KURIKAN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 2016 Yritys- ja yhteisötunnus: 0180229-1 Postiosoite: PL 11, 61301 KURIKKA Käyntiosoite: Keskuspuistikko 7, Kurikka Kotipaikka: Kurikka
SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS 2016 Sisällys Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2016... 1 POP Pankki -ryhmä... 1 Toimintaympäristö... 1 Pankin liiketoiminta... 2 Tulos... 3 Tase... 4 Konsernitilinpäätös... 7 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot... 7 Vakavaraisuuden hallinta... 8 Riskienhallinta... 10 Hallinto ja henkilöstö... 15 Yhteiskuntavastuu... 21 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat... 21 Liiketoiminnan kehitys vuonna 2017... 21 Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä... 22 Tunnuslukujen laskentakaavat... 23 Tilinpäätös... 24 Kurikan Osuuspankin tuloslaskelma... 24 Kurikan Osuuspankin tase... 25 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus... 27 Tilinpäätösmerkintä... 28 Toimipaikat... 29
1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2016 Kurikan Osuuspankki on itsenäinen osuuspankki, joka on perustettu vuonna 1925. Vuosi 2016 oli pankin 91. toimintavuosi. Pankki toimii pääsääntöisesti Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli 14 900. Pankilla on yhteensä 2 konttoria, Kurikassa ja Tampereella. Pankki sulki vuoden 2016 aikana toimipisteen Siurossa. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät verkkopankki- ja mobiilipankkipalveluita sekä palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2016 oli 95,7 prosenttia. Vuoden lopussa lähes 6 900 pankin asiakkaalla oli verkkopankkipankkisopimus. POP Pankki -ryhmä Kurikan Osuuspankki osuuspankki on paikallisesti ja alueellisesti toimiva osuuspankki, joka kuuluu POP Pankki -ryhmään. Osuuspankki on POP Pankkiliitto osk:n jäsen ja se kuuluu 31.12.2015 toimintansa aloittaneeseen POP Pankkien yhteenliittymään. POP Pankkien yhteenliittymän muodostavat 26 itsenäistä osuuspankkia, keskusyhteisö POP Pankkiliitto osk ja näiden konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset, joista merkittävin on POP Pankkien keskusluottolaitos Bonum Pankki Oyj. POP Pankkiliitto osk toimii POP Pankki -ryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. POP Pankkien yhteenliittymä on laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitettu yhteenliittymä, jonka keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. POP Pankki -ryhmään kuuluvat myös POP Holding Oy ja Suomen Vahinkovakuutus Oy, jotka eivät ole keskinäisen vastuun piirissä. Toimintaympäristö POP Pankki ryhmä keskittyy pankkitoiminnassaan erityisesti yksityisasiakkaisiin, maaseutuyrityksiin, kuten maa- ja metsätalousyrityksiin, sekä pienyrityksiin. Pankkiliiketoiminnassa painottuvat pankkien pääkonttoripaikkakunnat, jotka sijaitsevat pienehköissä kaupungeissa ja kunnissa. Pankkiliiketoiminta on ryhmätasolla kuitenkin hyvin maantieteellisesti hajautunutta kasvukeskusten ja uuskonttorien edustaessa viime vuosien tärkeintä kasvualuetta. Vahinkovakuutustoiminnan osalta liiketoiminta on hyvin maantieteellisesti hajautunutta. POP Pankki ryhmän toiminnan kannalta keskeisimpiä tekijöitä ovat kotimaan yleinen talouskehitys, toimialan sääntelymuutokset sekä yleinen markkinakorkojen taso. Matalan korkotason jatkuminen lisää pankkitoiminnan kannattavuuden haasteita ja alan sääntelyuudistukset sitovat kehitysresursseja. Toimialalla kilpailu on monimuotoistumassa esimerkiksi maksamisen, sijoittamisen ja lainaamisen alueilla. Myös perinteiset pankit kehittävät edelleen kilpailukykyänsä. Suomen talouskehityksessä tapahtui varovainen käänne parempaan suuntaan vuoden 2016 aikana. Työttömyys kääntyi vuoden aikana laskuun ja erityisesti rakennusalan investoinnit lisääntyivät voimakkaasti. Teollisuuden ja myös viennin kehitys oli edelleen vaatimatonta, mutta näkymät parantuivat selvästi, kun hallituksen johdolla saatiin aikaiseksi tuottavuuden paranemista tukeva kattavuudeltaan laaja kilpailukykysopimus. Sen arvioidaan tukevan teollisuuden ja erityisesti viennin kilpailukykyä. Kuluttajien ostovoimaa ja siten esimerkiksi kotimaisen kaupan ja palvelualan näkymiä heikentävää vaikutusta pyrittiin ratkaisussa kompensoimaan tuloverotuk-
