Ylisukupolvinen huono-osaisuus. Tutkimusta ja kirjallisuutta suunnittelija Vuokko Viljanen, Socca 2014



Samankaltaiset tiedostot
Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?

Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Turpakäräjät

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere

Köyhyyden ja huono-osaisuuden ylisukupolvisuus. Johanna Kallio, yliopisto-opettaja, dosentti Sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Eriarvoisuus, lapsuus ja ylisukupolvinen huono-osaisuus

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

AHTS Jyväskylässä

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja Perjantaiyliopisto

NUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI

Suomalaisten mielenterveys

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin

Maahanmuuttajanuorten terveystutkimus ja kotoutumisen indikaattorit

Kannustimet ja sanktiot työttömyysturvassa. Heikki Ervasti Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL. 4.2.

J. C. & Jäntti, M. (toim.). Stanford, CA: STANFORD UNIVERSITY PRESS, s Sivumäärä

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia Eija Paavilainen, professori 1,2 &

Syrjäytymiskierteen katkaiseminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy. Mirjam Kalland VI Valtakunnalliset neuovolapäivät

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT Kuopio

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät, sijoitettujen pärjääminen ja sijoitusten kustannukset

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

Lapsille ja nuorille vähemmän haasteita, enemmän hyvinvointia

Näkökulmia köyhyyteen

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Korkeakoulutus, lukukausimaksut ja sosiaalinen liikkuvuus

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Esa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä Evästyksiä lapsistrategiatyölle

Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi

kaltoinkohtelu on jo tapahtunut

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Oikeuspsykiatristen potilaiden profilointi rikosseuraamus- ja psykiatrisen hoitohistorian perusteella

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Tervaskannot 90+

Suomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia

Perhetaustan vaikutus taloudelliseen asemaan

Pakolaisten mielenterveyden tukeminen. PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos

Syrjäytyminen on ehkäistävissä elämä raiteilleen

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Liikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus

Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt

Transkriptio:

Ylisukupolvinen huono-osaisuus Tutkimusta ja kirjallisuutta suunnittelija Vuokko Viljanen, Socca 2014

Huomioita ylisukupolvisuuutta koskevista tutkimuksista Tämä esitys pohjautuu keväällä 2014 koottuihin ylisukupolvisuutta koskeviin tutkimuksiin Tutkimukset ovat sosiaalialan kannalta relevantteja, monitieteistä tutkimuksia 2006-2014. Mukana on sekä kansainvälistä että suomalaista tutkimusta. Lisätietoa tutkimuksista löytyy Soccan verkkosivuille kootusta tutkimustietopankista, www.socca.fi/ylisukupolvisuustutkimuksia 2

Esityksen teema-alueet Lapset, nuoret ja perheet Köyhyys ja syrjäytyminen Vähemmistöt ja monikulttuurisuus Rikollisuus ja väkivalta Terveys ja mielenterveys Asuminen, yhteisöt ja ympäristö Päihteet ja riippuvuudet 3

Lapset, nuoret ja perheet

Sillä, miten perhetaustaa tutkitaan, on väliä Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa huomattiin, että tutkimukselliset valinnat perhetaustan huomioimisessa vaikuttavat tuloksiin. Konventionaalisissa tutkimuksissa otettiin huomioon vain isän sosiaalinen tausta, kun tutkittiin ylisukupolvista sosiaalista liikkuvuutta. Tulokset muuttuivat, kun otettiin huomioon myös äidin tausta. Silloin huomattiin, että ylisukupolvinen eriarvoisuus oli kasvanut 60-luvun puolivälin jälkeen syntyneillä miehillä verrattuna aiemmin syntyneisiin. Tällaista eroa ei huomattu pelkästään isän sosiaalisen aseman siirtymistä tutkimalla. Beller, Emily (2009). Bringing intergenerational social mobility research into the twenty-first century: Why mothers matter. American Sociological Review, 74(4), 507-528. 5

Vanhemmuuden mallit periytyvät Tutkimuksissa on nähty merkkejä siitä, että sekä negatiiviset että positiiviset vanhemmuuden mallit periytyvät ylisukupolvisesti. Näin sekä positiiviset sosiaaliset ja koulutukseen kannustavat taidot että ongelmakäyttäytyminen siirtyvät sukupolvelta toiselle. Vanhemmuus on ylisukupolvinen suojaava tekijä tai riskitekijä nuoren kehitykselle. Conger, R. D., Belsky, J., & Capaldi, D. M. (2009). The intergenerational transmission of parenting: Closing comments for the special section. Developmental Psychology, 45(5), 1276-1283. 6

