EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talousarvion valvontavaliokunta 18.9.2013 2013/XXXX(NLE) MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta nimittää Phil Wynn Owen tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C7-xxxx/2013 2013/XXXX(NLE)) Talousarvion valvontavaliokunta Esittelijä: Inés Ayala Sender PR\1003518.doc PE516.929v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PR_NLE_art108 SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS...3 LIITE 1: PHIL WYNN OWENIN ANSIOLUETTELO...4 LIITE 2: PHIL WYNN OWENIN VASTAUKSET KYSYMYSLOMAKKEESEEN...7 PE516.929v02-00 2/14 PR\1003518.doc
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS ehdotuksesta nimittää Phil Wynn Owen tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C7-xxxx/2013 2013/XXXX(NLE)) (Kuuleminen) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7-xxxx/2013), ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan, ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0000/2013), A. ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta arvioi ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä; B. ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 7. marraskuuta 2013 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi; 1. antaa myönteisen/kielteisen lausunnon neuvoston ehdotuksesta nimittää Phil Wynn Owen tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille. PR\1003518.doc 3/14 PE516.929v02-00
LIITE 1: PHIL WYNN OWENIN ANSIOLUETTELO Tutkinnot ja kunniamerkit: Harvard Business School Advanced Management Programme (AMP) 2008 Companion of the Order of the Bath (CB) -kunniamerkki 2008 London Business School MBA erinomaisin tiedoin 1988-90 University College, Oxford Uuden ajan historia, BA Hons, MA 1978-81 Energia- ja ilmastonmuutosministeriö (DECC) Ylijohtaja, maailmanlaajuinen ilmastonmuutos ja energiatehokkuus huhtikuusta 2011 Johtanut Ison-Britannian toimia maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen hallinnassa, mukaan lukien monenväliset UNFCCC-neuvottelut sitovasta sopimuksesta, sekä suuria päästöjä aiheuttavien tahojen kanssa käytyjä kahdenvälisiä ja EU:n toimia; toiminut yhteistyössä maansa kehitysyhteistyöministeriön, ulkoministeriön, ympäristöministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa mukana esim. Ison-Britannian 2,9 miljardin punnan ilmastorahoitushankkeessa. Aktiivinen EU:ssa ja kansainvälisillä foorumeilla esim. UNFCCC:n Durbanin ja Dohan kokoukset. Mukana laatimassa toimia maansa energiatehokkuuden lisäämiseksi: uusi energiatehokkuusvirasto, ns. Green Deal, älymittarit, uusiutuva energia ja teollisuus, energiaköyhyyden torjunta. Construction Leadership Councilin ja Birminghamin Green Commissionin jäsen. Cambridge University Centre for Science and Policy Founding Fellow. Energia- ja ilmastonmuutosministeriön johtoryhmän jäsen. Alaisia noin 400, budjetti noin 376 miljoonaa puntaa, vuosipalkka 140 000 puntaa. DECC Kansliapäällikkö (vt.) marraskuu 2012-helmikuu 2013 Noin 1 600 alaista neljässä toimipaikassa Lontoossa ja Aberdeenissa. Tilinpitäjä vastuullaan 6,5 miljardia puntaa: julkiset menot 3,75 miljardia, kulutusverot 2,6 miljardia. Maidstone and Tunbridge Wells -sairaalasäätiö Varapuheenjohtaja, toimivaan johtoon kuulumaton johtaja maaliskuusta 2008 Aktiivinen uuden hallintoneuvoston ja hallintokulttuurin luomisessa yli 5 000 henkilöä työllistävän säätiön pelastamiseksi Clostridium difficile -bakteerin aiheuttaman skandaalin jälkeen ja uuden yksityisrahoitteisen sairaalan rakennuttamisessa. Rahoitus-, varainhoito ja investointikomitean puheenjohtaja ja lahjoitusvarakomitean puheenjohtaja; 29 miljoonan punnan tappioista päästiin 300 miljoonan punnan liikevaihtoon vuosina 2008/2009 ja sen jälkeen toiminnan kannattavuuteen. Tilintarkastuskomitean jäsen. DECC Ylijohtaja, kansallinen ilmastonmuutos ja kuluttajatuki heinäkuu 2009 maaliskuu 2011 PE516.929v02-00 4/14 PR\1003518.doc
