PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS HANKESUUNNITELMA VE2-2017

26.1.2017 KOSKENKYLÄN KOULUKESKUS PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS HANKESUUNNITELMA VE2-2017 LOVIISAN KAUPUNKI

SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO... 3 1.1 Johdanto... 3 1.2 Koskenkylän koulukeskus... 4 1.3 Hankkeen ominaisuuksia (+/-)... 5 1.4 Rakennusten jatkokäyttö... 5 2. OPPILAITOS JA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ... 6 2.1 Oppilaitos, Forsby skola... 6 2.2 Oppilaitos, Koskenkylän koulu... 6 2.3 Koulutuksen järjestäjä... 6 3. HANKESUUNNITELMAN LAATIJA JA YHDYSHENKILÖT... 6 3.1 Hankesuunnitelman laatija ja yhdyshenkilöt... 6 4. RAKENNUSPAIKKA... 7 4.1 Koskenkylän koulukeskus, tontti ja asemakaava... 7 4.2 Piha ja autopaikat... 8 5. HANKKEEN PERUSTIEDOT... 8 5.1 Kohteen kuvaus Forsby skola... 8 5.2 Rakennushistorialliset tiedot Forsby skola... 8 5.3 Kohteen kuvaus Koskenkylän koulu... 9 5.4 Hankkeen aikataulu ja vaihejako... 9 6. RAHOITUS... 9 7. PERUSTELUT HANKKEELLE... 9 7.1 Loviisan kaupunginvaltuuston päätös... 9 7.2 Selostus nykytilanteesta, Forsby skola... 9 7.3 Oppilaitoksen toiminnan tavoitteet... 10 7.4 Tavoitteet fyysiselle ympäristölle... 12 7.4.1 Pedagogiset tavoitteet... 12 7.4.2 Toiminnallisuus... 13 7.4.3 Terveellisyys ja turvallisuus... 13 7.4.4 Esteettisyys ja viihtyisyys... 14 7.4.5 Joustavuus ja monikäyttöisyys... 14 7.4.6 Tilojen tehokkuus... 14 7.4.7 Tontti, pihajärjestelyt... 14 7.4.8 Alueen liikennejärjestelyt... 14 7.4.9 Energiataloudellisuus... 14 7.4.10 Tekniset järjestelmät... 15 7.5 Vaihtoehtoiset ratkaisut... 15 7.6 Seuraukset jos hanke ei toteudu... 15 7.7 Kiinteistön kunto... 15 8. MITOITUSPERUSTE... 16 sivu 1/21

8.1 Perus- ja esiopetus, oppilasennuste, Koskenkylän koulukeskus... 16 8.2 Henkilökunta... 17 8.3 Muu toiminta koulun tiloissa... 17 9. TILAOHJELMA... 17 9.1 Huonetilaohjelman kuvaus... 17 9.2 Tilaluettelo ja tilavaatimukset... 17 9.3 Väestönsuojeluvaatimukset... 18 10. JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET... 18 10.1 Yleistä, uudisrakennus... 18 10.1.1 Lämmitys... 18 10.1.2 Vesijohdot ja viemärit... 18 10.1.3 Ilmanvaihto... 18 10.1.4 Sähkötekniikka... 18 10.1.5 Rakennusautomaatio... 19 10.1.6 Turvajärjestelmät... 19 10.1.7 Telejärjestelmät... 19 10.1.8 Merkinantojärjestelmät... 19 10.2 Nykyiset järjestelmät, Forsby skola... 19 11. HANKKEEN RAKENNUSSUUNNITELMAT... 19 11.1 Tulevaisuuden lisärakentamisen tarpeet ja mahdollisuudet... 20 12. IRTAIMEN OMAISUUDEN HANKINTA... 20 13. HANKKEEN KUSTANNUKSET... 20 13.1 Rakennuskustannukset... 20 13.1.1 Koskenkylän koulukeskus... 20 13.2 Irtaimen omaisuuden hankintakustannukset... 20 13.3 Kiinteistöjen kokonaiskustannukset 20 vuodelle... 20 14. VAIHTOEHTOISET TILANHANKINTATAVAT... 20 Liitteet Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7: Liite 8: Liite 9: Huonetilaohjelmat ja tilaluettelot Oppilasennusteet Kuntoarvioraportin yhteenveto Asemakaavakartta ja -määräykset Tonttisovituspiirustukset ja pohjakaaviot Tavoitehinta-arvio Peruskorjausselostus Käyttäjäkyselyn tiivistelmä Rakennushankkeen kokonaisaikataulu sivu 2/21