Hyvinvoivat vanhemmat Hyvinvoivat lapset? Vanhempien subjektiivisen hyvinvoinnin yhteyttä lasten hyvinvointiin tutkittiin Iso- Britanniassa tehdyssä pitkittäistutkimuksessa. Tutkimuksessa todettiin, että tämä yhteys oli olemassa, mutta pienempi kuin etukäteen oletettiin. Sen sijaan tärkeämpää lasten hyvinvoinnille oli vanhempi-lapsi-suhteen laatu. Interventiot tulisikin suunnata vanhempi-lapsi suhteen laadun parantamiseen, eikä vain vanhempien hyvinvoinnin parantamiseen. Lisäksi lasten tyytyväisyyden parantamiseen tulisi suunnata erikseen interventioita. Tyytyväisemmät lapset hyötyivät erityisesti äidin hyvinvoinnista ja hyvästä äitisuhteesta enemmän kuin ne lapset, joiden tyytyväisyys oli kovin matala. Myös perheiden köyhyyttä tutkittaessa lapsen näkökulma tulisi ottaa huomioon. Koska lapsilla ei ole perheen sisällä vaikutusmahdollisuuksia, perheen köyhyys saattaa kohdistua enemmän lapsiin kuin aikuisiin. 7 Clair, A. (2012). The Relationship Between Parent's Subjective Well-Being and the Life Satisfaction of Their Children in Britain. Child Indicators Research, 5(4), 631-650.

Lasten kaltoinkohtelu Lapsena koetulla kaltoinkohtelulla on pitkät aikuisiälle ulottuvat vaikutukset työllistymiseen, taloudelliseen asemaan ja terveyteen. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että lapsena kaltoinkohtelua kokeneiden keskuudessa oli enemmän työttömyyttä, köyhyyttä ja terveydenhoidon käyttöä. Myös heistä suurempi osa oli sosiaalijärjestelmän piirissä. Vanhempien alhainen sosiaalinen asema on riskitekijä lasten kaltoinkohteluun. Tutkijoiden mukaan tuloksissa voi havaita mahdollisen mekanismin väkivallan ylisukupolviseen siirtymään. Tutkimus peräänkuuluttaakin interventioita, ennalta ehkäiseviä toimia ja hoitoa kaltoinkohtelun ja hyväksikäytön uhreille. Zielinski, D. S. (2009). Child maltreatment and adult socioeconomic wellbeing. Child Abuse & Neglect, 33(10), 666-678 8

Koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jäävät nuoret Pekka Myrskylä teki seurantatutkimuksen vuosina 2003-2009 iältään 15-29-vuotiaista nuorista, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta ja jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella. Vanhempien tausta vaikuttaa aikuistuvan nuoren ulkopuolelle jäämiseen. Ulkopuolisten nuorten vanhemmat ovat usein keskimääräistä huonommin koulutettuja ja kuuluvat alimpiin sosioekonomisiin ryhmiin. Runsas kolmannes vanhemmistakin on ollut työttöminä. Seuranta-ajan jälkeen 36 % nuorista oli edelleen ulkopuolisena tai työttömänä. Koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolelle olevat nuoret ovat hyvin pienituloisia. Työvoiman (työlliset + työttömät) keskitulot ovat 32 200 euroa. Nuorten työttömien suomalaismiesten keskitulot ovat 11 900 euroa, vieraskielisten miesten 9 400 ja naisten 5 800. Työttömien tulotaso on noin puolet työvoiman tulotasosta ja muuten ulkopuolisten taas puolet työttömien tulotasosta Myrskylä, P. (2011). Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. 9

Köyhyys ja syrjäytyminen

Sosiaalinen liikkuvuus Euroopassa Pohjois-Euroopassa liikkuvuus on suurempaa kuin Etelä-Euroopassa, jossa sosiaaliset asemat ja tulotaso siirtyvät sukupolvelta toiselle. Lisäksi vanhempien ja lasten sukupuoli vaikuttaa liikkuvuuteen. Äidin taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi vaikuttaa enemmän lasten sosiaaliseen asemaan. Tämä ylisukupolvinen siirtymä on myös tyttärille suurempi kuin pojille. Alberto Molina, J., Navarro, M., & Walker, I. (2011). Intergenerational well-being mobility in europe. Kyklos, 64(2), 253-270. 2007 tehdyssä tutkimuksessa todetaan, että sosiaalinen liikkuvuus Pohjoismaissa on epälineaarista verrattuna esimerkiksi Iso-Britanniaan. Bratsberg, B., Roed, K., Raaum, O., Naylor, R., Jantti, M., Eriksson, T., et al. (2007). Nonlinearities in intergenerational earnings mobility: Consequences for cross-country comparisons. Economic Journal, 117(519) 11