2 sen keventämisellä. Yrityssektori hyötyi myös edelleen alhaisesta energian hinnasta ja korkotasosta. Maatalouden osalta kannattavuus kääntyi kasvuun, mutta jäi edelleen matalalle tasolle vertailussa pitemmän aikavälin tasoihin. Alhainen korkotaso ja inflaatio tukivat erityisesti velkaa omaavien kotitalouksien tilannetta. Asuntomarkkinoille leimaa-antavana oli vuokrien jatkuva nousu sekä asuntojen hintakehityksen alueellinen eriytyminen. Erityisesti pääkaupunkiseudun ja myös eräiden muiden kasvukeskusten hintatasot jatkoivat nousuaan korkealle tasolle suhteessa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. Muilla alueilla hintakehitys on ollut vaatimatonta ja joillakin alueilla hinnat ovat jopa laskeneet. Myös myyntiajoissa on nähty kasvavia eroja alueiden ja asuntotyyppien välillä. Pankin liiketoiminta Kurikan Osuuspankin liiketoiminnan kasvu ja tulos saavuttivat pankin suunnitelmissaan tilikaudelle asettamat tavoitteet. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti luomaan edellytyksiä varmistaa ja parantaa kannattavuuttaan, maksuvalmiuttaan ja vakavaraisuuttaan pitkäjänteisesti. Kurikan Osuuspankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta, että välittäen yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat mm. Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n myöntämistä kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2016 lopussa oli 5 849 tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki Oyj ei enää katsauskaudella ole myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. POP Pankit, Aktia Pankki ja säästöpankit ovat sopineet vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen jälleenrahoitusta koskevan yhteistyön päättämisestä. POP Pankki siirsi syksyllä pääosan asiakkaidensa luotoista Aktia Hypoteekkipankki Oy:stä pankin omaan taseeseen ja myi omistamansa Aktia Hypoteekkipankin osakkeet Aktia Oyj:lle. Loput Aktia Hypoteekkipankin taseesta välitetyt lainat siirretään pankin taseeseen keväällä 2017. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat yhteistyökumppaneiden, mm. Aktia Rahastoyhtiö Oy:n sijoitusrahastot. Arvopaperipalveluissa yhteistyökumppanina on Nordnet Bank Ab Suomen sivuliike. Pankin välittämät eläke- ja säästövakuutustuotteet tuottavat Aktia Henkivakuutus Oy ja lainavakuutustuotteet AXA konserni. Yhteistyön tarkoituksena on turvata kilpailukykyiset eläke, säästöja lainavakuutuspalvelut POP Pankkien asiakkaille. Henkilöasiakkaiden vahinkovakuutuspalveluissa pankki tekee yhteistyötä POP Pankki ryhmään kuuluvan Suomen Vahinkovakuutus Oy:n kanssa, joka käyttää markkinointinimeä POP Vakuutus. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 38 905 tuhatta euroa. POP Pankkien keskusluottolaitoksena toimii POP Pankkiliiton omistama Bonum Pankki Oyj. Bonum Pankki vastaa POP Pankin asiakkaiden maksuliikenteeseen ja Visa-korttien liikkeelle laskuun liittyvistä palveluista sekä hoitaa POP Pankkien varainhankintaa. Bonum Pankki laski liikkeeseen vakuudettoman 100 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan kesäkuussa 2016. Laina on noteerattu Helsingin Pörssissä. Pankki on laskenut liikkeeseen POP Osuuksia, joiden merkinnät ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti.
