Liikenne Espoossa 2013

KANSI Liikenne Espoossa 213 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö 2.4.214

ESIPUHE Espoossa aloitettiin järjestelmällinen liikennetutkimus 196-luvulla. Tutkimus on vuosien mittaan vakiintunut koskemaan kaikkia katu- ja tieliikenteen kulkumuotoja. Liikenne Espoossa 213 -raportissa esitetään tietoja eri kulkumuodoista Espoossa. Raportin tavoitteena on antaa tutkimustulosten ja analyysien avulla kokonaiskuva Espoon ajoneuvo-, jalankulkija- ja pyöräilijä- sekä joukkoliikenteestä. Lisäksi raportissa esitetään yksityiskohtaisia tietoja joistakin Espoon liikennekohteista. Tuloksia käytetään maankäytön suunnittelussa, liikenneverkon parannustoimenpiteiden suunnittelussa, liikenne-ennusteiden laadinnassa, liikenneturvallisuustarkasteluissa sekä liikennemelun ja pakokaasupäästöjen laskennassa. Espoon teknisestä keskuksesta saatiin katuverkon muutos- ja haltijatiedot, sekä käyttöoikeus liikennevalopalvelimen liikennemäärätietoihin. Joukkoliikenteen tiedot saatiin Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymältä ja VR- Yhtymä Oy:ltä. Otaniemen liikennemäärät saatiin Aalto-yliopistolta. Liikennevirastolta on saatu käyttöoikeus LAM-portaaliin ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta lupa valtion teiden induktiosilmukoiden käyttöön. Espoon alueen pakokaasupäästöjen laskentatiedot on saatu VTT:ltä. Raportin tekijät kiittävät niitä henkilöitä jotka ovat organisaatioissaan myötävaikuttaneet tutkimustietojen saantiin. Raportin on laatinut kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluyksikön yleissuunnittelun ja tutkimuksen vastuualue. Tutkimuksiin ja raportin laadintaan ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Petri Suominen Risto Tetri Heini Peltonen Anne Liukkonen Reijo Simola Mikko Kangasmäki Tuula Nykänen Niko Latvakoski Aulis Palola Niilo Kajander Maria Romo suunnittelupäällikkö liikennetutkija liikenneinsinööri liikenneinsinööri liikennetietoassistentti liikennetietoassistentti suunnitteluavustaja suunnitteluavustaja (juniori) liikenneinsinööri kesätyöntekijä, harjoittelija kesätyöntekijä Lisätietoja antaa Risto Tetri, puh. 5 4 1941 tai etunimi.sukunimi@espoo.fi. Raportti on myös pdf- muodossa Espoon kaupungin internet-sivuilla www.espoo.fi/kaavoitus. Julkaisija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö PL 43, 27 ESPOON KAUPUNKI Puhelin (9) 816 21 (vaihde) Internet www.espoo.fi/kaavoitus ISBN Liikenne Espoossa 213 (nid) ISBN 978-951-857-673-3 Liikenne Espoossa 213 (pdf) ISBN 978-951-857-674- Kansikuva Kuvaaja Taitto Paino Joukkoliikennettä Kauklahdessa Reijo Simola Reijo Simola Espoon painatuspalvelut 2 Liikenne Espoossa 213_netti

SISÄLLYS ESIPUHE 2 TIIVISTELMÄ 4 SAMMANFATTNING 6 PERUSTIETOJEN KERÄYS 8 Ajoneuvolaskennat 8 Jalankulkija- ja pyöräilijälaskennat 8 Joukkoliikenteen matkustaja- ja liityntäpysäköintilaskennat 9 TAUSTATIEDOT 1 Asukas- ja automäärät Espoossa 31.12.213 1 Muutokset liikenneverkossa 213 1 Merkittävimmät joukkoliikenteen linjastomuutokset 12 LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS JA VAIHTELU 13 Liikennemäärien kehitys 212 213 13 Liikennemäärien kehitys 23 213 18 Liikenteen vaihtelu vuonna 213 23 Liikkuminen rantaraitilla 25 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET 28 Väylähankkeiden vaikutukset liikennemääriin 28 Liikennesuorite 213 29 Ajoneuvoliikenteen pakokaasupäästöt Espoossa 3 MUITA LASKENTATULOKSIA 32 Koulureittikohteet 32 Pyöräilykypärän käyttö 32 Liittymälaskennat 33 Pyöräily keskuspuistossa 34 Liikenneonnettomuudet 35 Saunalahden koululaislaskenta ja liikennejärjestelyt 36 Uimahallien pysäköintikysyntä 4 Liitteet Liite 1 Kiinteät autoliikenteen liikennelaskentapisteet Liite 2 Jalankulkija- ja pyöräilijälaskentojen kohteet 213 Liite 3 Jalankulkija- ja pyöräilijälaskentojen kohteet 213 ja arvioitu liikenteen koostumus v. 213 Liite 4 Pyöräilytietoa Espoon silmukkapisteistä 213 Liite 5 Autoliikenne Espoon silmukkapisteissä 23 213 Liite 6 Pyöräilijälaskennat Espoossa 21 213 Liite 7 Syksyn 213 keskimääräinen arkivuorokausiliikenne Liite 8 Syksyn 213 raskaan liikenteen määrä (kpl / %) keskimääräisestä arkivuorokausiliikenteestä Liite 9 Liikennemäärämuutokset syksystä 212 syksyyn 213 Liite 1 Liittymälaskentojen tulokset 213 Liite 11 Liikenneonnettomuudet 212 Taulukot Taulukko 1 Syksyn keskimääräiset arkivuorokausiliikenteet (KAVL) laskentalinjoilla 21 213 Taulukko 2 Liityntäpysäköinti 23 213 Taulukko 3 Liikenne- ja nousijamääriä Tapiolan keskustassa 29 213 Taulukko 4 Koululaislaskentojen tulokset sekä koululaisten kypäränkäyttöprosentit Taulukko 5 Koululaishavainnot Saunalahdenkadulla 26.11.213 suojatien molempiin kulkusuuntiin Taulukko 6 Koululaishavainnot Saunalahdenkadulla 27.11.213 suojatien molempiin kulkusuuntiin Kuvat Kuva 1 Asukkaat ja autot Espoossa 197 213 Kuva 2 Autotiheys Espoossa 197 213 Kuva 3 Työmaat ja muutokset liikenneverkossa 213 Kuva 4 Liikennemäärät laskentalinjoilla: syksyn KAVL 213 ja muutos 212 213 Kuva 5 Pyöräilijämäärät arkisin kesällä Espoon laskinpisteissä 211 213 Liikenne Espoossa 213_netti Kuva 6 Joukkoliikenteen nousijamäärät Espoon pysäkeiltä ja asemilta syksyllä 213 Kuva 7 Asukasmäärän ja kulkutapojen kehitys 23 213 Kuva 8 Liikennemäärien kehitys laskentalinjoilla 1993 213 Kuva 9 Jalankulkija- ja pyöräilijämäärien kehitys eräissä kohteissa 24 213 Kuva 1 Pyöräilyn ja jalankulun kehitys 23 213 Kuva 11 Joukkoliikenne Espoossa 23 213 Kuva 12 Keskimääräisen arkivuorokausiliikenteen (KAVL) suhde viikon 37 kavl:een Kuva 13 Joukkoliikenteen matkustajamäärien kuukausittainen vaihtelu 213 Kuva 14 Pyöräilyn kausivaihtelu Laajalahdessa vuonna 213 Kuva 15 Jalankulkija- ja pyöräilijälaskennat rantaraitilla 22 213 Kuva 16 Espoon liikennesuorite 213 Kuva 17 Asukkaiden ja autojen määrä sekä liikennesuorite Espoossa 1993 213 Kuva 18 Ajoneuvoliikenteen ympäristöpäästöjen kehittyminen Espoossa vuodesta 1993 vuoteen 213 Kuva 19 Kypärän käyttö- % eri kellonaikoina vuosina 29 213 Kuva 2 Liittymälaskennat 213 Kuva 21 Pyöräilijämääriä keskuspuiston alueella v. 29 212 Kuva 22 Saunalahdenkadun suojatien sijainti sekä laskentatulokset ja Saunalahdenkadun linjauksen muutos. Kuva 23 Koululaisten kulkutavat Kuva 24 Ei-koululaisen kulkutavat Kuva 25 Konfliktipisteet Saunalahdenkadun ja Kompassikadun kiertoliittymässä Kuva 26 Perinteinen kolmihaaraliittymä, jossa kaksi suojatietä Kuva 27 Espoonlahden pysäköintikysyntä 24.1.213 2.11.213 Kuva 28 Keski-Espoon pysäköintikysyntä 24.1.213 2.11.213 Kuva 29 Pysäköintikysynnän tuntivaihtelu Keski-Espoon uimahallissa Kuva 3 Tapiolan uimahallin pysäköintikysyntä 3

TIIVISTELMÄ Raportissa tarkastellaan vuoden 213 liikennemääriä. Ajoneuvo- ja joukkoliikenteen matkojen osalta määrät ovat syksyltä, kävelyn ja pyöräilyn osalta kesältä ja syksyltä. Ajoneuvoliikenne kasvoi syksystä 212 syksyyn 213 kojelaskentojen mukaan,8 %. Liikennemäärämuutokset olivat sekä maanteillä, että katuverkolla,8 %. Liikennesuorite kasvoi vuodesta 212 vuoteen 213,5 %. Espoon asukasmäärä kasvoi vastaavana aikana 1,5 % ja autokanta 2,4 %. Vuodesta 23 vuoteen 27 autoliikenne Espoossa on kasvanut keskimäärin samaa vauhtia asukasmäärän kanssa, mutta vuodesta 28 lähtien asukasmäärä on jatkuvasti kasvanut autoliikennettä nopeammin. Liikenne Merituulentiellä katkaistiin tammikuun lopussa 213 kokonaan välillä Tapiolantie Pohjantie/Etelätuulentie. Muilta kuin busseilta liikenne katkaistiin jo heinäkuussa 212. Metro- ja pysäköintityömaat ovat samaan aikaan haitanneet kävelyä ja pyöräilyä Tapiolan keskustassa. Kaiken kaikkiaan Tapiolan keskustassa käynnissä olevat eri liikennemuotoja haittaavat työmaat ovat aiheuttaneet yli 1 matkan arkivuorokautisen vähennyksen Tapiolan keskustan alueella. Suurpellon eritasoliittymä Kehä II:lle avattiin kesäkuussa 213. Sen ansiosta kaiken Suurpellon liikenteen ei ole enää pakko kulkea Suurpellontien ja Ylismäentien kautta. Eritasoliittymän kautta on siirtynyt kulkemaan noin 56 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Pyöräilyn ja jalankulun vuonna 212 alkanut kasvu jatkui vuonna 213. Pyöräilijämäärä kaupunkikeskuksissa kasvoi keskimäärin 11 % edellisenä vuoden määrästä. Pitkän matkan yhteyksillä pyöräilijämäärä lisääntyi noin 14 %. Kävely lisääntyi keskustapisteissä keskimäärin 5 %. 4 Liikenne Espoossa 213_netti

Pyöräilyn ja jalankulun määrä vaihtelee vuosittain ja vuoden aikana niin paljon, että selkeää trendiä on vaikea löytää. Pyöräilijämäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa keskuksissa ja keskusten väleillä lähes 7 %. Jalankulkijamäärä keskuksissa on lisääntynyt kymmenessä vuodessa noin 75 %. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut kaikissa keskuksissa samanlaista. Laskentakohteissa kypärää käytti 58 % kaikista pyöräilijöistä, edellisvuonna 62 %. Viime vuosina kypärän käyttö Espoossa on ollut säännöllisesti 6 % tuntumassa. Kypäränkäyttö on yleistä aamutunteina ja myöhäisiltapäivällä, jolloin on runsaasti työmatkapyöräilyä. Työmatkoilla tai reiteillä joita käytetään sekä työmatkoihin että ulkoiluun pyöräilykypärän käyttö oli 8 85 %. Vuonna 213 Espoossa sijaitsevilta pysäkeiltä noustiin busseihin noin 121 kertaa arkivuorokaudessa. Määrä nousi edellisvuodesta kaksi prosenttia ja on kaikkien aikojen korkein Espoossa. Espoon rautatieasemilta nousi syksyllä lähiliikenteen juniin noin 21 9 matkustajaa. Nousijoita oli siis 8 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Leppävaaran asema oli jälleen Espoon ylivoimaisesti suurin joukkoliikenteen solmukohta. Syksyllä Leppävaaran asemalta nousi vuorokaudessa juniin 1 8 ja busseihin 1 7 matkustajaa. Joukkoliikenteen nousijamäärät ovat kasvaneet Espoossa vuodesta 23 vuoteen 213 noin 28 %. Junien nousijamäärät ovat kasvaneet 34 % ja bussien nousijamäärät 27 %. Pitkällä aikavälillä joukkoliikenteen käyttö on kasvanut suunnilleen samassa tahdissa asukasmäärän kanssa. Asiasanat: liikennetieto, liikennelaskenta, jalankulku, pyöräily, kevyt liikenne, joukkoliikenne, autoliikenne, tutkimus Liikenne Espoossa 213_netti 5

SAMMANFATTNING I rapporten granskas trafikmängderna för år 213. Trafikmängderna för resorna i fordons- och kollektivtrafiken är från hösten och för gång och cykling från sommaren och hösten. Fordonstrafiken i Esbo ökade enligt maskinräkningarna från hösten 212 till hösten 213 med,8 %. Trafikmängderna ökade på både landsvägar och på gatunätet i Esbo med,8 %. Trafikarbetet ökade från år 212 till år 213 med,5 %. Under motsvarande period ökade befolkningen i Esbo med 1,5 % och bilparken med 2,4 %. Från år 23 till år 27 har biltrafiken i Esbo ökat i medeltal i samma takt som befolkningen, men från och med år 28 har befolkningen kontinuerligt ökat snabbare än biltrafiken. Havsvindsvägen stängdes helt och hållet för trafik på avsnittet Tapiolavägen - Nordvägen/Sunnanvindsvägen i slutet av januari 213. För andra fordon än bussar stångdes trafiken av redan i juli 212. Samtidigt har metro- och parkeringsbyggena stört gång och cykling i Hagalunds centrum. Byggena har stört de olika transportsätten i Hagalunds centrum så att det totala antalet resor under ett vardagsdygn har minskat med över 1 inom Hagalunds centrumområde. Man öppnade Storåkers planskilda anslutning på Ring II i juni 213. Tack vare anslutningen behöver all trafik till Storåker inte längre färdas via Storåkersvägen och Oppibackavägen. Cirka 5 6 fordon per vardagsdygn har börjat använda den nya planskilda anslutningen. 6 Liikenne Espoossa 213_netti

Cykel- och gångtrafiksökningen som började år 212 har fortsatt år 213. Antalet cyklister i stadscentra ökade med i medeltal 11 % från det året innan observerade. På de långväga förbindelserna ökade antalet cyklister med cirka 14 %. I centrumpunkterna ökade gångtrafiken med i medeltal 5 %. Cykel- och gångtrafiken varierar från år till år och under ett år så mycket, att det är svårt att finna en klar trend. På tio år har antalet cyklister ökat med nästan 7 % i centra och på förbindelseran mellan centra. På tio år har antalet fotgängare i centra ökat med cirka 75 %. Utvecklingen har dock inte varit likadan i alla centra. I räkningspunkterna använde 58 % av alla cyklister cykelhjälm, året innan 62 %. Under de senaste åren har i regel omkring 6 % av cyklisterna i Esbo använt cykelhjälm. Det är vanligt att använda cykelhjälm under morgontimmarna och senare på eftermiddagen då det cyklas mycket till och från jobbet. Av cyklisterna använde 8-85 % cykelhjälm på arbetsresorna eller på rutter som används för både arbetsresor och motionering. År 213 var antalet påstigningar på busshållplatserna i Esbo cirka 121 per vardagsdygn. Ökningen var två procent från året innan och antalet påstigningar var den största någonsin i Esbo. Hösten 213 steg cirka 21 9 passagerare på närtågen på stationerna i Esbo. Antalet påstigningar var således 8 % fler än året innan. Alberga station var återigen den överlägset livligaste knutpunkten i kollektivtrafiken i Esbo. På hösten steg under ett vardagsdygn 1 8 passagerare på tågen och 1 7 passagerare på bussarna på Alberga station. Antalet påstigningar i kollektivtrafiken har i Esbo ökat från år 23 till år 213 med cirka 28 %. Antalet påstigningar på tågen har ökat med 34 % och på bussarna med 27 %. På lång sikt har användningen av kollektivtrafik ökat i ungefär samma takt som befolkningen. Ämnesord: trafikdata, trafikräkning, gångtrafik, cykling, lätt trafik, kollektivtrafik, biltrafik, undersökning Liikenne Espoossa 213_netti 7

PERUSTIETOJEN KERÄYS AJONEUVOLASKENNAT Espoossa teiden ja katujen liikennemääriä seurataan vuotuisilla liikennelaskennoilla. Vuosittain liikennemäärät lasketaan noin 9 kiinteässä ja noin 12 muuttuvassa tie- tai katuosakohteessa. Kiinteät kohteet lasketaan joko silmukkalaskimilla tai tiedonkeruuna LAM-asemilta. Muuttuvat kohteet lasketaan mikroaaltolaskimilla. Silmukkalaskimilla lasketaan seitsemän vuorokauden yhtenäinen jakso, jolloin viikonloppu sisältyy laskentaan. Mikroaaltolaskimilla lasketaan kaksi arkivuorokautta kussakin kohteessa. Espoossa laskinlaitteina ovat DSL1 -silmukkalaskimet sekä LLKA5- ja Viacount II -mikroaaltolaskimet. Kojelaskentojen tulokset ovat luotettavia koska laskimet ovat tarkkoja ja laskentoihin syntyvät virheet yleensä havaitaan. Autoliikenteen kiinteät laskentapisteet on esitetty liitteessä 1. Katuverkon liikennemääriä kerätään myös Espoon liikennevalopalvelimelta. Vuonna 213 tehtiin käsilaskentoja kahdessa Espoon liittymässä. Kauniaisista saatiin viiden liittymän käsilaskentatulokset. Vuoden 213 Espoon ja Kauniaisten liittymälaskentatulokset ovat liitteessä 1. Espoon syksyn keskimääräisen arkivuorokausiliikenteen (KAVL) laskennoissa referenssiviikkona on viikko 37. Syksyn ajoneuvolaskennat tehdään syyskuun alun ja marraskuun lopun välillä ja keväällä pieni otos huhti-toukokuussa. Espoossa näiden laskentajaksojen tulokset korreloivat hyvin viikon 37 liikennemääriin. Espoossa syksyn keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on noin 92 % syksyn keskimääräisestä sestä arkivuorokausiliikenteestä (KAVL). JALANKULKIJA- JA PYÖRÄILIJÄLASKENNAT Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden laskentoja tehtiin käsilaskentoina sekä kiinteillä ja siirrettävillä laskimilla. Käsilaskennat suoritettiin kohteesta riippuen tyypillisesti 1-4 henkilön toimesta. Kojelaskimina kiinteissä laskentakohteissa (8 kpl) käytettiin DSL1 -silmukkalaskimia. Vaihtuvissa laskentakohteissa (16 kpl) käytettiin Viacount II -mikroaaltolaskimia. Laskennat kohdistettiin keskusten välisille kävely- ja pyöräteille, keskusta- ja muihin vakiokohteisiin, rantaraitille ja koulureiteille. Käsilaskennoissa voidaan kirjata jalankulkijan ja polkupyöräilijän erikoistietoja, kuten lastenvaunut, mahdollinen liikuntavarustus ja kypäränkäyttö. Koulureittikohteissa voidaan erottaa koululaiset muusta liikenteestä. Vakiokohteiksi määritetyt seutu- ja keskuspisteet lasketaan vuosittain. Vuoden 213 laskentaan sisältyi 7 edellisenä vuonna laskettua ja 4 muuta käsilaskentana suoritettua keskustakohdetta. Keskusten välisiä ja muita pyöräkohteita laskettiin käsilaskentana 25 paikassa. Rantaraitin liikennettä laskettiin käsilaskentana kahdessa paikassa. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden laskentapisteet on esitetty liitteessä 3. Käsilaskennat tehtiin yleensä kahden tunnin laskentoina touko- ja elokuun välillä. Laskennoista noin puolet ajoittui kesäkuuhun. Havainnot laajennettiin vuorokausiliikenteeksi kertoimilla laskentapisteen sijainnin ja ajankohdan mukaan, laskinten tuloksia hyväksi käyttäen. Laskentakohteista arvioitiin niiden sijainnin perusteella jalankulun ja pyöräilyn pääasiallinen matkan tarkoitus: työmatka (A), työmatka ja ulkoilu (B), keskustakohteissa merkittävänä osana ostos- ja asiointiliikenne (C) tai ulkoiluliikenne (U). Liikennettä Kauklahdenväylällä. Kaukojuna Espoon keskuksen ja Kauklahden välillä. 8 Liikenne Espoossa 213_netti

