Opetussuunnitelma on laadittu Opetushallituksen nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden 2003 mukaisesti.

1 KUHMON YHTEISLUKIO OPETUSSUUNNITELMA 2005 Opetussuunnitelma on laadittu Opetushallituksen nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden 2003 mukaisesti. Opetussuunnitelma on hyväksytty Kainuun maakunta kuntayhtymän koulutuslautakunnassa 19.5.2005 Koulukohtainen opetussuunnitelma on hyväksytty valmisteluvaiheessa Kuhmon yhteislukion opettajakokouksessa 3.11.2004 Kuhmon kaupungin sivistyslautakunnassa 16.11.2004/ 117 Opetussuunnitelma otetaan käyttöön asteittain 1.8.2005 lukien yhdessä uuden tuntijaon (valtioneuvoston asetus 955/2002) kanssa.

SISÄLLYSLUETTELO 2 1 OPETUSSUUNNITELMA 5 Opetussuunnitelman sisältö 6 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ, KOULUN TOIMINTA-AJATUS, ARVOPERUSTA 7 2.1. Lukiokoulutuksen tehtävä 7 Kuhmon yhteislukion toiminta-ajatus 8 Strategia 8 Haluttu tulevaisuus 8 2.2. Arvoperusta 9 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 10 3.1. Oppimiskäsitys 10 3.2 Opiskeluympäristö ja menetelmät 10 3.3 Toimintakulttuuri 11 3.4. Opintojen rakenne 13 3.5 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 13 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 14 4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 14 4.2 Ohjauksen järjestäminen 15 4.3 Opiskelijahuolto 16 4.4 Opiskelun erityinen tuki 18 4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 19 5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 21 5.1.1 Opetuksen yleiset tavoitteet 21 5.1.2 Tuntijako 22 Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako 5.1.3 Kieliohjelma 23 5.2 Aihekokonaisuudet 25 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 33 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 33 5.3.6 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä 41 5.4 Toinen kotimainen kieli 46 5.5 Vieraat kielet 49 5.6 Matematiikka 56 5.7 Biologia 68 5.8 Maantiede 77 5.9 Fysiikka 84 5.10 Kemia 89 2

5.11 Uskonto 93 5.11.1 Evankelis-luterilainen uskonto 94 5.11.2 Ortodoksinen uskonto 99 5.11.3 Muut uskonnot 101 5.12 Elämänkatsomustieto 101 5.13 Filosofia 106 5.14 Historia 109 5.15 Yhteiskuntaoppi 117 5.16 Psykologia 122 5.17 Musiikki 127 5.17.1 Musiikki yleislinjalla 128 5.17.2 Musiikkilinjan opetussuunnitelma 130 Musiikkilinjan toiminta-ajatus ja tehtävä 130 Opiskelu musiikkilinjalla 131 Musiikkilinjan suorittaminen 131 Musiikkikurssit ja suoritusaikataulu 131 Opintosuoritusten korvaaminen ja hyväksilukeminen 132 Musiikkilinjan kurssit 133 Pakolliset kurssit 133 Syventävät kurssit 134 Syventävät kurssikokonaisuudet 135 Soveltavat kurssit 137 5.18 Kuvataide 138 5.19 Liikunta 143 5.20 Terveystieto 147 5.21 Opinto-ohjaus 151 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 154 6.1 Arvioinnin tavoitteet 154 6.2 Kurssisuorituksen arviointi 154 6.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi 161 6.4 Lukion oppimäärän suoritus 162 6.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot 163 7 YHTEISTYÖ 165 7.1 Ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa 7.2 Kansainvälinen toiminta ja koulujen välinen yhteistyö 7.3 Yhteistyötä Kuhmossa 8 TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI 166 3

4 Liitteet Kielen opiskelun mahdollisuuksia kuvaava kaavio Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) Nuorten lukiokoulutus / Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi

5 1 OPETUSSUUNNITELMA Kuhmon yhteislukion opetussuunnitelma perustuu seuraaviin säädöksiin ja asiakirjoihin: lukiolaki ja -asetus valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma lukioasetuksen 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opetussuunnitelman pohjalta lukio laatii lukuvuosittaisen suunnitelman opetuksen käytännön järjestämisestä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa lukion opetussuunnitelman sekä lukuvuosittaisen suunnitelman pohjalta. Koulutuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman ennen sen käyttöönottoa. Valtakunnallisiin perusteisiin ja tuntijakoon perustuvaan opetussuunnitelmaan sisältyy Kainuun maakunnallinen osa sekä Kuhmon yhteislukion koulukohtaiset kuvaukset ja painotukset. Maakunnallinen osa esitetään kehystettynä. Maakunnallisesti määriteltäviä asioita ovat arvopohja, aihekokonaisuudet, opiskelijan oppimisen arviointi, oppilaitoksen toiminnan arviointi, minkä lisäksi opetussuunnitelma sisältää myös maakunnallisia kursseja ja oppiainekohtaisia painotuksia. Kuhmon yhteislukion koulukohtainen osa esitetään kursivoituna ja koulun logolla merkittynä. Kuhmon yhteislukion opetussuunnitelmaan sisältyy opetuksen koulukohtainen painottaminen musiikkiin (musiikkilinja).