3 Tulos Kurikan Osuuspankin liikevoitto oli 1 836 tuhatta euroa (254 tuhatta euroa vuonna 2015). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 622,7 prosenttia (1 582 tuhatta euroa). Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,7 prosenttia (0,1). Liiketuloksen hyvä kehitys johtui palkkiotuottokertymän kasvusta, tiettyjen kustannuserien laskusta, rahoitusvarojen nettotuottojen parantumisesta ja tilikauteen, sekä edelliseen tilikauteen kohdistuneista satunnaisista eristä. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 63,8 prosenttia (82,6). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/2016 01-12/2015 Muutos-% *) 01-12/2014 Muutos-% **) Korkokate 3 279 3 513-6,6 3 566-1,5 Nettopalkkiotuotot 1 989 1 739 14,4 1 770-1,8 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 40-622 153 Muut tuotot 1 240 291 138 Tuotot yhteensä 6 548 4 921 33,1 5 627-12,6 Henkilöstökulut -1 634-1 739-6,0-1 755-0,9 Muut hallintokulut -1 834-1 659 10,5-1 681-1,3 Muut kulut -708-665 6,6-971 -31,6 Kulut yhteensä -4 177-4 063 2,8-4 407-7,8 Kulu-tuotto -suhde 63,79 82,58 78,31 Arvonalentumistappiot luotoista -535-603 -11,3-174 Liikevoitto 1 836 254 1 047-75,7 Tilikauden voitto 1 460 1 001 45,9 1 074-6,8 *) Muutos 2016-2015 **) Muutos 2015-2014 Pankin korkokatteeksi muodostui 3 279 tuhatta euroa (3 513). Korkokate pieneni 234 tuhannella eurolla (6,6 prosentilla) edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkotuottojen määrä oli 4 837 tuhatta euroa (4 996), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 159 tuhatta euroa (3,2 prosenttia). Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat 1 557 tuhatta euroa (1 483). Korkokulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 74 tuhatta euroa (5,0 prosenttia). Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Nettopalkkiotuotot olivat 1 989 tuhatta euroa (1 739). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 2 199 tuhatta euroa (1 960) ja palkkiokulujen 210 tuhatta euroa (221). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 612 tuhatta euroa (480), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat -30 tuhatta euroa (-38) ja muista välitetyistä tuotteista 642 tuhatta euroa (518). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 563 tuhatta euroa (540), palkkiot maksuliikenteestä 769 tuhatta euroa (720), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 113 tuhatta euroa (116) ja palkkiot takauksista 41 tuhatta euroa (24). Palkkiotuottojen kasvuun vaikuttivat mm. tehostunut myynti tietyillä osaalueilla ja hinnoittelumuutokset. Palkkiokulut pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 4,9 prosenttia.
4 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 40 tuhatta euroa (-622). Tästä myyntivoitot- ja tappiot olivat 545 tuhatta euroa (952). Erään sisältyy myös käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirrettyjä arvonalentumistappioita -505 tuhatta euroa (-1 574). Suojauslaskennan nettotulos oli 0 tuhatta euroa (0). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Pankilla ei ole käytössä korkojohdannaisia. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 1 240 tuhatta euroa (291). Saadut osingot olivat 241 tuhatta euroa (119), jossa kasvua edellisvuoteen oli 122 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 7 tuhatta euroa (15). Ero, 8 tuhatta euroa, johtui kiinteistöihin tehdyistä perusparannusmenoista. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 533,6 prosentilla 992 tuhanteen euroon (157). Kasvuun vaikuttivat kertaluontoisina erinä POP Pankkien Vakuusrahaston purkamisen yhteydessä pankille takaisin maksetut varat 653 tuhatta euroa ja Visa Europen myynnistä pankille tuloutunut määrä 165 tuhatta euroa. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 1 634 tuhatta euroa (1 739), mikä oli 6,0 prosenttia (105 tuhatta euroa) pienempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen vähennys johtui henkilöstömäärän laskusta ja eläke-eristä. Muut hallintokulut kasvoivat 10,5 prosenttia, 1 834 tuhanteen euroon (1 659). Kulujen nousu johtui pääosin suorista ja välillisistä hallinnoinnin vaatimusten ja It:n aiheuttamista kuluista. Muut kulut, 708 tuhatta euroa (665), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 116 tuhatta euroa (123). Arvonalentumisia omassa käytössä olevien kiinteistöyhteisöjen osakkeista kirjattiin 0 tuhatta euroa (0). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 9,3 prosenttia, 592 tuhanteen euroon (542). Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 535 tuhatta euroa (603), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 68 tuhatta euroa. Arvonalentumistappiot sisältävät saamiskohtaisia arvonalentumisia 640 280,40 euroa ja saamisryhmäkohtaisia arvonalentumisia -2 918,71 euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 637 tuhatta euroa (612). Arvonalentumisten peruutuksia kirjattiin 89 tuhatta euroa (0) ja palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 14 tuhatta euroa (9). Arvonalentumistappiot luotoista pysyivät edelleen kohtuullisina. Aiempina vuosina toteutuneiksi luotto- ja takaustappioiksi kirjatuista saamisista saatiin tilikauden aikana palautuksia 14 tuhatta euroa. Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2016 aikana 9,1 prosenttia ja oli vuoden lopussa 285 521 tuhatta euroa (261 682). Taseessa olevien luottojen määrä oli 209 715 tuhatta euroa. Luottojen keskikorko oli 2,1 prosenttia. Talletusten määrä oli 244 887 tuhatta euroa ja niiden keskikorko 0,6 prosenttia. Kurikan Osuuspankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti:
