MALMINETSINTÄLUVAN VUOSI- JA LOPPURAPORTOINTI

Sibelco Nordic Oy Ab 18.08.2014 MALMINETSINTÄLUVAN VUOSI- JA LOPPURAPORTOINTI KUVAILULEHTI Kohteen nimi: Siiselkä 3 Raportin tekijä/tekijät: Mattias Häggman Malminetsintäluvan tunnus: 8428 Luvan haltija(t): Sibelco Nordic Oy Ab Raportin tyyppi (vuosiraportti/loppuraportti): Vuosiraportti Raportin otsikko: Siiselkä 3 malminetsintäraportti Tiivistelmä: Siiselkä 3 valtausalue (43 ha) sijaitsee noin 30 km länteen Peurasuvannosta (50km pohjoiseen Sodankylästä). KKj koordinaatit ovat seuraavat: 3461100 7528100 (EUREF-FIN: 460943 7524956), karttalehti 3723 01. Esiintymä sijaitsee Pikku Siiselkä nimisellä vaaralla joka on 3,5 km pitkä ja noin 1 km leveä vaara jonka pitempi sivu on itä-länsi suunnassa. Pikku Siiselän etelä-, länsi- ja pohjoispuolella on laajoja suoalueita. Itäpuolella on kapea suo jonka itäpuolella muita vaaraoja. Geologisesti Pikku Siiselkä on arkeeisen kallioperän alueella jossa kallioperä muodostuu gneisseistä ja nuoremmista Paleoproterosoisista kvartsiiteista. Myöhemmin alueelle on myös muodostunut post-orogeenisia graniitteja. Kvartsilinssit / -juonet ovat suurella todennäköisyydella hydrotermisiä ja ne liittyvät alueen tektonisiin vyöhykkeisiin. Tutkimusten alla oleva kvartsilinssi on erittäin puhdasta niin sanottua maitokvartsia jonka SiO2 pitoisuus on erittäin korkea ja haitta mineraalit vähäisiä. Kvartsissa ei Sibelcon tutkimuksissa ole esiintynyt esim. sulfidimineraaleja. Sibelco ja aikaisemmin Lohja Oy on tutkinut Kvartsilinssiä pinnasta käsin eikä kumpikaan ole kairannut alueella. Lohjan aikana alueella on tehty koekaivantoja ja otettu näytteitä räjäyttämällä. Sibelco on tutkinut kvartsia lohkare etsinnöillä, geofysikaalisten menetelmien ja näytteenoton avulla. Tulosten perusteella kvartsi on tulkittu matalaksi linssiksi jonka koko on kohtalaisen pieni ja resurssit ovat näin ollen hyvin pienet. Kvartsin käytännön hyödyntämisen mahdollistamiseksi alueelta on paikannettava lisää hydrotermisesti muodostuneita kvartsi linssejä. Tämä on kuitenkin hankalaa koska alueen maapeite koostuu moreenin ja rakan peittämistä vaaroista ja laajoista suoalueista. Sivumäärä: 9 Liitetiedostojen lukumäärä nimineen: ERT_02-03_08_2010_Sibelco_final.pdf Siiselkä_GPR.pdf Rapport-Siiselkä-comp-dec-2007.doc GTK GeoMap 100000.jpeg Siiselkä block observations.str (Surpac tiedosto) tutkimusojat_lohja.str (surpac tiedosto) Vanha_kenttäkartta_lohja.pdf FI SIS Map Topo A3 Road Map 1-800000.pdf Kirjallisuusviitteet: - Luvan haltijan yhteystiedot: Sibelco Nordic Oy Ab Mikkelänkallio 3 02770 Espoo Päiväys: 18.8.2014 Raportoijan allekirjoitus ja nimen selvennys: Mattias Häggman, Vanhempi geologi, FM