6 Musiikkiin painottuva kurssitarjonta perustuu Kuhmon kaupungin sivistyslautakunnan 25.7.2000/ 125 tekemään päätökseen musiikkilinjan toiminnan käynnistämisestä ja tuolloin hyväksymään ja 6.2.2001 täydentämään musiikkilinjan opetussuunnitelmaan. Musiikkilinjalla noudatetaan toistaiseksi nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijakoa. Kuhmon yhteislukiossa annetaan myös aikuisille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden ja tuntijaon mukaista opetusta. Aikuisten lukioopetus toteutetaan Kainuun lukioiden maakunnallisen aikuislukion opetussuunnitelman mukaisesti. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Lukion opetussuunnitelma sisältää seuraavat osat: toiminta-ajatus ja arvopainotukset toimintakulttuurin pääpiirteet, opiskeluympäristö ja työtavat ohjaustyön suunnitelma eheyttäminen ja aihekokonaisuudet tuntijako kieliohjelma tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain itsenäisen opiskelun periaatteet tietostrategia yhteistyö huoltajien kanssa yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus kieli- ja kulttuuriryhmien opetus opiskelijahuolto opiskelijan oppimisen arviointi toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Opetussuunnitelman sisältää kaikkien kurssien kuvaukset. Myös soveltavien kurssien tavoitteet ja sisällöt määritellään opetussuunnitelmassa. Myös lukion järjestämä etäopetus ja mahdollisuus suorittaa lukiodiplomeita määritellään tässä opetussuunnitelmassa.

7 2. Lukiokoulutuksen tehtävä, koulun toiminta-ajatus ja arvoperusta Lukiokoulutuksen tehtävä Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää Valtioneuvoston 14.11.2002 lukiokoulutuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun asetuksen mukaisesti. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä. Lukio antaa valmiuksia vastata muuttuvan yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opetuksella tuetaan opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustetaan opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Koulun toiminnan lähtökohtia ovat: - elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen - luonnon ja kulttuurin monimuotoisuuden kunnioittaminen - kasvu aikuisen vastuuseen itsestä, muista, elinympäristöstä ja yhteiskunnasta - aktiivinen osallisuus opiskeluyhteisössä ja yhteiskunnassa, kansallisesti ja kansainvälisesti - hyvien tapojen omaksuminen - tietoisuus omasta kulttuuri-identiteetistä ja persoonallisesta erityislaadusta - jatko-opintojen, kansalaisena toimimisen ja laadukkaan elämän edellyttämä hyvä yleissivistys - hyvät tietoyhteiskuntataidot - yhteistyötaidot - harjaantuminen monipuolisessa itseilmaisussa ja vuorovaikutustaidoissa - esteettisten elämysten ja kokemusten tarjoaminen - oppimaan oppiminen: opiskelutaitojen kehittyminen ja arviointi; kyky tehdä valintoja; elinikäisen oppimisen merkityksen sisäistäminen - valmiudet löytää oma paikka yhteiskunnassa ja työelämässä

8 Kuhmon yhteislukio tarjoaa hyvän yleissivistyksen lisäksi mahdollisuuden erikoistua musiikkiin. Lukiossa pyritään erityisesti siihen, että opiskelijalle rakentuu luja luottamus menestymiseen jatko-opinnoissa ja elämässä. Koulussa korostetaan mahdollisuutta haasteellisiin, monipuolisiin ja yksilöllisiin opintoihin ja kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijoiden ohjaamiseen ja tukemiseen pyrkimyksenä se, että kaikki kouluun tulleet opiskelijat voisivat toteuttaa tavoitteensa ja valmistua lukiosta ylioppilaina. KUHMON YHTEISLUKION TOIMINTA-AJATUS Kuhmon yhteislukio on musiikki- ja luontokaupungin konstailematon peruslukio, jossa nuorille tarjotaan hyvä yleissivistys, mahdollisuus erikoistua musiikkiin sekä luja luottamus menestymiseen jatko-opinnoissa ja elämässä. STRATEGIA * kaikki lukioon haluavat otetaan opiskelijoiksi ( ei korkeaa keskiarvorajaa; lähtökohtana mahdollisuuden tarjoaminen) * kaikki yritetään auttaa lukion päättötodistukseen ja ylioppilastutkintoon saakka (ohjaustoimet, syrjäytymisen ehkäiseminen, tukitoimet ja niiden edellyttämät resurssit kunnossa) kaikille annetaan mahdollisuus haasteellisiin, monipuolisiin ja yksilöllisiin opintoihin (kurssitarjonnassa apuna lukioverkon yhteistyö, resurssit yksilölliseen ohjaamiseen) HALUTTU TULEVAISUUS: Lukio toimii aloitteellisessa ja monipuolisessa yhteistyössä osana Kainuun toisen asteen koulutusverkostoa tarjoten nykyaikaisin menetelmin toteutettavaa, laadukasta opetusta ja hyödyntäen muiden lukioiden vahvuuksiin perustuvaa erikoisosaamista.

9 Koulu tarjoaa houkuttelevan opiskelupaikan peruskoulun päättäville kuhmolaisille nuorille ja aikuisopiskelijoille sekä erityisesti musiikkiin painottuvan lukio-opiskelupaikan myös muualta kotoisin oleville nuorille. Arvoperusta Maakunnallinen arvopohja Lukio-opiskelijoita perehdytetään kainuulaiseen kulttuuri-identiteettiin ja samalla kasvatetaan kansainvälisyyteen, suvaitsevaisuuteen ja eettisyyteen. Perustana kansainvälisyyteen kasvamiseen on paikallisen ja kansallisen kulttuurin merkityksen ymmärtäminen. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisina kansalaisina vaikuttamaan kotiseutunsa ja koko maan hyvinvointiin. Lukiokoulutuksessa annetaan valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Rohkeus, luovuus, yhteistyökykyisyys ja luottamus omiin kykyihin ovat lukiokasvatuksen tavoitteita. Opetuksessa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet sekä Kainuun luontoarvojen näkökulmasta että globaalisti. Kuhmon yhteislukion johtava arvo on OPPIMISEN JA TYÖNTEON ILO Perusarvot ovat vastuullisuus, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus. Koulun toimintakulttuuria ohjaavat arvot ovat oppimisen ilo rohkeus itsensä ilmaisemiseen työnteon arvostaminen terveyden ylläpitäminen turvallinen ilmapiiri Kasvatustavoitteita ohjaavat arvot ovat erilaisuuden hyväksyminen hyvät tavat myönteinen minäkuva Opetusta määrittävät arvot hyvät jatko-opintovalmiudet laaja-alainen yleissivistys opetuksen monipuolisuus elämykset ja kokemukset