JOUKKOLIIKENTEEN MATKUSTAJA- JA LIITYNTÄPYSÄKÖINTILASKENNAT HSL:n matkakorttijärjestelmä kerää tietoa matkakortin leimauskerroista. Lokakuun arkipäivien leimauksista on laskettu arkivuorokauden keskimääräiset nousijamäärät kaikille bussipysäkeille. Näistä luvuista puuttuvat ne matkustajat, jotka eivät syystä tai toisesta osta lippua tai leimaa matkakorttiaan. HSL (ja sen edeltäjä YTV) on kerännyt vuodesta 28 lähtien tietoa todellisista matkustajamääristä myös joukkoliikennevälineiden oville asennetuilla tunnistimilla. Lähijunien matkustajamäärät on jo saatu määritettyä tällä järjestelmällä syksylle 213. Vuoteen 211 asti VR laski nousija- ja poistujamäärät asemilla käsin kaksi kertaa vuodessa. Kun laskentalaitteiden määrää lisätään, myös bussien matkustajamääristä saadaan aikanaan kattavampaa tietoa. Kuvaaja: Reijo Simola Tässä raportissa esitellään ensimmäistä kertaa uusi joukkoliikenteen tunnusluku joukkoliikennematkat Espoossa. Luku on muodostettu lisäämällä Espoon alueella tapahtuneisiin nousuihin seutuliikenteen vastakkaissuuntaiset matkat ja leimaamatta matkustavat 8 %. Luku sisältää myös Kauniaisten joukkoliikennematkat, mutta näiden osuus on vain noin 3 %. Espoossa joukkoliikenteen käyttöä tukevaa palvelutasoa seurataan myös liityntäpysäköintialueilla. Liityntäpysäköintiseurannassa lasketaan kaikki Espoon bussi- ja junaliikennettä palvelevat liityntäpysäköintipaikat ja niiden käyttäjämäärät joka kevät ja syksy. Kuvaaja: Reijo Simola Liikenne Espoossa 213_netti 9

TAUSTATIEDOT ASUKAS- JA AUTOMÄÄRÄT ESPOOSSA 31.12.213 Vuoden 213 lopussa Espoon asukasmäärä oli ennakkotietojen mukaan 26 842 asukasta. Asukasmäärän kasvu oli 3 946 asukasta, joka on 1,5 % vuoden 212 asukasmäärästä. Espoossa oli vuoden lopussa 14 858 autoa. Kasvua oli edellisestä vuodesta 3288 autoa, eli 2,4 %. Kasvu oli,7 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Asukkaat ja autot Autoa / 1 asukasta 3 25 2 15 1 5 Asukkaat Autot 7 73 76 79 82 85 88 91 94 97 3 6 9 12 Kuva 1. Asukkaat ja autot Espoossa 197 213. 6 5 4 3 2 1 Autot Henkilöautot Autotiheys 31.12.213 oli 54 autoa 1 asukasta kohden ja henkilöautotiheys 487 henkilöautoa 1 asukasta kohden. Autotiheys oli noussut,7 % ja henkilöautotiheys,6 % edellisestä vuodesta. Kasvu oli hieman edellisvuotista pienempi. MUUTOKSET LIIKENNEVERKOSSA 213 Työmaat ja muutokset liikenneverkolla vaikuttavat liikennemääriin. Työmaat siirtävät liikennettä tilapäisesti muualle, ja uudet yhteydet keräävät sitä muulta verkolta. Muutokset näkyvät kuvassa 3. Kivenlahden ja Kirkkonummen välinen kantatie 51 parannettiin moottoritieksi vuosina 21 213. Tie pidettiin avoimena liikenteelle koko hankkeen ajan. Hanke valmistui lopullisesti lokakuussa 213. Parannettu tieosuus oli noin 1 kilometrin mittainen. Merkittävin Espoon sisäinen liikenneverkon muutos oli Suurpellon eritasoliittymän valmistuminen Kehä II:lle. Suomenlahdentie itäpää Matinkylässä katkaistiin osittain liikenteeltä 17.6.213 osana Matinkylän uuden metrokeskuksen rakentamista. Suomenlahdentie siirretään metrokeskuksen rakentamisen yhteydessä Piispansillan puoleisessa päässään aiempaa etelämmäksi. Tapiolassa oli meneillään Merituulentien saneeraus osana Tapiolan uuden metroaseman ja siihen liittyvän uuden bussiliikenneterminaalin rakentamista. Saneerauksen vuoksi Merituulentie oli katkaistuna sekä henkilöauto- että joukkoliikenteeltä. 7 73 76 79 82 85 88 91 94 97 3 6 9 12 Kuva 2. Autotiheys Espoossa 197 213. Saunalahdenkadun ja Kauklahdenväylän liittymä. Kuvaaja: Anne Liukkonen 1 Liikenne Espoossa 213_netti

Alueellista liikennettä palvelevia vuonna 213 valmistuneita hankkeita olivat Etelä-Espoossa Ruukinsillan parantaminen, Saunalahdenkadun uusi linjaus sekä Salakuljettajantien rakentaminen. Leppävaaraan valmistui Mestarinkatu, joka on Leppävaaran alueen paikallista liikennettä palveleva Mestarintunnelille rinnakkainen kulkuyhteys. Jalankulku- ja pyöräily-yhteytenä toimivaan Läkkitoriin tehtiin myös merkittäviä saneeraustoimia, jotka valmistuvat vuonna 214. Lintukorpeen valmistui Lintuparvenpuisto ja Rautiaisentie sekä jalankulku- ja pyöräilyliikennettä palveleva Punavarpusenpolku. Nihtisillan ja Nihtisillantien liittymää parannettiin. Uusia liikennevaloja toteutettiin Turuntielle Jorvin sairaalan kohdalle, Kauniaistentielle ABC:n kohdalle, Alberganesplanadin ja Sokerilinnantien risteykseen Leppävaaraan, Kauklahdenväylältä Länsiväylälle liittyvälle rampille, Kivenlahdentien ja Ulappakadun risteykseen, Espoonlahdenkadun ja Ulappakadun liittymään sekä Kivenlahdentien ja Ruukinsillan liittymät. Rakenteilla oli mm. Kaitaantien ja Finnoonsillan jatkeen sekä Suomenlahdentien jatkamisen Kalastajantien ja Finnoonsillan välille muodostama kokonaisuus sekä Piispansillan leventäminen. Espoonlahdessa oli käynnissä Espoonlahdenkadun parannustyö ja Kauklahdessa Bassenkyläntien rakentaminen. Pohjois-Espoossa oli käynnissä Turveradantien ja siihen liittyvän Turvesolmun rakentaminen. Nupurinjärvi NUPURI Lippajärvi LIPPAJÄRVI KARAKALLIO KARHUSUO VIHERLAAKSO GUMBÖLE KARVASMÄKI KAUNIAINEN KILO LEPPÄVAARA MUURALA ESPOON KESKUS SEPÄNKYLÄ KAUPUNGIN- KALLIO LAAJALAHTI Laajalahti KAUKLAHTI KUURINNIITTY MANKKAA VANTTILA HENTTAA POHJOIS- TAPIOLA OTANIEMI LATOKASKI KURTTILA OLARI NIITTY- KUMPU TAPIOLA Bastvikfjärden E s b o v i k e n SAUNA- LAHTI NÖYKKIÖ HAUKI- LAHTI WESTEND Linholmsfjärden E s p o o n l a h t i MATINKYLÄ Stensvikfjärden ESPOON- LAHTI KAITAA Miessaarenselkä SOUKKA Ryssjeholmsfjärden Björköfjärden Moisöfjärden Kuva 3. Työmaat ja muutokset liikenneverkossa 213. Liikenne Espoossa 213_netti 11

MERKITTÄVIMMÄT JOUKKOLIIKENTEEN LINJASTOMUUTOKSET Vuoden 213 kesäliikenteen aikataulut tulivat voimaan 17.6.213 ja talvikauden 213 214 aikataulut 12.8.213. Talvikauden alussa E-juna aloitti sunnuntailiikennöinnin yhdeksällä edestakaisella vuorolla. Muutoksen tavoitteena oli S- ja U-junien suurten kuormitusten keventäminen. Tapiolan väliaikainen bussiterminaali otettiin käyttöön 28.1.213. Samalla Tapiolan keskuksen alitse kulkeva osuus Merituulentietä katkaistiin bussiliikenteeltä. Autoliikenne oli samalta osuudelta katkaistu jo aiemmin. Väliaikainen bussiterminaali palvelee matkustajia Länsimetron käyttöönottoon saakka. Muutos pidensi useitten Tapiolaan kulkevien bussilinjojen matka-aikaa. Runkolinja 55 siirtyi uudelle reitille Westendin asemalta Westendintien ja Tapiolantien kautta Otaniemeen, mistä se edelleen jatkaa aiempaa reittiään pitkin Itäkeskukseen. Linjan 5 (Leppävaara Nihtisilta Olari Matinkylä) reitti siirrettiin talvikauden alussa kulkemaan Suurpellon kautta uutta reittiä Leppävaara Nihtisilta Suurpelto Matinkylä. Muutoksen mahdollisti Kehä II:n uuden eritasoliittymän valmistuminen Suurpellon kohdalle. Linjojen 35 (Leppävaara Karakallio Kauniainen Olari Matinkylä) ja 43 (Järvenperä Kauniainen Olari Soukka Kivenlahti) liikenne korvattiin uusilla linjoilla 553 (Leppävaara Suurpelto Olari Puolarmetsä Soukka Kivenlahti) ja 533 (Vanhakartano Järvenperä Kauniainen Mankkaa Olari Matinkylä). Linjan 13 (Tapiola Suomenoja Eestinlaakso) tarjontaa vähennettiin kesäliikenteen alusta. Arjen liikennettä harvennettiin. Lauantain ja sunnuntain liikenne lakkautettiin kokonaan. Linjan 13 merkitys on vähentynyt, koska Eestinlaaksoon on tullut suora yhteys Helsingistä linjalla 158 sekä suora yhteys Espoonlahteen ja Espoon keskukseen linjalla 46. Syysliikenteen alussa linjan 13 liikennettä vähennettiin kesäliikenteen tasolle. Linjan 51 (Leppävaara Kauniainen Kuurinniitty) perusreitti muutettiin K-reitin (Leppävaara Karakallio Kauniainen Kuurinniitty) kaltaiseksi. Samalla K-reittitunnus jäi pois käytöstä ja vuoroväli tihennettiin 3 minuuttiin. Syysliikenteen alussa tihennettiin linjan 17 (Kamppi Tapiola Orion Suurpelto) arjen iltaliikenteen vuoroväli noin 3 minuuttiin kasvavan Suurpellon alueen joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseksi. Syysliikenteen alussa linjan 19N (Kamppi Jorvi) reitti siirrettiin kulkemaan Suurpellon läpi Kehä II:n uuden eritasoliittymän kautta. Linjalle 132 (Kamppi Matinkylä Friisilänaukio) perustettiin syysliikenteen alkaessa uusi NT-reitti, joka kulkee Lauttasaaren, Westendin, Haukilahden ja Matinkylän kautta. Reittiä liikennöidään viikonlopun aamuöisin. Muutoksella korvataan aamuyölinjan 4N palvelun lakkauttaminen Lauttasaarentiellä. Linjalle 165 (Kamppi Kivenlahti Kauklahti) lisättiin arkisin yksi ruuhka-auto Saunalahden kasvun ja korkeiden matkustajamäärien vuoksi. Linjalle 315 (Elielinaukio Lähderanta Vanhakartano / Niipperi) perustettiin uusi yöreitti 315N. Uusi reitti on perusreitin pidennys. Linjat 512 (Malmi Maunula Leppävaara), 512A (Malmi Maunula Westendinasema) sekä 512K (Itäkeskus Malmi Maunula Lassila Pitäjänmäki Leppävaara) lakkautettiin ja niiden palvelu korvattiin uusilla linjoilla 554 (Itäkeskus Malmi Pukinmäki Maunula Leppävaara) sekä 552 (Malmi Maunula Munkkiniemi Otaniemi). Uusi linja 552 on Helsingin sisäisen linjan 52A (Malmi Munkkiniemi) pidennys. Leppävaaran sekä Otaniemen ja Tapiolan välinen palvelu keskitettiin linjoille 51 (Martinlaakso Leppävaara Tapiola) ja 55 (Itäkeskus Westendinasema). Uusi linjasto parantaa linjastorakenteen hahmotettavuutta ja tasavälisyyttä. Lähijuna Mäkkylän ja Pitäjänmäen välillä. Kuvaaja: Reijo Simola 12 Liikenne Espoossa 213_netti

Vuonna 212 linjaliikenteessä aloitettu sähköbussikokeilu jatkui vuonna 213 toisella bussimallilla. Kuvaaja: Reijo Simola LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS JA VAIHTELU LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS 212 213 Ajoneuvoliikenne Vuosien 212 ja 213 yhteisissä, kiinteissä laskentapisteissä liikenne kasvoi 37 pisteessä, väheni 43:ssa ja pysyi suunnilleen samana kuudessa pisteessä. Yhteensä Espoon liikennemäärä kasvoi näissä pisteissä,8 prosenttia edellissyksystä. Valtion teiden osalta se oli,8 % ja Espoon katujen osalta,8 %. Espoon koko tie- ja katuverkolla ajoneuvojen liikennemäärä pysyi suunnilleen vuoden 212 tasolla, mutta raskas liikenne väheni noin prosentin verran. Espoossa ajoneuvoliikenteen määrät ja muutokset kuvataan taulukoissa ja kartoissa. Teemakartta vuoden 213 ajoneuvoliikenteen määristä on liitteenä 7, raskaan ajoneuvoliikenteen määristä liitteenä 8 ja vuoden muutoksista liitteenä 9. Taulukko yhteisten laskentapisteiden liikennemääristä ja muutoksista on liitteenä 5. Espoon liikennettä seurataan länsi- ja itärajan ylittävillä laskentalinjoilla ja Espoon sisäisellä poikittaislinjalla. Liikenteen määrä on vähentynyt länsirajalla noin prosentin ja kasvanut itärajalla noin prosentin. Länsirajan liikenteen vähenemiseen on vaikuttanut Turunväylän, Kehä III:n ja Jorvaksentien liikenteen vähentyminen kuntarajalla. Itärajalla liikenne on kasvanut Kehä I:n, Kehä III:n, Vihdintien ja Länsiväylän liikenteen kasvun vaikutuksesta. Poikittaislinjalla liikennemäärä on vähentynyt 1,6 %. Merkittävimmin poikittaislinjan liikenteen vähenemiseen on vaikuttanut Kehä I:n liikenteen väheneminen Pohjois- Tapiolan ja Turunväylän välillä. Lisäksi poikittaislinjan liikenne on vähentynyt Finnoontiellä ja Mankkaantiellä, mutta kasvanut Kehä II:lla. Liikennemäärien muutokset laskentalinjoilla vuosina 21 213 on esitetty taulukossa 1 ja muutokset seurantalinjoilla syksystä 212 syksyyn 213 kuvassa 4. Länsiväylällä liikenne kasvoi 6 7 % Kauklahdenväylän ja Finnoon välillä. Muilla tieosilla kasvua oli 1 2 %. Turunväylällä liikenne kasvoi Kehä I:n ja Nihtisillan välillä 3 % ja Lommilan kohdalla 1 %. Muilla tieosilla liikenne väheni 1 2 %. Kehä I:llä liikenne kasvoi 1 2 % Leppävaaran ja Helsingin rajan välillä. Turunväylän ja Karhusaarentien välillä liikenne väheni 1 4 %. Kehä II:lla liikenne kasvoi Merituulentieltä Turunväylälle 2 7 % ja Turunväylän pohjoispuolella 2 %. Kehä III:lla liikenne kasvoi Järvenperän ja Vantaan rajan välillä 2 3 %. Muualla liikenne väheni 2 %. Turuntiellä liikenne on vähentynyt Kilon ja Leppävaaran välillä 3 % ja Helsingin rajalla 7 %. Muilla tieosilla vaihtelu on ollut välillä +1-1 %. Liikenne Espoossa 213_netti 13

Kauk lah den väylällä liikenne kasvoi Saunalahdenkadun ja Vanttilantien välillä 1 %. Fin noon tiellä liikenne on palautunut vuoden 212 muutoksia edeltäneelle tasolle. Espoonväylällä liikenne väheni Kirkkojärventien ja Hösmärintien välillä 3 % ja Kirkkojärventien ja Kehä III:n välillä 6 %. Maanteiden ja pääkatujen kiinteiden laskentapisteiden laskentatulokset ja muutokset syksystä 212 syksyyn 213 on esitetty liitteessä 5. 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Muutos 212-213 % kpl Itäraja Vihdintie 9 3 1 5 1 8 11 1 1 9 11 3 11 3 11 1 11 1 11 5 11 3 11 5 12 2 6,1 7 Kehä III 42 6 42 9 41 4 45 2 45 9 49 1 5 5 51 47 6 49 7 48 5 5 51 3 1,6 8 Pitkäjärventie 11 5 12 2 12 12 3 12 2 11 8 11 4 11 4 1 8 11 1 5 9 3 8 8-5,4-5 Hämeenkyläntie 3 1 3 1 3 1 3 1 3 1 2 9 3 3 2 7 3 2 7 2 6 2 7 3,8 1 Kehä I 64 6 62 2 65 4 66 5 68 1 69 8 71 2 66 7 71 4 73 76 6 81 2 82 9 2,1 1 7 Turuntie 16 2 16 2 15 8 15 3 15 4 15 1 14 1 15 4 14 8 14 1 13 9 13 2 12 3-6,8-9 Ravitie 4 4 5 5 5 1 5 5 1 5 4 5 4 5 5 2 4 9 5 1 4 9-3,9-2 Turunväylä 36 36 9 36 6 36 5 36 5 36 7 37 3 37 7 38 1 38 5 39 4 38 4 37 6-2,1-8 Karhusaarentie 19 9 19 8 18 9 19 1 18 5 18 5 18 7 18 9 18 1 18 1 17 8 16 6 16 4-1,2-2 Länsiväylä 73 7 7 5 7 7 72 9 72 9 72 5 74 72 7 71 8 7 2 7 5 7 4 71 8 2, 1 4 Yhteensä 28 9 278 8 279 7 287 1 288 5 292 8 296 9 293 3 291 4 294 3 295 6 298 8 3 9,7 2 1 Poikittaislinja Kehä I 45 5 43 7 45 2 46 4 47 2 47 2 47 1 45 1 45 7 46 2 49 6 47 2 45 3-4, -1 9 Mankkaantie 12 11 11 8 11 6 1 7 1 5 1 5 1 7 1 4 1 8 11 4 1 9 1 5-3,7-4 Kehä II 45 9 49 6 52 2 55 55 6 56 3 58 9 59 6 3 6 5 62 4 61 8 62 9 1,8 1 1 Finnoontie 16 6 17 3 17 2 17 4 17 17 17 3 17 2 17 9 17 5 17 6 18 9 17 5-7,4-1 4 Kauklahdenväylä 1 5 11 3 11 5 12 11 9 11 9 12 6 12 8 12 8 13 2 14 1 13 6 13 7,7 1 Yhteensä 13 5 132 9 137 9 142 4 142 4 142 9 146 4 144 8 147 1 148 2 155 1 152 4 149 9-1,6-2 5 Länsiraja Vihdintie 4 5 4 5 4 5 4 8 4 7 4 9 5 5 1 4 6 4 8 4 7 4 7 4 8 2,1 1 Turunväylä 32 1 35 9 36 7 37 5 38 3 4 5 41 8 41 7 42 8 44 2 44 6 44 3 43 6-1,6-7 Nupurintie 2 2 2 5 2 5 2 4 2 5 2 6 2 3 2 5 2 5 2 5 2 6 2 8 2 8, Lapinkyläntie 3 8 4 2 4 6 4 7 4 7 4 5 5 4 9 5 6 5 5 5 6 5 8 5 9 1,7 1 Kehä III 9 6 1 8 1 4 11 1 11 3 11 3 11 5 11 1 11 2 11 6 11 3 12 3 12-2,4-3 Jorvaksentie 16 4 16 6 17 9 17 9 17 9 18 3 18 2 17 5 18 3 18 2 17 7 18 4 18 3 -,5-1 Yhteensä 68 6 74 5 76 6 78 4 79 4 82 1 83 8 82 8 85 86 8 86 5 88 3 87 4-1, -9 Yhteensä 48 486 2 494 2 57 9 51 3 517 8 527 1 52 9 523 5 529 3 537 2 539 5 538 2 -,2-1 3 = suurin arvo Arvo johdettu muista laskennoista. Kehä II avattiin 25.1.2 Taulukko 1. Syksyn keskimääräiset arkivuorokausiliikenteet (KAVL) laskentalinjoilla 21 213. Turunväylän liikennettä Ruukinrannan kohdalla. Kuvaaja: Reijo Simola 14 Liikenne Espoossa 213_netti