Perhetaustan vaikutus tuloihin Ruotsissa on tutkittu 1932-68 syntyneitä miehiä ja perhetaustan yhteyttä heidän tuloihinsa. Todettiin, että noin 1950 syntyneillä miehillä perhetaustan vaikutus oli 17 % pienempi kuin 1930-luvulla syntyneillä. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut ennen kaikkea koulutusjärjestelmässä tapahtuneet uudistukset. Sitä myöhemmin syntyneillä miehillä perhetaustan vaikutus on taas ollut lievässä kasvussa. Bjorklund, A., Jantti, M., & Lindquist, M. J. (2009). Family background and income during the rise of the welfare state: Brother correlations in income for swedish men born 1932-1968. Journal of Public Economics, 93(5-6), 671-680. 12

Sosiaalinen pääoma Vanhempien koulutustaustan on tutkittu vaikuttavan sosiaaliseen liikkuvuuteen. Vanhempien koulutustaustan on todettu olevan yksi tekijöistä, jotka ennustavat lasten sosiaalisen aseman putoamista (downward social mobility). Tutkimuksissa puhutaankin sosiaalisesta pääomasta, joka siirtyy ylisukupolvisesti vanhemmilta lapsille ja vaikuttaa lasten sosiaaliseen asemaan ja pärjäämiseen aikuisena. Joissakin tutkimuksissa on nähty, että sosiaalinen pääoma vaikuttaa sosiaaliseen liikkuvuuteen ja lasten sosiaaliseen asemaan enemmän kuin pelkkä vanhempien tulotaso. Alm, S. (2011). Downward social mobility across generations: The role of parental mobility and education. Sociological Research Online, 16(3), 2. 13

Huono-osaisuuden kasautuminen Miisa Törölä tutki oikeuspsykiatristen potilaiden sosiaalista taustaa ja totesi suurimman osan tutkittavista olevan osa huono-osaisuuden ja yhteiskunnan väliinputoajien ylisukupolvista ketjua. Monen taustalla oli moniongelmainen lapsuudenkoti, jossa eri huonoosaisuuden muodot olivat läsnä (esimerkiksi vanhempien päihdeongelmat ja köyhyys). Lapsuuden kodin huono-osaisuudella oli yhteys heidän elämänkulkuunsa. Vanhempien päihdeongelmat saattoivat ajaa myös lapset käyttämään päihteitä, ja moniongelmainen lapsuuden perhe saattoi laukaista lapsissa mielenterveysongelmia. Törölä, Miisa: Oikeuspsykiatristen potilaiden sosiaalinen tausta teoksessa Niemelä, M., & Saari, J. (2013). Huono-osaisten hyvinvointi suomessa. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. 14

Pitkäaikaisten sosiaaliturvan asiakkaiden kanssa työskentely Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalityöntekijöiden työskentelyä sosiaaliturvan pitkäaikaisten asiakkaiden kanssa. Työntekijöiden huoli kohdistui erityisesti pitkäaikaisen sosiaaliturvan ylisukupolviseen vaikutukseen perheiden lapsiin. Keskeisiä asiakasryhmiä olivat maahanmuuttajataustaiset henkilöt, yksinhuoltajaäidit, nuoret aikuiset sekä yksinäiset miehet ja naiset. Usein pitkäaikaisasiakkailla oli heikot siteet työmarkkinoihin, alhainen koulutustausta, maahanmuuttajatausta, huono terveydentila sekä heikot taloudelliset ja poliittiset resurssit. Tutkimuksessa todettiin, että sosiaalityöntekijät yrittivät etsiä yksilöllisiä ratkaisuja rakenteellisiin ongelmiin. Pitkäaikaisten asiakkaiden selviytymistä parantavan sosiaalityön edellytyksenä on tutkimuksen mukaan rakentava työympäristö, tukevat yhteiskunnalliset rakenteet (esim. työmarkkinoiden inklusiivisuus) ja sektorit ylittävä viranomaisyhteistyö. Marttila, A., Johansson, E., Whitehead, M., & Burstrm, B. (2012). Dilemmas in providing resilienceenhancing social services to long-term social assistance clients. A qualitative study of swedish social workers. BMC Public Health, 12(1), 517-527. 15