10 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelma pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän on vuorovaikutuksessa opettajan, muiden opiskelijoiden ja ympäristön kanssa. Opiskelija liittää uutta tietoa aiemmin omaksumaansa tietoon ja luo siten omaa tietorakennettaan. Opettajalla on uusien valmiuksien kehittymisessä tärkeä rooli ohjaajana, avustajana ja korjaajana. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen omaksumistaan oppimisstrategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa. 3.2 Opiskeluympäristö ja -menetelmät Opiskelijan omaa aktiivista tiedonrakentamisprosessia korostavasta oppimiskäsityksestä seuraa, että lukion on luotava sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Heille tulee antaa tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Heitä tulee ohjata tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa. Opetuksessa on myös otettava huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja että he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetus- ja opiskelumuotojen tulee olla monipuolisia. Opiskelijoille tulee antaa välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä soveltamaan kullekin tiedon- ja taidonalalle luonteenomaisia tiedon- ja taidon hankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja. Opiskelutilanteita tulee suunnitella siten, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella. Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopetuksena. Etäopetuksena voidaan toteuttaa maakunnallisia kursseja tai lukioiden yhteistyössä toteuttamia valtakunnallisia kursseja. Etäopetuksen avulla koulu voi monipuolistaa opiskelijoille tarjottavaa opetusohjelmaa sekä tehostaa opetusresurssien yhteiskäyttöä muiden lukioiden kanssa. Kuhmon yhteislukio voi olla sekä etäopetusta vastaanottava että järjestävä koulu. Etäopetusta ja opiskelua varten koululla on oltava riittävät valmiudet ja

11 tekniset edellytykset, minkä lisäksi on huolehdittava etäopiskeluun osallistuvien opiskelijoiden ohjaamisesta. Etäopetuksen toteuttamisesta päätetään lukuvuosisuunnitelman yhteydessä. Osan opinnoistaan opiskelija voi suorittaa itsenäisesti opiskellen. Itsenäisen opiskelun mahdollisuus antaa opiskelijalle mahdollisuuden nopeuttaa opintojaan sekä harjaannuttaa itsenäisen työskentelyn taitojaan. Itsenäisen opiskelun ohjeet sisältyvät opetussuunnitelman lukuun 6.2. Kuhmon yhteislukiossa voi suorittaa seuraavia lukiodiplomeja: - Musiikin lukiodiplomi - Kuvataiteen lukiodiplomi - Tanssin lukiodiplomi 3.3 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toimintaja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Lukiossa tavoitteena on opetussuunnitelmaan nojautuen toimintakulttuuri, joka korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta, on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Opiskelijoilla on olla mahdollisuus osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan kautta. Kuhmon yhteislukion perusarvoista johdetut keskeiset toimintaperiaatteet OPPIMISEN JA TYÖNTEON ILO mahdollisuus yrittää ja onnistua (esim. opiskelijaksi ottaminen) rohkaiseminen vaativien tavoitteiden asettamiseen, haastaviin tehtäviin, vastuunottoon ja myös riskien kohtaamiseen vapaus yksilöllisiin ratkaisuihin, vaikuttamismahdollisuudet esim. työtapojen ja aikataulun suhteen tuki ja kannustaminen, auttaminen, palkitseminen (onnistumisen ilon jakaminen) epäonnistumisen salliminen, mahdollisuus yrittää uudelleen ja korjata virheet arviointi, palaute / konkreettisuus, yksilöinti, rehellisyys (puutteet, kehittämisen kohteet) avoin ja hyväksyvä ilmapiiri, keskustelevuus tasavertaiset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet selkeä työnjako toimiva yhteistyö monipuolinen vuorovaikutus sekä sisäisesti että koulun ja ympäristön välillä selkeä tietoisuus toimintakulttuurista, tavoitteista ja koulun perustehtävästä (yleissivistys, päättötodistus, yot, aikuistuminen)

12 VASTUULLISUUS JA REHELLISYYS ohjaaminen opintojen suunnitteluun ja valintoihin sitoutumiseen muiden huomioon ottaminen ja hyvät tavat elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen vastuiden antaminen koulun sis. työnjaossa, tapahtumissa, projekteissa, oppilaskunnassa ohjaaminen aktiiviseen kansalaisuuteen, rohkaiseminen osallistumaan ja vaikuttamaan asioihin niin paikallisesti kuin globaalistikin seuranta, kontrolli, palaute OIKEUDENMUKAISUUS selkeät toimintakäytännöt ja pelisäännöt avoimuus ja läpinäkyvyys tiedottamisessa ja päätöksenteossa joustavuus kuuleminen yhdenvertaisuus ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN yksilöllisyyden huomiointi (valinnat, suoritusten hyväksi lukeminen, aikataulut) henkilökohtaisuus ohjaamisessa, neuvonnassa ja tukitoimissa toimintamallit eri ryhmien asioiden hoidossa ( oppimisvaikeudet, maahanmuuttajat ) kannustaminen itsensä ilmaisuun ( oppimistilanteet, koulun muu toiminta) omien kulttuurilähtökohtien ja juurten tunteminen ja hyväksyminen /selkeä ja terve kulttuuri-identiteetti muiden kulttuurien tuntemus ja arvostus TURVALLISUUS terveellinen työympäristö yhteisesti hyväksytyt järjestyssäännöt ajanmukainen ja herkkä opiskelijahuolto työsuojelu suojelusuunnitelma, kriisivalmius kunnossa selkeät normit, seuranta, sanktiot järjestyssäännöt opiskelijahuollon suunnitelma + puuttumiskynnykset HYVÄT JATKO-OPINTOVALMIUDET LAAJA-ALAINEN YLEISSIVISTYS OPETUKSEN MONIPUOLISUUS monipuolinen opetustarjonta laadukas opetus (sisällöt ja menetelmät; (tieto, taito, tunne tasapainossa) hyvä opinto-ohjaus toimivat tietoyhteiskuntataidot

