESTA Oppiminen seuraa osallistumisesta Oppimisprosessi on itseorganisoituvaa Ilmiötä tarkastellaan systeemisesti Oppimisen eteneminen perustuu yhteiskehittelyyn ja vuorovaikutuksiin muiden ihmisten, fyysisten sekä mentaalisten objektien sekä maailman ilmiöiden kanssa 7

DOP ESIMERKKINÄ OSALLISTAVASTA OPPIMISESTA Oppimisen lähtökohta oppilaiden kiinnostus ja identiteetti Kuulun tähän porukkaan! Minulla on oma tärkeä rooli tässä projektissa! Haluan olla mukana! Minua kuunnellaan ja arvostetaan! Haluamme tehdä yhdessä Olemme uteliaita, yritämme ratkaista ongelmia Kokeilemme, testaamme, etsimme, rakentelemme, korjaamme, tutkimme, leikimme, pelaamme, arvioimme Luomme uutta, etsimme ratkaisuja Jokaisen osaamista, tekemistä ja tuotoksia arvostetaan Ryhmämme jäsenet täydentävät toisiaan Etsimme ratkaisuja myös ryhmän ulkopuolelta, ympäristöistä ja yhteisöistä Haluamme jakaa tuotoksemme toisille, jotta he voivat hyödyntää niitä

Mitä on ilmiöpohjainen oppiminen? 9

Tiedonalalähtöinen eheyttävä opetus Ilmiölähtöinen, Ilmiöpohjainen ja ilmiökeskeinen DOP Lähtökohta Eri tiedonalojen ilmiöön liittyvät käsitteet Kokonainen ilmiö Kokonainen ilmiö Ilmiön tarkastelu Tiedonalojen käsitteiden kautta kohti kokonaisuutta Eri oppiaineiden tavoitteiden kautta ilmiön hajottaminen osiin, teemoitus, integrointi Oppilaiden kiinnostuksen suunnassa eri tiedonalojen näkökulmista, ennakkotiedot, kysymykset, tutkimukset, tulkinnat, selitykset Päätökset etenemisestä Opettaja Opettaja Oppilas OPS Kiinteä Hyvin kiinteä Löyhä Lopputulos Tiedonalan käsitteiden kautta ymmärrys kokonaisesta, monitieteellisestä ilmiöstä Teemoittain opista nousevien tavoitteiden suunnassa käsitelty ilmiö Oppilaiden rajaamat ja rakentamat kokonaisuudet ilmiöstä = yhdessä (enemmän tai vähemmän) tuo koko ilmiön ymmärryksen esiin

DOP JA ILMIÖPOHJAINEN OPPIMINEN Näkökulma 1 Näkökulma 2 Oppilaiden tuottama digitarina tai ratkaisuehdotus Todellisen maailman kohteet Ilmiö tai kehittämishaaste Konteksti Näkökulma 3 Näkökulma x 11

DOP JA ILMIÖPOHJAINEN OPPIMINEN Ilmiö/haaste Kompleksinen ja moniulotteinen Yhteys useaan eri tiedon-/tieteenalaan ja asiantuntijuuteen Koskettaa useita ihmisiä tavalla tai toisella Tutkimuskysymykset Yhdessä problematisoivat ilmiötä moniulotteisesti ja monen eri tiedonalueen sekä asiantuntijuuden näkökulmasta Muotoutuvat oppijoiden ilmiöstä nousevien assosiaatioiden ja kysymysten (!) pohjalta Niiden esiinnousua voidaan edistää esim. erilaisilla herätteillä (video, uutisteksti ja valokuvat mm.) Kukin tutkimuksen kohteeksi valittava kysymys yhdistyy yleensä tiettyyn näkökulmaan (ja koulun oppiaineeseen) ilmiöstä Mahdollistavat ilmiön tutkimisen periaatteellisella, syvällisellä tasolla 12

DOP JA ILMIÖPOHJAINEN OPPIMINEN Ratkaisu/vastaukset Luovat yhdessä ilmiöstä moniulotteisen ja periaatteelliseen tietoon ankkuroituvan kuvan Kokonaiskuvan välittyminen tutkimuskohteena olevasta ilmiöstä edellyttää vastausten/ratkaisujen jakamista oppimisyhteisössä tavalla tai toisella. Ilmiöstä sen selittämiseen/haasteesta siihen vastaamiseen: Ilmiön tunnistaminen/siihen tutustuminen ->oppimistehtävän muodostaminen- > tutkimusnäkökulman valinta- >tutkimuskysymysten ideointi- >varsinaisten tutkimuskysymysten valinta ja muotoilu->ratkaisujen rakentaminen>ratkaisujen yhdistäminen koko kuvaksi 13