1. YHTEENVETO 1.1 Johdanto Hankesuunnitelman päivityksen pohjana on Loviisan kaupungin valtuuston päätös koulutoiminnan kokonaisselvityksestä. Uuden vaihtoehdon pohjana on Kaupunginhallituksen päätös (alustavan päätösluettelon kohta 6, ote) Asia palautetaan valmisteluun koska hankesuunnitelma ei vastaa kaupunginvaltuuston päätöstä. Uudisrakennuksen koko ja Forsby skolan korjausaste tulee sopeuttaa kaupunginvaltuuston talousarviossa varaamaan määrärahaan Tämä hankesuunnitelman vaihtoehto ve2-2017 on muutettu verrattuna 30.11.2016 laadittuun hankesuunnitelman päivitykseen seuraavasti: Rakennus 2:a ei peruskorjata tässä vaiheessa vaan myöhemmin erikseen päätettävänä ajankohtana. Sen tilat otetaan kädentaidon opetuksen käyttöön sellaisenaan. Muutetut kohdat on merkitty sinisellä värillä. Koskenkylän koulun uudisrakennus toteutetaan vuosina 2017 2019 suunnitellulle koulukeskusalueelle. Rakennustavasta ja rahoitusmallista tehdään päätös hankesuunnitelman hyväksymisen yhteydessä vuoden 2017 aikana. Tässä hankesuunnitelmassa Forsby skolan peruskorjauksesta ja Koskenkylän koulun korvaavasta uudisrakennuksesta käytetään nimitystä Koskenkylän koulukeskus. Hankkeen käsittelyssä on päädytty vaihtoehtoon VE1a, jossa Forsby skola laajennetaan ja Koskenkylän koulun oppilaat muuttavat laajennettuun kouluun. Forsby skolan vanhat koulurakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaat. Rakennuksia ei asemakaavan mukaan saa purkaa, joten rakennukset korjataan. Tavoiteaikataulu: Rakennussuunnittelu v. 2017 Rakentaminen v. 2018-2019 Uudisrakennus valmis 1.8.2019 Peruskorjaus valmis 31.12.2019 Katso liite 9. sivu 3/21

1.2 Koskenkylän koulukeskus Rakentamalla lisää koulutiloja voidaan suomen- ja ruotsinkieliset koulut sijoittaa Forsby skolan kiinteistöön. Forsby skolassa on tällä hetkellä 4 perusopetusryhmää ja yksi esiopetusryhmä. Forsby skolan vanhat koulurakennukset ovat asemakaavassa suojeltu; tilat Rakennus1 peruskorjataan. Asunto muutetaan koulukäyttöön. Korjattaviin koulurakennuksiin sijoitetaan Peruskorjauksen bruttoala 727 m2, hyötyala 509 m2 Uudisrakennuksen bruttoala 1975 m2, hyötyala 1236 m2 Koulukeskuksen kokonaisbruttoala 3178 m2 Talousrakennus pihalla puretaan ja rakennetaan tarpeelliset ulkoiluvälinevarastot uudisrakennukseen. Oppilaat käyttävät Agricola-hallin liikuntatiloja sekä viereistä urheilukenttää. Koulukeskuksessa järjestetään kouluun tulevien oppilaiden esiopetus ja päivähoito. Koskenkylän koulukeskuksen koulutontille rakennetaan uudisrakennus ja vanhat koulurakennukset Rakennus1 peruskorjataan. Rakennus2:n tiloja ei korjata. Koulukeskukseen sijoitetaan: - yleisopetuksen tilat - esiopetuksen tilat - musiikin opetuksen tilat - teknisen työn tilat - tekstiilityön tilat - kuvataiteen opetuksen tilat - erityisopetuksen tilat - opiskeluhuollon tilat - keittiö- ja ruokalatilat, Uudisrakennus rakennetaan kaksikerroksisena ja se liitetään vanhaan kouluun käytävän avulla. Koskenkylän koulukeskukseen yhdistetään Forsby skolan oppilaat ja Koskenkylän koulun oppilaat. Yhteenlaskettu oppilasmäärä esikoululaiset mukaan lukien on 205 oppilasta (ennuste 2020-2021) Kouluun sijoitetaan - 10 perusopetusryhmää - 2 esiopetusryhmää - 1 erityisopetuksen ryhmä Tavoitehinta 6,8 Milj. sivu 4/21

Koskenkylän koulukeskuksen myöhempään laajentamiseen varaudutaan niin että koulukeskukseen voidaan sijoittaa kirjaston sivutoimipiste sekä Kyrkoby skolan oppilaat ja Isnäsin koulun suomen- ja ruotsinkieliset oppilaat. Tällöin on lisättävä luokkatilat 3:lle perusopetusryhmälle. 1.3 Hankkeen ominaisuuksia (+/-) Koskenkylän koulukeskus, 10 perusopetusryhmää + yksi hanke + valmis liikuntatila ja urheilukenttä + kuljetustarve vähenee + laajennusmahdollisuus (sivukirjasto ja koulutiloja) + mahdollistaa laajemman iltakäytön (mm. nuorisotoiminta, kansalaisopistot, yhdistykset) + selkeä koulukeskus yhdessä paikassa + luonteva suojeltujen koulurakennusten korjaus suojellun Rakennus1:n korjaus + kuljetustarve Agricola-halliin poistuu + Koskenkylän koulun oppilaiden kuljetustarve luistelukaukaloon ja pallokentälle poistuu + koulujen yhteistyömahdollisuudet paranevat kun toimitaan samassa koulukeskittymässä + oppilashuolto henkilökunnan kulkeminen koulujen välillä vähenee ja vastaanottotilojen lukumäärä vähenee, oppilaille jää enemmän aikaa + Rakennus2 tila säilyy kädentaidon tilana + rakennus 1 ja uudisrakennus toteutetaan suunnitelmien mukaisesti - kevyen liikenteen järjestelytarve - hiihtoladun muutostarve - Koskenkylän koulun rakennus jää tyhjäksi - vaikea toteuttaa opetussuunnitelman mukaista työskentelyä - liian ahtaat tilat - tiloihin ei mahdu koko opetusryhmää kerralla - valvonta vaikeaa sokkeloisten tilojen vuoksi - tarve joka tapauksessa pintaremonttiin - kaikki tekniset laitteet eivät mahdu tilaan - ei edistä kouluajan ulkopuolista käyttöä - rakennus 2 joka tapauksessa peruskorjaus edessä parin vuoden sisällä 1.4 Rakennusten jatkokäyttö Rakennushankkeessa tulee suunniteltavaksi Koskenkylän koulun rakennusten jatkokäyttö. Jatkokäyttö tulee selvittää ja suunnitella tai varautua rakennusten purkamiseen. sivu 5/21