13 Opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin. Tavoitteena on, että lukion kaikki käytännöt tukevat johdonmukaisesti kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Myös koulukohtaiset painotukset ja aihekokonaisuudet konkretisoituvat lukion kurssitarjonnassa, opetuksessa ja koko toimintakulttuurissa: esim. kuhmolainen luonto > opetus, päivänavaukset, koulun ekologiset käytännöt, koulupihan ilme, teemapäivät Tavoitellun ja toteutuneen toimintakulttuurin yhtäpitävyyden arviointi on perusedellytys lukion jatkuvalle kehittämiselle. Opetussuunnitelmassa ilmaistujen arvojen ja tavoitteiden toteutumista koulun arkisessa toimintakulttuurissa arvioidaan säännöllisesti ja kehitetään saadun arviointitiedon pohjalta. 3.4 Opintojen rakenne Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty kohdassa 5. Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossa voi olla koulukohtaisia, lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat ainekohtaisia eheyttäviä kursseja tai kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. 3.5 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Kuhmon kaupungilla on oma vuosille 2002-2007 ulottuva tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia. Kaupungin opetustoimen tieto- ja viestintätekniikan strategian mukaan opetustoimessa koulujen tieto- ja viestintätekniikka pyritään pitämään kehityskelpoisena ja jatkuvasti ajan tasaisena.

14 Päämäärän toteutumista tukee myös lukiossa vuonna 2002 laadittu strategia jonka toimeenpano ajoittuu vuosille 2004-2007. Kuhmon yhteislukion strategia perustuu Kuhmon kaupungin strategian kanssa yhtenäiseen linjaan niin, että oppilaitos määrittelee myös omat erityispiirteensä ja painopistealueensa. Opiskelutaidoissa korostetaan taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja kehitetään yhteisöllisten opiskelun erilaisten muotojen avulla joita ovat mm. etä- ja monimuoto-opetus. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön hyödyntämällä käytössä olevia oppimisympäristöratkaisuja. Yksilöllisten ja vaihtoehtoisten oppimispolkujen muodostumista tukevat mm. monimuoto- ja etäopiskelukurssit. Kuhmon yhteislukio pitää yllä etäopiskelumahdollisuuksia videoneuvottelulaitteiden ja tietoverkkojen avulla. Oppilaitoksen strategian mukaan kehittämisen kohteita ovat mm. opettajien tieto- ja viestintätaidot, täydennyskoulutus, laitteet, ohjelmat ja lähdemateriaalit kuten myös opiskelijoille tarjottavat kurssit sekä tulevaisuuden tavoitteet eri oppiaineissa. Strategia perustuu yhteistyömahdollisuuksien käyttämiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen Kainuun muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa erityisesti etäopetuksen sekä yhteydenpito- ja viestintäjärjestelmien osalta. Erityispiirteenä Kuhmon lukion strategiassa huomioidaan musiikin erityisasema ja siihen liittyvät TVT- tarpeet. Lisäksi tavoitteena on, että maakunnallisen päätöksenteon päättäjät sitoutuvat tehtyihin suunnitelmiin ja ovat osaltansa tukemassa suunnitelman pohjalta tehtäviä päätöksiä. 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Kuhmon yhteislukio on yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa tukemassa opiskelun edellytyksiä ja opiskelijan terveyttä sekä turvallisuutta ja hyvinvointia. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Koulu pitää tärkeänä hyvää yhteistyötä opiskelijoiden vanhempien tai muiden huoltajien kanssa, sillä on menestyksellisen opiskelun kannalta on avuksi, että vanhemmat ovat selvillä lukio-opiskelun erityispiirteistä ja pystyvät tukemaan nuoriaan esim. koulunkäyntimotivaation ylläpidossa ja keskustelemaan heidän kanssaan tulevaisuuden suunnitelmista.

15 Huoltajille järjestetään vanhempaintilaisuuksia lukuvuosittain, tiedotetaan koteihin kirjallisin tiedottein sekä tarvittaessa puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Yhteyshenkilöinä koteihin ovat ensisijaisesti ryhmänohjaajat. Jaksoittain jaettavien todistusten avulla vanhemmat voivat seurata opintojen sujumista, suoritusten kertymistä ja poissaoloja. Koulu pyytää vanhempien allekirjoituksen ensimmäisen ja toisen vuoden jaksotodistuksiin ja toivoo, että myös 18 vuotta täyttävät lukiolaiset informoisivat vanhempiaan opintojen sujumisesta. 4.2 Ohjauksen järjestäminen Kuhmon yhteislukiossa ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasaarvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Kuhmon yhteislukion ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki opettajat sekä opintoohjaaja, jolla on oltava päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opintoohjaajan sekä ryhmäohjaajan tulee ohjata opiskelijaa suunnittelemaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelijan tulee saada opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Henkilökohtaisen ja pienryhmäohjauksen lisäksi Kuhmon yhteislukiossa opintoohjausta järjestetään yksi pakollinen kurssi kolmen opiskeluvuoden aikana. Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tiedotetaan perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille pitämällä heille luokkakohtaisia infotunteja, järjestämällä tutustumisvierailu lukion tiloihin ja tutustuttamalla heidät opettajiin jotka esittelevät omat oppiaineensa. Huoltajille esitellään lukion toimintaa sekä perusopetuksen järjestämässä tilaisuudessa että lukiolla järjestettävässä messutilaisuudessa. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan, lukioopiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin opinto-oppaan avulla sekä ryhmäohjaajien ja tutoreiden opastuksella ja järjestettävällä opinto-ohjauksen kurssilla. Lukioon tulevat perehdytetään opiskelutekniikkaan ja erilaisiin opiskelumenetelmiin oppiaineryhmittäin järjestettävällä opiskelutaitojen kurssilla.