Hallinnoi kansallisia hiilibudjetteja eri ministeriöiden kesken; toimiva yhteys ilmastonmuutosta käsittelevään riippumattomaan komiteaan, hallituksen ja parlamentin hyväksynnän hankkiminen neljännen hiilibudjettikauden suunnitelmille, vastuullisten Green Deal -toimien hyväksyminen koalition ensimmäisessä energialaissa ja hallituksen kymmenen prosentin päästövähennyssitoumus. Ministeriön Champion for Diversity, Devolved Administrations and project management -ohjelma. Työ- ja eläkeministeriö (DWP) Ylijohtaja, strategia, tiedotus ja eläkkeet marraskuu 2004 kesäkuu 2009 Alaisia noin 1 000, budjetti 218 miljoonaa puntaa, poliittinen vastuu 73 miljardin punnan eläkemenoista. Eläkeuudistus: johti työryhmää, joka auttoi ministereitä ja pääministeriä varmistamaan hallituksen hyväksynnän riippumattoman eläkekomitean ehdotuksille ja niihin perustuville radikaaleille uudistuksille, joista annettiin lait vuonna 2007 ja 2008 ja joilla luotiin tarvittavat täytäntöönpanoelimet. Työ- ja eläkeministeriön 10-henkisen johtoryhmän jäsen; ryhmä vastasi ministeriön hallintoja tehokkuusohjelmista. ministeriön Strategy and Business Strategy -ryhmien puheenjohtaja. LGBT Diversity Champion -ohjelma. Ministeriöiden välinen vanhuksia koskeva SRO-ohjelma. DWP Johtaja, Shared Services Business 2008-09 Noin 4 000 alaista; toiminnan laajentaminen ministeriön ulkopuolelle; uusia palveluja hallituksen kanslialle. Valtiovarainministeriö, johtaja, rahoitusosasto 2003 04 80 alaista; rahoituspalvelujen sääntely Isossa-Britanniassa ja EU:ssa. Ryhmänjohtaja neuvotteluissa Euroopan rahoituspalvelujen toimintasuunnitelmasta; EU:n pankki-, arvopaperi- ja vakuutuskomitean jäsen. Valtiovarainministeriön tilintarkastuskomitean jäsen. Hallituksen kanslia Johtaja, Regulatory Impact Unit 1999 2003 70 alaista; vaikutustenarvioinnin parantaminen Isossa-Britanniassa ja EU:ssa. Mukana perustamassa jäsenvaltioiden yhteistä Mandelkernin ryhmää, joka onnistui parantamaan unionin sääntelyä. Valtiovarainministeriö Ryhmänjohtaja, veropolitiikka 1997-99 Vastuussa suuresta verouudistuksesta, mukaan lukien ympäristöverot, kuten ilmastonmuutosmaksu (Climate Change Levy). Ryhmänjohtaja, verotus ja budjetti 1996-97 Ryhmänjohtaja, liikenne 1993-96 PR\1003518.doc 5/14 PE516.929v02-00
Vastuussa liikennepolitiikan edistämisestä ja suurten hankkeiden rahoitusneuvotteluista, mukaan lukien tärkeät yksityistämis- ja yksityisrahoitushankkeet. Euroopan investointipankki (EIP), vaihtuva johtaja 1994-96 Johti säännöllisesti Ison-Britannian valtuuskuntaa EIP:n valtuustossa Luxemburgissa; varmisti EIP:n tuen Britannian tärkeille infrastruktuurihankkeille. Kansliapäällikön (Terry Burns) yksityissihteeri 1991-93 Rahoitus- ja rahapolitiikka, avustava virkamies 1990-91 Teollisuus- ja kilpailupolitiikka, avustava virkamies 1986-88 Valtiovarainministerin (Nigel Lawson) apulaissihteeri 1984-86 Vastuussa ministerin EU-agendasta ja kansainvälisestä agendasta ja matkoista. Korkea-asteen tutkinnon jälkeiset harjoittelualat 1981-83 rahapolitiikka kansallistettu teollisuus, British Telecomin yksityistäminen ulkomaanapu ja kauppamenojen valvonta PE516.929v02-00 6/14 PR\1003518.doc
