Keskus- ja aluehallinnon virastoselvitys hanke VIRSU Keski-Suomen maakuntavaltuusto 14.11.2014 Hallitusneuvos Tarja Hyvönen
Miksi uudistus on tarpeen? Keskus- ja aluehallinnosta on tarpeen muodostaa entistä selkeämpi ja yhtenäisempi kokonaisuus Valtionhallinnolta edellytetään tuottavuuden parantamista 0,5 %:lla vuodessa Toimintaympäristössä on tapahtumassa suuria muutoksia 2
Valtion virastojen talous YT-neuvottelujen käynnistämisestä ilmoitettu vuoden 2014 alun jälkeen 9 virastoa/virastokokonaisuutta koskien Vähennystarve on noin 1100 henkilöä, henkilöitä neuvottelujen piirissä on kuitenkin merkittävästi enemmän Esim. selvityksen piirissä olevien valtion aluehallinnon virastojen (AVIt, ELY-keskukset, maistraatit ja TEtoimistot) määrärahoja leikataan vuodesta 2014 vuodelle 2015 yhteensä noin 8 miljoonalla eurolla (TAE2015) Sopeutustahti jatkuu vuosittain samantahtisena ainakin vuoteen 2018 asti 3
Valtion henkilöstömäärä virastotyypeittäin 2013 Lähde: VTML 28.8.2014 4
Ministeriöt ja Oikeuskanslerin Virasto (12+1) Virastorakenne organisaatioyksikköinä Valtion keskushallinnon virastot ja laitokset (70) Valtion aluehallinnon virastot (AVI, ELY, yht. 21) Valtion paikallishallinnon virastot (TE-toimisto, maistraatti, syyttäjä, ulosotto, oikeusapu, poliisilaitos, yht. 97) 5
Valtion virastorakenne maantieteellisenä Kartta vastaa kysymykseen: kuinka monella paikkakunnalla eri virastoilla on henkilöstöä? tarkasteluna maakunnittain Kuvaa samalla suuruusluokkaa toimi- ja työskentelypaikkojen kokonaismäärästä 6
Keskushallintoa koskeva selvitystyö
Keskushallintovirsu on osa keskushallinnon uudistuskokonaisuutta Ohjaus Rakenne Johtaminen Toiminta kulttuuri 8
Kokonaisuus 9
300 Valtion keskushallinnon virastot henkilöstömäärän mukaan (Tahti, 12/2013) 250 200 150 <150, 29 kpl, 41 % 100 <100, 21 kpl, 30% 50 0 Yhteensä 70 virastoa 10
Työn eteneminen Ohjaus ja yhteistyö Tilaisuudet Syyskuu, lokakuu, joulukuu Verkkoaivoriihi 5307 (4758 + 549) osallistujaa 16477 kommenttia/ideaa pp.kk.vvvv 11
Verkkoaivoriihen päätulokset Uuden virastorakenteen tärkeimmäksi tavoitteeksi nousee selkeys sekä asiakaspalvelun ja palvelupolkujen että sisäisen vastuun ja valtuuksien jaon näkökulmasta Virastorakenneuudistukseen liittyvä luottamuksen henki edellyttää rakenteiden määrittelyä asiakastarpeisiin perustuvan toiminnan ehdoilla, ei päinvastaisessa järjestyksessä Valtionhallinnon tulevaisuuteen liittyy huolia, joiden ratkaiseminen edellyttää selkeää kuvaa kokonaisuudesta ja tavoitteista Päällekkäisyyksien purkamisen sekä tilojen ja henkilöstön joustavan käytön uskotaan tuovan merkittäviä säästöjä Sähköisten palveluiden lisääntyminen edellyttää koko palveluprosessin sähköistämistä, ei tyytymistä sähköisen asiointikanavan luomiseen nykyiseen palveluun Toiminnan jatkuva kehittäminen ja tulevaisuuden asiantuntijatyö asettavat suuria vaatimuksia johtamiselle ja esimiestyölle Fyysisten palvelupisteiden ja virastojen sijaintikysymyksiin liittyy ristiriitoja 12 14.11.2014