16 Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä kehitetään oppilaskunnan sekä tutortoiminnan ohjaamisella ja tukemisella lukio-opintojen ajan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä kotien kanssa tiedottamalla ja edellyttämällä alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden jaksotodistuksiin vanhempien allekirjoitusta. Koulu toivoo, että myös 18 vuotta täyttäneet informoivat vanhempiaan koulutyön sujumisesta. Opiskelijoiden opinto-ohjelmat tarkastetaan säännöllisesti sekä seurataan jaksojen päätyttyä pidettävässä ryhmäohjaajien kokouksessa heidän opintojensa etenemistä. Opiskelijoille vuosittain jaettava opinto-opas sisältää opetusohjelman, tietoja opiskeluun liittyvistä käytännöistä ja opiskeluun suunnatuista palveluista sekä asiantuntijoiden yhteystiedot. 4.3 Opiskelijahuolto Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijoiden osallisuutta oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämisessä tulee tukea. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville. Opiskelijahuoltoa voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa opiskelijahuoltoryhmässä. Kuhmon yhteislukiossa toimii opiskelijahuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori (pj. rehtori), opinto-ohjaaja (sihteeri), terveydenhoitaja, ryhmäohjaajat (joiden opiskelijoiden asioita on esillä) ja tarvittaessa muita asiantuntijoita. Opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa, vähintään kaksi kertaa lukukaudessa, ja käsittelee ryhmäohjaajien, opinto-ohjaajan, terveydenhoitajan ja rehtorin valmistelemat asiat. Muistiot toimitetaan kaikille opettajille tiedoksi sähköpostitse. Koulu pitää yhteyttä koteihin tiedotteilla, vanhempainilloilla sekä tarvittaessa poissaoloista ja arvostelematta jättämisestä ilmoittamalla. Alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden jaksotodistuksiin vaaditaan huoltajan allekirjoitus ja toivotaan 18 vuotta täyttäneiden informoivan huoltajiaan opiskelujen sujumisesta. Opiskelijalle tarjottava tuki ja ohjaus opiskeluun, kehitykseen tai elämäntilanteeseen liittyvissä fyysisissä, psyykkisissä ja sosiaalisissa vaikeuksissa kartoitetaan jaksojen aikana kontrolloimalla poissaoloja ja mikäli ilmaantuu ko. asioita sekä mahdollisesti kursseilta poisjääntiä alkaa sekä opettaja että opinto-ohjaaja toimia asian selvittämiseksi. Samoin menetellään jos opiskelija on väsynyt tai häiritsevä, silloin käännytään myös terveydenhoitajan puoleen.

17 Yhteistyöllä terveydenhoidon ja sosiaalityön sekä työhallinnon kanssa tarjotaan asiantuntijapalveluja opiskelijoille. Oppilaitoksessa on käytössä yksityiskohtainen kriisisuunnitelma, jossa määritellään toiminta opiskeluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi sekä menettelytavat ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa kuten kiusaaminen, väkivalta, mielenterveyskysymykset, tupakointi ja päihteiden käyttö, erilaiset onnettomuudet ja kuolemantapaukset. Tavoitteena on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta ja hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. Työnjako eri toimijoiden kesken: Puuttumiskynnykset - opiskelijahuollon työnjako OPETTAJAN TEHTÄVÄT opiskelija ei tule kurssille > ilmoitus kansliaan (kopio kurssipäiväkirjasta ) etenemisesteiden tarkistus (aiempien kurssien liiat neloset suoritettava ennen kurssikoetta) opiskelija väsynyt tai häiritsevä > keskustelu opiskelijan kanssa ja tieto ryhmänohjaajalle kolmas poissaolo ilman hyväksyttävää syytä > ilmoitus ryhmänohjaajalle paljon poissaoloja > lisätehtäviä opiskelijalle ja varoitus arvostelematta jättämisestä kurssia ei voida arvostella > kirjallinen ilmoitus opiskelijalle ja kotiin järjestyssääntörikkomuksia > välitön puuttuminen > ilm. ryhmäohjaajalle HUOM. Kaikki poissaolot on selvitettävä! Opettaja ratkaisee poissaolosyyn hyväksymisen ja rajan, jolloin kurssi jää arvostelematta. RYHMÄOHJAAJAN (RYO)TEHTÄVÄT useat opettajat ilmoittaneet väsymyksestä/häiriöistä > keskustelu opiskelijan kanssa > ilmoitus terv. hoitajalle / rehtorille opettajilta tietoa selvittämättömistä poissaoloista > keskustelu opiskelijan kanssa ja yhteydenotto kotiin poissaolot tai pinnausta > ilm. opolle > OHR; poissaoloihin terv. syy > terv.hoitajalle yli 20 tuntia poissaoloista päättyneellä jaksolla > asia opiskelijahuoltoryhmään (OHR) poissaoloja yli 14 tuntia kahdessa edellisessä jaksossa > OHR jaksotodistuksen keskiarvo alle 6,0 tai laskenut yli 0.5 numeroa > neuvottelu opon kanssa jatkotoimista (>OHR) kaksi epäonnistunutta kurssisuoritusta viime jaksossa > OHR järjestyssääntörikkomuksia > välitön puuttuminen > ilm. rehtorille jaksotodistusten jako ja huoltajan allekirjoituksen tarkistus osallistuminen tarvittaessa opiskelijahuoltoryhmän kokouksiin (oman ohjausryhmän asioita esillä) yhteydenpito huoltajiin OPINTO-OHJAAJAN (OPO)TEHTÄVÄT kanslian raportti kursseilta jäämisestä (ilmoittautunut / ei tule kurssille) etenemisesteraportti kansliasta ryhmäohjaajien ilmoitukset heikosta opintomenestyksestä (keskiarvo alle 6,0 / keskiarvon lasku yli 0,5 / epäonnistuneita kurssisuorituksia) liian hidas kurssien suoritustahti opiskelija ei tee kurssivalintoja ajoissa toimenpiteet em. tapauksissa: ohjauskeskustelut opiskelijan kanssa neuvottelut ryhmänohjaajan, muiden opettajien, rehtorin ja terveydenhoitajan kanssa tarvittaessa yhteydenotot kotiin asian vienti opiskelijahuoltoryhmään opintojen keskeyttäminen > kysely > rehtori järjestyssääntörikkomuksia> välitön puuttuminen > ilm. rehtorille