5 Tuhatta euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos-% **) 31.12.2014 Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 209 715 191 923 9,3 189 927 1,1 Luotot 209 715 191 923 9,3 189 927 1,1 Sijoitukset 74 007 67 916 9,0 55 132 23,2 Saamiset luottolaitoksilta 15 944 25 546-37,6 17 067 49,7 Saamistodistukset 10 721 3 935 4 719-16,6 Osakkeet ja osuudet 42 826 33 608 27,4 28 370 18,5 Kiinteistöt 4 516 4 827-6,4 4 975-3,0 Yleisön talletukset *) 244 887 220 394 11,1 204 694 7,7 Velat luottolaitoksille 2 830 2 331 21,4 4 048-42,4 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 0 4 580 4 988-8,2 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat *) 0 4 580 4 573 0,2 Velat, joilla on huonompi etuoikeus 0 0 415 Oma pääoma 24 354 21 536 13,1 19 959 7,9 Tilinpäätössiirtojen kertymä 7 488 7 488 0,0 8 489-11,8 ROA % 0,5 0,0 0,3 ROE % 5,1-0,2 2,8 Omavaraisuusaste 10,6 10,5 10,8 Vakavaraisuussuhde 16,60 % 16,07 % 16,67 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos 2016-2015 ***) Muutos 2015-2014 Luotonanto Kurikan Osuuspankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 215 564 tuhatta euroa (221 787). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 209 715 tuhatta euroa (191 923) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 5 849 tuhatta euroa (29 864). Aktia Hypoteekkipankista on siirretty luottoja pankin omaan taseeseen. Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 1 174 tuhatta euroa (1 400). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 61 705 tuhatta euroa. Luotonannon nettovähennys oli 6 223 tuhatta euroa eli 2,8 prosenttia. Luotonannon kehitykseen vaikuttivat Aktia Hypoteekkipankista pankin omaan taseeseen siirretyt hypoteekkiluotot ja Suomen taloudellinen tilanne huomioiden maltillinen luottojen kysyntä. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen maltillisella tasolla. Yli 90 päivää erääntyneet saamiset olivat 2 474 tuhatta euroa (2 381) eli 94 tuhatta euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 1,1 prosenttia (1,1) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 2 060 tuhatta euroa (2 123) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden POP pankkien puolesta Bonum Pankki Oy:lle (aiemmin Aktia Pankki Oyj:lle) liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen.
6 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 6 405 tuhatta euroa (6 155) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 1.7. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 15 944 tuhatta euroa (25 546). Määrä oli 9 602 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 10 721 tuhatta euroa (3 935), mikä on 172,5 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 42 826 tuhatta euroa (33 608). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 5 330 tuhatta euroa (5 819) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 37 496 tuhatta euroa (27 789). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 4 516 tuhatta euroa (4 827). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 1 877 tuhatta euroa (1 934) ja sijoituskiinteistöjen arvo 2 639 tuhatta euroa (2 893). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 1.7. Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 0 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Vuoden 2016 aikana pankki myi omistamiensa kiinteistöyhteisöjen osakkeita ja/tai kiinteistöjä 179 tuhannen euron arvosta ja osti 0 tuhannella eurolla. Kiinteistöomaisuuden myynnistä kertyi 3 tuhannen euron nettomääräinen myyntivoitto. Pankki kasvatti tilikaudella arvonkorotuksia 0 tuhannella eurolla (kasvatettiin 0 tuhatta euroa) ja kirjasi arvonalennuksia kiinteistöomaisuudesta yhteensä 0 tuhatta euroa (0). Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 244 887 tuhatta euroa (220 394). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 24 493 tuhatta euroa eli 11,1 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana 6 636 tuhatta euroa eli 5,0 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 139 471 tuhatta euroa (132 836). Sijoittamisja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli 17 858 tuhatta euroa eli 20,4 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 105 416 tuhatta euroa (87 558). Muutokseen vaikuttivat pankin linjaus pitää anto/otto lainaus-suhde maltillisella tasolla ja siirtää Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n luotot omaan taseeseen. Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat 2 830 tuhatta euroa (2 331).