Kuva 4. Liikennemäärät laskentalinjoilla: syksyn KAVL 213 ja muutos 212 213. Liikenne Espoossa 213_netti 15

Jalankulku Keskuspisteissä jalankulku lisääntyi keskimäärin 5 %. Kävelijämäärä kasvoi eniten Espoonlahdenkadun pohjoispäässä (53 %), Espoonsillalla (14 %), ja Tapionraitin itäosassa (11 %). Espoonlahden vertailutulokseen tosin osaltaan vaikutti viileä ja sateinen sää vuonna 212. Leppävaaranraitilla Asemaportissa kävelijämäärä pysyi edellisen vuoden tasolla. Eniten jalankulku vähentyi sekä Piispansillan eteläosalla että Hansatien Kauklahdentien risteyksessä (molemmissa 19 %). Pyöräily Pyöräily keskuksissa lisääntyi keskimäärin 11 %. Kirkkojärventiellä pyöräily lisääntyi 48 %, Martinsillantiellä Martinniityn kohdalla 39 %, Pohjois-Tapiolassa Kalevalantien alikulun kohdalla 21 %, Kauklahdessa Hansatien Kauklahden puistotien liittymässä 12 % ja Piispansillan eteläosalla 4 %. Pyöräily vähentyi eniten Tapionraitin itäosassa (6 %), Kauklahdessa Kuninkaankartanontien Klippinkitien laskentapisteessä (55 %) ja Leppävaaranraitilla (24 %). Pyöräily keskustojen välisillä pyöräteillä lisääntyi keskimäärin 14 %. Pyöräilijämäärän kehitys kiinteissä laskinpisteissä vuosina 211 213 on esitetty kuvassa 5. Pyöräilijämäärät silmukkapisteissä on esitetty liitteessä 4 ja pyöräilijämäärät kaikissa vuosina 21 213 lasketuissa pisteissä liitteessä 6. Pyöräilijämäärä lisääntyi Otaniemensillalla 38 %, Kehä I:n pyörätien laskentapisteessä Sotaleskensillan kohdalla 33 %, rantaraitilla Iirislahden sillalla 28 %, Länsiväylän pyörätiellä Karhusaaressa 21 % ja Vihdintiellä Uusmäessä 17 %. Kehä III:n pyörätien ja Kunnarlantien risteyksessä pyöräily vähentyi 58 % ja Turuntien pyörätien ja Kilokartanontien risteyksessä 3 %. Pp/vrk, ma to, 3 vilkkainta viikkoa 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Pohjantien ylikulku Kalevalantien alikulku Kirkkojärventie Kehä I, Laajalahti Pp laskin Länsiväylä, Karhusaari Merituulentie pohj. Kuva 5. Pyöräilijämäärät arkisin kesällä Espoon laskinpisteissä 211 213. Vihdintie, Uusmäki Martinsillantie 211 212 213 Joukkoliikenne Vuonna 213 Espoossa sijaitsevilta bussipysäkeiltä noustiin noin 121 kertaa arkivuorokaudessa (lokakuun arkipäivien keskiarvo). Määrä kasvoi edellisvuodesta kaksi prosenttia ja on kaikkien aikojen korkein Espoossa. Espoon rautatieasemilta nousi syksyllä 213 lähiliikenteen juniin noin 21 9 matkustajaa. Nousijoita oli siis 8 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kasvu on suurin sitten vuoden 27. Suuri muutos voi johtua osittain matkustajalaskennassa käytetyn menetelmän muutoksesta. Espoon asemalla nousijoita oli 1 ja Leppävaarassa 4 enemmän kuin edellisenä syksynä. Nousijamäärät kasvoivat myös Tuomarilan ja Kilon asemilla, mutta pienenivät Kauklahden ja Keran asemilla. Leppävaaran asema oli jälleen Espoon ylivoimaisesti suurin joukkoliikenteen solmukohta. Syksyllä 213 Leppävaaran asemalta nousi vuorokaudessa juniin 1 8 ja busseihin 1 7 matkustajaa. Espoon asemalta juniin nousi 4 ja busseihin 4 3 matkustajaa. Tapiolan keskustan pysäkit poistuivat käytöstä vuoden 213 alussa. Matinkylässä Ison Omenan ympäristön pysäkeiltä (Piispanaukion ja Piispansillan pysäkit) busseihin nousi 5 5 matkustajaa. Joukkoliikenteen nousijamäärät kasvoivat Espoon asemalla ja sen yhteydessä olevilla pysäkeillä 1 2:lla syksystä 212. Leppävaaran asemalla ja sen yhteydessä olevilla pysäkeillä kasvoi 1 9:lla. Matinkylässä Ison Omenan ympäristössä nousijamäärä kasvoi työmaista huolimatta 4:lla. Nousijoiden kokonaismäärä Tapiolan keskustassa pieneni melkein 3:lla ja noin 6 ennen terminaalia käyttänyttä nousijaa siirtyi keskusta-alueen muille pysäkeille. Tapiolan keskustan pysäkkimuutosten vaikutuksia on käsitelty tarkemmin luvussa 5. Jalankulkijoita ja pyöräilijöitä Leppävaarassa. Kuvaaja: Maria Romo 16 Liikenne Espoossa 213_netti

Kuva 6. Joukkoliikenteen nousijamäärät Espoon pysäkeiltä ja asemilta syksyllä 213. Kuvaaja: Maria Romo Linja-autoon nousijoita Siltakadulla. Liikenne Espoossa 213_netti 17

LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS 23 213 Kuvassa 7 on verrattu eri kulkutapojen kehitystä Espoon asukasmäärän kehitykseen niin, että indeksi 1 vastaa vuoden 23 arvoa. Vuosituhannen alussa ja 21-luvulla joukkoliikenteen käyttö kasvoi nopeammin kuin asukasmäärä, mutta pitkällä aikavälillä joukkoliikenteen käyttö on kasvanut vain hieman asukasmäärän kasvua enemmän. Jalankulku ja varsinkin pyöräily vaihtelevat vuodesta toiseen voimakkaasti muun muassa sääolojen mu- vuosi 23=1 2 18 16 14 12 1 8 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Kuva 7. Asukasmäärän ja kulkutapojen kehitys 23 213. kaan. Pitkällä aikavälillä pyörämatkojen määrä on kuitenkin kasvanut huomattavasti nopeammin kuin asukasmäärä. Leppävaaran ja Matinkylän keskustojen kehittyminen vuosituhannen alussa käynnisti keskusta-alueilla kävelyn voimakkaan kasvun, joka jatkui vielä viime vuonnakin. Ajoneuvoliikenteen määrä seurasi vuosituhannen alussa varsin tarkasti asukasmäärän kehitystä, mutta vuoden 21 jälkeen kasvu on pysähtynyt. Jalankulku kaupunkikeskuksissa Polkupyöräily keskusten välillä Asukasmäärä 31.12. Ajoneuvoliikenne Joukkoliikenne Ajoneuvoliikenne Kehä II:n avaaminen vuonna 2 muutti voimakkaasti Espoon liikennevirtoja. Nykyisin Kehä II:lla kulkee vilkkaimmalla kohdalla noin 63 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärät laskivat Kehä II:n avaamisen myötä merkittävästi Kehä II:n suuntaisilla kokooja- ja pääkaduilla Mankkaalla, Tapiolassa ja Olarissa. Sittemmin liikennemäärät ovat kasvaneet näillä kaduilla, mutta olivat syksyllä 213 useimmilla edelleen alhaisemmat kuin ennen Kehä II:n avaamista. Kymmenen vuoden muutokset liikennemäärissä osoittavat uuden maankäytön tuottaman liikenteen kasvun kohdistuneen lähinnä moottori- ja kehäteille. Kehä I:ä lukuun ottamatta liikennemäärä on pysynyt vakiona Helsingin rajan ylittävillä pääväylillä. Kehä I:llä rajan ylittävä liikenne on kasvanut kymmenessä vuodessa 27 %, eli keskimäärin 2,5 % vuodessa. Liikennettä Kehä II:lla. 18 Liikenne Espoossa 213_netti

Turunväylän liikennemäärä on kasvanut Espoon länsirajan ja Kehä I:n välillä noin 2 %. Länsiväylällä liikennemäärä on kasvanut länsirajan ja Kehä I:n välillä noin 1 %. Kehä III:n liikennemäärä on kasvanut Vantaan rajalla 24 %. Muualla Kehä III:n liikenne on kasvanut 1 2 %. Kehä II:lla liikenne on lisääntynyt kaksiajorataisella osuudella 2 3 %. Pohjoispäässä Kehä II:n liikennemäärä on palannut suunnilleen kymmenen vuoden takaiselle tasolle. 5 4 Yhteensä Itäraja Poikittaislinja Länsiraja Espoon omavaraisuuden kasvu ennen kaikkea palveluissa näkyy esimerkiksi siinä, että Espoon itärajan ylittävä liikenne on kasvanut vain kehäteillä I ja III. Molemmilla kehäteillä itärajan ylittävä liikenne on kasvanut yli 2 %, kun muilla itärajan ylittävillä väylillä liikennemäärä on kasvanut vain vähän tai jopa laskenut. Länsirajan ylittävä liikenne on kasvanut kaikilla väylillä, yhteensä 14 %. Poikittaisen laskentalinjan liikenne on lisääntynyt kymmenessä vuodessa 8 %. Lähes kaikki poikittaisliikenteen kasvu on tullut Kehä II:lle. ajon/vrk 3 2 Liikennemäärien kehitys laskentalinjoilla vuodesta 1993 vuoteen 213 on esitetty kuvassa 8. 1 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Kuva 8. Liikennemäärien kehitys laskentalinjoilla 1993 213. Kuvaaja: Tuula Nykänen Liikenne Espoossa 213_netti 19

Jalankulku Kaupunkirakenteen tiivistyminen, siihen hyvin sijoittuvat uudet palvelut sekä kävely-yhteyksien kehittyminen ovat lisänneet kävelijämääriä muun muassa Leppävaarassa, Matinkylässä ja Espoon keskuksessa. Leppävaarassa ja Espoon keskuksessa kehitys jatkui myös vuonna 213. Jalankulkijamäärä keskuksissa on lisääntynyt kymmenessä vuodessa noin 75 %. Lisäys on osin seurausta kaupunkikeskuksiin rakennetuista Ison Omenan ja Sellon kauppakeskuksista, osin yleisestä kaupunkirakenteen tiivistymisestä. Leppävaaranraitin, Espoonsillan ja Piispansillan korkeatasoiset raitit ovat nousseet vilkkaimmiksi kävelyteiksi. 14 12 1 8 6 4 2 Piste 4. Leppävaaranraitti asemaportti pp/vrk jk/vrk O4 O5 O6 O7 O8 O9 1O 11 12 13 12 1 8 6 4 2 Piste 5. Finnoontie Hösmärintie pp/vrk jk/vrk O4 O5 O6 O7 O8 O9 1O 11 12 13 15 125 1 75 5 25 Piste 6. Iirislahdensilta pp/vrk jk/vrk O5 O6 O7 O8 O9 1 11 12 13 4 36 32 28 24 2 16 12 8 4 Piste 7. Länsiväylä Hanasaari pp/vrk jk/vrk O4 O5 O6 O7 O8 O9 1O 11 12 13 pp:t, kesän max. vrk. 175 15 125 1 75 5 25 Konelaskin (B): Pp määrät, Kalevalantien alikulku O4 O5 O6 O7 O8 O9 1O 11 12 13 vuosi pp:t, kesän max. vrk. 24 2 16 12 8 4 Konelaskin (H): Pp määrät, Kehä I Laajalahti O4 O5 O6 O7 O8 O9 1O 11 12 13 vuosi pp:t, kesän max.vrk. Konelaskin (J): Pp määrät, Vihdintie 2 Uusmäki 18 16 14 12 1 8 6 4 2 O4 O5 O6 O7 O8 O9 1O 11 vuosi 12 13 pp:t, kesän max. vrk. 2 175 15 125 1 75 5 25 Konelaskin (D): Pp määrät, Merituulentie pohjoinen O4 O5 O6 O7 O8 O9 1O 11 12 13 vuosi Kuva 9. Jalankulkija- ja pyöräilijämäärien kehitys eräissä kohteissa vuosina 24-213. 2 Liikenne Espoossa 213_netti

Kuvassa 9 on esitetty jalankulkijamäärien kehitys eräissä usein lasketuissa kohteissa. Suurin määrä ja vaihtelu ovat Leppävaaranraitilla, jossa kävelijämäärä oli vuonna 213 pienempi kuin huippuvuonna 29, mutta selkeästi suurempi kuin vuosina 25 ja 26. Iirislahdensillalla rantaraitilla kävelijämäärät ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Finnoontien Hösmärintien kohteessa kävelee paljon koululaisia. Vuoden 213 havaittuun suhteellisen pieneen kävelijämäärään vaikutti osaltaan laskenta-ajankohta, joka ajoittui juhannusaattoa edeltävälle päivälle, jolloin kävelijämäärä oli loma-ajan vuoksi tavanomaista pienempi. Kävelijämäärät ovat kauempana keskustoista pienempiä kuin lähellä keskustaa. Pyöräily Viimeisen kymmenen vuoden kuluessa on pyöräilijämäärä lisääntynyt lähes 7 % sekä keskuksissa että keskusten välisillä pyöräteillä (kuva 1). Kehitys on tosin ollut erilaista eri keskuksissa. Vuosina 212 ja 213 pyöräilijämäärät olivat tähän mennessä suurimmat. Vuonna 21 lisäystä oli mm. Tapionraitilla ja Etelä-Leppävaarassa. Vuonna 211 pyöräily Merituulentiellä vilkastui ja lisääntyi vuonna 212 eteläisellä pyörätiellä Niittykummussa. Vuonna 212 Leppävaaranraitilla ja Karhusaarentien pyörätiellä havaittiin suuri lisäys ja Karhusaarentien pyörätiellä pyöräilijämäärät kasvoivat vielä huomattavasti vuonna 213. Lisäksi pyöräilijämäärät kasvoivat vuosi 22 = 1 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Pyöräily keskuksissa Pyöräily keskusten välillä Jalankulku keskuksissa 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Kuva 1. Pyöräilyn ja jalankulun kehitys 23 213. vuonna 213 muun muassa Espoon keskuksessa sekä Länsiväylän, Vihdintien ja Kehä I:n pyöräteillä. Pyöräilijämäärä ja pyöräilyn vaihtelu eri laskinkohteissa on kuvattu liitteessä 4. Kuvassa 9 on esitetty eräiden usein laskettujen kohteiden pyöräilijämäärät. Länsiväylän pyöräteiden pyöräilystä on eniten työmatkaliikennettä ja ulkoilijoita. Finnoontien Hösmärintien kohteessa vuonna 213 havaittuun suhteellisen pieneen pyöräilijämäärään vaikutti osaltaan laskenta-ajankohta, joka ajoittui juhannusaattoa edeltävälle päivälle. Kaupunkirakenteen tiivistyminen ja pyöräily-yhteyksien kehittyminen ovat lisänneet pyöräilijämääriä muun muassa Leppävaarassa, Espoon keskuksessa ja Matinkylässä. Leppävaarankadun, Mankkaanlaaksontien ja Piispansillan pyörätiet ovat avanneet uusia reittejä. Tapiolan keskuksen uudistaminen sekä Piispansillan levennysurakka ovat tilapäisesti vaikeuttaneet pyöräilyä, mutta parantanevat jalankulkijoiden sekä pyöräilijöiden kulkua tulevaisuudessa. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen nousijamäärät ovat kasvaneet Espoossa vuodesta 23 vuoteen 213 28 %. Junien nousijamäärät ovat kasvaneet 34 % ja bussien nousijamäärät 27 %. Bussinousujen suhteellinen kasvu on ollut näin suuri siitä johtuen, että bussinousujen määrä oli poikkeuksellisen pieni vuosina 23 26. Arkivuorokauden nousuja 15 125 1 75 5 25 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Kuva 11. Joukkoliikenne Espoossa 23 213. Juna Bussi Joukkoliikennematkat Espoossa 3 25 2 15 1 5 Arkivuorokauden joukkoliikennematkat Liikenne Espoossa 213_netti 21

Leppävaaran kaupunkiradan käyttöönotto aiheutti vuonna 22 kertaluonteisen siirtymän busseista juniin. Tämän kertahypähdyksen ja muutaman voimakkaan kasvun vuoden jälkeen junaliikenteen nousijamäärien kasvu oli vaatimatonta syksyyn 212 asti. Bussien käytön laskun vuoksi joukkoliikenteen kokonaisnousijamäärä laski vuoteen 26 asti, kunnes Kampin terminaalin käyttöönotto käänsi käyttäjämäärän taas nousuun. Muutosten laskennassa on otettu huomioon HSL:n muuttunut bussien nousumäärien laskentatapa kertomalla vuotta 211 aiempien vuosien nousijamäärät,927:llä. Liityntäpysäköinti Taulukossa 2 on esitetty liityntäpysäköinnin kehitys Espoossa vuosina 23 213. Autojen liityntäpysäköintipaikkojen käyttöaste on vaihdellut 75 9 % ja polkupyöräpaikkojen 55 7 % välillä. Autopaikkojen määrä on noussut kymmenessä vuodessa noin 25 % ja polkupyöräpaikkojen määrä noin 45 %. Vuosina 23 213 autopaikkojen käyttö on vuoroin lisääntynyt, vuoroin vähentynyt. Autopaikkojen käyttöaste oli vuonna 213 Kauklahtea ja Kiloa lukuun ottamatta kaikilla asemilla vähintään 85 %. Eniten liityntäpysäköijiä oli Leppävaaran, Espoon ja Kauniaisten asemilla. Yli puolet polkupyörien liityntäpysäköinnistä tapahtui Leppävaarassa. Muita tärkeitä kohteita olivat Kauklahti, Espoon asema, Kilo ja Kauniainen. Autot syksy 3 syksy 4 syksy 5 syksy 6 syksy 7 syksy 8 syksy 9 syksy 1 syksy 11 syksy 12 syksy 13 Mäkkylä 19 17 1 26 31 4 35 38 4 32 37 Leppävaara 288 362 386 371 377 299 38 296 344 349 422 Kilo 45 46 59 63 68 66 68 7 75 86 65 Kera 5 1 X 18 14 26 15 31 22 34 Kauniainen 248 161 142 127 145 174 169 151 176 173 25 Koivuhovi 4 11 12 14 15 15 15 16 14 14 14 Tuomarila 28 26 3 28 25 26 26 27 27 23 27 Espoo 27 265 294 293 294 291 32 311 311 37 312 Kauklahti 54 43 46 67 74 91 91 8 88 15 95 Mankki Hanasaari 53 * 57 51 64 1 89 84 81 74 84 Westend 35 * 35 4 4 4 57 X X X X Espoonlahti 4 2 1 1 X X Yhteensä Autopaikkoja 1171 1171 1213 1242 1312 1423 149 1369 1574 1516 1591 Käytössä 144 936 185 182 1152 1156 1186 189 1187 1185 1295 Käyttöaste 89 % 8 % 89 % 87 % 88 % 81 % 84 % 8 % 75 % 78 % 81 % Polkupyörät syksy 3 syksy 4 syksy 5 syksy 6 syksy 7 syksy 8 syksy 9 syksy 1 syksy 11 syksy 12 syksy 13 Mäkkylä 22 * 6 7 * 8 14 5 9 8 13 Leppävaara 94 * 2 242 269 31 316 286 345 31 372 Kilo 45 * 22 4 * 52 3 49 47 46 38 Kera * * 14 14 * 15 12 14 15 9 17 Kauniainen 5 37 53 48 * 37 64 56 49 43 37 Koivuhovi 8 * 18 18 * 3 27 25 21 23 29 Tuomarila 38 * 42 38 * 35 3 55 37 43 7 Espoo 11 * 85 84 43 57 59 69 51 56 59 Kauklahti 48 * 23 49 * 78 98 75 62 7 72 Mankki 1 1 3 * 1 4 7 8 Hanasaari 4 * 1 4 * 1 1 2 5 3 Westend * * 9 18 14 7 8 16 17 23 Espoonlahti * * Yhteensä Paikkoja 742 742 818 886 156 122 189 1119 17 Käytössä 411 465 556 628 659 644 661 623 678 Käyttöaste 55 % 63 % 68 % 71 % 62 % 63 % 61 % 56 % 63 % * ei havaintoa X ei käytössä käyttöaste > 1 % Taulukko 2. Liityntäpysäköinti 23 213. Punainen väri tarkoittaa, että pysäköijiä on ollut enemmän kuin pysäköintipaikkoja. Liityntäpysäköintialue Kirkkojärventien varrella. Kuvaaja: Maria Romo 22 Liikenne Espoossa 213_netti