Vähemmistöt ja monikulttuurisuus

Terveys- ja hyvinvointierot Isossa-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että etniset vähemmistöt kärsivät ylisukupolvisesti huonommasta terveydestä kuin valtaväestö. Tämä terveydellinen epätasa-arvo näyttää siirtyvän ylisukupolvisesti niin, että toinen sukupolvi on terveydentilaltaan huonommassa asemassa kuin ensimmäinen. Tähän ylisukupolviseen siirtymään eivät vaikuta edes sosiaalinen nousu tai terveystavat. Smith, N. R., Kelly, Y. J., & Nazroo, J. Y. (2009). Intergenerational continuities of ethnic inequalities in general health in england. Journal of Epidemiology and Community Health, 63(3), 253-258. 17

18 Rikollisuus ja väkivalta

Rikollisuuden ylisukupolviset ketjut Hollantilaisessa tutkimuksessa tutkittiin rikollisuuden ylisukupolvista siirtymistä viiden sukupolven ajan. Tutkimuksessa huomattiin, että isän tai äidin rikollisuus lisäsi jonkin verran riskiä jälkikasvun rikollisuudelle. Tutkituissa perheissä oli myös muita riskitekijöitä (kuten päihdeongelmia, perheväkivaltaa, rikkinäisiä koteja), jotka mahdollisesti vaikuttivat rikollisuuden siirtymiseen. Rikollisuuden siirtymisen riski väheni, mikäli vanhemman rikollinen toiminta ja tuomiot olivat tapahtuneet ennen lapsen syntymää ja hän oli sittemmin lopettanut rikollisen toiminnan. Bijleveld, C. C. J. H., & Wijkman, M. (2009). Intergenerational continuity in convictions: A five-generation study. Criminal Behaviour & Mental Health, 19(2), 142-155 19

Perheväkivalta Suomessa 9. luokkalaisia koskeneessa tutkimuksessa todettiin, että perheväkivallan eri muodot vaikuttavat nuoren hyvinvointiin ja monenlaiseen riskikäyttäytymiseen. Negatiivisen kierteen katkaisemiseksi onkin olennaista, että nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset kiinnittävät huomiota kaikkiin perheväkivallan muotoihin, myös sen lievempiin muotoihin. Lepistö, S., Luukkaala, T., & Paavilainen, E. (2011). Witnessing and experiencing domestic violence: A descriptive study of adolescents. Scandinavian Journal of Caring Sciences, 25(1), 70-80. 20

Terveys ja mielenterveys

Mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus Isossa-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa todettiin mielenterveysongelmien siirtyvän ja vaikuttavan ylisukupolvisesti. Äidin mielenterveysongelmat vaikuttivat lapsen kouluttautumiseen, aikuisiän kotitalouden tuloihin ja rikollisuuteen. Näin mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus on yksi mekanismi, jolla sosioekonominen huono-osaisuus siirtyy sukupolvelta toiselle. Johnston, D. W., Schurer, S., & Shields, M. A. (2013). Exploring the intergenerational persistence of mental health: Evidence from three generations. Journal of Health Economics, 32(6), 1077-1089. 22

Asuminen, yhteisöt ja ympäristö

Nuoret asunnottomat Nuorten aikuisten asunnottomuuteen johtavia riskitekijöitä, ovat tutkimuksen mukaan ongelmainen perhetausta, sopeutumisvaikeudet koulussa ja perheväkivallan tai hyväksikäytön uhriksi joutuminen. Tutkimus korostaakin asunnottomuuden ehkäisemiseksi vaikeissa perheolosuhteissa olevien nuorten varhaista tunnistamista ja tukemista. van den Bree, M. B. M., Shelton, K., Bonner, A., Moss, S., Thomas, H., & Taylor, P. J. (2009). A longitudinal population-based study of factors in adolescence predicting homelessness in young adulthood. Journal of Adolescent Health, 45(6), 571-578. 24

Päihteet ja riippuvuudet

Vanhempien päihderiippuvuuden yhteys aikuisten lasten masennukseen Tutkimuksessa todettiin, että vanhempien pitkäaikainen päihdeongelma johti vakaviin seurauksiin, jotka vaikuttivat lasten elämään vielä aikuisinakin. Päihdeongelmaisten vanhempien aikuisilla lapsilla oli jopa 69% suurempi todennäköisyys sairastua masennukseen kuin muilla. Huume- ja päihdeongelmalla on ylisukupolviset seuraukset. Tämän takia tarvitaan interventioita, jotka takaavat lapsille terveen kehitysympäristön. Fuller-Thomson, E., Katz, R. B., Phan, V. T., Liddycoat, J. P. M., & Brennenstuhl, S. (2013). The long arm of parental addictions: The association with adult children's depression in a population-based study. Psychiatry Research, 210(1), 95-101. 26