7 Pankki ei laskenut vuoden aikana liikkeeseen uusia velkakirjalainoja. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 0 tuhatta euroa (4 580). Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 24 354 tuhatta euroa (21 536). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 2 817 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 387 tuhatta euroa (-365). Määrä koostui rahavirtaa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutoksesta 0 tuhatta euroa (0) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta 387 tuhatta euroa (-365). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja verotusperusteiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli 7 488 tuhatta euroa (7 488), josta luottotappiovaraus oli 7 488 tuhatta euroa (7 488). Vuonna 2016 luottotappiovarausta kasvatettiin 0 tuhatta euroa (purettiin -1 001 tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,1 prosenttia saamisista. Varauksesta 1 427 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Tilikauden aikana ei kirjattu poistoeron muutosta. Konsernitilinpäätös Kurikan Osuuspankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 71,80 %:sti omistama Koy Kylymäjyrä. Pankin tytäryhtiö Koy Kylymäjyrä on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 12 luvun 10 :ssä tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Kurikan Osuuspankki on kuulunut jäsenenä POP Pankkien vakuusrahastoon. POP Pankkien yhteenliittymän aloitettua toimintansa jäsenpankeilla ei ole tarvetta erilliselle vakuusrahastolle ja vakuusrahasto purettiin kesäkuussa 2016. POP pankkien vakuusrahaston varat jaettiin jäsenpankeille. Tästä kirjattiin POP Pankin liiketoiminnan muihin tuottoihin 653 tuhatta euroa. Pankit ovat velvollisia maksamaan vuonna 2015 perustetulle Rahoitusvakausvirastolle talletussuojamaksua ja vakausmaksua. POP Pankki ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Ryhmän talletuspankkeja ovat POP Pankit ja Bonum Pankki Oyj ja ryhmälle määrätty talletussuojamaksu vuonna 2016 oli 2 080 tuhatta euroa. Osuuspankki on vanhan talletussuojarahaston jäsen ja talletussuojamaksu katettiin kokonaisuudessaan vanhan talletussuojarahaston varoista. Pankille määrätty vakausmaksu katettiin vuosina 2013 2014 maksetuista pankkiveroista. Jatkossa vakausmaksu määräytyy ryhmätasolla talletussuojamaksun tavoin. Kurikan Osuuspankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Myös sijoittajien korvausrahaston osalta POP Pankki - ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään yhtenä pankkina.
8 Vakavaraisuuden hallinta Kurikan Osuuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. POP Pankkien yhteenliittymään kuuluvilla luottolaitoksilla vakavaraisuuden hallinta perustuu yhteenliittymän keskusyhteisön hallintoneuvoston vahvistamiin vakavaraisuuden hallinnan periaatteisiin, sekä keskusyhteisön hallituksen kaikille jäsenluottolaitoksille vahvistamiin pääomasuunnittelun menetelmiin. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Osuuspankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Kurikan Osuuspankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Kurikan Osuuspankin omat varat (TC) yhteensä olivat 26.358 tuhatta euroa (23.651), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 9,22 % (8,93 %). Ensisijainen pääoma (T1) oli 26.310 tuhatta euroa (23.517), josta ydinpääoman (CET1) osuus oli 26.192 tuhatta euroa (23.071) ja ensisijaisten lisäpääomien (AT1) osuus oli 119 tuhatta euroa (446).Toissijainen pääoma (T2) oli 47 tuhatta euroa (134). EU:n vakavaraisuusasetus N:o 575/2013 ei tunnista Kurikan Osuuspankki liikkeeseen laskemia lisäosuuksia sääntelyn määrittelemiksi pääomainstrumenteiksi, joten lisäosuus ei ole sääntelyn mukaan jäsenluottolaitoksen omien varojen erä. Vakavaraisuusasetusta sovelletaan 1.1.2014 alkaen, mutta lisäosuuksia koskevien siirtymäsäännösten osalta soveltaminen muuttuu asteittain niin, että lisäosuudet vähenevät asteittain ja poistuvat kokonaisuudessaan pankin omista varoista vuonna 2022. Kurikan Osuuspankki omiin varoihin sisältyi 31.12.2016 siirtymäsäädöksen piirissä käsiteltäviä lisäosuuksia 494 430 euroa. Kurikan Osuuspankki voi laskea liikkeelle ydinpääomaan luettavia POP Osuuksia. Kurikan Osuuspankki on laskenut liikkeelle POP Osuuksia 5.000,- tuhatta euroa.