LIITE 2: PHIL WYNN OWENIN VASTAUKSET KYSYMYSLOMAKKEESEEN Ammattikokemus 1. Kertokaa keskeisestä työkokemuksestanne julkishallinnossa, varainhoidossa tai tilintarkastuksessa. Minulla on yli 30 vuoden ammattikokemus työskentelystä usean brittihallituksen palveluksessa julkisen talouden ja hallinnon tehtävissä. Olen osallistunut tiiviisti myös hallinnon tilintarkastus- ja finanssivalvontatoimiin. Aloitin urani Ison-Britannian valtiovarainministeriössä, jossa työskentelin lähes 20 vuotta. Työtehtäviini kuului erilaisia julkisen varainhoidon tehtäviä. Olin vero- ja budjettitiimin vetäjä ja vastasin neljän perättäisen vuosibudjetin kustannusten yksilöinnistä ja budjetin tasapainosta. Olen käsitellyt talousarviomenoasioita, veroasioita ja sääntelykysymyksiä, joilla kaikilla on merkittävä kytkös Ison-Britannian ja EU:n lainsäädäntöön. Esimerkkeinä mainittakoon merkittävien muutosohjelmien laatiminen ja toteuttaminen ylijohtajana, työ- ja eläkeministeriössä laadittu eläkeuudistus ja energia- ja ilmastonmuutosministeriössä laaditut suuret energiatehokkuushankkeet, mukaan lukien EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvan kansallisen huutokauppa- ja tulonkeruujärjestelmän luominen. Energiaministeriön tilinpitäjänä vuoden 2013 alusta olin virkaiältäni vanhin korkea virkamies ja vastasin 6,5 miljardin punnan moitteettomasta varainhoidosta. Tähän sisältyi 3,75 miljardia julkisia menoja ja merkittävä määrä kulutusveroja. Tässä ominaisuudessa olen ollut esittelemässä parlamentin budjettivaliokunnalle Sellafieldin ydinvoimalan käytöstäpoisto-ohjelmiin liittyviä menoja. Suuren julkisen sairaalasäätiön rahoituskomitean puheenjohtajana (muutaman päivän kuukausittain vievä osa-aikainen tehtävä, jota olen voinut hoitaa keskushallinnossa hoitamieni johtotehtävien ohella) olen ratkonut julkisen rahoituksen ja palvelutuotannon ongelmia ja auttanut palauttamaan luottamuksen julkisen talouden tasapainoon viimeisten neljän vuoden ajan. Minulla on paljon johtamiskokemusta. Olen ollut johtotehtävissä kahdessa suuressa ministeriössä ja muun muassa erään sairaalan säätiön hallituksen jäsen. Energiaministeriön kansliapäällikkönä alaisuudessani oli 1 600 henkilöä, ja työministeriössä kuuluin kymmenen hengen johtoryhmään, jonka alaisuudessa oli yli 100 000 henkilöä. Olen ollut mukana laatimassa ja toteuttamassa suuria muutosohjelmia, kuten valtiovarainministeriön uudistaminen 1990-luvulla ja työ- ja eläkeministeriön strategiauudistus ja eläkeuudistus vuodesta 2004 sekä vaikeuksiin ajautuneen sairaalasäätiön hallinnon ja toiminnan uudistaminen toimivaan johtoon kuulumattomana johtajana. Olen aina pyrkinyt erityisesti vahvistamaan rahoitustoimintoja; näin myös viimeksi energiaministeriössä, jossa olen ajanut parannuksia varainhoitojärjestelmiin. Olen myös opiskellut johtamista; minulla on MBA-tutkinto London Business Schoolista, ja olen osallistunut johtamiskoulutusohjelmaan Harvardin yliopistossa. Jatkuva pyrkimykseni parantaa talouden valvontaa on peräisin osittain urastani valtiovarainministeriössä mutta myös London Business Schoolista saamistani taloushallinnon PR\1003518.doc 7/14 PE516.929v02-00
opeista. Vanhempana virkamiehenä olen teettänyt useita riippumattomia arvioita hallituksen toimista, eläkeuudistuksesta, rahoituspalvelukysymyksistä, kuten keskinäisten yhtiöiden hallinnon tehostamisesta, sekä keinoista torjua energiaköyhyyttä. Olen ollut sekä valtiovarainministeriön että sairaalan säätiön tilintarkastuskomiteassa, ja minut nimitettiin säätiön rahoituskomitean toimimaan johtoon kuulumattomaksi puheenjohtajaksi, koska minulla on kokemusta julkisesta varainhoidosta. Siitä lähtien, kun minut nimettiin ehdolle tilintarkastustuomioistuimeen, olen työskennellyt Ison-Britannian valtiontalouden tarkastusvirastossa ja saanut kokemusta ja tietoa kansallisen ja EU:n tilintarkastustoiminnan yhtäläisyyksistä ja eroista. Tästä on hyötyä tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtävässä. 