LIIKENTEEN VAIHTELU VUONNA 213 Espoossa autoliikenteen määrät ovat pysyneet vakaina syyskuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. Vuonna 213 Espoossa jatkui sama liikennemäärien kausivaihtelutrendi. Vuoden 213 Espoon autoliikennelaskennat tehtiin syyskuun alun ja marraskuun lopun välillä, joten tulokset kuvaavat hyvin syyskuun puolenvälin viikon 37 liikennemääriä. Laskentakauden aikana vuorokausiliikenteen vaihtelu oli pieni ja enimmilläänkin vain muutaman prosentin luokkaa viikon 37 vuorokausiliikenteestä. Vuoden 213 joulukuun alussa autoliikenne väheni Espoossa jyrkästi ja oli alimmillaan vuoden lopussa, viikolla 52, ollen silloin noin 65 % viikon 37 liikenteestä. Joulukuun liikenne ei kuitenkaan laskenut tasaisesti, vaan heilahteli välillä laskien ja kasvaen, kuitenkin kuukauden aikana keskimäärin laskien. 1,2 1,,8,6,4,2 KAVL KVL Vuodenvaihteen jälkeen tammikuussa autoliikenne alkoi jälleen kasvaa, kunnes kasvu vakaantui toukokuun alun tasolle. Tällä aikavälillä liikenne vaihteli tyypillisesti 85 % ja 95 % välillä syyskuun liikenteestä. Kasvun pysähdyttyä liikennemäärät olivat toukokuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin vakaat ja lähellä syksyn tasoa. Vilkkaimpana kesälomakautena viikosta 25 viikkoon 34 Espoon liikennemäärät olivat alhaalla. Lasku alkoi viikkoa ennen Juhannusta (viikko 25) ja jatkui määrien ollessa alimmillaan viikoilla 29 ja 3, jolloin ne olivat noin 75 % syksyn liikenteestä. Viikosta 31 alkaen Espoon liikennemäärät kasvoivat tasaisesti vakiintuen syyskuun alkuun mennessä syksyn keskimääräiselle tasolle., 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 viikko Kuva 12. Keskimääräisen arkivuorokausiliikenteen (KAVL) suhde viikon 37 KAVL:een ja keskimääräisen vuorokausiliikenteen (KVL) suhde viikon 37 KVL:een. 1,4 Kuukauden matkustajamäärä / koko vuoden keskiarvo 1,2 1,,8,6,4,2, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Sisäiset matkat Seutumatkat Kuva 13. Joukkoliikenteen matkustajamäärien kuukausittainen vaihtelu 213. Joukkoliikenteen käyttö vaihtelee normaalisti vuosittain niin, että kylminä kuukausina käyttö pääsääntöisesti ylittää selkeästi vuoden keskiarvon. Lomat ja pyöräilyolosuhteiden paraneminen vähentävät joukkoliikenteen käyttöä kesä-elokuussa alle vuoden keskiarvon. Joulu- ja helmikuussa joukkoliikennettä käytetään muita kylmiä kuukausia vähemmän vapaapäivien ja lomien vuoksi. Pääsiäinen puolestaan vähentää matkustamista joko maalis- tai huhtikuussa. Vuonna 213 pääsiäinen sijoittui maalis- ja huhtikuun vaihteeseen. Tämän ansiosta matkustajamäärä oli molempina kuukausina suunnilleen sama. Espoon sisäisessä liikenteessä maalis- ja huhtikuu olivat keskimääräistä vilkkaampia, mutta seutumatkoissa kuukaudet olivat lähellä koko vuoden keskiarvoa (kuva 13). Liikenne Espoossa 213_netti 23

Espoossa laskettiin pyöräilijämääriä vuoden 213 tammikuussa Laajalahdessa, joka on yhteinen laskentapiste kesäkauden laskentojen kanssa (kuva 14). Tammikuussa arkiliikenteessä oli keskimäärin noin 62 pyöräilijää vuorokaudessa. Maaliskuussa pyöräilijämäärissä ei tapahtunut suuria muutoksia. Huhtikuun alussa pyöräilijämäärät nousivat noin 8 9 pyöräilijään arkivuorokaudessa jatkaen kasvuaan kesäkuun alkuun saakka. Kesäkuussa pyöräilijöitä oli enimmillään noin 224 arkivuorokaudessa ja keskimäärin hieman yli 18 pyöräilijää arkivuorokaudessa. Lomakautena heinäkuussa pyöräilijämäärät laskivat huippuarvoista lähes huhtikuun tasolle. Elokuun alussa pyöräilijämäärät alkoivat jälleen nousta saavuttaen kesän huippuarvoja. Vuoden 213 tammikuussa pyöräilijämäärä Laajalahdessa oli korkea, noin 35 % kesäkuun keskiarvosta. Tyypillisesti Espoossa talvikauden pyöräilijämäärät ovat 1 3 % kesäkauden määristä. 24 22 2 18 16 14 pp/vrk 12 1 8 6 4 2 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. 12.3. 19.3. 26.3. 2.4. 9.4. 16.4. 23.4. 3.4. 7.5. 14.5. 21.5. 28.5. 4.6. 11.6. 18.6. 25.6. 2.7. 9.7. 16.7. 23.7. 3.7. 6.8. 13.8. 2.8. 27.8. 3.9. 1.9. 17.9. 24.9. 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.11. 12.11. 19.11. 26.11. 3.12. 1.12. 17.12. 24.12. 31.12. Kuva 14. Pyöräilyn kausivaihtelu Laajalahdessa vuonna 213. Pyöräilijöitä Kirkkokadulla. Kuvaaja: Tuula Nykänen 24 Liikenne Espoossa 213_netti

LIIKKUMINEN RANTARAITILLA Espoon merenrantaraitti kulkee rantapuistojen, pienvenesatamien ja uimarantojen kautta tai tuntumassa. Rantaraitilla on tehty säännöllisiä laskentoja yli kymmenen vuoden ajan. Kesällä vuonna 213 laskettiin rantaraitilla kaksi kohdetta. Kuvaan 15 on koottu tulokset vuosien 22 213 laskennoista merenrannan lähialueelta. Pyöräilyn ja jalankulun suosia vaihtelee eri osissa rantaraittia. Pyöräily on selkeästi jalankulkua yleisempää mm. Laajalahdessa, Ruukinrannassa, Otaniemessä ja Karhusaaressa. Alueilla on tyypillisesti paljon opiskelu- ja työmatkapyöräilijöitä sekä pitkänmatkan pyöräilijöitä. Rantaraitin länsiosissa, kuten Kivenlahdessa, Laurinlahdessa ja Soukassa jalankulkijoiden osuus on selkeästi suurempi kuin pyöräilijöiden. Suunnilleen yhtä suosittuja pyöräily ja jalankulku ovat Westendissä ja Haukilahdessa. Jalankulkijamäärät ovat yleisesti kasvaneet rantaraitilla viime vuosina. Eniten kävelijöitä on viime vuosina havaittu Kivenlahden rannassa, Iirislahdensillalla, Ristiniementiellä ja Nuottaniemessä. Pyöräilijöitä on havaittu eniten Iirislahdensillalla ja Gallen-Kallelantiellä sekä Otaniemensillalla. Haukilahden ja Iirislahden välisellä Iirislahdensillalla on tehty jalankulkija- ja pyöräilijälaskentoja useina vuosina peräkkäin. Tänä aikana sillan kävelijä- ja pyöräilijämäärät ovat kasvaneet melko tasaisesti. Vuonna 26 käyttäjiä oli yhteensä 115 vuorokaudessa ja vuonna 213 jalankulkijoita ja pyöräilijöitä oli yhteensä 22. Iirislahdensillan kulkijat ovat viime vuosina jakautuneet suunnilleen puoliksi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kesken. Jalankulkijoita rantaraitilla Kaitaalla. Kuvaaja: Tuula Nykänen Liikenne Espoossa 213_netti 25

Kuva 15. Jalankulkija- ja pyöräilijälaskennat rantaraitilla 22 213. 26 Liikenne Espoossa 213_netti

Liikenne Espoossa 213_netti 27

LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET VÄYLÄHANKKEIDEN VAIKUTUKSET LIIKENNEMÄÄRIIN Tapiolan keskusta Liikenne Merituulentiellä katkaistiin tammikuun lopussa 213 kokonaan välillä Tapiolantie Pohjantie/Etelätuulentie. Muilta kuin busseilta liikenne katkaistiin jo heinäkuussa 212. Metro- ja pysäköintityömaat ovat samaan aikaan haitanneet kävelyä ja pyöräilyä Tapiolan keskustassa. Autoliikenne Tapiolan keskustaan johtavilla kaduilla väheni Merituulentien katkaisemisen myötä yhteensä 16 ajoneuvolla arkivuorikaudessa, eli noin 3 %. Syksystä 212 syksyyn 213 liikennemäärä väheni vielä 9 ajoneuvolla, eli vajaat 2 %. Samaan aikaan Länsiväylän liikennemäärä kasvoi Tapiolan kohdalla 1 2 ajoneuvolla arkivuorokaudessa. Merituulentiellä sijainneet Tapiolan keskustan pysäkit olivat sijainniltaan keskeiset ja kulkuyhteydet niille olivat hyvät. Terminaalin sulkeminen pakotti niitä aiemmin käyttäneet hakeutumaan muille lähiympäristön pysäkeille. Arkivuorokauden nousijamäärät kasvoivat lähipysäkeillä 58:lla. Koska terminaalissa tapahtui 87 nousua arkipäivässä syksyllä 212, nousujen kokonaismäärä Tapiolan keskustassa pieneni melkein 3:lla terminaalin sulkemisen myötä. Kävelijämäärät ovat kasvaneet Tapionraitilla vuodesta 212, mutta pienentyneet Merituulentieltä keskustaan johtavalla raitilla. Edellinen kävelijälaskenta Pohjantien suunnasta on tehty 27. Pohjatiellä kävelijöiden määrä on pudonnut puoleen silloisesta. Pyöräilijöiden viime vuosina kasvussa olleet määrät ovat vähentyneet rajusti kaikissa Tapiolan keskustan alueen laskentapisteissä. Samaan aikaan sekä pyöräilijöiden että kävelijöiden määrä on pysynyt vakiona Koivu-Mankkaan tiellä Urheilupuiston kohdalla. Kaiken kaikkiaan Tapiolan keskustassa käynnissä olevat eri liikennemuotoja haittaavat työmaat ovat aiheuttaneet yli 1 matkan arkivuorokautisen vähennyksen Tapiolan keskustan alueella. Osa matkoista on ollut läpikulkua, josta ei ole ollut hyötyä Tapiolan keskustan liikeelämälle, mutta näin suurella pudotuksella on varmasti ollut myös kaupallista merkitystä. Työmaiden valmistuttua kävijämäärien odotetaan nousevan niitä edeltänyttä korkeammalle tasolle. Muutoksia Tapiolan keskustassa on kuvattu taulukossa 3. Suurpellon eritasoliittymä Oli odotettavissa, että valtaosa Suurpellon liikenteestä siirtyy kulkemaan uuden liittymän kautta ja vain Olarin suunnan liikenne jää vanhalle reitille. Suurpellon sisäisten katujen liikennemäärien muutoksista voidaan päätellä, että alue tuotti syksyllä 213 noin 42 automatkaa arkivuorokaudessa enemmän kuin syksyllä 212. Samaan aikaan liikennemäärä Suurpellontien eteläpäässä pieneni 12:lla, joten eritasoliittymän kautta on siirtynyt kulkemaan noin 56 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Näistä reilut 1 jatkoi Kehä II:ta pohjoiseen ja loput etelään. Vaikuttaa siltä, että jopa osa Olarin suunnan liikenteestä kiertää Ylismäentielle Kehä II:n kautta. 29 21 211 212 213 Pysäkit Tapiolan keskusta 7 9 9 5 1 2 8 5 Tennispuisto 2 6 6 2 1 9 Heikintori 5 5 4 5 1 5 Hakarinne 3 3 3 1 9 Tapionaukio 5 9 Revontulentie 4 2 2 1 1 3 Tapiolansilta 5 1 1 25 3 Kadut Merituulentie Pohjantie - Tapiontorintie n. 13 5 n. 2 Merituulentie Koivu-Mankkaan tie - Suvikummuntie 1 8 1 9 1 8 8 8 7 Pohjantie Ahertajantie - Kauppamiehentie 14 1 13 1 12 9 12 9 13 Etelätuulentie Revontulentie - Länsiväylän pohj.r. 12 7 14 5 13 9 Tapiolantie Menninkäisentie - Otsolahdentie 1 4 9 5 9 4 8 3 8 2 Tapiolantie Länsiväylä - Sateenkaari 8 5 7 9 7 6 6 5 6 5 Kävely Pohjantien suunta 27: 3 - - - 1 5 Tapionraitti - 2 9 3 5 4 8 5 8 Merituulentien suunta - 1 1 3 1 8 Pyöräily Pohjantien suunta 27: 12 2 3 - - 1 4 Tapionraitti - 1 1 1 3 1 8 7 Merituulentien suunta - 1 8 1 7 2 1 1 Taulukko 3. Liikenne- ja nousijamääriä Tapiolan keskustassa 29 213. 28 Liikenne Espoossa 213_netti

LIIKENNESUORITE 213 Vuonna 213 liikennesuorite Espoossa oli 1 585 miljoonaa ajoneuvokilometriä. Se kasvoi edellisvuodesta noin,5 prosenttia ja absoluuttinen kasvu oli suunnilleen 1 miljoonaa ajoneuvokilometriä. Moottori- ja kehäteillä, sekä alueellisilla kokoojakaduilla suorite kasvoi, mutta muilla pääväylillä ja paikallisilla kokoojakaduilla laski. Myös tonttikatujen ja muiden samantyyppisten katujen yhteinen suorite kasvoi. Moottoriteiden, kehäteiden ja muiden pääväylien osuus suoritteesta oli 77 %, vaikka niiden osuus verkon kokonaispituudesta oli vain 14 %. Valtion teiden osuus suoritteesta oli 71 % ja pituus 13 % verkon kokonaispituudesta. Vuonna 213 Espoon tie- ja katuverkon pituus oli noin 121 kilometriä. Verkon pituus on hieman kasvanut edellisestä vuodesta. Katuluokitusten sisällä on tapahtunut muutamien kilometrien muutoksia sekä kasvun, että vähenemisen suuntaan. Syynä tähän ovat uudet katuyhteydet ja tarkentuneet pituustiedot. Tästä syystä vuoden 212 liikennesuorite on laskettu uudelleen ja suoritteen muutos on laskettu tarkistetun luvun avulla. Liikennesuorite kuvaa ajoneuvomääriä paremmin liikenteen ympäristökuormitusta koska se sisältää vuoden aikana toteutuneet ajoneuvokilometrit. Kun Espoossa vuonna 213 ajoneuvoliikenteen määrä kasvoi,8 % ja katuverkon pituus 2, %, kuvaa suoritteen,6 % kasvu sitä, että keskimäärin automatkat ovat hieman lyhentyneet. Tämä osaltaan kompensoi automäärän kasvusta johtuvaa ympäristökuormitusta. Liikennesuorite perustuu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen toiminnallinen tie- ja katuluokitukseen (6 toiminnallista luokkaa). 213 pituudet (m) Valtio Espoo Yksityinen Yhteensä % Muutos 12-13 tai muu % Moottoritiet 34 62 34 62 2,9, Kehätiet 31 247 31 247 2,6, Muut pääväylät 43 95 56 576 5 46 14 717 8,6, Alueelliset kokoojakadut 32 758 126 35 93 16 11 13,2 1,2 Paikalliset kokoojakadut 13 573 57 462 5 5 76 535 6,3-1, Muut kadut 1 593 539 242 262 954 83 789 66,4 2,9 Yhteensä 156 886 779 63 274 43 1 21 919 1 % 13, 64,4 22,7 1, 2, 213 liikennesuorite ajonkm/vrk syksyn KAVL Valtio Espoo Yksityinen Yhteensä % Muutos 12-13 tai muu % Moottoritiet 1 83 164 1 83 164 35,9 1, Kehätiet 1 286 47 1 286 47 25,6,9 Muut pääväylät 48 222 569 128 34 444 1 11 794 2,2 -,6 Alueelliset kokoojakadut 53 667 662 569 3 832 72 68 14,3,9 Paikalliset kokoojakadut 1 856 115 66 12 593 139 55 2,8-1,5 Muut kadut 15 53 465 6 875 6 49 1,2 1,7 Yhteensä 3 562 16 1 4 768 57 744 5 2 618 1 % 7,9 27,9 1,2 1,,6 213 liikennesuorite ajonkm/vrk vuoden KVL Valtio Espoo Yksityinen Yhteensä % Muutos 12-13 tai muu % Moottoritiet 1 558 835 1 558 835 35,9 1, Kehätiet 1 111 788 1 111 788 25,6,9 Muut pääväylät 352 98 492 11 29 777 874 696 2,2 -,6 Alueelliset kokoojakadut 46 395 572 791 3 313 622 499 14,3,9 Paikalliset kokoojakadut 9 385 99 941 1 887 12 213 2,8-1,5 Muut kadut 13 46 22 5 943 52 294 1,2 1,7 Yhteensä 3 79 441 1 21 964 49 92 4 34 324 1 % 7,9 27,9 1,2 1,,6 213 liikennesuorite 1 ajonkm/vuosi Valtio Espoo Yksityinen Yhteensä % Muutos 12-13 tai muu % Moottoritiet 568 975 568 975 35,9 1, Kehätiet 45 82 45 82 25,6,9 Muut pääväylät 128 811 179 584 1 869 319 264 2,2 -,6 Alueelliset kokoojakadut 16 934 29 69 1 29 227 212 14,3,9 Paikalliset kokoojakadut 3 426 36 479 3 974 43 878 2,8-1,5 Muut kadut 47 16 87 2 169 19 87 1,2 1,7 Yhteensä 1 123 996 442 2 18 221 1 584 218 1 % 7,9 27,9 1,2 1,,6 Kuva 16. Espoon liikennesuorite 213. Kuva 17. Asukkaiden ja autojen määrä sekä liikennesuorite Espoossa 31.12.1993 31.12.213. Liikenne Espoossa 213_netti 29