9 Kurikan Osuuspankin vakavaraisuussuhde parantui ja säilyi edelleen hyvällä tasolla ja oli vuoden lopussa 16,60 prosenttia (16,07 prosenttia). Ensisijaisen pääoman (T1) suhde riskipainotettuihin eriin oli 16,57 % (15,98 %). POP Pankki -ryhmä julkistaa nk. Pilari III -vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. POP Pankki - ryhmän tilinpäätös on saatavissa keskusyhteisön toimitiloista osoitteesta Hevosenkenkä 3, 02600 Espoo tai sähköisesti osoitteessa www.poppankki.fi. Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Omat varat 2016 2015 Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 30 138 27 346 Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut - 3 946-4 275 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 26 192 23 071 Emo Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 119 446 Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 0 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 119 446 Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 26 310 23 517 Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 47 134 Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 0 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 47 134 Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 26 358 23 651 Riskipainotetut erät yhteensä 158 820 147 140 josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus 145 837 134 932 josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 0 0 josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) 1 498 1 386 josta operatiivisen riskin osuus 11 485 10 823 Luottolaitoslain mukainen kiinteä lisäpääomapuskuri (2,5%) 3 971 3 679 Vastasyklinen pääomapuskuri 14 2 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 16,49 % 15,68 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 16,57 % 15,98 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 16,60 % 16,07 % Vähimmäisomavaraisuusaste Pankin vähimmäisomavaraisuusaste oli 9,22 prosenttia. Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu tiedossa olevan sääntelyn mukaisesti ja kuvaa pankin ensisijaisten pääomien suhdetta kokonaisvastuisiin. 2016 2015 Ensisijainen pääoma 26 310 23 517 Vastuiden kokonaismäärä 285 416 263 412 Vähimmäisomavaraisuusaste 9,22 % 8,93 %
10 Kurikan Osuuspankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen lisäksi osuus- ja lisäosuuspääoman, sekä POP Osuuksien muutokset. Osuuspankin vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 10,5 %:n vähimmäistason, joka koostuu 8 %:n vähimmäistasosta ja 2,5 %:n kiinteästä lisäpääomavaatimuksesta. Finanssivalvonnan johtokunta ei ole asettanut muuttuvaa lisäpääomavaadetta vuonna 2016 kotimaisille saamisille, joista pankin saamiset pääasiallisesti muodostuvat. Lisäpääomavaatimus voidaan tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkoi 60 %:n tasolla 1.1.2015, josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle 1.1.2018 mennessä. Tilikaudella 2016 LCR-vaade oli 70 %. Pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen odotetaan tulevan sitoviksi vaatimuksiksi vuonna 2018. Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Riskienhallinta POP Pankkien yhteenliittymässä POP Pankkien yhteenliittymään kuuluvilla luottolaitoksilla riskienhallinta ja riskien mittaaminen perustuvat yhtenäisiin menetelmiin. Tilikauden aikana yhteenliittymässä on vahvistettu jäsenluottolaitoksia sitovat riskilajikohtaiset ohjausrajat, jotka määrittävät riskitason, jonka puitteissa jäsenluottolaitokset voivat liiketoimintaansa harjoittaa. Kurikan Osuuspankin hallitus on vahvistanut ohjausrajat osana riskilajikohtaisia strategioitaan. Periaatteet ja organisointi Kurikan Osuuspankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden.
11 Riskienhallinnan ja compliancen järjestelyt Pankissa on toteutettu compliance-toiminto suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Ylimmän hallintoelimen jäsenten valinnassa noudatettava monipuolisuuteen tähtäävä toimintamalli ja sen tavoitteet ja päämäärät Pankin ohjeistuksessa on korostettu hallituksen monipuolisuuden merkitystä. Monipuolisuustavoitteeseen pyritään vuosittaisen hallituksen itsearvioinnin avulla.
12 Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maatilayritykset sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 65,4 % (60,3 %). Maatilayrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 14,9 % (17,6 %) ja muiden 19,7 % (22,1 %). Valtaosa, 68,9 % (67,6 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu pankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin luottotoimikunnalle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti pankin kaksikymmentä suurinta asiakasvastuuta ja yli 90 päivää erääntyneet luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Kurikan Osuuspankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen
13 yli 13 600 tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 95 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 17,0 % (16,1 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2016 aikana pankin rahoitusasema pysyi hyvänä. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Korkoriskin mittaamisessa käytetään gap-analyysia. Pankin korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli 31.12.2016 +3,32/-6,67 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti +10,16/-9,89 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei oleellisesti vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään 0 tuhatta euroa (0). Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 387 tuhatta euroa (-365), josta rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisten arvonmuutos oli 0 tuhatta euroa (0) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos 387 tuhatta euroa (-365). Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli -118 tuhatta euroa (-1 940). Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta.