2. Mitkä ovat kolme tärkeintä päätöstä, joissa olette ollut osallisena ammattiuranne aikana? Vastaukseksi valitsemani kolme esimerkkiä ovat kaikki sellaisia, joissa olen vastannut maani järjestelmien laatimisesta ja niiden tuloksista. (a) Hallituksen kanslian johtajana osallistuin vuonna 2001 jäsenvaltioiden yhteiseen hankkeeseen, jonka ansiosta saatiin sovittua, että komission olisi hyväksyttävä osana hallinnonuudistusta vaikutustenarviointimenettelyt. Olin yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa perustamassa riippumatonta Mandelkernin ryhmää, joka arvostetun ranskalaisen valtiosihteerin johdolla laati yhteisen raportin, jossa komissiota kannustettiin sisällyttämään vaikutustenarviointi uusiin säädösehdotuksiin. Pyrimme vakuuttamaan komission korkeat virkamiehet siitä, että tällainen arviointi on tarpeen, jos halutaan tehostaa unionin hallintoa. Vaikka vaikutustenarviointia voitaisiin tehostaa edelleen, kuten todetaan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa 2010, ja sisällyttää siihen enemmän ympäristö- ja sosiaalipoliittisia näkökohtia, uudistus on auttanut varmistamaan, että säädöksiä laadittaessa ollaan paremmin selvillä niiden kustannuksista ja hyödyistä. (b) Työ- ja eläkeministeriön eläkeuudistuksesta vastaavana ylijohtajana tilasin eläkekomitealta kattavan riippumattoman raportin, jossa suositettiin mittavia uudistuksia. Suosituksiin sisältyi kolmen suuren uudistuksen tasapainoinen paketti: nostetaan kansaneläkeikää ja poistetaan naisten ja miesten eläkeikäerot; luodaan yksityinen eläkejärjestelmä automaattisine jäsenyyksineen ja irtautumissäännöksineen, jotta ihmisten on helpompi säästää eläkettä varten, ja turvataan tulevien kansaneläkkeiden arvo sitomalla ne indeksiin. Ehdotukset saivat parlamentissa kaikkien pääpuolueiden tuen. Sitten hyväksyttiin säädökset, ja uudistukset etenivät täytäntöönpanovaiheeseen. Sidosryhmät olivat aktiivisesti mukana asian käsittelyssä, ja saatiin aikaan laaja yhteisymmärrys. Parlamentti järjesti kansalaisille tiedotustilaisuuksia koko maassa. (c) Ilmastonmuutos- ja energiatehokkuusasioista vastaavana energiaministeriön ylijohtajana olen auttanut ministereitä laatimaan Yhdistyneen kuningaskunnan kannan EU:n vuoden 2030 energia- ja ilmastokysymysten vihreään kirjaan. Tässä oli varmistettava, että ministerit saisivat tiedot mallintamisesta, kustannuksista ja eri vaihtoehtojen arvioinnista ennen komission kuulemisasiakirjaan vastaamista. Samalla piti osallistaa aktiivisesti sidosryhmiä niin jäsenvaltioista kuin komissiosta ja Euroopan parlamentista. Nyt ollaan määrittelemässä koko EU:n laajuista kantaa, ja on tärkeää määritellä sellainen kestävän kasvun strategia, jota EU voi noudattaa seuraavat 20 vuotta. Tilintarkastustuomioistuinkin varmasti arvostaa energia- ja ilmastotietämystä, sillä tarkastustoiminnalla saadaan lisättyä ympäristöulottuvuus PE516.929v02-00 8/14 PR\1003518.doc
perinteiseen lähestymistapaan, jossa keskitytään taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen. Riippumattomuus 3. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina. Miten noudattaisitte tätä vaatimusta tulevien tehtävienne hoidossa? Perussopimuksessa (286 artikla) määrätään selkeästi, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenten on oltava täysin riippumattomia. Olen tottunut työskentelemään poliittisesti puolueettomana virkamiehenä. Olen palvellut Ison-Britannian peräkkäisiä hallituksia parhaan kykyni mukaan yli 30 vuoden ajan. Varsinkin viime aikani ministeriön tilinpitäjänä ovat edellyttäneet riippumatonta ja epäpoliittista suhtautumista julkisiin menoihin liittyviin asioihin, ja myös toiminnassani julkisen sairaalan säätiön johtajana on tarvittu riippumatonta suhtautumista sairaalan rahoitukseen ja sen toiminnan tehokkuuteen. Jos aloitan työt Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa, eroan