AJONEUVOLIIKENTEEN PAKOKAASUPÄÄSTÖT ESPOOSSA Liikenteen pakokaasuilla on paikallisia ja globaaleja vaikutuksia. Paikallisia haittavaikutuksia aiheuttavat hiukkaset, typen oksidit ja hiilimonoksidi. Globaalisti vaikuttavia kasvihuonekaasuja puolestaan ovat hiilidioksidi, CO 2, metaani CH 4 ja typpioksiduuli N 2 O. Bensiini- tai dieselkäyttöisen ajoneuvon hiilidioksidipäästöt ovat suorassa suhteessa kulutetun polttoaineen määrään, joten polttomoottorikäyttöisen ajoneuvon kilometriä kohti tuottaman hiilidioksidin määrää voidaan vähentää vain pienentämällä ajoneuvon polttoaineenkulutusta. Vuonna 213 Espoossa kului yhteensä 19 tonnia polttoainetta, josta 37 % oli bensiiniä ja 63 % dieseliä. Yli 99 % bensiinin kokonaiskulutuksesta käyttivät henkilöautot. Bensiinikäyttöisen henkilöauton polttoaineen keskikulutus oli 6,6 kg/1 km, ja litroina noin 7,8 l/1 km. Dieselöljyn kokonaiskulutus oli 69 tonnia, josta tavaraliikenne käytti 33 tonnia, dieselkäyttöinen henkilöautoliikenne 27 tonnia ja linjaautoliikenne 7 3 tonnia. Kuvasta 18 a. nähdään, että liikennesuoritteen määrä on kasvanut polttoaineenkulutusta nopeammin, mikä on seurausta ajoneuvojen polttoaineenkulutuksen pienenemisestä. Polttoaineen kokonaiskulutus on tarkastelujaksolla 1993 213 ollut suurin vuonna 27. Polttoaineitten koostumusta on viime vuosina muutettu lisäämällä biopolttoaineitten osuutta. Vuonna 213 sekä bensiinin että dieselin bio-osuus oli 6, % polttoaineen lämpöarvosta. Laskennallisesti biopolttoaine ei aiheuta lainkaan kasvihuonepäästöjä, koska polttomoottorissa biopolttoaineesta syntyneen hiilidioksidin oletetaan sitoutuvan täysimääräisesti takaisin kasvillisuuteen. Jos biomassa koostuu jätteistä tai tähteistä, sen osuus polttoaineen lämpöarvosta otetaan laskennallisesti huomioon kaksinkertaisena. Monet uudet autot sietävät jo polttoainelaatua E85, joka sisältää 85 % etanolia. Kasvihuonekaasujen kokonaisvaikutusta kuvataan hiilidioksidiekvivalentilla (CO 2 -ekv). Metaani on 21 kertaa ja typpioksiduuli 31 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, mutta hiilidioksidi on suuren määränsä vuoksi kasvihuonekaasuista merkittävin. Vuonna 213 hiilidioksidi aiheutti noin 98 % liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. Yksi bensiinilitra tuottaa palaessaan 2,4 kg hiilidioksidia, mutta vain muutamia kymmeniä grammoja muita yhdisteitä. Dieselöljy on bensiiniä tiheämpää yksi dieselöljylitra tuottaa palaessaan 2,7 kg hiilidioksidia. Vuonna 213 tieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat 319 tonnia ja kasvihuonekaasupäästöt (CO 2 -ekv) yhteensä 324 tonnia. Hiilidioksidi- ja kasvihuonekaasupäästöjen kehitys on esitetty kuvassa 18 c. Typen oksideja, NO x, syntyy erityisesti ajettaessa suurilla nopeuksilla ja kiihdytyksissä. Tieliikenteen typenoksidien päästöt olivat vuonna 213 noin 1 6 tonnia. Typen oksidien määrän kehitys tarkastelujaksolla 1993 213 on esitetty kuvassa 18 d. Typen oksidien päästöjen pienenemiseen on vaikuttanut varsinkin katalysaattoreiden käyttöönotto 199-luvun alussa. Vuonna 213 enää vajaa 5 % henkilöautojen suoritteesta ajettiin katalysaattorittomalla autolla. Typen oksideista haitallisin on typpidioksidi, NO 2. Typpidioksidi vaikuttaa erityisesti hengitysteihin. Lisäksi typenoksidit vaurioittavat kasvien lehtiä ja neulasia, sekä happamoittavat ja rehevöittävät vesistöjä ja maaperää (HSY 1 ). Hiukkaset, PM, syntyvät palamisprosessin tuotteina ja ne ovat kooltaan pieniä. Hiukkasten pintaan on tarttunut pakokaasussa olevia haitallisia yhdisteitä. Kuvasta 18 b. nähdään, että Espoon liikenteen hiukkaspäästöt olivat 58 tonnia vuonna 213 ja hiukkaspäästöjen määrä on ollut jatkuvassa laskusuunnassa. Hiilimonoksidia, CO, syntyy polttoaineen epätäydellisen palamisen tuloksena. Sitä syntyy erityisesti ajettaessa joko hitaasti tai hyvin nopeasti sekä ajettaessa kaupunkiliikenteelle tyypillistä nykivää ajoa. Hiilimonoksidilla on paikallinen terveysvaikutus sen vapautuessa hengitysilmaan. (HSY 1 ) Referaatti sivulta 9. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 212. HSY:n julkaisuja 5/213 isbn (pdf) 978-952-664-69-5 Saatavana: http://www.hsy.fi/tietoahsy/documents/julkaisut/5_213_ilmanlaatu_paakaupunkiseudulla_vuonna_212_web.pdf (VTT 2 ) LIPASTO liikenteen päästöt. Internet-sivut. Saatavana: http://lipasto.vtt.fi/liisa/index.htm (VTT 3 ) Referaatti sivuilta 25 26, 28, 36 37. Tutkimusraportti nro VTT-R-6355-13, Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöt LIISA 212 laskentajärjestelmä. Saatavana: http://lipasto.vtt.fi/liisa/liisa212raportti.pdf. 3 Liikenne Espoossa 213_netti

1 8 15 1 8 25 Liikennesuorite (Milj. km/a) 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 13 11 9 7 5 3 1 Kulutettu polttoneste (t/a) Liikennesuorite (Milj. km/a) 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 2 15 1 5 Hiukkaset (t/a) 1 Suorite Polttoneste Suorite Hiukkaset Kuva 18 a. Suorite ja kulutettu polttoaine Espoossa 1993 213. Kuva 18 b. Suorite ja hiukkaset (PM) Espoossa 1993 213. Kasvihuonekaasut sekä Polttoneste (t/a) 4 35 3 25 2 15 1 5 CO2 Ekv. CO2 Poltto neste NOx (,1 t/a), Polttoneste (t/a) 15 1 5 Poltto neste NOx Kuva 18 c. Hiilidioksidi, kasvihuonekaasut ja kulutettu polttoaine Espoossa 1993 213. Kuva 18 d. Typen oksidit ja kulutettu polttoaine Espoossa 1993 213. Raskasta liikennettä Nupurintien ja Kulmakorventien liittymässä. Kuvaaja: Reijo Simola Liikenne Espoossa 213_netti 31

MUITA LASKENTATULOKSIA KOULUREITTIKOHTEET Koululaislaskentoja tehtiin liitteen 2 kartassa K- ja T- merkinnällä osoitetuissa kohteissa yhteensä 6 eri paikassa. Taulukossa 4 on esitetty havaitut koululaisten jalankulkija- ja pyöräilijämäärät sekä kypäränkäyttöpro- sentit. Laskennoissa havaittiin 32 koululaispyöräilijää, joista kypärää käytti keskimäärin 74 %. Kypäränkäyttö vaihteli eri laskentapisteissä. Nupurintien ja Karhuniityntien risteyksessä kypärää käytti 97 % pyöräilijöistä, kun vastaava luku oli Niipperinrinteen ja Niipperintien risteyksessä vain 52 %. Laskenta- jk- pp- Kypärät Kypärän- Koululaislaskentapiste ajankohta klo koululaiset koululaiset kpl käyttö -% Kompassikatu - Saunalahden koulu 16.5.213 7:3-9:3 326 113 82 73 Niipperinrinne - Niipperintie 21.5.213 7:45-1.15 4 6 31 52 Punametsä - Perusmäentie - Lavaniityntie 21.5.213 7:45-1.15 2 18 14 78 Perusmäentie - Kalliomäentie - Suopurontie 21.5.213 8:3-1:3 4 37 27 73 Nupurintie - Gumbölentie - Karhuniityntie 21.8.213 8:3-1:3 25 39 38 97 Nupurintie - raitti Karhusuon koululle 21.8.213 8:3-1:3 1 35 31 89 Taulukko 4. Koululaislaskentojen tulokset sekä koululaisten kypäränkäyttöprosentit. PYÖRÄILYKYPÄRÄN KÄYTTÖ Käsilaskentojen yhteydessä tehtiin havainto 398 pyöräilijän kypärän käytöstä. Laskentakohteissa kypärää käytti 58 % kaikista pyöräilijöistä, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 62 % ja 61 % vuonna 211. Kuvassa 19 on esitetty kypäränkäyttö ja sen kehitys eri laskenta- % 9 8 7 6 5 4 3 2 1 29 21 211 212 213 7 1 1 13 13 15 15 17 Klo Kuva 19. Kypärän käyttö- % eri kellonaikoina vuosina 29 213. ajankohtina vuosina 29 213. Kypäränkäyttö on säilynyt edellisten vuosien tasolla. Aamulaskennassa kypäränkäyttäjien osuus on keskimäärin 7 %, keskipäivällä 42 %, iltapäivälaskennoissa 4 % ja myöhäisiltapäivän aikana 62 %. Kypäränkäyttö on yleistä aamutunteina ja myöhäisiltapäivällä, jolloin on runsaasti työmatkapyöräilyä. Kehä I Helsingin rajalla on hyvin vilkasliikenteinen työpaikkaliikenne- ja ulkoilutie, jossa kypäränkäyttöprosentti oli klo 7 9 laskennassa 86 % ja iltapäivän klo 15 17 laskennassa 8 %. Keskustakohteissa iltapäivällä käyttö eri kohteissa vaihteli välillä 27 64 %. Päivätunteina pyöräilykypärän käyttö on alhaisempaa, mitä selittää päiväaikaan vilkas keskustojen asiointiliikenne. Keskusta-alueilla kypäränkäyttö on vähäisempää kuin pitkämatkaisessa pyöräilyssä. 32 Liikenne Espoossa 213_netti

LIITTYMÄLASKENNAT VANHAKARTANO VANHA-NUUKSIO Vuonna 213 liittymien liikennevirrat laskettiin käsin seitsemästä liittymästä. Lasketut liittymät on esitetty kuvassa 2 ja laskentatulokset liitteessä 1. HÖGNÄS JÄRVENPERÄ LAAKSOLAHTI Nupurinjärvi NUPURI Lippajärvi LIPPAJÄRVI KARAKALLIO KARHUSUO VIHERLAAKSO 132 KIL ANO GUMBÖLE MUURALA ESPOON KESKUS KARVASMÄKI 33 36 34 KAUNIAINEN SEPÄNKYLÄ 32 31 KAUPUNGIN- KALLIO KUURINNIITTY MANKKAA KAUKLAHTI HENTTAA 524 VANTTILA LATOKASKI 524 laskettu liittymä liittymänumero Kuva 2. Liittymälaskennat 213. KURTTILA OLARI SAUNA- LAHTI NÖYKKIÖ Kauklahdenväylän ja Hansatien liittymä. Kuvaaja: Reijo Simola Liikenne Espoossa 213_netti 33

PYÖRÄILY KESKUSPUISTOSSA Espoon keskuspuisto on 88 hehtaarin kokoinen ulkoiluja virkistysalue Espoon keskuksen eteläpuolella. Keskuspuisto rajoittuu pohjoisessa Suvelan ja Tuomarilan asuinalueisiin, idässä ja koillisessa Kuurinniittyyn, Henttaaseen ja Suurpeltoon, etelässä Olariin ja Latokaskeen sekä lännessä Vanttilaan. Pyöräily keskuspuistossa on hyvin suosittua. Espoon keskuspuistossa kulkee etelä-pohjoissuunnassa useita suosittuja pyöräilyreittejä, sekä niihin yhteydessä oleva Finnoontien kevyen liikenteen väylä. Puolarmaarin ja Kuurinniityn välinen reitti haarautuu keskuspuiston keskiosassa luoteeseen Sunan alueelle. Keskuspuiston länsiosassa vastaavan suuntainen reitti kulkee Tillinmäestä Saarniraivioon ja idässä Olarista Henttaalle. Länsi-itä suunnassa reitit mahdollistavat yhteyden Vanttilan tasalta Olariin asti ja edelleen siitä eteenpäin. Keskuspuiston reunoilla laskettiin pyöräilijöitä mm. Latokaskessa, Olarissa ja Henttaalla. Latokaski-Vanttila välisellä ulkoilureitillä havaittiin 95 pyöräilijää arkivuorokaudessa vuoden 212 laskennassa. Latokaskesta pohjoiseen, Espoon keskuksen suuntaan, laskettiin 17 pyöräilijää arkivuorokaudessa. Vuonna 212 reitin pohjoispäässä havaittiin 8 pyöräilijää arkivuorokaudessa, joten liittymästä Finnoontien suuntaan johtavalla reitillä kulkee noin 1 pyöräilijää arkipäivisin. Puolarintien ja Friisinkalliontien risteyksestä keskuspuistoon lähtevällä ulkoilureitillä laskettiin 315 pyöräilijää arkivuorokaudessa. Henttaalta keskuspuistoon johtavalla ulkoilureitillä oli vähemmän, 125 pyöräilijää arkivuorokaudessa. Keskuspuiston laskentatulokset kohdentuvat pääosin etelä-pohjoissuuntaisille pääreiteille. Itä-länsisuunnan yhteyksiltä ja puiston reuna-alueilta on myös joitakin laskentatuloksia. Vuosien 29 212 laskennoista on koottu pyöräilijämäärätiedot kuvaan 21. Vuonna 212 laskettiin Finnoontien kevyen liikenteen väylällä noin 42 pyöräilijää arkivuorokaudessa. Puolarmaarista Sunaan ja Kuurinniittyyn johtavalla ulkoilureitillä laskettiin vuosina 21 ja 212 noin 67 pyöräilijää arkivuorokaudessa. Näistä Sunan suuntaan haarautuvalla ulkoilureitillä havaittiin 5 pyöräilijää ja Kuurinniittyyn johtavalla ulkoilureitillä 165 pyöräilijää arkivuorokaudessa. Kuva 21. Pyöräilijämääriä keskuspuiston alueella vuosina 29 212. 34 Liikenne Espoossa 213_netti

LIIKENNEONNETTOMUUDET Ennakkotietojen mukaan Espoossa tapahtui vuonna 213 yhteensä 12 henkilövahinko-onnettomuutta, joista kaksi oli kuolemaan johtaneita yksittäisonnettomuuksia. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä vähentyi 11 % vuoteen 212 verrattuna. Vuoden 213 onnettomuusraportti valmistuu vuoden 214 aikana. (Saarinen.) Espoon kaupungin alueella tapahtui vuonna 212 poliisin tietojen mukaan yhteensä 622 liikenneonnettomuutta, joista kolme johti kuolemaan ja 132 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa kuoli yhteensä kolme ja loukkaantui 172 henkilöä. Vuoteen 211 verrattuna onnettomuuksien määrä on vähentynyt. Poliisin tietoon tulevat kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet sekä noin 2 prosenttia henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista. Harvimmin poliisin tietoon tulevat polkupyöräilijöitten yksittäisonnettomuudet. 49 prosenttia onnettomuuksista tapahtui maanteillä, 46 prosenttia katuverkolla ja viisi prosenttia yksityisillä teillä. Yleisin onnettomuustyyppi maanteillä oli peuraonnettomuus. Katuverkon yleisin onnettomuustyyppi oli muu onnettomuus. Muihin onnettomuuksiin lukeutuvat mm. mopoautojen onnettomuudet. Henkilövahinko-onnettomuuksiin osallisista 58 % oli auton kuljettajia ja 17 % auton matkustajia. Kolmanneksi yleisin henkilövahinko-onnettomuuksiin osallisten ryhmä olivat polkupyöräilijät 1 % osuudella. Polkupyöräilijöitten osuus on huomattavasti noussut, sillä vuonna 211 henkilövahinko-onnettomuuksien osallisista vain 4 % oli polkupyöräilijöitä. Syynä kehitykseen lienee polkupyöräilijöitten voimakkaasti lisääntynyt määrä. Alkoholionnettomuuksien määrä on 2-luvun alkuvuosiin verrattuna pienentynyt: vuonna 212 alkoholi oli osallisena neljään prosenttiin kaikista onnettomuuksista. Henkilövahinko-onnettomuuksista 26 % (45 kpl) tapahtui 6 16-vuotiaille vuonna 212. 6 8-vuotiaille sattui yhteensä kuusi onnettomuutta, joista neljä auton matkustajana ja kaksi jalankulkijana. 9-vuotiaille ei tapahtunut yhtään onnettomuutta. 1 13-vuotiaille sattui yhteensä 12 onnettomuutta, joista kaksi auton matkustajana, viisi jalankulkijana ja viisi polkupyöräilijänä. 14 16-vuotiaille sattui yhteensä 27 onnettomuutta, joista valtaosa (18 kpl) oli mopedionnettomuuksia. Loput 14 16-vuotiaiden onnettomuuksista tapahtuivat autossa matkustajana (2 kpl), jalankulkijana (2 kpl), polkupyöräilijänä (2 kpl) ja muina onnettomuuksina (3 kpl). Sekä onnettomuuksien kokonaismäärä että henkilövahinko-onnettomuuksien määrä on Espoossa asukaslukuun suhteutettuna huomattavasti pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Kaikkien onnettomuuksien huippuvuosi oli Espoossa 1989, jolloin tapahtui yhteensä noin 115 onnettomuutta, joissa loukkaantui vajaa 5 henkilöä. Sen jälkeen onnettomuuksien määrä pieneni 2-luvun alkupuolelle saakka, kunnes vuonna 23 onnettomuuksien kokonaismäärä kääntyi taas voimakkaaseen nousuun. Onnettomuuksien nousu kohdistui kuitenkin lähinnä omaisuusvahinkoja aiheuttaneisiin onnettomuuksiin. Henkilövahinkojen osalta on vallinnut laskeva trendi vuodesta 1989 lähtien. Vuonna 1989 noin 4 prosenttia poliisin tietoon tulleista onnettomuuksista johti henkilövahinkoon, mutta vuonna 212 enää vain noin 2 prosenttia. Vuodesta 1989 vuoteen 212 Espoon väkimäärä kasvoi 5 %. Vuonna 1989 Espoossa asui noin 17 henkilöä ja vuonna 212 noin 257 henkilöä, mistä seuraa, että henkilövahinko-onnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä asukasta kohti on pudonnut vuoden 1989 tilanteesta (noin 29 loukkaantunutta vuodessa / 1 asukasta) noin neljäsosaan (vuonna 212 noin 7 loukkaantunutta vuodessa / 1 asukasta). Myös onnettomuuksissa kuolleitten määrä on laskenut vastaavasti. Vuonna 212 onnettomuuksia tapahtui eniten marraskuussa ja vähiten huhtikuussa. Toiseksi vähiten onnettomuuksia sattui heinäkuussa. Onnettomuuksia tapahtui viikonpäivistä eniten perjantaina ja vähiten sunnuntaina. Onnettomuuksista 27 prosenttia tapahtui liittymissä ja 1 prosenttia pysäköintialueilla. Liittymäonnettomuuksia tapahtui eniten onnettomuuksia liittymissä, jotka oli varusteltu joko kärkikolmiolla tai liikennevaloin. Onnettomuuksien kokonaismäärä oli vuonna 212 suurin Kanta-Leppävaarassa (yhteensä 75 onnettomuutta, joista henkilövahinkoon johtaneita 11). Toiseksi eniten onnettomuuksia (yhteensä 46) sattui Kanta-Tapiolan alueella. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrällä mitattuna Kanta-Tapiola oli kuitenkin alueista synkin, koska 14 kappaletta (3 prosenttia) onnettomuuksista johti henkilövahinkoon, kun taas Kanta-Leppävaaran alueella henkilövahinko-onnettomuuksia oli kaikista onnettomuuksista vain 15 prosenttia. Toiseksi eniten (12 kappaletta) henkilövahinko-onnettomuuksia sattui Nöykkiö- Latokasken alueella, jossa 38 prosenttia kaikista onnettomuuksista oli henkilövahinko-onnettomuuksia. Poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet vuonna 212 ja onnettomuuksien tapahtumapaikat on esitetty tarkemmin liitteessä 11. (Espoon kaupunki Liikenneturvallisuus) Pohjautuu raporttiin Espoon liikenneonnettomuudet 212. (Destia Oy). Saatavana: http://www.espoo. fi/fi-fi/asuminen_ja_ymparisto/liikenne/liikenneturvallisuus (Saarinen, T.) Referaatti sähköpostiviestistä 24.1.214. Liikenne Espoossa 213_netti 35