14 Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. tai Pankin sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin on hallituksen vahvistamassa sijoitustoiminnan ohjeessa rajattu enintään 50 % pankin omien varojen ylijäämästä. Pankin ottama osakeriski on maltillinen. Pääosa pankin sijoituksista kohdistuu lyhyen- ja pitkän koron sijoituksiin, joihin liittyvää korkoriskiä hallitus seuraa säännöllisesti Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisi luottolaitoslain asettaman rajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu pääosin tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on maltillinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 1.7 (pois lukien aineettomiin hyödykkeisiin kirjatut aktivoinnit). Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 2 144 tuhatta euroa (2 245). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 3 153 (3 619) tuhatta euroa, mikä on 1,1 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on -4,75 prosenttia (-4,66). Muussa kuin pankin omassa käytössä olevan sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto oli 0,14 % (0,31 %). Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan.
15 Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Yhteenliittymän keskusyhteisö vastaa keskitetysti sisäisen tarkastuksen ohjaamisesta ja/tai järjestämisestä yhteenliittymän keskusyhteisössä, jäsenluottolaitoksissa sekä muissa yhteenliittymään kuuluvissa yrityksissä. Keskeisiä keskitettyjä tehtäviä ovat mm. yleinen ohjeistus, resursointi sekä vuosisuunnitelman laatiminen. Sisäinen tarkastus on riippumatonta, objektiivista arviointi- ja varmistustoimintaa. Toiminnan tavoitteena on tukea keskusyhteisön hallintoneuvostoa, hallitusta ja toimivaa johtoa tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien sekä riskienhallinnan tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen. Keskusyhteisön sisäinen tarkastus vastaa ohjaamisesta ja ohjaa tarkastustoimintaa / tarkastaa Pankin toimintaa säännöllisesti. Pankin toimiva johto käsittelee sisäisen tarkastuksen tekemät tarkastushavainnot ja annetut toimenpidesuositukset. Pankin toimitusjohtaja raportoi merkittävät havainnot sekä niihin kohdistetut toimenpiteet edelleen hallitukselle. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensi sijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö Pankin jäsenmäärä oli 31.12.2016 7.017 jäsentä (7.000 vuonna 2015). Osuuskunnan varsinaisessa osuuskuntakokouksessa vahvistettiin vuoden 2015 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin voitonjakokelpoisista varoista 14 714 230,78 euroa päätettiin käyttää voitonjakoon 51 739,02 euroa. Osuuspääoman korkoa maksettiin varsinaiselle ja lisäosuuspääomalle sekä POP Osuuksille yhteensä 51 739,02 euroa, pankin vapaan oman pääoman rahastoon siirrettiin 949 589,91 euroa. Osuuskuntakokous valitsi hallintoneuvoston uusiksi jäseniksi Päivi Latva-Koiviston (s. 1970) maatalousyrittäjä (toimikausi 2017-2018), sekä Kari Nurmelan (s. 1981) myymäläpäällikkö (toimikausi 2017). Erovuoroisista hallintoneuvoston jäsenistä valittiin uudelleen Pirjo Ala- Nikkola, Asko Kahila, Merja Keskimäki, Hanne Leino, Esko Markkila, Anna-Kaisa Niemi ja Kari Ollikkala (toimikausi 2017-2019). Pankin tilintarkastajaksi valittiin KHT Jari Paloniemi sekä varatilintarkastajaksi KHT Tapani Rotola-Pukkila. Pankin hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Kari Ollikkala ja varapuheenjohtajana Anna- Kaisa Niemi. Hallintoneuvosto kokoontui 3 kertaa.