2. OPPILAITOS JA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ 2.1 Oppilaitos, Forsby skola Forsby skola Kullbyvägen 4, 07700 FORSBY Puhelin 0440 555 988 yhdyshenkilö Helena Järventaus, koulun johtaja 2.2 Oppilaitos, Koskenkylän koulu Koskenkylän koulu Loviisantie 1328, 07700 Koskenkylä Puhelin 040 7536 414 yhdyshenkilö Katja Smeds, koulun johtaja 2.3 Koulutuksen järjestäjä Loviisan kaupungin sivistyskeskus Karlskronabulevardi 8, PL 68, 07901, Loviisa Puhelin 019-5551 Faksi 019-535 791 Yhdyshenkilöt: Timo Tenhunen, koulutuspäällikkö p. 0440 555 332 Thomas Grönholm, sivistysjohtaja 3. HANKESUUNNITELMAN LAATIJA JA YHDYSHENKILÖT 3.1 Hankesuunnitelman laatija ja yhdyshenkilöt Hankesuunnitelman toimeksiantajana on Loviisan kaupunki. Hankeohjelman laatimisesta on vastannut työryhmä, johon ovat kuuluneet Timo Tenhunen, koulutuspäällikkö Antti Kinnunen, tilapäällikkö Mikko Mattinen, suunnitteluinsinööri Helena Järventaus, koulun johtaja Forsby skola Katja Smeds, koulun johtaja Koskenkylän koulu Kirsi Kettunen, talousjohtaja, Loviisan kaupunki, poissa Antti Kärkkäinen, controller, Loviisan kaupunki Mia Heijnsbroek-Wirén, kaupungin hallituksen puheenjohtaja Päivi Melamies, sivistyslautakunnan suomenk.jaoston pj. Otto Andersson, sivistyslautakunnan ruotsink.jaoston pj sivu 6/21

Ulkopuolisena asiantuntijana on ollut:, Kari O. Laine, rakennusarkkitehti Tavoitehinta-arviot: Kiema Management Oy, Jari Kiema, Peruskuntoarviot: Raksystems Anticimex Oy 4. RAKENNUSPAIKKA 4.1 Koskenkylän koulukeskus, tontti ja asemakaava Rakennuspaikan osoite: Kullbyvägen 4, 07700 FORSBY Asemakaavan keskeiset tiedot ovat seuraavat: kaupungin osa: Forsby, Koskenkylä korttelinumero: 95 tontin numero: 1 tilan pinta-ala 7841 m 2 asemakaavan mukaisen tontin pinta-ala n. 21 400 m 2 asemakaavamerkintä: YO/s = opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue asemakaavan laatimisvuosi: 2005 rakennusoikeus: e= 0,25 / 5350 kerros-m 2 kerrosten lukumäärä: 2 kpl Käytetty rakennusoikeus on 1192 kerros-m 2, - Rakennus1: 727 kerros-m 2 - Rakennus2: 465 kerros-m 2 purettava rakennus -62 kerros-m2. Käytettävissä on n. 4158 kerros-m 2. Rakennuspaikka on mäen päällä ja korkeuserot ovat huomattavat. Koulun tilan rajat eivät ole voimassa olevan asemakaavan mukaiset ja asemakaavan mukainen tontti on tällä hetkellä muodostamatta. Rakennusoikeus määräytyy asemakaavan mukaisen tontin mukaan. Asemakaavan mukaisen koulutontin koko on riittävä. sivu 7/21

4.2 Piha ja autopaikat Rakennuspaikalla suoritetaan puustokartoitus ja pintavaaitus ennen suunnittelutyön aloittamista. Pysäköintipaikkojen todelliseksi tarpeeksi on arvioitu 30 autopaikkaa sekä 2 inva-autopaikkaa. Saattoliikenne järjestetään uudelleen, etäämmälle koulun välituntipihan välittömästä läheisyydestä turvallisuuden parantamiseksi. Pihaan lisätään ulko-opetustila amfi sekä miniareena. Esikoululaisille erotetaan matalalla aidalla osa piha-alueesta. Koulupihan mitoitus ja rakenteelliset osat Koulurakentamista säätelevä normitus on purettu myös pihojen osalta. Kunnat ja koulujen ylläpitäjät voivat nyt vapaammin päättää, millaisia tiloja koulun tarpeiden ja painotusten perusteella rakennetaan. Vanhat suunnittelu- ja mitoitusohjeet ovat kuitenkin edelleen käyttökelpoisia suosituksia määritettäessä mm. pihan kokoa ja eri alueita. Koulutontin koon mitoituksessa on käytetty seuraavaa ohjearvoa: pinta-alaksi tarvitaan 1,5 ha:n perusala + 20 m2 /oppilas. Jos koulussa on esimerkiksi 200 oppilasta, on tontin pinta-ala: 15 000 m2 + 200 x 20 m2 = 19 000 m2 = 1,9 ha. Peruskoulun vuosiluokkien 1-6 (ala-asteen) leikkikentäksi tarvitaan 2 400 m2:n alue (40 x 60 m2), 5. HANKKEEN PERUSTIEDOT 5.1 Kohteen kuvaus Forsby skola Forsby skola toimii Loviisan Koskenkylässä kahdessa rakennuksessa, jotka on rakennettu vuonna 1900-luvun alussa. Rakennuksia on peruskorjattu vuonna 1974. Toista koulurakennusta (Rakennus 1) on laajennettu 261 m 2 vuonna 2000/2001. Rakennus 2:een on rakennettu yksi luokkatila ja koneellinen ilmanvaihto koko rakennukseen vuonna 2011/-12. Peruskorjauksen yhteydessä parannetaan rakennusten esteettömyyttä ja käytettävyyttä. Koulun tontille rakennetaan uudisrakennus ja suomen- ja ruotsinkieliset alakoulut sijoitetaan samaan kiinteistöön. 5.2 Rakennushistorialliset tiedot Forsby skola Forsby skolan vanhat koulurakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaat. Rakennukset on merkitty asemakaavassa sr- merkinnällä. Merkintä tarkoittaa että rakennus on historiallisesi tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus jota ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- tai muutostöiden on oltava sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy sivu 8/21