Ehdotusten ryhmittely 1. Kehittämisen periaatteet 2. Konkreettiset ehdotukset, joissa on jo tehty pohjatyötä tai pohjatyö valmiiksi ja jotka on mahdollista toimeenpanna nopeammalla aikataululla. 3. Konkreettiset ehdotukset, jotka vaativat jatkoselvitystä (vaikutusten arviointi), mutta jotka on mahdollista toteuttaa seuraavan hallituskauden aikana ja käynnistää jatkoselvitykset jo ennen eduskuntavaaleja. 4. Ehdotusaihioita, jotka vaativat laajempaa selvitystä ja vuoropuhelua ja vaikutusten arviointia. pp.kk.vvvv 13
Aluehallintoa koskeva selvitystyö
Aluehallinnon uudistamisen tavoitteet (1/2) Asiakkaiden näkökulma Palvelujen saatavuutta on parannettava resurssien pienenemisestä huolimatta. Palvelujen on oltava tasalaatuisia ja sisällöltään samanlaisia kaikkialla maassa. Asiointi valtion aluehallinnossa täytyy tehdä nykyistä helpommaksi ja joustavammaksi. Asiakkaiden oikeusturva ja yhdenvertaisuus tulee turvata koko maassa Perusoikeuksien toteutuminen tulee turvata. Aluekehittämisen ja sidosryhmien näkökulma Kunnille ja maakuntien liitoille tulee löytyä valtion aluehallinnosta kehittämiskumppani ja vastinpari alueellisten ja paikallisten asioiden hoitamiseen. On varmistettava, että alueelliset kumppanuudet palvelujen tuotannossa toimivat. 15
Aluehallinnon selvityksen tavoitteet (2/2) Organisaationäkökulma Valtion aluehallinnon järjestelmää, tehtäviä ja tavoitteita tulee selkeyttää ja yhtenäistää Valtion aluehallinnon tulee muodostua monialaisista viranomaisista ja sen tulee hoitaa asioita poikkihallinnollisesti. Resursseja tulee voida käyttää nykyistä joustavammin ja asiantuntemus tulee turvata vähenevien resurssien olosuhteissa. Valtion aluehallinnon tulee olla nykyistä tehokkaampi, taloudellisempi ja sen tuottavuuden tulee nousta 0,5 % vuotuisesti. Valtion aluehallinnon päätöksenteko ja läsnäolo alueilla tulee varmistaa. Hyvän hallinnon toteutuminen tulee turvata. 16
Aluehallinnon selvitystyön eteneminen Keskushallinnon, aluehallinnon ja kuntien välisen työnjaon tarkastelu Aluehallinnon rakennevaihtoehtojen muodostaminen ja vaikutusarviointi Aluehallinnon toimintaympäristön muutoksen tarkastelu Paikkasidonnainen vai paikkariippumaton? Monialainen vai sektorikohtainen? Alueellinen vai valtakunnallinen? Kuntarakenteen muutos Sote-uudistus ja muut toimialakohtaiset rakennemuutokset Kestävyysvaje ja kiristyvä talousraami Asiointikanavien muutokset Toimintatapojen muutokset Asiakkaat: palvelut ja yhdenvertaisuus Organisaatiot: tuottavuus ja tarkoituksenmukaisuus Aluekehittäminen ja sidosryhmät: alueellinen kumppanuus ja päätöksenteko 17
VIRSUn liittymät muihin keskeisiin hankkeisiin Aluehallinnon ohjauksen uudistaminen Aluehallinnon hallintotehtävien kokoaminen Maistraattien liittäminen AVI:ihin Työpolitiikan palvelurakennearviointi Tulosohjaus KEHU ohjausjärjestelmät VIRSU keskus- ja aluehallinto KEHU parlamentaari nen komitea KEHU Ylimmän johdon uudistus Tulevaisuuskatsaukset OECD Suomi- Viro-arviointi VATU Avoin hallinto ja asiakkuustyö Kuntarakenne ja tehtävät SOTE Tietopolitiikka Metropolihallinto JulKICTstrategia Asiakaspalvelu 2014 18
Sote-uudistus 19