maani hallituksen virkamiehen tehtävästä ja sairaalan säätiön johtajan tehtävästä. Lisäksi jätän kaikki vastaavat tehtävät, kuten toimeni Cambridgen yliopiston hallinnossa. Näin haluan varmistaa, että omistaudun Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle ja että ei synny mitään eturistiriitoja. Tehtäväni hoitamisessa noudatan tilintarkastustuomioistuimen jäsenten menettelysääntöjä, joita päivitettiin viimeksi helmikuussa 2012. Tämä kaikki on yhteensopivaa INTOSAIn Liman julkilausuman kanssa. Julkilausumassa määritellään ylimpien tilintarkastuslaitosten riippumattomuus. Mielestäni tämä on hyvä malli tilintarkastustuomioistuimelle. On tärkeää, että itseni kaltaiset uudet jäsenet ovat tietoisia asiasta ja halukkaita huolehtimaan riippumattomuuden säilyttämisestä myös tehdessään yhteistyötä muiden elinten kanssa (ks. jäljempänä tehtävien hoitaminen). 4. Onko Teille myönnetty vastuuvapaus aiemmissa johtotehtävissänne, mikäli vastuuvapausmenettelyä on sovellettu? Maani hallituksen tehtävissä ei ole samanlaista vastuuvapausmenettelyä kuin EU:n toimielimissä. Virkani jätettyäni minulla ei ole mitään sitoumuksia suhteessa entisiin tehtäviini. Julkisen sairaalan säätiön johtajana olen saanut säätiöltä vastuuvapauden menettelyohjeen 1999/104 mukaisesti. Vastuuvapaus myönnetään normaalin työskentelyn puitteissa tehdyistä päätöksistä asianmukaisten menettelyjen mukaisesti. 5. Onko Teillä liiketoiminta- tai rahoitusosuuksia tai muita sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa mahdollisten tulevien työtehtävienne kanssa? Oletteko valmis ilmoittamaan kaikista taloudellisista sidonnaisuuksistanne ja muista PR\1003518.doc 9/14 PE516.929v02-00
sitoumuksistanne tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja julkistamaan ne? Mikäli olette osallisena vireillä olevassa tuomioistuinasiassa, voisitteko kertoa siitä tarkemmin? Minulla ei ole liiketoiminta- tai rahoitusosuuksia eikä muita sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa tulevien tehtävieni kanssa. Tuomioistuimen jäsenten menettelysääntöjen mukaisesti ilmoitan tuomioistuimen presidentille kaikki taloudelliset sidonnaisuuteni, jotta ne voidaan julkistaa. En ole osallisena missään tuomioistuinasiassa. 6. Oletteko valmis eroamaan kaikista tehtävistä, joihin Teidät on valittu vaaleilla, ja luopumaan kaikista poliittisen puolueen vastuutehtävistä, jos Teidät nimitetään tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi? Minulla ei ole tällaisia tehtäviä enkä ole myöskään minkään poliittisen puolueen jäsen, joten tämä asia ei koske minua. 7. Miten selvittäisitte huomattavat väärinkäytökset tai jopa petokset ja/tai lahjontatapaukset, joissa on osallisena henkilöitä kotijäsenvaltiostanne? Kaikki huomattavat väärinkäytökset, petokset ja korruptio on otettava erittäin vakavasti. Muuten tällaiset käytännöt voivat levitä ja tahrata EU:n maineen tulojen ja menojen hoitajana. Selvittäisin kotijäsenvaltiooni liittyvät väärinkäytökset, petokset ja lahjontatapaukset samoin kuin mihin tahansa muuhun jäsenvaltioon liittyvät tapaukset. Noudattaisin tilintarkastustuomioistuimen vakiomenettelyjä tällaisten tapausten selvittämisessä; tilintarkastustuomioistuinhan ilmoittaa tapauksista Euroopan petostentorjuntavirasto OLAFille päätöksensä 97/2004 mukaisesti. Tehtävien hoitaminen 8. Mitkä seikat ovat tärkeimpiä julkishallinnon moitteettomassa varainhoidossa? Julkishallinnon moitteettomassa varainhoidossa on oltava käytettävissä järjestelmiä, vakiomenettelyjä ja valvontatoimia, jotta johtoelimet kaikilla tasoilla ovat selvillä tavoitteistaan ja keinoistaan arvioida ja mitata tuloksia näiden tavoitteiden suhteen, kantavat selkeästi määritellyn vastuun