18 ongelmatapausten vienti opiskelijahuoltoryhmään sihteerin tehtävät opiskelijahuoltoryhmässä REHTORIN TEHTÄVÄT opiskelijahuoltoryhmän kokousten valmistelu ja koollekutsuminen < opo, ryot, th väsyneen tai häiritsevän opiskelijan ohjaus < ryhmäohjaajat järjestyssääntörikkomusten käsittely < opettajat, muu henkilökunta yhteydenpito koulun ulkopuolisiin viranomaisiin vastaaminen koulun sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta eroavan opiskelijan haastattelu KANSLIAN TEHTÄVÄT kurssien alkaessa kurssipäiväkirjojen käsittely ja kursseilta jääneiden ilmoittaminen ryhmäohjaajalle jaksotodistusten toimittaminen ryhmäohjaajille poissaoloraportin toimittaminen ryhmäohjaajille etenemisesteraportin toimittaminen opinto-ohjaajalle epäonnistuneiden kurssisuoritusten (4, A, K, U) raportin toimittaminen opinto-ohjaajalle järjestyssääntöjen noudattamisen seuranta > välitön puuttuminen> ilm. rehtorille TERVEYDENHOITAJA väsymyksestä tai terveydellisistä syistä johtuvat poissaolot päihteiden käyttö, tupakointi > jatkuva seuranta ja välitön puuttuminen > ilm. rehtorille osallistuminen opiskelijahuoltoryhmän kokouksiin OPISKELIJAHUOLTORYHMÄ KÄSITTELEE: runsaat poissaolot (yli 20 tuntia jaksossa, yli 14 tuntia kahdessa peräkkäisessä jaksossa) kasautuvat epäonnistumiset kurssisuorituksissa (laskeva keskiarvo, yli kahdessa kurssissa 4, A, K, U) liian hidas eteneminen (kurssikertymä alle 6 jaksossa / vrt. vuosikurssin suositus) järjestyssääntörikkomukset opintojen keskeyttäminen opiskelijahuoltojärjestelmän arviointi ja kehittäminen 4.4 Opiskelun erityinen tuki Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13 :n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy.

19 Lukiolain 13 :ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa. Jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen tulee aloittaa välittömästi. Kuhmon yhteislukio järjestää erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille mahdollisuuden tukiopetustoimin selvitä opinnoissaan ja tarvittaessa ohjaa asiantuntijoiden avustuksella ongelmien ratkaisuun. 4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Kuhmon yhteislukion opetuskieli on suomi. Maahanmuuttajaopiskelija opiskelee lukiossa suomen kieltä vieraana kielenä ja osallistuu sen mukaiseen ylioppilaskokeeseen. Saamelaisten, romanien, viittomakielisten ja vieraskielisten opiskelijoiden opintojen järjestämisessä noudatetaan Lukion opetussuunnitelman perusteita 2003. Kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan tässä saamelaisia, romaneja, viittomakielisiä ja vieraskielisiä. Opetussuunnitelmassa määrätään opetuskielestä ja opetussuunnitelman perusteiden kohdan 5 mukaan äidinkielen opetuksesta. Lukiokoulutuksessa voi lukiolain 6 :n 1 momentin mukaan opetuskielenä suomen ja ruotsin kielen lisäksi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Mikäli tätä mahdollisuutta käytetään, opetussuunnitelmaan tulee kirjata, missä oppiaineissa, missä määrin ja millä tavoin yllä mainittuja kieliä käytetään opetuksessa tai opiskelussa. Saamenkielisille voidaan opettaa jotakin ainetta tai joitakin kursseja saameksi, käyttää saamenkielisiä oppimateriaaleja tai käyttää saamen kieltä suullisesti oppimateriaalin ollessa suomenkielistä. Viittomakieltä voidaan käyttää sekä apukielenä että varsinaisena opetuskielenä. Jos osa opetuksesta halutaan edellä mainitun momentin mukaan antaa jollakin muulla kuin alussa mainitulla kielellä, siis toisella kotimaisella tai vieraalla kielellä, on tämäkin määriteltävä opetussuunnitelmassa ja samalla huolehdittava siitä, että osittainen muunkielinen opetus ei vaaranna oppimista. Äidinkielen opetus noudattaa lukiolain 8 :n mukaan opiskelijan opetuskieltä, joka voi olla suomi, ruotsi tai saame. Mikäli opetuskieli on pääasiallisesti saamen kieli, myös äidinkielen ja kirjallisuuden - oppiaineena opetetaan saamen kieltä. Saamen kieltä voidaan opettaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineena, vaikka koulu ei antaisikaan opetusta saamen kielellä. Saamea äidinkielenä opiskeleville annetaan suomen kielen opetus joko erillisen saamenkielisille tarkoitetun oppimäärän tai suomenkielisten äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaan. Myös viittomakielisille on näissä