SOTE -uudistus AVIt toimivat sote-alueiden ja tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien palvelurakenteen, toiminnan ja niiden järjestämien ja tuottamien palvelujen ensisijaisina ja pääsääntöisinä laillisuuden valvojina ja siihen liittyvinä ohjaajina. Valvira ohjaa AVIen toimintaa sote-valvonnassa. Nykyinen AVIen toimialuejako ei tule vastaamaan viiden sote-alueen toimialuejakoa Sote-alueisiin kohdistuisi usean AVIn päällekkäinen valvonta, seurauksena valvonnan ja ohjauksen pirstaloituminen 20
Sote-järjestämislain HEluonnos: AVIen toimialuejaosta ja siihen perustuvasta toimivallasta sosiaali- ja terveysalueiden valvonnalle aiheutuvat ongelmat on tarkoitus ratkaista aluehallintovirastojen virastorakennetta koskevilla muutoksilla, jotka ensi vaiheessa valmistellaan VIRSU-hankkeessa. 21
Metropolihallinto Valmisteltavana lainsäädäntö metropolihallinnon perustamiseksi. Tehtävät pääosin strategisia ja vain osittain operatiivisia. Hallintomallina pakkokuntayhtymä, jossa vaaleilla valittu valtuusto. Rahoitusmallina kunnille osoitettavat maksuosuudet. Valtiovallan pyrkimyksenä on, että Uudenmaan liitto voi jatkaa toimintaansa. Tavoitteena mm. yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän toimivuuden ja taloudellisuuden parantaminen sekä riittävän ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon varmistaminen ja sosiaalisen eheyden turvaaminen. 22
500 Kuntarakenteen muutokset Kuntien lukumäärä 2000 2015 (2016) 450 400 452 448 448 446 444 432 431 416 415 350 348 342 336 336 320 320 317 316 300 Lopullinen määrä varmistuu 30.6.2015 250 200 150 100 23
Asiointi tulevaisuudessa? 24
Julkisen hallinnon yhteiset asiointipisteet Julkisen hallinnon keskeiset asiakaspalvelut asiakkaille yhdestä pisteestä kohtuuetäisyydellä asuinpaikasta taloudellisesti ja tehokkaasti Pilotointi käynnissä viidessä kunnassa HE v. 2015 ja toteuttaminen 144-166 kunnassa v. 2016-2019 25
Ehdotus siirtymisestä yhteiseen asiakaspalveluun maakunnittain 2016-2019 26
Palveluntuottajien nykyiset toimipisteet ja suunnitellut Asiointipisteet Keski-Suomessa 27
Asiointimäärät pilottipisteissä 23.9.-31.10.2014 Asiointipiste Palveluntuottaja Kappalemäärä Saarijärvi Kela 20 Kunta 37 Maistraatti 64 Poliisi 8 TE-toimistot 211 Verohallinto 94 Yhteensä 434 Mikkeli 1851 Oulu, Kiiminki 1189 Parainen 137 Pelkosenniemi 75 Kaikki pilotit yhteensä 3686 28
Onko keskushallinnon ja aluehallinnon työnjako oikeaan osunut? 29
Havaintoja keskus- ja aluehallinnon määritelmistä Valtionhallintoon on muodostettu viime vuosina useita valtakunnallisen toimivallan omaavia yhden hallinnonalan viranomaisia (Vero, Tulli, MML), joilla on alueellista toimintaa Samanaikaisesti AVI:ihin ja ELY-keskuksiin on koottu hallinnonrajojen yli entisiä sektorikohtaisia aluehallintoviranomaisia. Valtion keskus- ja aluehallinnon rakenteiden 2000-luvulla toteutuneen kehityksen perusteella keskeisimpänä erottelevana tekijänä keskus- ja aluehallinnon suhteen ei voida enää perustellusti pitää ainakaan vain toimialueen käsitettä. Yhtä perusteltuja määrittäviä tekijöitä ovat toteutuneen kehityksen perusteella ainakin se, edellyttävätkö viraston tehtävät käytännössä maantieteellisesti hajautettua organisointia vai eivät; sekä sektorikohtaisuus verrattuna monialaisuuteen 30