SAUNALAHDEN KOULULAISLASKENTA JA KOULUMATKAN LIIKENNEJÄRJESTELYT Uusi Saunalahden peruskoulu aloitti toimintansa 1.8.212. Koulussa toimivat luokat 1 4, sekä esikoulu. Tulevaisuudessa koulun on tarkoitus laajentua yhtenäiskouluksi, jossa olisivat kaikki peruskoulun luokka-asteet. (Espoon kaupunki Päivähoito ja koulutus 3 ). Saunalahden kouluun tulee oppilaita mm. Tillinmäen asuinalueelta. Koulun ja Tillinmäen väliin jää vilkasliikenteinen Kauklahdenväylä, jonka yli on rakennettu alueet yhdistävä kevyenliikenteen silta (Korkoonsilta). Kauklahdenväylällä vuoden 213 syksyn keskimääräinen arkivuorokausiliikenne oli 137 ajoneuvoa vuorokaudessa Saunalahdenkadun pohjoispuolella, sekä 164 ajoneuvoa Saunalahdenkadun eteläpuolella. Autoliikenne Saunalahden alueen ja Kauklahdenväylän välillä kulkee alueen pääkatuna toimivan Saunalahdenkadun kautta. Sen keskimääräinen arkivuorokausiliikenne syksyllä 213 oli 53 ajoneuvoa vuorokaudessa. Saunalahdenkadun liikennemäärää nostaa läpiajoliikenne Kurttilaan ja Saunaniemeen (Espoon kaupunki Asuminen ja ympäristö 1 ). Syksyllä 213 tehtiin Saunalahdenkadun linjauksen muutostyö, jolloin sen yhteyteen rakennettiin kaksi kiertoliittymää. Marraskuussa 213 Saunalahdenkadun ja Kompassikadun yhdistävä liittymä oli liikennekäytössä. Linjauksen muutos, uudet liittymäjärjestelyt ja Korkoonsilta on esitetty kuvassa 22. Saunalahdenkadun ja Kompassikadun kiertoliittymässä tehtiin koululaislaskenta syksyllä 213. Liittymässä on kaksi keskisaarekkeellista suojatietä, joista toinen ylittää Saunalahdenkadun ja toinen Kompassikadun. Koululaislaskennan kohteena oli Saunalahdenkadun ylittävä suojatie (Kuva 22). 83 26.11.213 klo 7:3-9:15 33 27.11.213 klo 11:45-14: 58 88 27.11.213 klo 7:15-9:15 26.11.213 klo 12:5-14: 13 26.11.213 klo 12:5-14: 11 27.11.213 klo 7:15-9:15 9 27.11.213 klo 11:45-14: 9 26.11.213 klo 7:3-9:15 Kuva 22. Saunalahdenkadun suojatien sijainti sekä laskentatulokset ja Saunalahdenkadun linjauksen muutos. Laskennat tehtiin tiistaina 26.11.213 sekä keskiviikkona 27.11.213. Kumpanakin tutkimuspäivänä laskettiin noin kahden tunnin jaksot aamupäivällä ja iltapäivällä. Laskennan tulokset on esitetty kuvassa 22. Keskisaareke alentaa ajoneuvoliikenteen nopeuksia, parantaa suojatien havaittavuutta sekä mahdollistaa ajoradan ylittämisen kahdessa vaiheessa (Turvallinen kaupunki 7 ). Tutkimuksessa koululaiset jaoteltiin kolmeen ryhmään arvioidun luokka-asteen mukaan sekä 5 luokkaan kulkutavan mukaan. Havaintotulokset ja niiden jakaumat on esitetty kuvissa 23 ja 24 sekä taulukoissa 5 ja 6. 36 Liikenne Espoossa 213_netti

Lisähavaintoja Kahden tutkimuspäivän aikana havaittiin yhteensä 178 suojatietä pitkin tai suojatien välittömästä läheisyydestä Saunalahdentien ylittänyttä koululaista, sekä 124 muuta suojatien käyttäjää. Tästä syystä kyseisen suojatien merkittävä käyttäjäryhmä ovat koululaiset. Saunalahden koulun toiminta on laajenemassa, joten tulevina vuosina suojatietä ylittävän koululaismäärän voi olettaa kasvavan. Pyöräilevistä koululaisista kypärää käytti hieman yli puolet, muista suojatien ylittäneistä pyöräilijöistä noin kaksi kolmasosaa. Merkillepantavaa oli, että kolmannen ja neljännen luokan oppilaista kaikki käyttivät kypärää, kun taas ylempien luokkien oppilaista kypärää käytti hyvin harva. Ensimmäisen ja toisen luokan koululaiset eivät pyöräilleet kouluun. Monet esikoululaisiksi luokitelluista lapsista pyöräilivät suojatien yli. Kaikki kouluikää nuoremmat lapset käyttivät pyöräilykypärää. Kouluikää nuorempien lasten osuus suojatien ylittäneistä ei-koululaiset -ryhmään kuuluneista pyöräilijöistä oli merkittävä. Suojatien polkupyörällä ylittäneillä ei-koululaiset -ryhmään luokitelluilla aikuisilla pyöräilykypärä oli melko yleinen. Kahden tutkimuspäivän tuloksista laskettiin koulupäivän jalankulkija- ja pyöräilyliikenteen vuorokausiliikenteen keskiarvo Saunalahdenkadun ylittävälle tutkimuksen kohteena olleelle suojatielle. Molempien suuntien yhteenlaskettu jalankulkijamäärä oli 645 jk/vrk, josta koululaisia 32 % (25 jk-koul/vrk). Molempien suuntien yhteenlaskettu polkupyöräilijämäärä puolestaan oli 17 pp/ vrk, josta koululaisia 37 % (4 pp-koul/vrk). Tutkimustuloksia sovellettaessa on erityisesti huomattava kolme seikkaa. Ensinnäkin tutkimusjakso ajoittui marraskuulle, jolloin polkupyöräilijämäärä on yleisesti selvästi alhaisempi kuin alkusyksyllä. Toisekseen laskentaan sisältyy epävarmuuksia, johtuen kahden tunnin laskentaotosten laajentamisesta koko vuorokauden liikennemääriksi. Kolmanneksi koko liittymän liikennemäärä on laskettua suurempi, koska Kompassikadun ylittänyt jalankulku- ja pyöräilijäliikenne ei ollut mukana laskennoissa. Koululaiset 1.-2. lk 3.-4. lk 5. lk --> Jalankulkijat (kävelijät) 29 39 24 92 kaikki koululaiset Potkulautailijat 1 1 Pyöräilijät (ilman kypärää) 5 5 Pyöräilijät (kypäränkäyttäjät) 3 2 5 Mopo tai skootteri 1 1 yhteensä 29 42 33 14 Taulukko 5. Koululaishavainnot Saunalahdenkadulla 26.11.213 suojatien molempiin kulkusuuntiin. Kuva 23. Koululaisten kulkutavat. Koululaiset 1.-2. lk 3.-4. lk 5. lk --> kaikki koululaiset Jalankulkijat (kävelijät) 2 15 18 53 Kuva 24. Ei koululaisten kulkutavat. Potkulautailijat 1 1 2 Pyöräilijät (ilman kypärää) 9 9 Pyöräilijät (kypäränkäyttäjät) 8 2 1 Mopo tai skootteri yhteensä 2 24 3 74 Taulukko 6. Koululaishavainnot Saunalahdenkadulla 27.11.213 suojatien molempiin kulkusuuntiin. Liikenne Espoossa 213_netti 37

Arviointi Kiertoliittymän alueella on voimassa aluenopeusrajoitus 3 km/h. Silmämääräisten havaintojen perusteella suuri osa autoilijoista ylitti sallitun nopeuden. Suojatien vierestä Saunalahdenkadun ylitti ensimmäisenä tutkimuspäivänä seitsemän vuosiluokkien 3. 4. koululaista. Ylitykset tapahtuivat Saunalahden koululta katsoen matkalla koulusta kotiin. Jalankulkijat jakavat reittinsä etappeihin, jotka pyritään kulkemaan mahdollisimman suoraan. Yksi etappi vastaa yleensä havaintohetkellä näkyvää osaa reitistä. Oikaisua tapahtuu tyypillisesti tilanteissa, joissa väylä on 1 % pitempi kuin linnuntie-etäisyys (Tielaitos 6 ). Laskentatuloksissa Saunalahdenkadun ylitys suojatien välittömästä läheisyydestä on laskettu suojatien ylitykseksi. Espoon kaupungin liikenneturvallisuusasiantuntijalle on välitetty tiedot laskennan aikana havaituista vaaratilanteista. Kiertoliittymäratkaisut ovat viime vuosina voimakkaasti yleistyneet Espoossa. Syynä siihen on mm. kiertoliittymien nopeuksia hidastava vaikutus. Kuvassa 25 on esitetty konfliktipisteet Saunalahdenkadun ja Kompassikadun kiertoliittymässä. Konfliktipisteet ovat paikkoja, joissa eri liikennevirtojen ajolinjat risteävät tai liittyvät. Konfliktipisteet sijaitsevat toisaalta jalankulkija- ja pyöräliikenteen risteämiskohdissa moottoriajoneuvoliikenteen kanssa ja toisaalta eri ajoneuvoliikennevirtojen risteämis- sekä liittymiskohdissa (Vaismaa et al. 8). Havainnekuva perinteisen kolmihaaraliittymän konfliktipisteistä on esitetty kuvassa 26. Kuvaan 25 on merkitty liittymän molempien suojateiden sijainnit. Liikennevirrat on esitetty erivärisillä nuolilla. Konfliktipisteet on merkitty punaisilla pisteillä. Punaisten pisteiden ympärille piirretyillä punaisilla neliöillä merkityillä kohdilla voi tapahtua sivuttaistörmäyksiä ajoneuvoliikennevirtojen välillä. Kolmihaaraliittymän, toisin kuin nelihaaraliittymän, muuttaminen kiertoliittymäksi ei vähennä konfliktipisteiden määrää. Konfliktien luonne kuitenkin muuttuu: vaarallisimmat onnettomuustyypit, joita ovat nokkakolarit sekä törmäykset risteävän ajoneuvon kanssa, poistuvat (Tiehallinto 5 ). Kiertoliittymä on ratkaisuna perinteistä liittymää selkeämpi, koska kaikki ajoneuvot kiertävät samaan suuntaan. Varsinkin jalankulkijoitten ja pyöräilijöitten kannalta on oleellista, että kiertoliittymissä nopeudet pysyvät kaarrosten myötä alhaisina (Vaismaa et al. 8 ). Kiertoliittymiin sisältyy kuitenkin jalankulkijan ja pyöräilijän kannalta kaksi vaaranpaikkaa (Liikenneturva 4 ). Ensinnäkin kiertoliittymästä poistumassa oleva väistämisvelvollinen ajoneuvon kuljettaja voi unohtaa väistää suojatiellä tai pyörätien jatkeella kulkevaa kevyttä liikennettä. Toisekseen kiertoliittymään saapumassa oleva väistämisvelvollinen ajoneuvon kuljettaja voi unohtaa väistää ennen liikenneympyrää olevaa jalankulkijaa tai pyöräilijää, kun tämä on ylittämässä katua suojatietä tai pyörätien jatketta pitkin. Vuonna 212 Espoossa sattui yksi liikenneonnettomuus kiertoliittymässä (Espoon kaupunki Liikenneturvallisuus 2 ). (Espoon kaupunki Asuminen ja ympäristö 1 ) Referaatti Internet-sivuilta. Saunalahdenportti, muutos. Saatavana: http://www.espoo.fi/fi-fi/asuminen_ja_ymparisto/kadut_ja_puistot/katuhankkeet/suurespoonlahti/saunalahdenportti_muutos (Espoon kaupunki Liikenneturvallisuus 2 ) Referaatti sivulta 11. Espoon liikenneonnettomuudet 212. (Destia Oy). Saatavana: http://www.espoo. fi/fi-fi/asuminen_ja_ymparisto/liikenne/liikenneturvallisuus (Espoon kaupunki Päivähoito ja koulutus 3 ) Referaatti Internet-sivuilta. Saunalahden koulu. Saatavana: http://www.espoo.fi/fi-fi/paivahoito_ ja_koulutus/perusopetus/peruskoulut/yhtenaiset_peruskoulut/saunalahden_koulu (Liikenneturva 4 ) Referaatti Internet-sivuilta. Liikenneympyrässä ajaminen. Saatavana: https://liikenneturva.fi/fi/liikenteessa/ennakoiva-ajo/ liikenneympyrassa-ajaminen (Tiehallinto 5 ) Referaatti Internet-sivuilta. Kiertoliittymä ja miten siinä ajetaan. Saatavana: http://alk.tiehallinto.fi/kiertol/kiertol.htm (Tielaitos 6 ) Referaatti sivuilta 16 17. Kevyen liikenteen suunnittelu. Suomen kuntaliitto. Helsinki 1998. Saatavana: http://alk.tiehallinto.fi/thohje/ kevliisu.pdf (Turvallinen kaupunki 7 ) Referaatti Internet-sivuilta. Risteykset ja liittymät. Saatavana: http://www.turvallinenkaupunki.fi/turvallisuusteemat/ liikenneturvallinen-elinymparisto/suunnittelun-suuntaviivoja/kohtaamiset-liikenteessa/risteykset-ja-liittymat (Vaismaa, K. Mäntynen, J. Metsäpuro, P. Luukkonen, T. Rantala, T. & Karhula, K. 8 ) Referaatti sivulta 148. Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä. Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tampere 211. 38 Liikenne Espoossa 213

Kuva 25. Konfliktipisteet Saunalahdenkadun ja Kompassikadun kiertoliittymässä. Kuva 26. Perinteinen kolmihaaraliittymä, jossa kaksi suojatietä. Saunalahdenkadun ja Kompassikadun kiertoliittymä. Kuvaaja: Anne Liukkonen Liikenne Espoossa 213 39

UIMAHALLIEN PYSÄKÖINTIKYSYNTÄ Syksyllä 213 tutkittiin maastokäynnein Espoon uimahallien pysäköintipaikkojen kysyntää. Tarkoituksena oli selvittää esimerkiksi mahdollisuutta uimahallien ja koulujen pysäköintipaikkojen vuoroittaiskäyttöön. Maastokäynnit tehtiin eri vuorokaudenaikoina Espoonlahden, Keski-Espoon ja Tapiolan uimahalleihin. Espoonlahden uimahallissa on yhteensä 19 pysäköintipaikkaa. Kuvassa 27 on esitetty Espoonlahden pysäköintikysyntä päivämäärän ja kellonajan mukaan. Keski-Espoon uimahallin etu- ja takapihalla on yhteensä 112 pysäköintipaikkaa. Kuvassa 28 on esitetty Keski-Espoon uimahallin pysäköintikysyntä. Kuvassa 29 on esitetty Keski-Espoon osalta pysäköinnin tuntivaihtelu syksyn 213 laskenta-ajanjaksona. Kuvassa 3 on esitetty Tapiolan uimahallin pysäköintikysyntä. Tapiolan uimahallissa on yhteensä 72 pysäköintipaikkaa. Kuvat 28 31 on esikäsitelty poistamalla havainnot, jotka on tehty uimahallin ollessa suljettuna. Suurimmat havaitut Espoonlahden uimahallin pysäköintipaikkojen käyttöasteet olivat 92 % tiistaina 29.1.213 klo 9. ja 93 % keskiviikkona 2.11.213 klo 18.38. Keski-Espoon uimahallin pysäköintipaikkojen käyttöaste oli suurimmillaan keskiviikkona 2.11.213 klo 17.47, jolloin se oli 94 %. Aamuisin ja päivisin Keski-Espoon uimahallin pysäköintipaikoilla oli yleensä runsaasti mopoja ja moottoripyöriä, koska samoja pysäköintipaikkoja käyttää myös Kuninkaantien lukio. Tapiolan uimahallin käyttöaste oli klo 17 jälkeen yleisesti yli 1 % ja henkilöautoja pysäköitiin esimerkiksi bussille tarkoitetulle paikalle. Käyttöasteita ilmoitettaessa ei ole otettu huomioon, että osa pysäköintipaikoista oli invalidipaikkoja, joille pysäköinti ei invalidipysäköintitunnusta omistamattomille henkilöille ollut luvallisesti mahdollista. Keski-Espoon uimahallin osalta ei ole myöskään otettu huomioon, että osa pysäköintipaikoista oli varattu lukion henkilökunnalle. Pysäköintipaikkoja käytössä (kpl) 12 1 8 6 4 2 24.1. 16:49 25.1. 8:24 25.1. 11:3 29.1. 8:3 29.1. 9: 5.11. 8:7 5.11. 12:57 Summa / Mopo tai moottoripyörä 1 2 Summa / Auto 97 6 61 87 1 66 88 79 15 19 68 53 65 92 43 59 11 Kuva 27. Espoonlahden pysäköintikysyntä 24.1.213-2.11.213. 5.11. 16:24 6.11. 17:38 7.11. 7:22 7.11. 13:49 12.11. 8:5 12.11. 8:3 12.11. 9:3 15.11. 11:1 2.11. 16:1 2.11. 18:38 Pysäköintipaikkoja käytössä (kpl) 14 12 1 8 6 4 2 24.1. 15:32 25.1. 9:51 25.1. 13:4 3.1. 9:44 3.1. 14:9 3.1. 16:5 31.1. 18:1 Summa / Mopo tai moottoripyörä 19 26 2 29 27 1 1 13 17 7 11 17 2 Summa / Auto 83 83 72 87 9 93 94 89 88 9 93 69 74 86 54 72 15 Kuva 28. Keski-Espoon pysäköintikysyntä 24.1.213-2.11.213. 5.11. 9:42 5.11. 11:55 6.11. 16:42 7.11. 11:51 8.11. 8:11 12.11. 8:51 12.11. 11:37 15.11. 9:3 2.11. 15:19 2.11. 17:47 12 1 8 6 4 2 Summa / Summa / Auto Summa / Summa / Mopo tai moottoripyörä Kuva 29. Pysäköintikysynnän tuntivaihtelu Keski-Espoon uimahallissa. 4 Liikenne Espoossa 213

Pysäköintipaikkoja käytössä (kpl) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 24.1. 18:16 25.1. 8:53 25.1. 12:3 31.1. 19:5 Summa / mopo tai moottoripyörä 1 Summa / auto 72 61 67 79 59 69 74 38 56 37 67 53 Kuva 3. Tapiolan uimahallin pysäköintikysyntä. 5.11. 8:41 5.11. 13:47 5.11. 17:1 7.11. 8: 7.11. 13:9 15.11. 8:4 15.11. 11:43 2.11. 16:45 Havaitut pysäköintimäärät olivat yleisesti ottaen korkeita eivätkä tämän suppean tutkimuksen tulokset mainittavasti tukeneet ajatusta paikkojen vuoroittaiskäytöstä. Tuloksiin on todennäköisesti vaikuttanut Leppävaaran uimahallin saneeraustyö, jonka vuoksi Leppävaaran uimahalli ei ollut tutkimusajanjaksolla lainkaan käytössä ja ainakin osa Leppävaaran uimahallin käyttäjistä asioi todennäköisesti muissa Espoon uimahalleissa. Tapiolan uimahallin pysäköintipaikkojen käyttöastetta puolestaan nostaa se, että uimahallin pysäköintipaikka on ainoa ilmainen pysäköintimahdollisuus Tapiolan keskustassa, mistä syystä pysäköintipaikkaa käyttävät muutkin kuin uimahallin asiakkaat. Keski-Espoon uimahallin pysäköintipaikkaa käyttävät uimahallin asiakkaiden ohella Kuninkaantien lukiota käyvät ja heidän opettajansa sekä lähellä sijaitsevan yksityisen kuntosalin asiakkaat. Espoonlahden uimahallin pysäköintialue. Kuvaaja: Maria Romo Liikenne Espoossa 213 41