DOP: Ajankohtaisia ilmiöitä Köyhyys Nälkä Yksinäisyys Terveys Oppiminen Tasa-arvo Energia (bio-) Työ Robotiikka Liikenne Ympäristö Jäte (kiertotalous) Ilmasto Metsät Meret Kehitys Oikeudenmukaisuus jne. 14

15

Vartiainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J. (2012). Design-oriented pedagogy for technology-enhanced learning to cross over the borders between formal and informal environments. Journal of Universal Computer Science, 18(15), 2097 2119. 16

Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students digital video stories say about emerging learning 17 ecosystems.education and Information Technologies. DOI:10.1007/s10639-013 9284-6

www.openmetsa.fi/dopvideo

OPPIMISPOLKU TIEDOSTONA

ILMIÖN TUNNISTAMINEN Voi nousta oppilailta, lapsilta opetussuunnitelmasta tapahtumista, teemoista, retkistä lähiympäristöstä ajankohtaisesta paikallisesta ongelmasta, puheenaiheesta, tapahtumasta ajankohtaisesta maailman tilanteesta

TUTUSTUTAAN ILMIÖN ASIAYHTEYTEEN (KONTEKSTIIN TUTUSTUMINEN) Tehdään retkiä ilmiötä hyvin kuvaavaan kohteeseen Otetaan valokuvia, tutkitaan valokuvia, videoita Tunnustellaan, haistellaan, maistellaan, kuunnellaan, katsellaan Tutustutaan ilmiöön liittyviin lehtileikkeisiin Selataan tietoa Saadaan esiymmärrys ilmiöstä Tavataan ilmiöön liittyvä asiantuntija Jne.

RESURSSI esim. tietty teknologia (digikamera), tietty asiantuntija, vierailukohde AIKATAULU esim. projektiviikko, projektipäivät, tietty ajanjakso

Tavoitteena on tehdä digitarina, joka julkaistaan ja kuka tahansa voi oppia siitä

Kysymykseen vastauksen etsiminen herättää usein uusia kysymyksiä kysymysten evoluutio Kysymyksiin vastaamalla pyritään selittämään ilmiötä

TUTKIMUSAINEISTON KOKOAMINEN MONIMEDIAISTA PROJEKTIAINEISTOA VOIDAAN KERÄTÄ ESIM. KULTTUURI- JA LUONTOKOHTEITA TUTKIMALLA (esim. valokuvat, videot, haastattelut, empiiriset kokeet, mittaukset, oman toiminnan dokumentointi ja reflektointi, apuna kohteen tutkimista tukevat sovellukset esim. paikkatieto) ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA (esim. laboratoriossa) ja heidän tutkimusvälineillä (esim. kasvukaira, hypsometri, kaikuluotain, puun lustojen tutkiminen LustoLaboratorio) ASIANTUNTIJOIDEN TUOTTAMAN TUTKIMUSDATAN JA INFORMAATIORESUSSIEN TUELLA (esim.. Kantapuu, Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, SA-kuva-arkisto jne.) MALLIEN, PROTOTYYPPIEN JA SIMULAATIOIDEN AVULLA SEKÄ NIITÄ ITSE TEKEMÄLLÄ (esim. Pume, Laukansaaren torppa, Nasa, Biodigital human, erilaiset How to do it- videot jne.) Tutkimuksen edetessä oppijoille voi nousta uusia kysymyksiä, joiden myötä toimintaa ja aineiston koontia voidaan tarkentaa sekä suunnata uusiin tutkimuskohteisiin.

Esimerkki: Hengailua kameran kanssa oman tutkimuksen dokumentointia ja tutkimusaineiston tallentamista Figure 3. Examples of the real objects studied in situ (Liljeström et al 2014)

Esimerkkejä simulaatioista Jääkausiprojekti 2005 Silokalliosimulaatio (Liljeström et al 2013) Talvikalastusprojekti 2009 Mikä on paras pilkki? https://www.youtube.com/watch?v=9ul8-b-koiu (1min. 47 s.)

AINEISTON JÄRJESTÄMINEN JA KÄSITTELY Aineistonkeruun jälkeen (ja aikana) oppilaat tallentavat, järjestävät, luokittelevat kerättyä aineistoa. Apuna esim. Pilvipalvelut (tallentaminen) Avainsanat (Tags, sisällön luokitteluun) Paikkatieto (paikka ja aika, usein automaattisesti) Kategorisointi yläluokkiin ja alaluokkiin (esim. haastatteluaineistolle) Editointi (esim. video) Taulukointi Graafiset esitykset (esim. Google forms) Tilastollinen käsittely (frekvenssit, moodi, mediaani, keskiarvo jne.) jne.