3 näkökulmaa tehtävänjakoon hallinnon tasojen kesken Tehtävän Tehtävään tuloksellisesta liittyvän päätöksenteon Asiakkaan hoitamista palvelutarve edistää tulisi olla valtakunnalliseen sektorikohtainen vastuuttaminen sektoriviranomaiselle toimivaltaan sidottua Ratkaisuissa Tehtävää käytännössä Tehtävän ensisijaiset palveluissa hoidettava alueelliset erityispiirteet alueellisesti sidosryhmät ovat alueellisia (paikkariippuvuus) Ratkaisujen Tehtävän mahdollista ensisijaiset palveluiden järjestää sidosryhmät yhdenmukaisuus keskitetysti ovat (paikkariippumattomuus) alueesta valtakunnallisia riippumatta Tehtävän Asiakkaan Tehtävään tuloksellista palvelutarve liittyvän hoitamista kohdistuu päätöksenteon edistää vastuuttaminen usealle tulisi sektorille olla alueelliseen monialaiselle toimivaltaan viranomaiselle sidottua 31
Alue- ja paikallistason ohjaus 32
Pitäisikö tehtäviä siirtää kunnilta valtion harteille tai päinvastoin? 33
Tarkemmin selvitetyt tehtävät Maataloustukihallinnon tehtävät Elintarvikevalvonta Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Tupakkalain säädösten toteuttaminen ja valvonta Nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta Terveydensuojelu Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta Terveydenhuollon tehtävien valvonta Sosiaalihuollon tehtävien valvonta Julkisen liikenteen järjestäminen Ympäristö- ja vesilupahakemusten ratkaiseminen Ympäristövalvonta Ympäristön tilan seuranta Jätelain valvonta Vesilain valvonta Vesilain 5 luvun päätösasiat Edunvalvojan määrääminen ja toiminnan valvonta, yleinen edunvalvonta sosiaalitoimen tuki talousasioiden hoitamisessa, talousja velkaneuvonta, muu tuki Syntymän rekisteröinti, nimitiedot, isyyden tunnustaminen ja vahvistaminen, sopimus/ratkaisu lapsen huoltajuudesta ja vahvistaminen Maahanmuuton rekisteröinti, maahanmuuton ja Suomen kansalaisten paluumuuton tukeminen mm. kotouttaminen 34
Tarkemmin selvitettyihin tehtäviin käytetyt resurssit Selvitettyjen tehtävien (kuntia koskien 13/16 tehtävää) menoarviot: Valtion keskushallinto Valtion aluehallinto Kuntakenttä 123 milj. euroa 105 milj. euroa 122 milj. euroa 35
Yleiskuva selvitetyistä tehtävistä Kunnille säädetty ohjaus- ja valvontatehtäviä, joissa: tehtävän toteuttaminen on sidottu oikeusharkintaan tehtävä on toteutettava yhdenmukaisesti koko maassa tehtävän hoitaminen on valtion ohjaamaa usein kolmiportainen ohjausjärjestelmä: ministeriön yleinen ohjaus, keskushallinnon viraston ohjaus valtion aluehallintoon / suoraan kuntatoimijaan ja valtion aluehallinnon valvonta / ohjaus kuntatoimijaan osassa tehtäviä tehtävän hoito on velvoitettu toteutettavaksi peruskunnan ulkopuolella laajemmalla alueella peruskunta käytännössä vain rahoittaja Tehtävän toteuttaminen vaatii usein kuitenkin paikallisesti tehtävää ns. operatiivista kenttätyötä Tuleeko tämänkaltaiset tehtävät hoitaa kuntien toimintana? 36