C. JOHDANTO Siiselkä 3 valtausalue (43 ha) sijaitsee noin 30 km länteen Peurasuvannosta (50km pohjoiseen Sodankylästä). KKj koordinaatit ovat seuraavat: 3461100 7528100 (EUREF-FIN: 460943 7524956), karttalehti 3723 01. Esiintymä sijaitsee Pikku Siiselkä nimisellä vaaralla joka on 3,5 km pitkä ja noin 1 km leveä vaara jonka pitempi sivu on itä-länsi suunnassa. Pikku Siiselän etelä-, länsi- ja pohjoispuolella on laajoja suoalueita. Itäpuolella on kapea suo jonka itäpuolella muita vaaraoja. Fig 1) Pikku Siiselkä vaaran valtausalue. Valtausalue sijoittuu kokonaisuudessa valtion omistamalle Sodankylän Valtionmaa III kiiteistölle (kiinteistö nro: 758-893-12-1). Siiselkä 3, kaivnro 8428/1, Lapin lääni, Sodankylän kunta, sijaitsee Pomokairan Natura 2000 alueella. Valtaus sijaitsee suojelualueen lounaisnurkassa. Alue muodostuu Pomokairan-Tenniövaaran ja Ilmakkiaavan alueista, jotka kuuluvat soidensuojeluohjelmaan. Pomokairan alue on suojeltu ensisijaisesti aapasoita ajatellen. Lisäksi alue on tärkeä pohjoisen suolinnuston pesimäalueena. Lisäksi alue sijaitsee poronhoitoalueella. Alueen geologia Siiselkä 3 valtausalue sijaitsee GTK:n julkaiseman kartan perusteella 3 erilaisen kallioperäkoostumuksen alueella. 1) Eteläpuolella valtausta esiintyy pääasiassa graniittisia-ortogneissejä 2) Kvartsiittikompleksi joka sisältää karsimineraaleja 3) Paleoproterosoisia kalkki-silikaattikivilajeja ja metavulkaniitteja.

Fig. 2. Geologinen kartta Siiselän puhtaan kvartsin etsintäalueelta. Yksinkertaistettu kartta Manninen ja Pihlaja, 1993. Siiselkä 3 valtaualueella on paksu maapeite (moreeni ja rakka) joten kallioperäkartoitus ja geologinen tulkinta perustuvat suurelta osin lohkarenäytteisiin. Lohkareita esiintyy pääasiassa kahta erilaista tyyppiä: o Karbonaatti-kvartsi lohkareita Suuntautuneita lohkareita jotka koostuvat kvartsista, rautapitoisesta karbonatiitista ja rauta oksideista, lisäksi huomionarvoista on kalimaasälvän puuttuminen. Ohuthiessä rautarikas karbonatiitti muodostaa linssejä jotka voivat olla ankeriitin variaatio. o Grantoideja Granitoidit ovat hienorakeisia (< 0,5 mm), sub-apliittisia kiviä. Granitoidit ovat suuntautumattomia sisältäen kvartsia, andesiitti-oligoklasi plagioklaasia, todennäköisesti ortoklaasia ja satunnaisesti muskoviittia. Muskoviitti rikkaat vyöhykkeet leikkaavat magmaattista paragenesista. Granitoideilla on granodioriittinen koostumus (mahdollisesti Trondheimiitti). Koska kivilaji on suuntautumaton se voisi olla apliittinen vastine post-orogeenisille granitoideille. D. SUORITETUT TUTKIMUKSET Kallioperäkartoitus ja lohkare-etsintä Siiselän valtausalueella ja sen ulkopuolella on suoritettu kallioperäkartoitusta ja lohkareetsintää useana kesänä vuosien 2007-2010 välisenä aikana. Varsinaista kallioperää ei pysty näkemään alueella muuta kuin vanhalla koekaivauksella, koska kallio on muuten maapeitteen alla joka koostuu pääosin moreenista, rakasta. Pikku Siiselkä on valtausalueen ulkopuolella soiden ympäröimä joka myös vaikeuttaa kallioperä- ja lohkareetsintöjä. Alla oleva kartta osoittaa kuitenkin lohkare etsintöjen tulokset valtausalueen läheisyydessä.

Fig 3) Lohkareetsintäkartta Siiselän alueella Geofysikaaliset ja petrofysikaaliset tutkimukset Alueella suoritettiin valtauksen voimassaolon aikana 2 eri geofysikaalista mitttauskampanjaa. Ensimmäinen tehtiin Ranskalaisen yliopistoprofessorin johdolla ja menetelminä käytettiin maatutkaa, magnetometrausta ja ERT mittausta. Toinen kampanja tehtiin GTK:n avulla ja menetelminä maatutkaa ja ERT mittausta. Magnetometraus jätettiin pois huonojen tulosten johdosta. Alla on muutama kartta jotka näyttävät mittaustuloksia alueelta. P1 P2 nt N A1 A2 Fig 4) Magneettinen kenttäkartta

South North Fig. 5. Tulkittu resistiivisyys poikkileikkaus LR7 Musta linja näyttää arvioidun kvartsin rajauksen ympäröivään kvartsiittiin. South North Fig. 6. Tulkittu resistiivisyys poikkileikkaus LR10 Musta linja näyttää arvioidun kvartsin rajauksen ympäröivään kvartsiittiin. Fig 7a & 7b) Maatutka linjat ja mahdolliset uudet kohteet tutkimuskaivannon eteläpuolella. Fig 8) Maatutkaprofiili