PROSESSIN JA OPPIMISEN ARVIOINTI Ajattelu Toiminta Ajattelun ja toiminnan parantaminen Oppimisen kokeminen (sitoutuminen, osallisuus) Kohde Muoto Toimijat Yksittäinen oppilas Itsearviointi Oppimisprosessi Pienryhmä Havainnointi Tiedollinen ja taidollinen oppiminen Digitarina Valkoinen paperi (pre/post) Itsearviointi Vertaisarviointi Dokumenttianalyysi Oppilas Opettaja/ opettajien ryhmä Oppilaiden pienryhmä Opettaja/ opettajien ryhmä Oppilasryhmä

Lomakkeita hyödynnettäväksi

DOP- käytännössä - esimerkkejä Lappeenrannan koulutusten yhteydessä syntyneitä projekteja Sulkavan yhtenäiskoulu: Meidän Saimaa Pettuleipä Openmetsä projekteja Päiväkotien projekteja Perusopetuksen projekteja Opettajaopiskelijoiden projekteja 40

LISÄÄ ESIMERKKIPROJEKTEJA Varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen projekteja Menin minä mettään, pdf - muodossa. ja Book Creatormuodossa. Perusopetuksen projekteja Talvikalastusprojekti, Pettuleipäprojekti Tutkimusretki metsään Kellarpellon Vekkulit Projektin esittely Vekarat eläinten jäljillä Kellarpellon Vekarat Vesi Kellarpellon Veijarit Vesseleiden metsäretkikirja Kellarpellon Vesselit Norppa lähellämme Kellarpellon Viikarit. Ryhmän yhteinen tuotos, digikirja Metsän elämää tutkimassa riistakameran avulla, Kellarpellon Vintiöt, esikouluryhmä Projektin esittely Hirsimäen esikoululaiset design suuntautuneen pedagogiikan toteuttajina Kärpässienet Hirsimäen 2c luokka desing perustaisen oppimisen portailla Koululaisten projektit OpenMetsässä Päiväkotien projektit OpenMetsässä Projekteja RajupusuWikissä Useiden ryhmien projekteja ja projektiaihioita eri kouluilta, tekijöinä oppilaita esikoululaisista lukiolaisiin Mennään metsään Anttolan koulun 1.-2. lk (Savonlinna), projektikuvaus pdf -muodossa. Projektissa syntynyt digikirja pdfmuodossa sekä Book Creator -kirja. Eläinten talvi Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk Metsämatikkaa, Metsä ja luova kirjoittaminen, Pyhä metsä, Valamo-lautapeli, Sulkavan yläkoulun 8. lk Opettajaopiskelijoiden projekteja Laukansaaren Torppa Veteraanien ruokamuistot Siirtolohkareen tarina Naava-Räp

DOP-oppimistutkimus Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: an instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science Education. 8 (1), 51-86. DOI: 10.1007/s11422-012-9416-0 Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students digital video stories say about emerging learning ecosystems. Education and Information Technologies. DOI:10.1007/s10639-013 9284-6 Liljeström, A., Enkenberg, J., Vanninen, P., Vartiainen, H. & Pöllänen, S. (2014). The Openforest portal as an open learning ecosystem: Co-developing in studing of a multidisciplinary phenomenon in a cultural contexts. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the International Conference on Educational Technologies (ICEduTech 2014) and The International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2014). IADIS Press. Liljeström, A., Vartiainen, H., Vanninen, P., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). First-year teacher education students reflections and interpretations about sustainable development and enhancing learning practices: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.) Proceedings of the International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2013). IADIS Press. 53-63. Vanninen, P., Liljeström, A., Vartiainen, H,. Enkenberg, J., Pellikka, I. & Pöllänen, S. (2013). Forest in teacher education: The Open Forest portal as a novel resource for learning: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.). Sustainability, Technology and Education. Proceedings of International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2013). IADIS Press. 111-114. Vartiainen, H & Enkenberg, J. (2013). Learning from and with museum objects: design perspectives, environment, and emerging learning systems. Educational Technology Research & Development, 61(5), 841-862. Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2014). Participant-led photography as a mediating tool in object-oriented learning in museum. Visitor Studies, 17(1), 66-88. Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2013). Reflections of design-oriented pedagogy for sustainable learning: An international perspective. Journal of Teacher Education for Sustainability, 15 (1), 43-53. Vartiainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J. (2012). Design-oriented pedagogy for technology-enhanced learning to cross over the borders between formal and informal environments. Journal of Universal Computer Science, 18(15), 2097 2119. Vartiainen, H. (2014).Principles for Design-Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology., no 60. University of Eastern Finland, 2014. Vartiainen, H. (2014). Designing participatory learning. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the International Conference on Educational Technologies (ICEduTech 2014) and The International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2014). IADIS Press. Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen uudelleenmuotoilua. Teoksessa J. Julkunen (Toim.) Porrassalmi VIII. Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja 2015. Vartiainen, H., Pöllänen, S., Liljeström, A., Vanninen, P. & Enkenberg, J. (submitted). Designing connected learning: Emerging learning systems in a craft teacher education course.