Yleiskuva kannanotoista VM:n ja Kuntaliiton jäsenet näkivät valtiollistamispotentiaalia seuraavissa tehtävissä: Maataloustukihallinnon tehtävät Elintarvikevalvonta Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Tupakkalain mukaiset tehtävät ja nikotiinivalmisteiden valvonta Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta Ympäristön tilan seuranta (ilmanlaatu ja melu) Vesilain valvonta Vesilain 5. luvun päätösasiat VM:n ja Kuntaliiton jäsenet näkivät toimivaltajaon tarkistuspotentiaalia seuraavissa tehtävissä: Ympäristöluvat ja -valvonta Jätelain valvonta 37
Mikä aluehallinnon rakennevaihtoehto parhaiten edistää asiakkaiden parasta, hallinnon tuottavuutta ja kumppanuuden toteutumista? 38
Aluehallinnon rakennevaihtoehtojen muodostaminen Neljä perusteiltaan selkeästi erilaista vaihtoehtoa Vaihtoehtoja arvioidaan suhteessa uudistukselle asetettuihin tavoitteisiin Nykytila on pohjana arvioitaessa kunkin vaihtoehdon vaikutuksia 39
Virastot 1 Aluehallintovirastojen ja maistraattien tehtävät Yhdenvertaisuus- ja oikeusturvatehtävät Itsenäisiä alueellisen toimivallan omaavia virastoja Virastoja 3-5 Virasto 1 Aluehallintovirastojen ja maistraattien tehtävät Yhdenvertaisuus- ja oikeusturvatehtävät Toimialue koko maa Alueellisia toimintayksiköitä Yhteinen henkilöstö sijoitettu toimintayksiköihin Pääsääntönä valtakunnallinen toimivalta Toimintayksiköille alueellista toimivaltaa asetuksella ja/tai työjärjestyksellä Malli A Malli C Virastot 2 ELY-keskusten ja TE-toimistojen tehtävät Alueelliseen kehittämiseen liittyvät tehtävät ja TE-palvelut Itsenäisiä alueellisen toimivallan omaavia virastoja Virastoja 3-9 30.9. 2014 Virasto 2 ELY-keskusten ja TE-toimistojen tehtävät Alueelliseen kehittämiseen liittyvät tehtävät ja TEpalvelut Toimialue koko maa Alueellisia toimintayksiköitä Yhteinen henkilöstö sijoitettu toimintayksiköihin Pääsääntönä valtakunnallinen toimivalta Toimintayksiköille alueellista toimivaltaa asetuksella ja/tai työjärjestyksellä 1 Aluevirasto 3-5 Aluevirasto 2 Aluevirasto 1 Aluevirasto AVIen, Aluevirasto ELYjen, TE-toimistojen 1 ja AVIen, ELYjen, TE-toimistojen ja maistraattien tehtävät teh maistraattien tehtävät AVIen, ELYjen, TE-toimistojen ja maistraattien Alueellinen toimivalta pääsääntönä Valtion aluehallinnon virasto Valtiolle jäävät aluehallinnon tehtävät AVI, maistraatti ja TEtoimistotehtävät Osa ELY-keskusten tehtävistä Alueellisia toimintayksiköitä Joko valtakunnallinen toimivalta tai 3-5 alueellisten toimivallan virastoa Valtionhallinto Malli B Valtakunnallinen toimivalta osassa tehtäviä Malli D Maakuntien liitot Maakunnan liittojen nykyiset tehtävät Valtion aluehallinnon nykyiset alueelliseen kehittämiseen liittyvät tehtävät Maakunnan liittojen määrän vähentäminen nykyisestä Kunnallinen itsehallinto
Hankkeen aikataulu Määräaikaa jatkettu 28.2.2015 saakka Ehdotukset pyritään kuitenkin saamaan valmiiksi 31.1.2015 mennessä 18.12. keskustelutilaisuus virastojen johdolle ja henkilöstölle sekä järjestöjen ja maakuntien liittojen edustajille Ehdotusten toteuttamisesta päättää seuraava hallitus pp.kk.vvvv 41
Kiitos