20 opetussuunnitelman perusteissa oma suomen kielen oppimäärä. Äidinkielenä voidaan lukiolain 8 :n 2 momentin mukaan opettaa myös viittomakieltä, romanikieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä. Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus joko suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan tai suomi/ruotsi äidinkielenä -oppimäärän mukaan. Koulutuksen järjestäjä päättää mainittujen säännösten rajoissa, missä laajuudessa omakielistä opetusta, oman äidinkielen opetusta sekä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta järjestetään, miten se organisoidaan ja milloin sitä on tarkoituksenmukaista toteuttaa useiden oppilaitosten yhteistyönä. Kuhmon yhteislukio tekee yhteistyötä koko Kainuun lukioiden opetussuunnitelman puitteissa tällaisten opiskelijoiden kanssa. Kieli- ja kulttuuriryhmien erityispiirteitä Saamelaiset Saamelaisopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisten luontosuhde, perinteiset elinkeinot ja saamelaisyhteisö muodostavat saamen kielen ja kulttuurin ytimen, jota lukiokoulutuksen tulee tukea. Lukio-opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota perusopetuksesta tulevien opiskelijoiden erilaisiin kielellisiin valmiuksiin. Niille, jotka perusopetuksessa ovat saaneet saamenkielistä opetusta, jatketaan sitä lukiossa mahdollisuuksien mukaan. Opetuksen tulee tukea opiskelijoiden alkuperäistä identiteettiä ja antaa mahdollisuudet oman kielen vahvistamiseen ja yleisten kielellisten valmiuksien kehittämiseen. Lukiokoulutuksen tulee edistää oman kulttuurin, historian ja pohjoismaisen saamelaisyhteisön tuntemusta ja tietoisuutta saamelaisista kansana ja yhtenä maailman alkuperäiskansoista. Opiskelun tavoitteena on, että saamelaisopiskelijat tulevat yhä tietoisemmiksi juuristaan, kulttuuriperinnöstään, eri saamenkielistä, kulttuurialueista ja saamelaisryhmistä. Lukion tulee antaa opiskelijoille edellytykset terveen itsetunnon kehittymiseen niin, että he voivat säilyttää saamelaisen identiteettinsä. Saamenkielistä opetusta voidaan antaa pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. Saamenkielisten opiskelijoiden opetuksen keskeisenä tavoitteena on tukea kasvua aktiiviseen kaksikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen ja antaa valmiudet saamenkieliseen jatko-opiskeluun korkea-asteella. Saamenkielisessä opetuksessa kaikki oppiaineet tukevat opiskelijan äidinkielen taitojen kehittymistä. Opetuksen ja opiskelun tulee tukea opiskelijoiden samastumista kansalliseen kulttuuriperintöönsä ja yhteenkuuluvuutta eri maissa asuvien saamelaisten kesken. Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia tavoitteita ja oppisisältöjä kuitenkin siten, että saamelaisen kulttuurin ja saamen kielitilanteen erityispiirteet otetaan huomioon. Opetuksessa painotetaan erityisesti omaa historiaa, saamelaisen nykyyhteisön, perinteisten elinkeinojen sekä musiikki-, kertoma- ja käsityöperinteen tuntemusta. Opetuksen ja opiskelun resurssina voidaan käyttää lähiympäristöä, sukuyhteisöä, saamenkielistä mediaa ja aktiivisia yhteyksiä muille saamelaisalueille. Lukion tulee opiskeluympäristönä tukea omalta osaltaan saamen kielellä annettavaa opetusta. Romanit Romaniopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanikielen opetuksen tulee lukiossa vahvistaa romaniopiskelijoiden identiteettiä ja antaa heille mahdollisuuksia käyttää kieltään ja ilmaista itseään siten, että huomioidaan heidän kotoaan, yhteisöstään ja perusopetuksesta saamansa taidot ja tiedot sekä heidän halunsa ilmaista identiteettiään. Romanikielen opetusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa ja sen tulee edistää romaniopiskelijoiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista Suomessa ja muissa maissa. Opiskelussa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa. Viittomakieliset

21 Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva opiskelija, jonka äidinkieli on suomalainen tai ruotsalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli. Viittomakielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan lukion yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin ja viestintään. Opetuskielenä on suomalainen tai ruotsalainen viittomakieli. Sen rinnalla käytetään suomea tai ruotsia luku- ja kirjoituskielenä. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Opiskelijan pitää pystyä tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa sekä osata käyttää hyväkseen viittomakielisiä tulkki- ja yhteiskuntapalveluja. Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman ja kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista. Koska suomalainen ja ruotsalainen viittomakieli ovat vähemmistökieliä, opetuksessa pitää kiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan viittomakielisen opiskeluympäristön luomiseen. Viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin. Maahanmuuttajat ja muut vieraskieliset Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen/ruotsin kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osaalueilla. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Opetushallituksen suositus opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä on liitteenä. Suomen tai ruotsin kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukioopinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa. 5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 5.1.1 Opetuksen yleiset tavoitteet Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen

22 maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä omaaloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmiutta ottaa muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi. Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tulee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa. 5.1.2 TUNTIJAKO Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako Oppiaine tai oppiaineryhmä Opiskelijalle pakolliset kurssit Syventävät valtakunnalliset kurssit Syventävät maakunnalliset kurssit Syventävät koulukohtaiset kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Kielet - A-kieli EA1, SA2 6 2 - B-kieli RuB1 5 2 - muut kielet 16 RaB3, SB3, VB3 Matematiikka - lyhyt oppimäärä 6 2 - pitkä oppimäärä 10 3 2

23 Ympäristö- ja luonnontieteet - Biologia 2 3 - Maantiede 2 2 - Fysiikka 1 7 1 - Kemia 1 4 Katsomukselliset ja yhteiskunnalliset aineet Uskonto/elämänkats.tieto 3 2 1 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 1 Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 Taito- ja taideaineet 5 - Liikunta 2 3 6 - Musiikki 1-2 3 - Musiikkilinja 2 3 17 - Kuvataide 1-2 3 Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit 45-49 47-51 Syventävät kurssit väh. 10 Soveltavat kurssit Yhteensä vähintään 75 5.1.3 KIELIOHJELMA Kuhmon yhteislukiossa noudatetaan Kuhmon kaupungin kieliohjelmaa, jonka tavoitteena on taata peruskoulun, lukion ja ammattioppilaitoksen oppilaille hyvä ja monipuolinen kielitaito. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana ovat oppilaiden tasavertaiset mahdollisuudet kielten opiskeluun. Hyvä kielitaito turvaa kuhmolaisille nuorille monipuoliset mahdollisuudet jatko-opintoihin ja työnsaantiin kotimaassa ja ulkomailla. Kielenopetuksessa painotetaan kulttuuritietouden ja kansainvälisyyden osuutta. Kieliohjelman avulla koululaitos tukee Kuhmon kaupungin kehittymistä kansainvälisenä kulttuurikaupunkina ja lähialueyhteistyön osaajana. Vuosiluokilta 1-6 alkava opetus: englanti, saksa Perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 oppilaille opetetaan yhteisenä A-kielenä englannin kieltä. Yhteisen A-kielen opiskelu aloitetaan kolmannelta (3.) vuosiluokalta ja opetusta annetaan kuudenteen (6.) vuosiluokkaan asti kullakin vuosiluokalla kaksi (2) viikkotuntia, yhteensä kahdeksan (8) viikkotuntia. Lisäksi Kontion koulussa opetetaan vapaaehtoisena A-kielenä saksan kieltä viidenneltä (5.) vuosiluokalta alkaen kolme (3) viikkotuntia tai neljänneltä vuosiluokalta alkaen kaksi (2) viikkotuntia eli yhteensä kuusi (6) viikkotuntia.

24 Opetusta järjestettäessä luokkaopetuksena aloitusryhmän minimikoko on 10-14. Vuosiluokilta 7-9 alkava opetus: ruotsi; ranska, saksa, venäjä Yläluokilla seitsemänneltä (7.) vuosiluokalta alkavan yhteisen B-kielen (ruotsi) kokonaistuntimäärä on kuusi (6) tuntia. Yläluokilla kahdeksannelta alkavina valinnaisina kielinä (B2) opetetaan ranskaa, saksaa ja venäjää. Perusopetuksen alaluokilla alkavien A1- ja A2-kielten sekä yläluokilla alkavien B1- ja B2-kielten opiskelulle järjestetään jatkomahdollisuus lukiossa. Lukiossa alkavat B3-kielet: saksa, ranska ja venäjä Lukion kieltenopetusohjelma Yhteinen A-kieli (EA1) -pakolliset: 6 kurssia -syventävät: 2- kurssia Vapaaehtoinen A-kieli (SA2): -pakolliset: 6 kurssia -syventävät: 2- kurssia B1-kieli (RUB1): -pakolliset: 5 kurssia -syventävät: 2 kurssia B2-kielet: - syventävät RaB2 7 kurssia SB2 7 kurssia VB2 7 kurssia B3-kielet: -syventävät: RaB3 8- (aikuislinjalla 6-) SB3 8- (aikuislinjalla 6-) VB3 8- (aikuislinjalla 6-) Lukiossa voidaan valinnaisaineena opiskella muitakin kuin edellä mainittuja kieliä. Maahanmuuttajien kieltenopetus Perusopetus Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevien opetussuunnitelman perusteiden mukaisia määräyksiä ja otetaan huomioon maahanmuuttajaoppilaan taustatekijät ja oppimishistoria. Maahanmuuttajalle opetetaan suomea toisena kielenä, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla, ja hänelle voidaan järjestää lisäksi hänen oman äidinkielensä opetusta.

25 Maahanmuuttajaoppilaalle annetaan tukea kaikilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Valmistava opetus Valmistavassa opetuksessa maahanmuuttajaoppilas opiskelee pääpainotteisesti suomea tai ruotsia toisena kielenä, jotta perusopetukseen siirtyminen mahdollistuu. Valmistavaa opetusta järjestettäessä maahanmuuttajaoppilaalle laaditaan henkilökohtainen opinto-ohjelma. Oppilaan kielellisistä valmiuksista ja suomi tai ruotsi toisena kielenä opintojen edistymisestä riippuu, voidaanko hänen oppimissuunnitelmaansa vielä valmistavan opetuksen aikana sisällyttää vieraiden kielten opiskelua. Oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. 5.2 Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä, esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen. Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelmaan myös muita aihekokonaisuuksia. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät perusteiden ainekohtaisiin osiin. Aihekokonaisuuksia täydennetään, ajankohtaistetaan ja konkretisoidaan opetussuunnitelmassa.