julkisten varojen ja resurssien parhaasta mahdollisesta käytöstä, mukaan lukien tulosten ja kustannushyötyjen tarkka seuranta, ja saavat tietoa, erityisesti kustannus-hyötyarvioita, ja koulutusta sekä voivat tarvittaessa turvautua asiantuntija-apuun tehtäviensä hoitamisessa. Moitteettomassa varainhoidossa tarvitaan seuraavia: asianmukaiset rakenteet, riittävästi koulutettua henkilöstöä, hyvät tietojärjestelmät ja -rekisterit, hankintasääntöjen noudattaminen, asianmukainen sisäinen valvonta, omatoiminen ja aktiivisesti käytetty riskinarviointi, tilinpäätösraportointi ulkoisille sidosryhmille hyvissä ajoin, ulkopuolisissa tarkastuksissa ei esitetä huomautuksia ja toiminnan jatkuva tehostaminen toimintasuunnitelmilla aiempien sisäisten ja ulkoisten tarkastuskertomusten havaintojen täytäntöönpanemiseksi. PE516.929v02-00 10/14 PR\1003518.doc
Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavassa varainhoitoasetuksessa säädetään varojen käytöstä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti eli taloudellisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Taloudellisuus tarkoittaa resurssien hankkimista ajoissa, oikeassa määrin ja parhaaseen hintaan. Tehokkuus tarkoittaa mahdollisimman hyvää työtulosta käytettävissä olevilla resursseilla. Vaikuttavuus tarkoittaa tavoitteiden ja haluttujen tulosten saavuttamista. Alakohtaisissa säädöksissä näihin on usein lisätty ympäristön kestävyys. Varainhoitoasetuksessa säädetään myös etu- ja jälkikäteisarvioinnin soveltamista kaikkiin merkittäviä kustannuksia aiheuttaviin ohjelmiin ja toimiin. Joskus törmää kuitenkin ymmärrettävistä syistä kiireellä kasattuihin ohjelmiin, joissa tavoitteet muuttuvat, joiden soveltamisala muuttuu ajan myötä ja joissa resurssipaineet aiheuttavat sen, että sisäinen jälkitarkastus on riittämätöntä. Koska jäsenvaltiot hallinnoivat suuria menoeriä, varainhoitoon on EU:n talousarvion hallinnoinnin yhteydessä syytä sisällyttää määräyksiä, jotka antavat komissiolle mahdollisuuden keskeyttää tai lopettaa maksut, kun havaitaan huomattavia puutteita tai sääntöjenvastaisuuksia. Siksi tilintarkastustuomioistuimella on tärkeä rooli. Koska se tekee sekä tilintarkastuksia että toiminnantarkastuksia (Euroopan parlamentin ja varsinkin sen talousarvion valvontavaliokunnan aktiivisella tuella), se voi edistää merkittävästi moitteettoman varainhoidon periaatteiden ja käytäntöjen täytäntöönpanoa. 9. Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on avustaa Euroopan parlamenttia sille talousarvion toteuttamisessa kuuluvan valvontavallan käytössä. Miten kuvailisitte velvollisuuttanne raportoida Euroopan parlamentille ja erityisesti sen talousarvion valvontavaliokunnalle? Euroopan parlamentin tärkeänä tehtävänä on valvoa toimeenpanovallan käyttäjää julkisten varojen käytössä. Päävastuu EU:n varainkäytöstä on komissiolla, joka on vastuussa parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle. Tilintarkastustuomioistuin vaikuttaa vuotuiseen vastuuvapausmenettelyyn. Se arvioi vuosikertomuksessaan menojen laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta ja erityiskertomuksissaan moitteettoman varainhoidon periaatteiden noudattamista. Tunnen talousarvion valvontavaliokuntaa vastaavan brittielimen menettelytavat, koska olen toiminut ministeriön tilinpitäjänä (ks. vastaus 1). Tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä pyrkisin kaikin keinoin täyttämään vastuuni ja varmistamaan, että parlamentti saa tilintarkastustuomioistuimelta oikea-aikaisesti mahdollisimman laadukkaita kertomuksia. Esittäisin ja selittäisin kertomuksia avoimen vuoropuhelun ja kuulemisen hengessä. Käytännössä pyrkisin käymään parlamentin jäsenten kanssa jatkuvaa yhteistyöhenkistä keskustelua siitä, miten raportointia voisi parantaa parlamentin tarpeiden tyydyttämiseksi paremmin. Tilintarkastustuomioistuimen kollegojen kanssa tehtävällä yhteistyöllä voitaisiin varmistaa, että tuomioistuin pysyy ajan tasalla menojen kehityksestä ja valiokunnan PR\1003518.doc 11/14 PE516.929v02-00