5.3 Kohteen kuvaus Koskenkylän koulu Koskenkylän koulu toimii Loviisan Koskenkylässä rakennuksessa ja piharakennuksessa, jotka ovat rakennettu vuonna 1968. Päärakennusta on laajennettu 1980- ja 1990-luvuilla. Kohde on rakennus-, LVIA- ja sähkötekniikan osalta tyydyttävässä kunnossa eli kokonaisuutena rakennus on kuntoluokassa KL 3. 5.4 Hankkeen aikataulu ja vaihejako Hankesuunnitelma valmis 30.11.2016 Rahoitushakemus 12/2016 Rakennussuunnittelu v. 2017 Rakentaminen v. 2018-2019 Uudisrakennus valmis 1.8.2019 Peruskorjaus valmis 31.12.2019 Uudisrakennus tehdään ensimmäisessä vaiheessa jolloin säästetään osa väistötilakustannuksia. Vanhojen rakennusten korjaustyö suoritetaan vaiheittain. Katso liite 9. 6. RAHOITUS Hanke rahoitetaan Loviisan kaupungin rahoitussuunnitelman mukaan. Hankkeen rahoitusmallista tehdään erillinen päätös. Loviisan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talousarvioon rahoitusta seuraavasti: - v. 2017 0,36 Milj. - v. 2018 4,44 Milj. - v. 2019 2,00 Milj. Rahoitukseen haetaan valtionosuus. 7. PERUSTELUT HANKKEELLE 7.1 Loviisan kaupunginvaltuuston päätös Hankesuunnitelman päivityksen pohjana on Loviisan kaupungin valtuuston päätös koulutoiminnan kokonaisselvityksestä: Koskenkylän koulun uudisrakennus toteutetaan vuosina 2017 2020 suunnitellulle koulukeskusalueelle. Rakennustavasta ja rahoitusmallista tehdään päätös hankesuunnitelman hyväksymisen yhteydessä vuoden 2016 aikana. 7.2 Selostus nykytilanteesta, Forsby skola Koulun oppilaat ovat 1-6 luokkalaisia sekä esikoululaisia. sivu 9/21

Rakennuksen merkittävyys Koskenkylässä edellyttää sen käyttökunnossa pitämistä. Tilojen puutteet: Esteettömyyspuutteet: Molempien rakennusten perustukset ovat varustetut ryömintätilalla jonka vuoksi yksikään sisäänkäynti ei täytä esteettömyyden vaatimuksia. Sähköpuutteet: Sähköasennukset ovat osin uusittu vuonna 2011 rakennetun ATK-sisäverkon yhteydessä. Sähköpatterit ovat osin varsin vanhoja. Sähköpistorasioita on tiloissa liian vähän. Tiloihin lisätty vuosien aikana sähkökuormaa ilman, että on parannettu runkolinjoja Jakelukeittiö ja ruokasali sijaitsevat vanhan koulun 1. kerroksessa Logistiikka on ongelmallista. Keittiöön saapuva ja lähtevä tavara kannetaan sisään ja ulos ruokailutilojen läpi. Keittiössä on ATK-yhteys Siivous ja jätehuolto Siivouskeskus varastoineen puuttuu. Siivouskomeroista osa on vesipisteettömiä ja lattiakaivottomia. Siivouskomerot ovat liian pieniä siivousvaunujen säilytykseen. Kynnykset ja ahtaat käytävät estää siivousvaunujen tehokkaan käytön. Siivoushenkilökunnan sosiaalitilat ovat puutteelliset. Oppilashuoltoon soveltuvat tilat ovat puutteelliset. Huoltoliikenne tavara-autoineen liikennöi lasten kanssa samalla pihalla aiheuttaen vaaran mahdollisuuden. 7.3 Oppilaitoksen toiminnan tavoitteet Koulun tehtävä on antaa opiskelijoille hyvää perusopetusta, joka kehittää oppilaan taitoja työskennellä itsenäisesti omaa opiskeluaan kehittäen, mutta yhtälailla kehittää taitoja sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteistyöhön muiden opiskelijoiden kanssa. Oppimisen kannalta on tärkeää luoda sellaisia oppimistapahtumia, jossa itsenäisesti tai yhdessä muiden kanssa jo opitun kautta pystytään omaksumaan uusia asiayhteyteen liittyviä asioita pohtimalla, kokeilemalla ja oivaltamalla. Koulutiloilla on suuri merkitys, jotta yhteistyö ja samanaikaisopetus olisi mahdollista toteuttaa. Erilaisia tiloja tarvitaan, jotta erilaisille oppijoille voitaisiin taata tarkoituksen sivu 10/21