LIITE 3 LASKENTAKOHTEET VUONNA 213 JA ARVIOITU LIIKENTEEN KOOSTUMUS LIIKENTEEN KOOSTUMUS Kohde kartalla: pp-tyyppi jk-tyyppi Silmukkalaskimet (pp:t): A J ( Liite 4 ) A Martinsillantie BC B Kalevalantie alikulku C / B-C C Pohjantie ylikulku C D Merituulentie P B / B-C F Kirkkojärventie B-C / C G Länsiväylä Karhusaari A / B H Kehä I Laajalahti A (B) J Vihdintie A (B) Käsilaskennat: (seutupisteet 1 3, 5 9, 48 49, Jk+ Pp- laskinten kohteet lihavoidulla tekstillä) 1 Merituulentie - Kehä II:n liittymä, länsi B B 2 Kehä II ppt - Möilimäki B U 3 Kehä I Sotaleskensilta (Hgin raja) B B 4 Leppävaaranraitti - Asemaportti C C 5 Finnoontie - Hösmärintie Ua, B B 6 Iirislahdensilta (pohj. raittiristeys) B(Ua) U 7 Länsiväylä, Helsingin raja B B 8 Soukanväylä - Kivenlahdentie B B 9 Karhusaarentie - Helsingin raja B B 12 Tapiontori, pp-tiereitit C C 13 Kuninkaankartanontie - Klippinkitie B C 14 Hansatie - Kauklahdenpuistotie B-C B-C 15 Espoonlahdenranta - Espoonlahdenkatu C C 16 Espoonl.raitti - Espoonlahdentien alik.pp-tiet C C 17 Piispansilta - Länsiväylä C C 18 Piispansilta - Suomenlahdentie C C 19 Espoonsilta - Kirkkojärventie C C 2 Siltakatu it.pää, Sunantien - Espoonportin väli C C 21 Leppävaarankadun alikulku C C 27 Espoonväylä, Iso maantie, Pitäjänportti B B 28 Kiltaraitti C C 29 Kunnarlant., Pirttimäen ulkoilum., Savupirtinkj. U U 3 Kunnarlantie - Kellonummentie U U 31 Lystimäensilta B B 32 Pohjantie - Ahertajantie C C 33 Koivu-Mankkaantie - Orionintien liittymä B B 34 Saunalahden koulu - - 35 Niipperin koulu - - 36 Niipperin koulu, Punametsä - - 46 Koivu-Mankkaantien - raitti itään B B 47 Ahertajantien länsipää, puistoraittiristeys C C 48 Pellavakaski, pohj. ulkoilutiet B U 49 Kauklahdenväylä - Tillintie B B 5 Katiskatie - rantaraitti U U 51 Melstenintie - polku itään U(B) U(B) 52 Karhusuon koulu - - Arvioitu matkan tarkoitus laskentapisteessä: A - työmatkaliikennettä B - työmatka- ja ulkoiluliikennettä C - monipuolista keskustaliikennettä U - ulkoiluliikennettä

LIITE 4 PYÖRÄILYTIETOA ESPOON SILMUKKAPISTEISTÄ VUONNA 213 Martinsillantie PISTE ( A ) Vuorokausiliikenne 1.7. 7.7.213 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 pp/vrk ma ti ke to pe la su kpl 16 14 12 1 8 6 4 2 Tuntivaihtelut ti 4.6.213 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 kpl 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Tuntivaihtelut ma 12.8.213 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 Pyöräilijämäärät Martinsillantien laskentapisteessä vuonna 213 pp/vrk 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 4.4. 7.4. 1.4. 13.4. 16.4. 19.4. 22.4. 25.4. 28.4. 1.5. 4.5. 7.5. 1.5. 13.5. 16.5. 19.5. 22.5. 25.5. 28.5. 31.5. 3.6. 6.6. 9.6. 12.6. 15.6. 18.6. 21.6. 24.6. 27.6. 3.6. 3.7. 6.7. 9.7. 12.7. 15.7. 18.7. 21.7. 24.7. 27.7. 3.7. 2.8. 5.8. 8.8. 11.8.

Kalevalantien alikulku PISTE (B) Vuorokausiliikenne 1.7. 7.7.213 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 pp/vrk ma ti ke to pe la su kpl 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Tuntivaihtelut to 16.5.213 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 klo kpl 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Tuntivaihtelut ti 25.6.213 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 klo Pyöräilijämäärät Kalevalantien laskentapisteessä vuonna 213 16 15 14 13 12 11 1 pp/vrk 9 8 7 6 5 4 3 2 1 5.4. 8.4. 11.4. 14.4. 17.4. 2.4. 23.4. 26.4. 29.4. 2.5. 5.5. 8.5. 11.5. 14.5. 17.5. 2.5. 23.5. 26.5. 29.5. 1.6. 4.6. 7.6. 1.6. 13.6. 16.6. 19.6. 22.6. 25.6. 28.6. 1.7. 4.7. 7.7. 1.7. 13.7. 16.7. 19.7. 22.7. 25.7. 28.7. 31.7. 3.8. 6.8. 9.8. 12.8.

Pohjantien ylikulku PISTE ( C ) 16 14 Vuorokausiliikenne 1.6. 16.6.213 pp/vrk 12 1 8 6 4 2 ma ti ke to pe la su Tuntivaihtelut ke 29.5.213 Tuntivaihtelut ti 13.8.213 18 14 kpl 16 14 12 1 8 kpl 12 1 8 6 6 4 2 4 2 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 klo 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 klo Pyöräilijämäärät Pohjantien laskentapisteessä vuonna 213 18 16 14 12 pp/vrk 1 8 6 4 2 5.4. 8.4. 11.4. 14.4. 17.4. 2.4. 23.4. 26.4. 29.4. 2.5. 5.5. 8.5. 11.5. 14.5. 17.5. 2.5. 23.5. 26.5. 29.5. 1.6. 4.6. 7.6. 1.6. 13.6. 16.6. 19.6. 22.6. 25.6. 28.6. 1.7. 4.7. 7.7. 1.7. 13.7. 16.7. 19.7. 22.7. 25.7. 28.7. 31.7. 3.8. 6.8. 9.8. 12.8.

Merituulentie pohj. PISTE ( D ) 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Vuorokausiliikenne 3.6. 9.6.213 pp/vrk ma ti ke to pe la su Tuntivaihtelut ti 21.5.213 Tuntivaihtelut ma 12.8.213 kpl 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 klo kpl 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 klo Pyöräilijämäärät Merituulentie pohj. laskentapisteessä vuonna 213 16 14 12 1 8 6 4 2 5.4. 8.4. 11.4. 14.4. 17.4. 2.4. 23.4. 26.4. 29.4. 2.5. 5.5. 8.5. 11.5. 14.5. 17.5. 2.5. 23.5. 26.5. 29.5. 1.6. 4.6. 7.6. 1.6. 13.6. 16.6. 19.6. 22.6. 25.6. 28.6. 1.7. 4.7. 7.7. 1.7. 13.7. 16.7. 19.7. 22.7. 25.7. 28.7. 31.7. 3.8. 6.8. 9.8. 12.8. pp/vrk

Länsiväylä - Karhusaari PISTE ( G ) Vuorokausiliikenne 1.7. 7.7.213 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 pp/vrk ma ti ke to pe la su kpl 36 32 28 24 2 16 12 8 4 Tuntivaihtelut ti 21.5.213 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 klo kpl 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Tuntivaihtelut to 11.7.213 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 klo pp/vrk 38 36 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Pyöräilijämäärät Länsiväylän silmukkapisteessä vuonna 213 19.3. 22.3. 25.3. 28.3. 31.3. 3.4. 6.4. 9.4. 12.4. 15.4. 18.4. 21.4. 24.4. 27.4. 3.4. 3.5. 6.5. 9.5. 12.5. 15.5. 18.5. 21.5. 24.5. 27.5. 3.5. 2.6. 5.6. 8.6. 11.6. 14.6. 17.6. 2.6. 23.6. 26.6. 29.6. 2.7. 5.7. 8.7. 11.7. 14.7. 17.7. 2.7. 23.7. 26.7. 29.7. 1.8. 4.8. 7.8. 1.8. 13.8.

Kirkkojärventie PISTE ( F ) 9 8 Vuorokausiliikenne 24.6. 3.6.213 pp/vrk 7 6 5 4 3 2 1 ma ti ke to pe la su kpl 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Tuntivaihtelut ti 16.7.213 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 klo kpl 8 7 6 5 4 3 2 1 Tuntivaihtelut ma 5.8.213 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 klo Pyöräilijämäärät Kirkkojärventien laskentapisteessä vuonna 213 16 14 12 1 pp/vrk 8 6 4 2 4.4. 7.4. 1.4. 13.4. 16.4. 19.4. 22.4. 25.4. 28.4. 1.5. 4.5. 7.5. 1.5. 13.5. 16.5. 19.5. 22.5. 25.5. 28.5. 31.5. 3.6. 6.6. 9.6. 12.6. 15.6. 18.6. 21.6. 24.6. 27.6. 3.6. 3.7. 6.7. 9.7. 12.7. 15.7. 18.7. 21.7. 24.7. 27.7. 3.7. 2.8. 5.8. 8.8. 11.8. 14.8.

Kehä I - Laajalahti PISTE ( H ) Vuorokausiliikenne 13.5. 19.5.213 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 pp / vrk ma ti ke to pe la su 14 Tuntivaihtelut to 25.4.213 3 Tuntivaihtelut ma 3.6.213 12 25 kpl 1 8 6 4 2 kpl 2 15 1 5 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 klo 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 klo Pyöräilijämäärät Kehä I:llä Laajalahden laskentapisteessä vuonna 213 24 22 2 18 16 14 pp/vrk 12 1 8 6 4 2 16.1. 21.1. 26.1. 31.1. 5.2. 1.2. 15.2. 2.2. 25.2. 2.3. 7.3. 12.3. 17.3. 22.3. 27.3. 1.4. 6.4. 11.4. 16.4. 21.4. 26.4. 1.5. 6.5. 11.5. 16.5. 21.5. 26.5. 31.5. 5.6. 1.6. 15.6. 2.6. 25.6. 3.6. 5.7. 1.7. 15.7. 2.7. 25.7. 3.7. 4.8. 9.8.

Vihdintie - Uusmäki PISTE ( J ) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Vuorokausiliikenne 24.6. 3.6.213 pp/vrk ma ti ke to pe la su kpl 7 6 5 4 3 Tuntivaihtelut ti 16.4.213 kpl 16 14 12 1 8 6 Tuntivaihtelut to 8.8.213 2 4 1 2 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 klo 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 klo Pyöräilijämäärät Vihdintien laskentapisteessä vuonna 213 2 18 16 14 12 pp/vrk 1 8 6 4 2 5.4. 8.4. 11.4. 14.4. 17.4. 2.4. 23.4. 26.4. 29.4. 2.5. 5.5. 8.5. 11.5. 14.5. 17.5. 2.5. 23.5. 26.5. 29.5. 1.6. 4.6. 7.6. 1.6. 13.6. 16.6. 19.6. 22.6. 25.6. 28.6. 1.7. 4.7. 7.7. 1.7. 13.7. 16.7. 19.7. 22.7. 25.7. 28.7. 31.7. 3.8. 6.8. 9.8. 12.8.

Liite 5 Espoon katuverkko = suurin arvo Arvo johdettu muista laskennoista. Kasvu 212-213 Piste 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 % kpl 1 Kirkkojärventie 8 454 8 496 7 912 7 153 7 294 7 753 7 351 7 627 7 345 7 692 7 183-7 -59 2 Finnoontie 17 23 17 396 17 39 16 956 17 293 17 755 17 94 17 476 17 613 18 944 17 466-8 -1 478 3 Kuitinmäentie 12 934 12 799 11 15 11 569 11 791 13 67 12 1 12 55 12 5 12 964 13 85 6 841 4 Matinkartanontie 14 898 13 95 13 25 12 189 13 923 12 443 13 66 14 25 12 877 14 261 15 753 1 1 492 6 Kuitinmäentie 12 7 12 449 12 279 12 218 11 956 12 931 11 2 11 83 11 45 12 29 13 137 7 847 7 Kalevalantie 16 734 17 6 16 438 16 43 16 686 15 869 16 25 16 482 16 171 17 32 17 446 1 144 8 Vanhan-Mankkaan tie 9 673 9 25 8 755 8 317 8 4 9 9 8 247 8 168 9 46 8 355 8 241-1 -114 9 Mankkaantie 11 761 11 582 1 735 1 497 1 531 1 69 1 362 1 77 11 367 1 928 1 513-4 -415 1 Nihtisillantie 9 216 1 541 1 947 11 939 12 189 12 139 12 55 12 876 11 926 11 32 1 699-5 -63 11 Kauniaistentie 13 651 13 948 13 4 13 29 13 197 12 93 12 475 12 261 12 486 12 845 11 859-8 -986 12 Espoontie 15 216 15 755 16 15 16 319 17 548 17 891 18 356 17 718 18 598 18 495 18 666 1 171 13 Uuskartanontie 5 876 5 759 5 737 5 556 5 595 5 677 5 617 5 435 5 659 5 2 5 398 4 198 14 Westendintie 3 163 3 22 3 227 3 135 3 334 3 6 3 5 3 9 2 832 3 228 3 98-4 -13 15 Tapiolantie 9 4 9 351 8 666 8 826 8 843 8 237 8 499 7 922 7 65 6 467 6 491 24 16 Koivu-Mankkaan tie 7 579 7 744 7 493 8 43 8 633 8 418 8 847 8 426 9 71 9 167 9 55 4 383 17 Lähderannantie 11 82 11 725 11 114 1 954 11 428 1 96 11 2 11 272 11 311 11 167 11 211 44 18 Kirkkokatu 7 992 8 76 9 298 1 764 11 2 11 437 11 26 11 92 11 675 11 84 11 975 1 135 19 Friisinkalliontie 5 673 5 731 6 279 6 23 5 836 5 87 5 689 5 482 5 663 5 547 4 838-13 -79 2 Kokinkyläntie 4 561 4 243 4 79 4 15 4 82 4 97 4 184 4 177 4 373 4 694 4 498-4 -196 22 Tapiolantie 1 97 11 22 1 728 1 358 1 694 1 436 1 367 9 458 9 428 8 274 8 192-1 -82 23 Kaitaantie 7 863 7 61 7 599 7 227 7 317 7 64 7 119 7 424 7 256 7 16 7 153 1 47 24 Nöykkiönkatu 8 122 8 223 7 65 7 69 8 198 9 34 8 784 8 715 9 249 9 225 9 339 1 114 25 Puolarintie 7 338 7 22 8 129 7 531 7 31 7 528 7 32 7 248 7 26 7 4 7 16-3 -24 26 Olarinluoma 7 611 6 353 6 496 6 77 5 92 5 99 6 34 5 961 5 842-2 -119 27 Haukilahdenkatu 8 388 8 532 8 14 8 45 8 775 8 664 9 34 8 927 8 622 9 192 9 36-2 -156 28 Vantinportti 2 948 3 33 3 418 3 312 3 476 3 52 4 142 4 95-1 -47 29 Merituulentie 11 25 11 136 1 872 11 234 11 594 11 222 1 79 1 93 9 951 8 825 8 655-2 -17 31 Rastaalantie 11 8 12 166 12 684 12 994 12 5 11 657 12 162 12 25 12 288 12 47 12 169-2 -238 32 Mankkaanlaaksontie 9 211 9 466 9 31 9 52 9 467 9 75 9 519 9 135 9 379 8 679 9 256 7 577 34 Pohjantie 15 26 14 626 13 673 14 68 13 8 12 95 12 94 12 988 48 35 Matinkatu 11 495 1 815 1 312 1 926 1 777 1 12 1 946 1 774 11 37 11 198 13 843 24 2 645 36 Martinsillantie 7 99 7 891 7 779 7 76 7 678 7 725 7 23 7 42 6 928 6 643 7 36 6 393 37 Finnoontie 16 336 14 426 13 575 13 892 15 125 15 382 15 527 15 522 15 526 12 29 15 426 26 3 136 38 Turvesuontie 7 429 7 333 6 732 6 899 7 99 6 715 6 994 7 431 7 3 6 187 6 259 1 72 39 Etelätuulentie 13 688 13 722 12 716 13 214 14 158 12 874 12 8 12 5 12 74 14 471 13 87-4 -61 4 Kolkekannaksentie 8 653 8 228 8 43 8 693 8 666 8 692 8 618 8 859 9 264 9 67 8 976-1 -91 43 Hauenkalliontie 6 641 7 4 6 872 6 752 7 534 7 452 8 89 7 956 8 73 8 781 7 577-14 -1 24 44 Lintuvaarantie 1 341 1 415 1 22 1 23 1 441 1 712 1 347 1 469 1 388 9 674 8 888-8 -786 45 Mankkaanlaaksontie 13 515 12 946 14 13 345 13 595 13 777 13 811 13 948 13 997 49 46 Ylismäentie 13 83 12 619 12 199 12 136 12 11 387 12 37 12 11 11 812 12 17 12 112 1 95 47 Kalastajantie 6 31 6 171 5 786 5 762 5 887 6 191 6 5 6 391 6 138 6 762 7 826 16 1 64 48 Espoonväylä 16 861 17 15 16 717 16 25 16 6 16 638 16 73 16 271 16 583 17 58 16 598-3 -46 49 Olarinkatu 8 347 8 43 7 97 8 1 7 71 7 361 8 29 8 182 7 857 8 94 7 97-2 -124 SL-199 Merituulentie 22 23 22 988 22 438 22 7 23 358 23 612 21 533 2 667 22 933 22 55 23 154 3 64 Yhteiset pisteet 443 311 41 329 374 945 443 125 441 122 438 224 435 321 456 75 455 579 459 244,8 3 665

Liite 5 Valtion tiet = suurin arvo Arvo johdettu muista laskennoista. Kasvu 212-213 Piste 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 % kpl SL-11 Länsiväylä 7 722 72 924 72 884 72 5 73 965 72 744 71 772 7 166 7 466 7 369 71 78 2 1 411 SL-12 Länsiväylä 27 773 28 952 29 265 3 127 3 415 28 856 3 22 3 55 29 546 29 39 31 142 7 2 13 52+53 Länsiväylä 45 996 48 728 48 134 48 76 49 897 47 16 49 883 5 231 5 819 5 8 53 6 6 2 8 54+55 Länsiväylä 6 797 63 751 63 875 64 2 65 159 62 7 66 526 67 695 66 77 66 5 66 578 1 528 56+57 Länsiväylä 53 129 56 795 54 943 54 918 57 5 54 749 54 644 56 174 54 737 55 589 56 654 2 1 65 SL-13 Turunväylä 36 629 36 5 36 5 36 72 37 262 37 683 38 115 38 5 39 4 38 411 37 638-2 -773 SL-139 Turunväylä 38 77 4 15 4 52 43 21 44 985 45 262 46 144 47 522 47 835 47 361 46 938-1 -423 SL-144 Turunväylä 63 678 65 33 66 9 67 191 67 96 67 12 68 543 69 74 77 56 79 636 3 2 58 SL-167 Turunväylä 52 63 55 827 58 23 59 447 61 93 61 527 62 451 63 382 64 319 65 495 64 688-1 -87 SL-175 Turunväylä 38 896 39 374 1 478 SL-191 Turunväylä 36 655 37 549 38 34 4 487 41 776 41 733 42 814 44 161 44 623 44 288 43 552-2 -736 16+17 Turunväylä 42 687 44 83 44 772 45 616 47 42 48 55 48 21 48 55 49 26 47 938 47 394-1 -544 SL-138 Vihdintie 1 757 11 98 1 864 11 335 11 271 11 12 11 91 11 543 11 3 11 499 12 184 6 685 94 Vihdintie 4 519 4 81 4 73 4 855 5 31 5 141 4 581 4 826 4 747 4 694 4 781 2 87 72 Turuntie 8 562 8 557 8 89 8 781 9 136 9 27 8 925 9 349 9 389 9 446 9 371-1 -75 Hgin raja Turuntie 15 828 15 33 15 368 15 66 14 135 15 396 14 842 14 138 13 878 13 249 12 39-7 -94 73 Turuntie 1 98 1 641 1 953 1 916 11 34 11 391 1 975 11 711 11 431 11 653 11 657 4 74 Turuntie 18 256 18 733 19 372 19 328 19 325 2 142 19 787 2 3 18 96 18 42 17 85-1 -192 76+77 Turuntie 28 61 29 119 3 21 3 674 3 622 29 764 29 322 31 51 29 63 29 353 28 523-3 -83 78 Turuntie 17 43 17 766 18 1 17 615 17 52 18 26 17 368 18 468 17 9 18 42 18 227 1 185 79 Turuntie 13 158 12 934 13 481 12 431 12 832 12 231 11 282 11 199-1 -83 SL-116 Kehä I 72 899 74 257 76 674 76 96 78 45 75 71 74 933 76 79 5 77 78 1 1 SL-126 Kehä I 65 352 66 456 68 121 69 825 71 223 66 715 71 392 72 979 76 573 81 157 82 931 2 1 774 81+82 Kehä I 45 168 46 429 47 15 47 19 47 1 45 92 45 659 46 233 49 619 47 244 45 3-4 -1 944 83+84 Kehä I 27 88 28 56 28 876 29 137 29 193 28 165 28 243 28 44 29 69 3 947 3 56-1 -441 85 Kivenlahdentie 11 995 9 924 9 819 9 84 1 23 1 823 1 363 1 853 11 472 11 651 1 372-11 -1 279 86+87 Soukanväylä 17 14 18 794 19 18 399 18 97 18 44 17 417 17 59 18 17 793 19 159 8 1 366 89 Pitkäjärventie 11 993 12 344 12 157 11 761 11 422 11 418 1 89 1 957 1 464 9 314 8 791-6 -523 9 Kauklahdenväylä 11 456 11 968 11 853 11 935 12 644 12 81 12 829 13 23 14 83 13 569 13 79 1 14 SL-118 Karhusaarentie 37 333 37 158 36 57 37 629 36 591 36 84 36 911 37 187 38 539 37 738-2 -81 91 Karhusaarentie 18 915 19 135 18 471 18 492 18 677 18 889 18 154 18 55 19 225 17 42 16 735-2 -37 97 Karhusaarentie 16 387 16 984 16 96 17 346 17 617 17 818 16 66 16 366-1 -24 95 Nupurintie 2 497 2 376 2 537 2 626 2 337 2 525 2 476 2 57 2 623 2 836 2 811-1 -25 SL-125 Kehä III 21 719 22 734 22 699 22 96 23 141 23 787 24 571 25 538 25 588 25 836 25 793 - -43 SL-14 Kehä III 4 1 4 894 41 476 43 236 44 946 46 126 44 623 45 527 45 619 45 963 47 187 3 1 224 SL-168 Kehä III 41 43 45 245 45 853 49 56 5 5 51 47 62 49 73 47 972 5 49 51 32 2 812 SL-183 Kehä III 42 562 96 Kehä III 1 362 11 149 11 311 11 324 11 52 11 9 11 246 11 593 11 327 12 35 12 38-2 -267 SL-143 Jorvaksentie 17 915 17 864 17 874 18 256 18 175 17 477 18 325 18 2 18 18 433 18 39-1 -124 12 Espoonväylä 16 3 16 39 16 33 15 578 16 676 17 6 18 15 18 58 17 937 17 35 16 314-6 -1 36 SL-162 Kehä II 41 827 44 565 45 195 46 998 48 674 48 442 49 331 49 233 51 13 5 495 54 49 7 3 554 SL-163 Kehä II 52 215 55 44 55 62 56 342 58 929 59 2 6 296 6 547 62 42 61 87 62 932 2 1 125 15 Kehä II 15 23 16 17 15 587 15 896 16 16 19 14 967 16 456 15 755 14 74 14 96 2 256 Yhteiset pisteet 1 237 976 1 276 413 1 293 722 1 32 511 1 35 29 1 314 259 1 335 333 1 363 742 1 43 27 1 414 11,8 1 984 1 251 225 Kadut ja tiet yhteensä 1 681 287 1 686 742 1 668 667 1 763 636 1 746 151 1 752 483 1 77 654 1 819 817 1 858 66 1 873 255,8 14 649