Fig 9) 3D malli kvartsilinssistä Fig 10) Poikkileikkaus kvartsilinssistä Maaperägeokemialliset tutkimukset Sibelco ei suorittanut maaperägeologisia tutkimuksia alueella koska moreeninäytteiden analysoiminen tai vastaava ei sovellu puhtaan kvartsin etsinnälle. Tutkimuskairaus, uranäytteenotto ja tutkimuskaivannot Valtausalueella ei ole tehty tutkimuskairauksia. Alueella on vanhoja tutkimuskaivantoja, jotka on kaivettu ennen Sibelcon valtausta (todennäköisesti Lohja Oy:n toimesta). Näistä kaivannoista otettiin palanäytteitä muutamaan otteeseen joiden tuloksista lisää alempana. Fig 11) Näytteenottokartta Fig 12) Vanha tutkimuskaivanto Petrologiset, geokemialliset ja muut geologiset tutkimukset Alueen kivilajeista on kerätty tietoa ja tutkittu niiden petrologiaa. Koska alueella on paksu maapeite ja peruskalliota ei ole ollut näkyvissä niin petrologiset kuvaukset on tehty satunnaisesti suuntautuneista kivistä. Haettavat kvartsilinssit sijaitsevat tutkimusten mukaan Karbonatiittisissä kvartsiiteissä ja tai granitoideissa.

Qtz Qtz Cb Cb Fe-Ox Cb Fig 13-14) Mikroskooppikuvia Siiselän alueella olevasta kvartsiitista Fig 15-15) Mikroskooppikuvia Siiselän alueella olevasta granitoideista Kvartsin rakenne vaikuttaa olevan hyvin matala ja sen kulku vaikuttaa olevan Pohjois-Etelä suuntainen ja kallistus 5 astetta länteen. Geometrisesti rakenne muodostaa linssin joka on 60x40 m ja jonka kulku on N100 E. Linssin syvyys on geofysikaalisten tutkimusten mukaan alle 20 m. Kvartsi on erittäin homogeenista ja syntyperältään todennäköisesti hydrotermistä. Kvartsissa esiintyy joitakin halkeamia joiden täytteenä on myös kvartsia. Linssi koostuu pääasiassa puhtaasta sameasta maitokvartsista jossa kvartsikristallit ovat hyvin harvassa. Paikoin kloriittia ja serpentiniittiä on havaittu mutta erittäin pienissä määrissä. Fig 17-18) Kvartsi on hyvin valkoista ja homogeenista.

Mikroskoopissa katsottuna kvartsi on myös hyvin puhdasta eikä siinä näy haittamineraaleja. Erikoista on se että kvartsimineraalit paikoin ovat suurempia kuin ohuthie 3x4.5 cm. Kvartsi sisältää paljon fluidisulkeumia joka tekee kvartsista samean ja antaa erittäin valkoisen värivaikutelman. Fluidi sulkeumat ovat 10-15 µm suuruisia. Fig 19) Mikrotextureja kvartsissa Fig 20) Kahden suuntaisia fluidisulkeuma trendejä Rikastuskokeet, mineralogiset ja metallurgiset tutkimukset Siiselän kvartsista otettiin valtausjakson aikana useita palanäytteitä lohkareista ja vanhoista kaivannoista. Näytteitä käsiteltiin monella eri tavoin laboratoriossa. Alla on tyypillinen analyysi Siiselästä jota on käsitelty pesemällä ja hieromalla, kuiva-magneeteilla ja vahvoilla hapoilla. Näytteet analysoitiin sekä ICP:llä että XRF laitteistolla. Muut merkittävät tulokset Siiselän projektista ei koskaan tehty Feasability study:a koska yhtiön mielestä mineralisoitunut kohde oli liian pieni tälaiseen. Mahdolliset malmivarat ovat laadusta riippuen 50 75 kt kvartsia.

Johtopäätökset ja suunnitelmat Siiselän kvartsi on laadultaan erittäin puhdasta ja soveltuisi sen takia moneen käyttötarkoitukseen jossa normaali lasihiekka ei ole tarpeeksi puhdasta. Kvartsia voisi käyttää esim. aurinkopaneleissa tai keinotekoisen marmorin valmistuksessa. Sibelco on kuitenkin päättänyt että projektia ei viedä eteenpäin esiintymän erittäin pienen koon takia. Jotta kvartsia voisi hyödyntää taloudellisesti useampi kvartsilinssi olisi paikannettava lähistöltä. Tutkimuksia haittaa paksu moreeni- ja rakkapeite alueella ja yhtiössä yritettiin keksiä uusia menetelmiä (geofysiikka) jolla aluetta olisi voinut tutkia. Tällaisia menetelmiä ei kuitenkaan keksitty. Koska etsittävät kvartsilinssit ovat kooltaan pieniä yhtiö ei halunnut kairata ilman tarkempaa tietoa mihin kairareikiä olisi pitänyt sijoittaa.