mukaisimmat oppimisolosuhteet kulloiseenkin oppimistapahtumaan yhdessä useamman opiskelijan kanssa, pienemmissä ryhmissä tai itsenäisesti. Tavoitteena on saada elinikäisen oppimiseen innostuneita nuoria, joilla ei ole pelkästään opittuja tietoja vaan myös laaja-alaisia taitoja ja sosiaalisuutta toimia erilaisten ihmisten kanssa yhdessä uutta oppien. Käyttäjät Koulukeskuksesta toivotaan kaksikielistä yhteistä kokonaisuutta, jossa tehdään toiset huomioiden yhteistyötä yli kielirajojen. Käyttäjinä on oppilaiden ja koulun henkilökunnan lisäksi potentiaalisesti kaikenikäiset Koskenkylän ja sen ympäristön asukkaat. Toiminta Sisätilojen tulee olla helposti muunneltavissa toiminnan tarpeisiin. Logistiikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta piha säilyy turvallisena. Oppimistilojen ratkaisujen tulee tukea uutta opetussuunnitelmaa. Ruokalan toivotaan olevan monikäyttöinen ja muuntuvan tarpeen mukaan myös juhla- tai konserttisaliksi. Koulukeskuksessa järjestetään iltapäivisin, iltaisin ja viikonloppuisin kerhotoimintaa oppilaille ja asukkaille. Ympäristö Luonnon läheisyys ja luonnonmukaisuus ovat osa Koskenkylän koulun ja Forsby skolan identiteettiä, jonka halutaan säilyvän ja korostuvan uudessa koulukeskuksessa. Oppilaat toivoivat monipuolisia liikuntaa tukevia varusteita ja ratkaisuja sekä sisätiloihin että pihalle. Lasten toiveena on, että leikki ja leikkimielisyys ovat läsnä ratkaisuissa, esim. sisäliukumäki. Objektit Tilaratkaisujen tulee tukea uuden opetussuunnitelman mukaisia pedagogisia tarpeita. Perinteisistä pulpeteista halutaan pois. Kalustevalinnoissa preferoidaan luonnonmukaisia ja ekologisia valmistustapoja, materiaaleja ja kierrätettävyyttä. Tietotekniikan käyttö oppimisessa huomioidaan tilasuunnittelussa joustavina ratkaisuina. Latauspisteiden riittävyydestä huolehditaan. sivu 11/21

Yhteistyö Enemmistö ruotsin- ja suomenkielisistä oppilaista ja opettajista suhtautuu myönteisesti ja jopa innostuneesti mahdollisuuteen rakentaa kaksikielinen koulukeskus. Kyläyhteisön ja koulun henkilökunnan välille toivottiin lisää kontaktimahdollisuuksia. Uusien tilojen tulee palvella koko yhteisöä kouluaikojen ulkopuolella. 7.4 Tavoitteet fyysiselle ympäristölle 7.4.1 Pedagogiset tavoitteet Perusopetuksen tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Koulun tilaratkaisuilla kalusteineen, varusteineen ja välineineen on mahdollista tukea opetuksen pedagogista kehittämistä ja oppilaiden aktiivista osallistumista. Tilat, välineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut pyritään saamaan oppilaan käyttöön niin, että ne antavat mahdollisuuden myös itsenäiseen opiskeluun. Koulun sisä- ja ulkotilojen lisäksi eri oppiaineiden opetuksessa hyödynnetään luontoa ja rakennettua ympäristöä. Kirjastot, liikunta-, taide- ja luontokeskukset, museot ja monet muut yhteistyötahot tarjoavat monimuotoisia oppimisympäristöjä. (OPS2016) Oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Kaikki yhteisön jäsenet vaikuttavat toiminnallaan oppimisympäristöihin. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Ne myös mahdollistavat aktiivisen yhteistyön koulun ulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa. (OPS2016) Tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Sen avulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan oppilaiden henkilökohtaisia oppimispolkuja. Oppimisympäristöjen kehittämisessä otetaan huomioon monimuotoinen mediakulttuuri. Uusia tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja otetaan käyttöön oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi. (OPS2016) Koulurakennuksen korjauksen ja uudisrakennuksen suunnittelussa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan pedagogiset tavoitteet niin koulurakennuksen sisällä kuin ulkonakin. Lapsille muodostetaan esiopetuksessa ja koulussa luokkatilojen ohella opiskelupaikkoja monipuolisiin aineopetustiloihin, koulukirjastoon, tieto- ja viestintätekniikan tiloihin, auloihin ja piha-alueeseen. Koulun tulee mahdollisimman hyvin palvella esiopetuksen ja 1-6-luokkien muuttuviin tarpeisiin. Luokkatiloja tulee sivu 12/21