16 Kurikan Osuuspankin hallitukseen kuuluu 8 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Hannu Latva-Hirvelä ja varapuheenjohtajana Kari Piirto sekä toimitusjohtajana Teemu Teljosuo. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut Eija Lintala. Hallitus kokoontui vuoden aikana 25 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Latva-Hirvelä Hannu, pj metsäpalveluesimies 1991 Piirto Kari, varapj maatalousyrittäjä 1995 Haavisto Arto yrittäjä 2009 Kiskola Veli-Pekka rakennusmestari 2013 Kuja-Lipasti Olavi erityisasiantuntija 2015 Lahtinen Krista kouluttaja 2013 Oja-Lipasti Mari maatalousyrittäjä 2014 Teljosuo Teemu toimitusjohtaja 2014 Hallintoneuvoston jäsenet: Ala-Nikkola Pirjo myyjä 1996 Alanko Kairi kokoonpanija 2014 Haapoja Pekka maatalousyrittäjä 1994 Hakala Reetta fysioterapeutti 2001 Harmanen Tapio eläinlääkäri 2000 Hirsimäki Veli-Matti tuotepäällikkö 1992 Kahila Asko yrittäjä 1996 Keskimäki Merja maatalousyrittäjä 1998 Keskimäki Vesa-Matti yrittäjä 2007 Konsteri Heikki yrittäjä 1997 Korjonen Elisa maatalousyrittäjä 1991 Krekola Päivi toimistonhoitaja 2007 Kurjenluoma Pekka maatalousyrittäjä 1989 Kuusisto Rainer yrittäjä 1995 Latva-Luopa Olli autoilija 1996 Lehtola Jarmo maatalousyrittäjä 1999 Leino Hanne sairaanhoitaja 2011 Lempiäinen Liisa terveyskeskuslääkäri 1989 Markkila Esko maatalousyrittäjä 1996 Mäki-Jyllilä Masa luokanopettaja 2011 Nevala Leena laitoshuoltaja 2014 Niemi Anna-Kaisa maatalousyrittäjä 2013 Ollikkala Kari maatalousyrittäjä 1978 Pohjois-Koivisto Pasi hankintapäällikkö 2013 Vataja Mauno maatalousyrittäjä 1991 Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 31 (35) henkilöä, joista kokoaikaisia oli 22 (25) osaaikaisia 8 (8) ja määräaikaisia 1 (2) henkilöä. Henkilömäärä laski vuoden aikana 4 henkilöllä. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 45 vuotta. Pankki on käynyt vuoden 2016 aikana yhdet yhteistoimintaneuvottelut. Pankin varsinaisena tilintarkastajana on toiminut Jari Paloniemi, KHT. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen. Sisäisenä tarkastajana on toiminut Sanna Lindemann EY:stä.
17 Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Pankin toimintoja ohjaavat osuuskuntakokouksen päättämät säännöt. Osuuskuntakokous päättää pankin voitonjaosta ja valitsee hallintoneuvoston jäsenet. Hallintoneuvosto valitsee pankille hallituksen ja toimitusjohtajan, joka toimiaikanaan on hallituksen jäsen. Hallintoneuvoston keskeinen tehtävä on ohjata ja valvoa pankin toimintaa. Tilinpäätöksestä hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon. Hallintoneuvosto toteuttaa valvontatehtäväänsä valitsemalla tarkastustoimikunnan, jonka tehtävänä on pankin hallinnon valvominen hallintoneuvoston vahvistaman yleisohjeen mukaisesti. Tarkastustoimikunta kuulee pankin tilintarkastajaa ja sisäistä tarkastusta. Tarkastustoimikunnan laatima kertomus tarkastushavainnoistaan ja pankin hallinnosta käsitellään ainakin kerran vuodessa hallintoneuvoston kokouksessa. Osuuspankkia edustaa ja sen toimintaa johtaa hallitus. Pankin operatiiviset päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu pankin sääntöihin ja hallintoneuvoston päättämiin yleisohjeisiin. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Finanssivalvonnan standardin mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Palkitsemisjärjestelmän määrittelyssä käytetty päätöksentekoprosessi Pankin hallitus vastaa palkitsemisasioista. Pankilla ei ole palkitsemisjärjestelmän hallinnointia varten hallituksen nimeämää ja sen jäsenistä koostuvaa palkitsemisvaliokuntaa. Sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi pankin liiketoiminnan suppeuden vuoksi. Pankin hallitus valvoo palkitsemisjärjestelmän noudattamista sekä arvioi säännöllisesti sen toimivuutta. POP Pankkien yhteenliittymän sisäinen tarkastus todentaa / ohjaa todentamista vähintään kerran vuodessa onko pankin hallituksen hyväksymää palkitsemisjärjestelmää noudatettu. Valvontatoiminnoissa työskentelevän henkilön palkkio ei ole riippuvainen sen liiketoiminnan tuloksesta, jota hän valvoo. Palkitsemisen ja tuloksen välinen suhde Palkitsemisjärjestelmä on pankin liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen ja se vastaa pankin pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on sopusoinnussa pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan ja riskinkantokyvyn kanssa ja edistää sitä.