Salmijärvi Mylly-Majalampi Majalampi LAKISTO Vaakkoi Pyyslampi KEIMOLA Tuhkuri Suolikas Iso-Antias Saarijärvi LAHNUS LUUKKI Ruuhijärvi VELSKOLA Haukkalampi Luukinjärvi Vääräjärvi Orajärvi Urja KALAJÄRVI Kalajärvi Kattilajärvi Velskolan Pitkäjärvi NUUKSIO RÖYLÄ PERUSMÄKI Siikajärvi MARTINLAAKSO SIIKAJÄRVI NIIPPERI Heinäslampi MYYRMÄKI Nuuksion Pitkäjärvi Sahajärvi BODOM KUNNARLA VANHAKARTANO Bodominjärvi Pitkäjärvi VANHA-NUUKSIO Matalajärvi Liite 7 Kolmperä KOLMPERÄ HÖGNÄS JÄRVENPERÄ LAAKSOLAHTI LINTUVAARA KONALA Nupurinjärvi ÄMMÄSSUO NUPURI Lippajärvi KARAKALLIO LIPPAJÄRVI VIHERLAAKSO KARHUSUO KILO GUMBÖLE KARVASMÄKI LEPPÄVAARA KAUNIAINEN MUURALA Loojärvi SEPÄNKYLÄ ESPOON KESKUS ESPOONKARTANO Laajalahti LAAJALAHTI KAUPUNGINKALLIO KUURINNIITTY MANKKAA KAUKLAHTI POHJOISTAPIOLA HENTTAA Vitträsk OTANIEMI VANTTILA LUOMA LATOKASKI TAPIOLA KURTTILA NIITTYKUMPU OLARI Luomanselkä Bastvikfjärden MASALA WESTEND SAUNALAHTI HAUKILAHTI NÖYKKIÖ MATINKYLÄ Espoonlahti Stensvikfjärden Linholmsfjärden ESPOONLAHTI KAITAA Miessaarenselkä Finnträsk SOUKKA Ryssjeholmsfjärden JORVAS Selitys LIITE 7 = moottoritie = kehätie = pääkatu = kokoojakatu, paikallinen katu, asuntokatu Liikenteen keskimääräinen kasvu 212-213 +,8 % Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne syksyllä 213 Björköfjärden Norra fladet Moisöfjärden SUVISAARISTO Espoon Kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö

Salmijärvi Mylly-Majalampi Majalampi LAKISTO Vaakkoi Pyyslampi KEIMOLA Tuhkuri Suolikas Iso-Antias Saarijärvi LAHNUS LUUKKI Ruuhijärvi VELSKOLA Haukkalampi Luukinjärvi Vääräjärvi Liite 8 Orajärvi Urja KALAJÄRVI Kalajärvi Kattilajärvi Velskolan Pitkäjärvi NUUKSIO RÖYLÄ PERUSMÄKI Siikajärvi MARTINLAAKSO SIIKAJÄRVI NIIPPERI Heinäslampi MYYRMÄKI Nuuksion Pitkäjärvi Sahajärvi KUNNARLA BODOM VANHAKARTANO Bodominjärvi Pitkäjärvi VANHA-NUUKSIO Matalajärvi Kolmperä HÖGNÄS KOLMPERÄ JÄRVENPERÄ LAAKSOLAHTI LINTUVAARA KONALA Nupurinjärvi ÄMMÄSSUO NUPURI Lippajärvi KARAKALLIO LIPPAJÄRVI VIHERLAAKSO KARHUSUO KILO GUMBÖLE KARVASMÄKI LEPPÄVAARA KAUNIAINEN MUURALA Loojärvi SEPÄNKYLÄ ESPOON KESKUS ESPOONKARTANO Laajalahti LAAJALAHTI KAUPUNGINKALLIO KUURINNIITTY MANKKAA KAUKLAHTI POHJOISTAPIOLA HENTTAA Vitträsk OTANIEMI VANTTILA LUOMA LATOKASKI TAPIOLA KURTTILA NIITTYKUMPU OLARI Luomanselkä Bastvikfjärden MASALA WESTEND SAUNALAHTI HAUKILAHTI NÖYKKIÖ MATINKYLÄ Espoonlahti Stensvikfjärden Linholmsfjärden ESPOONLAHTI KAITAA Miessaarenselkä Finnträsk SOUKKA Ryssjeholmsfjärden JORVAS Selitys = moottoritie = kehätie = pääkatu = kokoojakatu, paikallinen katu, asuntokatu Raskaan liikenteen keskimääräinen kasvu +,3 % LIITE 8 Raskaan liikenteen määrä sekä %-osuus keskimääräisestä arkivuorokausiliikenteestä syksyllä 213 Björköfjärden Norra fladet Moisöfjärden SUVISAARISTO Espoon Kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö

Salmijärvi Mylly-Majalampi Majalampi LAKISTO Vaakkoi Pyyslampi KEIMOLA Tuhkuri Suolikas Iso-Antias Saarijärvi LAHNUS LUUKKI Ruuhijärvi VELSKOLA Haukkalampi Luukinjärvi Liite 9 Vääräjärvi Orajärvi Urja KALAJÄRVI Kalajärvi Kattilajärvi Velskolan Pitkäjärvi NUUKSIO RÖYLÄ PERUSMÄKI Siikajärvi MARTINLAAKSO SIIKAJÄRVI NIIPPERI Heinäslampi MYYRMÄKI Nuuksion Pitkäjärvi Sahajärvi BODOM KUNNARLA VANHAKARTANO Bodominjärvi Pitkäjärvi VANHA-NUUKSIO Matalajärvi Kolmperä HÖGNÄS KOLMPERÄ JÄRVENPERÄ LAAKSOLAHTI LINTUVAARA KONALA Nupurinjärvi ÄMMÄSSUO NUPURI Lippajärvi KARAKALLIO LIPPAJÄRVI VIHERLAAKSO KARHUSUO KILO GUMBÖLE KARVASMÄKI LEPPÄVAARA KAUNIAINEN MUURALA Loojärvi SEPÄNKYLÄ ESPOON KESKUS ESPOONKARTANO Laajalahti LAAJALAHTI KAUPUNGINKALLIO KUURINNIITTY MANKKAA KAUKLAHTI POHJOISTAPIOLA HENTTAA Vitträsk OTANIEMI VANTTILA LUOMA LATOKASKI TAPIOLA KURTTILA NIITTYKUMPU OLARI Luomanselkä Bastvikfjärden MASALA WESTEND SAUNALAHTI HAUKILAHTI NÖYKKIÖ MATINKYLÄ Espoonlahti Stensvikfjärden Linholmsfjärden ESPOONLAHTI KAITAA Miessaarenselkä Finnträsk SOUKKA Ryssjeholmsfjärden JORVAS LIITE 9 Selitys Keskimääräisen arkivuorokausiliikenteen muutokset syksystä 212 syksyyn 213 = kasvu 1 kpl = vähennys 1 kpl Björköfjärden Norra fladet Moisöfjärden SUVISAARISTO Espoon Kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö

LIITE 1 LIITTYMÄLASKENTOJEN TULOKSET 213 Liittymäsivun luentaohje A - Liittymän nimi ja numero. B - Laskentapäivän aamu- ja iltahuipputuntien tai koko vuorokauden moottoriajoneuvomäärä suunnittain poikkileikkauksina. C - Laskentapäivän aamu- ja iltahuipputuntien alkuaika ja moottoriajoneuvomäärä suunnittain. D - Laskentakohteen kartta suuntanumeroin. E - Valokuva liittymästä F - Viimeisimpien laskentojen laskentapäivämäärä ja huipputunnin alkamisaika sekä moottoriajoneuvomäärä suunnittain aamu- ja iltahuipputunnin (AHT ja IHT) aikana. Lasketut liittymät liittymänumeroin on esitetty kuvassa 2.

A B Valo-ohjattu C D E LIITTYMÄSIVUN LUENTAOHJE F

Liikennelaskennat 213 Karapellontie - Karapellontie 132 moottoriajoneuvoa / aht moottoriajoneuvoa / iht Valo-ohjaamaton 1 1 Nopeusrajoitus AHTK=,97 AHT%= 18,7 IHT%= 18,2 664 129 IHTK=,85 4 535 2 4 52 2 195 3 RA%= 5,7 aamuhuipputunti 8:- iltahuipputunti 15:3- ARA%= 6,6 IRA%= 6,5 summa 3 92 41 125 168 352 86 32 5 2 muutos-% v. 8-12 ##### 43 34 78 42 yhteensä 73 yhteensä 71 Vuorokausiliikenne 66 61 648 128 19 3 62 582 4 KARTTA 5 km/h 3 2 3 2 1-98 - -2-4 -6-8 -12-13 Välityskykytarkastelu (Synchro) Viimeisimmät liikennelaskennat SUUNTA 1 2 3 4 VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. TI 28.5.213 VRK 8:- AHT 32 125 43 34 41 86 15:3- IHT 2 352 78 42 168 5

Liikennelaskennat 213 Tunnelitie - Kauniaistentie 31 moottoriajoneuvoa / aht moottoriajoneuvoa / iht Valo-ohjattu 1 1 Nopeusrajoitus 931 988 AHTK=,92 625 184 184 IHTK=,9 4 441 2 4 556 2 747 1188 912 356 356 632 1188 4 km/h AHT%= 7,8 IHT%= 8,8 3 RA%= 4, aamuhuipputunti 7:3- iltahuipputunti 16:15- ARA%= 5,8 77 542 178 252 IRA%= 3,8 17 25 178 38 summa 17 548 362 79 192 364 muutos-% v. 8-12 ##### yhteensä 1372 yhteensä 1544 Vuorokausiliikenne 3 KARTTA 3 2 VALOKUVA 1-2 -4-6 -8-12 -13 Viimeisimmät liikennelaskennat SUUNTA 1 2 3 4 VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. TI 21.5.213 VRK 7:3- AHT 542 77 79 25 17 362 16:15- IHT 252 178 364 38 178 192 TI 25.9.212 VRK 4 74 1 586 3 27 3 913 1 929 3 12 7:45- AHT 54 73 92 185 127 325 16:- IHT 274 15 391 441 196 187 TO 23.1.28 VRK 5 132 1 411 2 334 3 975 2 345 3 84 7:45 AHT 58 61 74 213 133 357 16:- IHT 376 19 329 576 272 417

Liikennelaskennat 213 Tunnelitie - Asematie 32 moottoriajoneuvoa / aht 1 moottoriajoneuvoa / iht 1 Valo-ohjaamaton Nopeusrajoitus AHTK=,88 IHTK=,92 AHT%= 8,6 IHT%= 9,8 115 RA%= 3,9 aamuhuipputunti 7:45- iltahuipputunti 16:15- ARA%= 3,8 IRA%= 3,2 summa 14 797 14 15 87 141 585 89 371 18 muutos-% v. 8-12 ##### 275 83 68 14 yhteensä 1277 yhteensä 1455 Vuorokausiliikenne 417 4 245 2 4 228 2 86 132 3 172 127 979 1227 3 476 248 KARTTA 4 km/h 3 2 VALOKUVA 1-98 - -2-4 -6-8 -12-13 Välityskykytarkastelu (Synchro) Viimeisimmät liikennelaskennat SUUNTA 1 2 3 4 VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. TI 21.5.213 VRK 7:45- AHT 89 15 275 83 14 585 16:15- IHT 18 141 68 14 87 371 TO 23.1.28 VRK 1434 1345 4981 144 134 5788 7:3 AHT 15 111 291 93 166 675 16:3- IHT 132 151 583 154 91 362 TI 5.1.26 VRK 1273 1195 5426 1491 1366 5964 7:3 AHT 123 129 347 99 172 696 16:3- IHT 12 12 563 167 7 359

Liikennelaskennat 213 Asematie - Bembölentie 33 moottoriajoneuvoa / aht 1 moottoriajoneuvoa / iht 1 Valo-ohjaamaton Nopeusrajoitus 441 479 AHTK=,83 49 392 IHTK=,94 4 2 397 45 4 439 4 2 5 km/h AHT%= 7,9 IHT%= 8,5 348 74 3 RA%= 4,3 aamuhuipputunti 8:- iltahuipputunti 16:- ARA%= 4,4 23 269 27 158 IRA%= 3,3 26 13 summa 9 944 22 135 kasvu-% v. 8-12 ##### 128 123 23 281 yhteensä 789 yhteensä 844 Vuorokausiliikenne 365 84 3 KARTTA 3 2 VALOKUVA 1-2 -4-6 -8-12 -13 Välityskykytarkastelu (Synchro) Viimeisimmät liikennelaskennat SUUNTA 1 2 3 4 VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. KE 22.5.213 VRK 8:- AHT 269 23 128 123 26 22 16:- IHT 158 27 23 281 13 135 TO 23.1.28 VRK 2 96 185 1 989 2 24 121 2 647 7:3 AHT 328 8 136 94 6 285 16:3- IHT 196 18 167 26 6 161 TI 5.1.26 VRK 2 861 228 2 96 2 331 132 2 579 7:3 AHT 311 35 162 137 22 263 16:15- IHT 149 11 162 25 3 15

Liikennelaskennat 213 Bredantie - Bredanportti - Mikael Lybeckintie 34 moottoriajoneuvoa / aht 1 moottoriajoneuvoa / iht 1 Valo-ohjaamaton Nopeusrajoitus 12 13 AHTK=,57 IHTK=,9 AHT%= 7,4 IHT%= 9,2 31 1 111 RA%= 3,4 aamuhuipputunti 7:45- iltahuipputunti 16:- ARA%= 18,7 62 4 1 71 4 IRA%= 14,3 1 4 1 9 summa 3 494 1 2 11 7 11 59 8 86 muutos-% v. 8-12 ##### 7 49 48 6 44 74 yhteensä 257 yhteensä 322 Vuorokausiliikenne 8 127 4 12 2 4 18 2 18 236 3 17 34 2 14 115 289 3 13 191 16 4 KARTTA 3 1 4 km/h 2 3 2 1-98 - -2-4 -6-8 -12-13 Välityskykytarkastelu (Synchro) Viimeisimmät liikennelaskennat SUUNTA 1 2 3 4 VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. KE 22.5.213 VRK 7:45- AHT 4 62 59 2 4 7 49 48 1 1 11 16:- IHT 4 71 1 86 7 9 6 44 74 1 11 8 KE 26.9.212 VRK 7:3- AHT 1 83 6 1 16 11 5 8 1 5 16:15- IHT 1 24 18 8 54

Liikennelaskennat 213 Asematie - Kavallintie 36 moottoriajoneuvoa / aht 1 moottoriajoneuvoa / iht 1 Valo-ohjaamaton Nopeusrajoitus 16 113 AHTK=,77 IHTK=,93 1167 87 73 1153 4 18 2 4 1146 2 1197 51 51 62 128 4 km/h AHT%= 9,4 IHT%= 9,5 3 RA%= 2,5 aamuhuipputunti 8:- iltahuipputunti 16:- ARA%= 3,9 46 37 23 23 IRA%= 3,7 41 36 28 39 summa 13 215 697 383 446 7 muutos-% v. 8-12 ##### 3 4 KARTTA 1 2 yhteensä 124 yhteensä 1259 Vuorokausiliikenne 3 2 1-98 - -2-4 -6-8 -12-13 Välityskykytarkastelu (Synchro) Viimeisimmät liikennelaskennat SUUNTA 1 2 3 4 VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. TI 21.5.213 VRK 8:- AHT 37 46 383 36 41 697 16:- IHT 23 23 7 39 28 446

Liikennelaskennat 213 Kauklahdenväylä - Hansatie 524 moottoriajoneuvoa / aht moottoriajoneuvoa / iht Valo-ohjattu 1 1 Nopeusrajoitus 1258 1456 AHTK=,95 IHTK=,97 4 2 AHT%= 11,7 IHT%= 13,8 RA%= 6,9 aamuhuipputunti 7:3- iltahuipputunti 15:3- ARA%= 3,5 621 112 498 68 IRA%= 2,8 1 63 91 summa 11 738 66 81 muutos-% v. 8-12 ##### 461 53 1 799 77 yhteensä 1377 yhteensä 1615 Vuorokausiliikenne 3 1 1 182 121 3 175 294 119 1 1297 159 4 2 1 1456 3 317 158 1 2 4 KARTTA 5 km/h 3 2 1-98 - -2-4 -6-8 -12-13 Välityskykytarkastelu (Synchro) Viimeisimmät liikennelaskennat SUUNTA 1 2 3 4 VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. TI 21.5.213 VRK 7:3- AHT 112 621 66 63 461 53 1 15:3- IHT 68 498 81 91 1 799 77

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 2 / 214 Liikenne Espoossa 213 14 Autot 31.12.197 213 6 Autotiheys 31.12.197 213 12 1 8 6 4 5 4 3 2 2 1 7 74 78 82 86 9 94 98 2 6 1 7 74 78 82 86 9 94 98 2 6 1 1 Liikennemäärien vuosikasvu 1977 213 3 Liikennemäärien kasvu 1977 213 % 8 6 4 2 2 Indeksi 25 2 15 1 5 4 77 81 85 89 93 97 1 5 9 13 77 81 85 89 93 97 1 5 9 13 1 2 1 Liikenneonnettomuudet 197 213 Onnettomuudet yhteensä Henkilövahingot 25 2 Liikenneonnettomuuksissa kuolleet 197 213 8 15 6 4 1 2 5 7 74 78 82 86 9 94 98 2 6 1 7 74 78 82 86 9 94 98 2 6 1