pystyä muuttelemaan joustavasti huomioiden kuitenkin tekniset vaatimukset mm. riittävä äänieristys. Opiskeluympäristön tulee soveltua oppimiseen sekä tukea opetuksen tavoitteita, sisältöä ja oppimisprosessia. Opiskeluympäristön tulee mahdollistaa oppilaiden terve kasvu ja kehitys. 7.4.2 Toiminnallisuus Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Kehittämisessä otetaan huomioon eri oppiaineiden erityistarpeet. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista.(ops2016) Koulurakennus palvelee vuosiluokkien suomen- ja ruotsinkielisiä 1-6 oppilaita. Lisäksi koulurakennuksessa tulee toimimaan kaksi esiopetusryhmää ja koululaisten iltapäivähoito. Aamupäivä- ja iltapäiväkerhojen keskeinen tavoite on katkaista pienten koululaisten koulupäivä. Aamupäivä- ja iltapäivähoidon tilat on suunniteltava niin että em. tavoite voidaan saavuttaa. Koulurakennuksen muita mahdollisia käyttäjäryhmiä tulee olemaan mm. kansalaisopistot. Yleis- ja aineopetuksen sekä erityisopetuksen tilojen tulee soveltua kooltaan ja varustukseltaan opetustoimintaan joustavasti tarjoten mahdollisuuden vaihtelevien opetusmenetelmien käyttämiseen. Opetustilojen tulee sisältää riittävä määrä pienryhmä- / jakotiloja. Jakotilaksi riittää jopa 10-15 m2 kokoinen huone. Jakotiloja voidaan toteuttaa myös siirtoseinin. Sijoittamalla perusopetustilat uudisrakennukseen saavutetaan parhaiten opetussuunnitelmaa tukevat tilaratkaisut. 7.4.3 Terveellisyys ja turvallisuus Ympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä ja edistää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaista tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilaita ohjataan vastuulliseen ja turvalliseen toimintaan kaikissa oppimisympäristöissä. Hyvä työrauha sekä ystävällinen ja kiireetön ilmapiiri tukevat oppimista.(ops2016) Koulun suunnittelussa on kaikilta osin huomioitava terveellisyys ja turvallisuus. Rakenteellisesti on huomioitava sisäilman hyvä laatu. (ilmastointi, ikkunat, pölyä keräävien paikkojen minimointi ym.) Liikkumisväylät sekä sisällä että ulkona on suunniteltava turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Erityisesti on huomioitava huoltoliikenne (koulu, keittiö, oppilaiden koulukyyditykset ym.), henkilökunnan paikoitus, oppilaiden pyörien säilytys ym.. Liikenne pitäisi pyrkiä ohjaamaan pois lasten välituntipihalta. Piha-alueen leikkivälineiden sijoittelussa ja rakenteissa on huomioitava lasten ikäkauden sivu 13/21

mukaiset turvallisuusvaatimukset sekä se, että varhaiskasvatuksen ryhmät myös huomioidaan suunnittelussa. Kouluympäristön tulee osaltaan edistää koulukiusaamisen vähentämiseen tähtäävää työtä. Korjaustyön tavoitteena on estää myöhempien kosteusvaurioiden syntyminen. Varmistetaan rakennuksen käyttöturvallisuus. Rakennuksen valaistus ja lämpötila tulee olla asianmukaiset. 7.4.4 Esteettisyys ja viihtyisyys Koulurakennuksen arkkitehtuuri muodostaa paikallista identiteettiä ja siihen liittyy myös vahvoja merkityssisältöjä; korjaustyön tavoitteena on vahvistaa näitä kokemuksia. 7.4.5 Joustavuus ja monikäyttöisyys Koulurakennuksen tulee palvella koulun toiminnan lisäksi iltakäyttöä, kuten. Loviisan kansalaisopistoa ja Lovisa medborgarinstitutia sekä nuorisotoimintaa. Koulurakennuksen keskeinen sijainti antaa mahdollisuuden käyttää tiloja tapahtumien järjestämiseen. 7.4.6 Tilojen tehokkuus Tilat suunnitellaan mahdollisimman tehokkaiksi olevia rakennuksia hyödyntäen. 7.4.7 Tontti, pihajärjestelyt Tavoitteena on koulupiha jonka kulkuyhteydet ovat turvalliset sekä jalankulkijoille että pyöräilijöille. Pihan tavoitteena on myös edistää fyysistä terveyttä ja arkiliikuntaa. Huoltoliikenteen eriyttämisellä parannetaan pihan turvallisuutta. 7.4.8 Alueen liikennejärjestelyt Hankkeen myötä käynnistetään aluesuunnitelma, jossa selvitetään mm. kevyen liikenteen parantamismahdollisuuksia. 7.4.9 Energiataloudellisuus Uuden koulurakennuksen suunnittelussa tavoitteena on saada aikaan energiatehokas matalaenergiarakennus. Matalaenergiarakennus kuluttaa merkittävästi vähemmän energiaa kuin vastaava nykyiset rakentamismääräykset täyttävä rakennus. Koulurakennuksen laajennuksen E-luku-tavoite on 129 kwh/m2 ja ostoenergian kulutuksen tavoite on 126 kwh/brm2. Näin ollen laajennuksen energiatehokkuusluokan tavoite on B. Energiatehokkuuden toteutumisen varmistamiseksi myös hankkeen luonnossuunnittelu- ja toteutussuunnitteluvaiheessa suoritetaan tarkentava energianlaskenta osoittaakseen, että hankesuunnitteluvaiheessa asetettu E-luku-tavoite saavutetaan esitetyillä suunnitteluratkaisuilla. Energialaskennasta on vastuussa hankkeen tilaaja. Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet selvitetään. sivu 14/21