mielenkiinnon kohteista, jotta voidaan tunnistaa mahdollisesti hyödylliset kysymykset, joita tuomioistuimen tulevissa kertomuksissa olisi hyvä käsitellä. 10. Mitä lisäarvoa toiminnantarkastukset mielestänne tuovat ja miten niiden tulokset olisi otettava huomioon hallintomenettelyissä? Toiminnantarkastukset ovat yhä tärkeämpiä, sillä ne auttavat parantamaan tulojen ja menojen laatua ja julkisten varojen käyttöä ja kannustavat noudattamaan parhaita ja edullisimpia käytäntöjä. Ne täydentävät merkittävällä tavalla tilintarkastusta ja ovat toinen kahdesta tärkeästä julkisen varainhoidon tarkastusvälineestä. INTOSAIn määritelmän mukaan toiminnantarkastukset tarkoittavat taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden tarkastelua. Tilintarkastustuomioistuimen toiminnantarkastuskäsikirjan mukaan toiminnantarkastuksessa tarkastetaan moitteettoman varainhoidon sekä taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden toteutuminen komission ja/tai muun tarkastettavan EU-elimen toimissa, kun ne käyttävät unionin varoja. Hyvässä toiminnantarkastuksessa pyritään selvittämään, onko alkuperäiset tavoitteet ja halutut tulokset saavutettu ja mihin hintaan. Julkisen politiikan alaan liittyy monia käytännön ongelmia, jotka voivat tehdä toiminnasta ja sen tarkastamisesta vaikeaa. Monesti on vaikea määritellä politiikan tavoitteita, varsinkin jos niitä on useampia. Tilintarkastustuomioistuin on usein korostanut tavoitteiden asettelussa esiintyviä ongelmia. Toiseksi toiminnasta vastaavat tahot kärsivät usein resurssien puutteesta ja kiireestä. Siksi ne eivät aina priorisoi selkeiden ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamista. Ne saattavat myös epäröidä, kannattaako perustaa tavoitteita mittaavia järjestelmiä, joilla niiden suorituskykyä voitaisiin arvioida sisäisesti ja/tai ulkoisesti. Lisäksi voi olla vaikea saada tietoa ja välineitä tulosten laskemiseksi ja mittaamiseksi, varsinkin kun on kyse uusista julkisen politiikan aloista. Tämä on yksi tilintarkastustuomioistuimen usein esiin nostamista kysymyksistä. Kaikki nämä tekijät lisäävät toiminnantarkastusten merkitystä, sillä näin voidaan kannustaa toimijoita tekemään parannuksia ja jakamaan parhaita käytäntöjä. Toiminnantarkastuksista olisi tuotettava oikea-aikaisia, asiaankuuluvia ja vakuuttavia suosituksia parlamentin ja neuvoston harkittaviksi ja asioiden käsittelemiseksi politiikoista vastuullisten kanssa. On myös toivottavaa, että tällaisten tarkastusten perusteella annetut suositukset hyväksyttäisiin ja että toimijat sisällyttäisivät ne toimintasuunnitelmiinsa julkisen taloudenpidon tehostamiseksi. Tarkastustulosten sisällyttämisestä hallintomenettelyihin vastaavat viime kädessä julkisten varojen käytöstä ja julkisten politiikkojen täytäntöönpanosta vastaavat tahot eli komissio ja jäsenvaltioissa unionin varoja saavat tahot. Tämä tarkoittaa, että julkisen tilintarkastuksen parhaisiin käytäntöihin olisi kuuluttava oikea-aikaisia seurantatutkimuksia tai toiminnantarkastuksia, jotta voidaan tarkastaa ehdotettujen ja luvattujen muutosten toteutuminen ja määritellä siitä johtuvat muut seikat. 11. Miten voitaisiin parantaa tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tilintarkastuselinten ja Euroopan parlamentin (talousarvion valvontavaliokunta) välistä yhteistyötä Euroopan unionin talousarvion tarkastamisessa? PE516.929v02-00 12/14 PR\1003518.doc
Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa on hyvä oikeusperusta tällaiselle yhteistyölle. Sopimuksen 287 artiklan 3 kohdan mukaan tilintarkastustuomioistuin ja kansalliset tilintarkastuselimet toimivat luottamuksellisessa yhteistyössä riippumattomuutensa säilyttäen. Saman sopimuksen 310 artiklan 5 kohdan mukaan jäsenvaltiot ja unioni toimivat yhteistyössä varmistaakseen, että talousarvioon otetut määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Kaikki tämä on tärkeää, koska tulot ja menot ja täytäntöönpano edellyttävät jäsenvaltioiden yksiköiden osallistumista asiaan, joten on paikallaan soveltaa järjestelyjä, joiden avulla voidaan koordinoida tilintarkastustuomioistuimen ja kansallisten tilintarkastuselinten työtä. Euroopan unionin ylimpien tarkastuselinten ja EUROSAIn yhteyskomitea, jossa tilintarkastustuomioistuin on aktiivisesti mukana, on käsittääkseni sopiva foorumi yhteistyön käytännön kysymyksistä sopimiseen ja lisäksi foorumi, jolla EU:n tilintarkastuselimet voivat käsitellä alan kannalta koko Euroopassa tärkeitä kysymyksiä. Komitean kokouksiin on osallistunut tilintarkastuselinten edustajien lisäksi kansallisten ja unionin sidosryhmien edustajia. Koska komitea tekee yhteistyötä myös ehdokasvaltioiden ylimpien tarkastuselinten kanssa, se auttaa myös unionin varainkäytön tarkastusten tulevaa valvontaa. Tietääkseni on tehty järjestelyjä, joiden avulla tilintarkastustuomioistuin voi helpommin antaa hallinnollista tukea yhteyskomitean meneillään olevalle työlle. Nämä näyttävät olevan yhdessä sovittuja aloitteita, jotka auttavat varmistamaan, että unionin talousarvion tarkastetaan johdonmukaisesti ja kestävästi riippumatta siitä, missä varat käytetään. Olisin hyvin mielelläni mukana tässä työssä. Olen sitä mieltä, että maani hallituksen ja EU:n julkisen sektorin elinten suhteet ovat hyvät, mutta niitä voidaan aina parantaa ja ne voidaan perustaa avoimelle, säännölliselle ja yhteistyöhenkiselle vuoropuhelulle, jota käydään yhteiseltä tietopohjalta. Siksi haluaisin tarkastella lähemmin mahdollisuutta, jossa tilintarkastustuomioistuimen tarkastusryhmät tekisivät kansallisten tilintarkastuselinten kanssa yhteisiä tai yhteistyössä toteutettuja tarkastuksia, sillä ne voivat kehittää juuri tällaisen yhteisen, yhdessä sovitun ja yhteisesti ymmärretyn tietopohjan. Lisäksi saattaisi olla mahdollista tehostaa eri elinten välistä ad hoc -vuoropuhelua, johon voisi kuulua unionin toimielinten ja kansallisten parlamenttien välinen tiiviimpi vuoropuhelu, jotta voidaan lisätä ymmärtämystä ja yhteistyötä ja lujittaa demokraattista vastuuta varainhoidon kaikilla tasoilla. Muita kysymyksiä Luopuisitteko ehdokkuudestanne, mikäli Euroopan parlamentti antaa kielteisen lausunnon nimittämisestänne tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi? On tärkeää, että tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan parlamentin suhteet samoin kuin suhteet kansallisiin elimiin ovat hyvät, kaikkia osapuolia kunnioittavat ja yhteistyöhenkiset, kuten totesin jo edellä vastauksessa 11. Toivon todella, että Euroopan parlamentin lausunto nimittämisestäni on myönteinen. Jos lausunto on kielteinen, harkitsen vakavasti luopumista ehdokkuudestani. Kääntyisin maani hallituksen puoleen selvittääkseni syyt kielteiseen lausuntoon, jotta voisin vastata parhaalla mahdollisella tavalla. Olen sitoutunut tilintarkastustuomioistuimen jäsenyyteen ja palvelemaan sitä parhaan kykyni mukaan sekä toimimaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin ja erityisesti sen PR\1003518.doc 13/14 PE516.929v02-00
talousarvion valvontavaliokunnan kanssa. Toivon, että kirjalliset ja suulliset lausuntoni ovat osoitus tästä ja tyydyttävät parlamentin jäseniä. PE516.929v02-00 14/14 PR\1003518.doc