7.4.10 Tekniset järjestelmät Teknisten järjestelmien tulee minimoida käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä vähentää ympäristön kuormitusta. 7.5 Vaihtoehtoiset ratkaisut Vahvistetun asemakaavan mukaan Forsby skolan rakennuksia ei voida purkaa, joten rakennukset korjataan. 11.3.2014 päivätyn hankesuunnitelman vaihtoehdoista on valittu VE1a: Koskenkylän koulukeskukseen sijoitetaan - Forsby skolan oppilaat - Koskenkylän koulun oppilaat Koulun koko on 10 perusopetusryhmää ja 2 esiopetusryhmää 11.3.2014 päivätyssä hankesuunnitelmassa on tutkittu myös seuraavat vaihtoehdot jotka eivät tulleet valituiksi. Vaihtoehto VE 1b: Forsby skolaan yhdistetään - Forsby skolan oppilaat - Koskenkylän koulun oppilaat - Kyrkoby skolan oppilaat - Isnäsin koulun suomen- ja ruotsinkielisen koulun oppilaat Vaihtoehto VE 2: Koskenkylän koulu laajennetaan ja peruskorjataan. Koskenkylän kouluun yhdistetään myös Isnäsin koulun suomen- ja ruotsinkieliset oppilaat. 7.6 Seuraukset jos hanke ei toteudu Peruskorjauksen ja laajennuksen viivyttäminen kasvattaa työtä ja kustannuksia tarpeettomasti. Sisäilmaongelmariskit kasvavat. Jos Koskenkylän koulukeskusta ei tehdä, on kuitenkin peruskorjattava sekä Forsby skola että Koskenkylän koulu; tämä vaihtoehto on 11.3.2014 päivätyn hankesuunnitelman vaihtoehtovertailussa todettu kalleimmaksi. 7.7 Kiinteistön kunto Koulukiinteistö muodostuu kahdesta koulurakennuksesta. Koulurakennusten vanhin osa on noin 100 vuotta vanha. Kiinteistöstä on laadittu kuntoarvio 13.12.2013. Lisäksi on suoritettu seinien alimpien hirsien sekä alapohjan ryömintätilojen kunnon tarkastaminen 7.11.2016 sivu 15/21

Merkittävimmät rakennustekniset toimenpiteet tulevat olemaan: Piha-alueiden kunnostus (katto- ja pintavesien poisohjaus, päällysteet, ulkoliikuntavälineet jne.) Julkisivujen kunnostus ja ulkoverhouksen uusiminen sekä seinän alahirsien osittainen uusiminen. Alapohjien uusiminen ja ryömintätilan syventäminen. Vanhimpien ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen Vesikattojen paikka- ja huoltomaalaukset Kokonaisuutena kiinteistö on rakennustekniikan osalta kuntoluokassa tyydyttävä KL3. Rakennusten LVI-tekniikka on keskimäärin kuntoluokassa tyydyttävä. KL 3 Kiinteistön sähkö- ja telejärjestelmät ovat kokonaisuudessaan tyydyttävässä kunnossa.kl3. Kuntoluokat: 5 = Uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden kuluessa 4 = Hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 3 = Tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 2 = Välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuoden kuluessa 1 = Heikko, uusitaan 1 5 vuoden kuluessa 8. MITOITUSPERUSTE 8.1 Perus- ja esiopetus, oppilasennuste, Koskenkylän koulukeskus Ruotsin- ja suomenkielinen yleisopetus 10 perusopetusryhmää. Kaksi esiopetusryhmää. Luokkamuotoisen erityisopetuksen pienluokka 10 oppilasta. Laaja-alaisen erityisopetuksen pienluokka 6-7 oppilasta. Forsby skolan ja Koskenkylän koulun yhteenlaskettu oppilasmäärä esikoululaiset mukaan lukien on 204 oppilasta (ennuste 2021-2022) Forsby skola Läsåret 1-6 åk 0-6 åk 2012-2013 73 87 2013-2014 75 80 2014-2015 71 80 2015-2016 65 77 2016-2017 67 86 2017-2018 73 83 2018-2019 69 81 sivu 16/21

2019-2020 68 80 2020-2021 73 87 2021-2022 78 84 Koskenkylän koulu Lukuvuosi 1-6 lk 0-6 lk 2012-2013 93 114 2013-2014 114 131 2014-2015 107 124 2015-2016 98 119 2016-2017 106 125 2017-2018 103 118 2018-2019 102 122 2019-2020 101 111 2020-2021 96 118 2021-2022 103 120 8.2 Henkilökunta Koulun ja esikoulun henkilökunnan määrä on 20 joista 7 on koulunkäynnin ohjaajaa. 8.3 Muu toiminta koulun tiloissa Koulun tiloja käyttävät myös kansalaisopisto, nuorisotoimi ja yhdistykset. Näille osoitetaan tarpeelliset varastotilat. Koulun tiloja voidaan käyttää myös tapahtumien järjestämiseen 9. TILAOHJELMA 9.1 Huonetilaohjelman kuvaus Peruskorjauksen ohjelma-alat sovitetaan vanhan rakennuksen käytettävissä oleviin tiloihin. Liikennetiloille varattu huoneala määräytyy vanhan rakennuksen tilojen mukaisesti, samoin kuin teknisille tiloille varattu huoneala. Koskenkylän koulukeskus, uudisrakennus ja peruskorjaus: Yhteensä huonetilaohjelman sisältämien tilojen ohjelma-ala on 2013 m 2. - 2013 ohm 2 / 204 opp. = 9,9 m 2 /oppilas 9.2 Tilaluettelo ja tilavaatimukset Tilaluettelon pinta-alat on esitetty piirustusten mukaisina olemassa olevista ja säilytettävistä tiloista. sivu 17/21

9.3 Väestönsuojeluvaatimukset Rakennuksessa ei ole väestönsuojaa. Korjaustyön suorittaminen ei edellytä väestönsuojan rakentamista. Uudisrakennus edellyttää väestönsuojan rakentamista. Väestönsuojan mitoittaa uudisrakennuksen keskimääräinen henkilömäärä. 10. JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET 10.1 Yleistä, uudisrakennus LVISA-suunnittelun tavoitteena tulee olla rakentamis- ja ylläpitokustannuksiltaan edullinen, käyttäjää tyydyttävä ja teknistaloudellisesti hyvä kokonaisratkaisu, jossa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet mm. joustavuuden, muunneltavuuden ja kokonaistalouden kannalta. 10.1.1 Lämmitys Lämmöntuotto: maalämpö. Lämmönjako: vesikiertoinen patterilämmitysjärjestelmä. 10.1.2 Vesijohdot ja viemärit Uudisrakennus liitetään Loviisan kunnan vesi- ja viemäriverkkoihin. On huolehdittava myös ulkopuolisten katto- ja sadevesien suunnittelusta sekä järjestelmän toimivuudesta eri vuodenaikoina. 10.1.3 Ilmanvaihto Uudisrakennukseen tulee lämmön talteenotolla varustettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Vanhojen rakennusten ilmanvaihtojärjestelmät muutetaan vastaamaan voimassa olevia ilmanvaihdon määräyksiä. Rakennus suunnitellaan terveelliseksi ja viihtyisäksi sisäilmaluokitus huomioon ottaen. Rakennuksen sisäilmaluokka on pääosin S2. Ilmanvaihtojärjestelmät suunnitellaan, asennetaan ja käyttöönotetaan puhtausluokan P2 mukaisesti. 10.1.4 Sähkötekniikka Sähkösuunnittelun tavoitteena tulee olla rakentamis- ja ylläpitokustannuksiltaan edullinen, käyttäjää tyydyttävä ja teknistaloudellisesti hyvä kokonaisratkaisu, jossa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet mm. joustavuuden, muunneltavuuden ja kokonaistalouden kannalta. Suunnittelun lopputuloksena tulee olla laitos, joka 50 vuoden elinkaaritarkastelussa osoittautuu kokonaistaloudeltaan edullisimmaksi. sivu 18/21

10.1.5 Rakennusautomaatio Tilojen valaistusta, ilmanvaihtoa ja lämpöoloja (jäähdytys) ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmän avulla. 10.1.6 Turvajärjestelmät Paloilmoitinjärjestelmä laajennetaan koskemaan kaikkia koulurakennuksia. 10.1.7 Telejärjestelmät Rakennuksen järjestelmät: yleiskaapelointi (puhelin- ja IT-yhteydet) keskusantennijärjestelmä nykyaikaiset av-järjestelmät sekä keskusradio Infotalulujärjestelmä Hallinnon ja koulutoiminnan verkot ovat erilliset. Tietokoneiden latauspaikka on lukittavassa tilassa. 10.1.8 Merkinantojärjestelmät Rakennukseen tulee seuraavat merkinantojärjestelmät: aikakello välituntimerkinanto ovisoitto sisäänpyyntökoje, 10.2 Nykyiset järjestelmät, Forsby skola Rakennuksissa ovat seuraavat järjestelmät: aikakello välituntimerkinanto osittainen turvavalaistusjärjestelmä antennijärjestelmä yleiskaapelointijärjestelmä 11. HANKKEEN RAKENNUSSUUNNITELMAT Rakennussuunnitelmat tehdään mitattuja nykytilannepiirustuksia käyttäen. Hankesuunnitelmaan liitetään eri vaihtoehdoista: - tonttisovituspiirustus - peruskorjauksen L1-luonnokset - uudisrakennuksen tilakaaviot sivu 19/21

11.1 Tulevaisuuden lisärakentamisen tarpeet ja mahdollisuudet Koskenkylän koulukeskuksen tontilla rakennusoikeutta jäljellä 4450 m2. Opetustiloja on mahdollista laajentaa asemakaavan mukaisesti. 12. IRTAIMEN OMAISUUDEN HANKINTA Olemassa oleva irtain omaisuus on osin varsin kulunutta. Kaluston uusimistarve on 95 %. Kalustohankinnan kustannukseksi on arvioitu keskimäärin 185 /hym2. 13. HANKKEEN KUSTANNUKSET 13.1 Rakennuskustannukset Kustannustaso Haahtela 83,7, 11/2016. Peruskorjauksen tavoitehintoja on korotettu laskelmaan verrattuna 10% vuoden 2016 saatujen urakkatarjousten perusteella.!!! Tyhjäksi jääville koulutiloille esitetään purkukustannus. Mahdollista jatkokäyttöä ei tässä hankesuunnitelmassa arvioida. Vertailuhinnoissa on huomioitu irtaimen omaisuuden hankinta. Mahdollisia koulukiinteistöistä saatavia myyntituloja ei ole laskelmissa huomioitu. 13.1.1 Koskenkylän koulukeskus Uudisrakennus Tavoitehinta-arvio 4,6 Milj. Peruskorjaus: Tavoitehinta-arvio 1,8 Milj. Koskenkylän koulun purku 0,19 Milj. Väistötilat 0,12 Milj. 13.2 Irtaimen omaisuuden hankintakustannukset Irtain omaisuus yhteensä 0,39 Milj. 13.3 Kiinteistöjen kokonaiskustannukset 20 vuodelle Kiinteistöjen kokonaiskustannukset vertailujaksolle on saatu kertomalla vuotuinen ylläpitokustannus luvulla 20 ja lisäämällä siihen hankinnan tavoitehinta sekä irtaimen omaisuuden hinta. 20 vuoden kokonaiskustannus 12,9 Milj. 14. VAIHTOEHTOISET TILANHANKINTATAVAT Asemakaava edellyttää Forsby skolan koulurakennusten säilyttämistä. sivu 20/21