POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS VAIKUTUKSET ALUEIDEN KÄYTTÖÖN JA MAISEMAAN

1 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS VAIKUTUKSET ALUEIDEN KÄYTTÖÖN JA MAISEMAAN 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 2.1 Lähtötiedot ja tehdyt selvitykset... 4 2.2 Vaikutusten arviointiin liittyvät epävarmuustekijät... 4 3 VAIKUTUKSET NYKYISEEN ALUEIDEN KÄYTTÖÖN... 6 3.1 Suunnittelualueen nykyinen käyttö... 6 3.2 Vaikutukset nykyiseen alueiden käyttöön... 8 3.2.1 Kansalaisten mielipide... 10 3.2.1.1 Kansalaiskysely... 10 3.2.1.2 Merialueen tärkeys?... 11 3.2.1.3 Vaikutukset asumiseen?... 11 3.2.1.4 Vaikutukset vapaa-aikaan ja harrastuksiin?... 12 3.2.1.5 Yhteenveto... 13 3.3 Vaikutukset kalastuksen harjoittamisen edellytyksiin... 13 3.3.1 Kalastukseen liittyvät tiedot... 13 3.3.1.1 Kalastajamäärät... 13 3.3.1.2 Pyydykset, pyyntialueet ja saaliit... 14 3.3.1.3 Kalastajakyselyn tulokset... 19 3.3.2 Kalataloudelliset vaikutukset... 19 3.3.2.1 Rakentamisvaihe... 20 3.3.2.2 Käyttövaihe... 20 4 VAIKUTUKSET SUUNNITELTUUN ALUEIDEN KÄYTTÖÖN... 22 4.1 Kaavoitustilanne... 22 4.1.1 Seutu- ja maakuntakaava... 22 4.1.2 Yleiskaava... 24 4.2 Merituulivoimalaitoksen vaikutus alueen pääkäyttötarkoituksen toteutumiseen... 24 5 VAIKUTUKSET MAISEMAAN... 26 5.1 Maiseman nykytila... 26 5.1.1 Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue... 29 5.2 Maiseman muutos ja sen kokeminen... 29 5.2.1 Maiseman eri vyöhykkeet... 30 5.2.2 Tuulimyllyjen havaitseminen maisemassa... 30 5.2.3 Kansalaisten mielipide... 32 5.2.3.1 Mitä ei saa muuttaa ympäristössä?... 32 5.2.3.2 Merituulivoimalaitoksen kielteiset ja myönteiset vaikutukset?... 33 5.3 Maisemavaikutusten intensiteetti... 35 5.3.1 Maisemallinen muutos eri sijoitusalueilla... 37 5.4 Maisemallisen haitan korvaaminen... 39 6 SOSIAALISET VAIKUTUKSET... 40 7 JOHTOPÄÄTÖKSET... 41 8 LÄHDEKIRJALLISUUS... 42 Maanmittaustoimisto lupa nro 3/MYY/01

2 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS VAIKUTUKSET ALUEIDEN KÄYTTÖÖN JA MAISEMAAN 1 JOHDANTO Pohjolan Voima Oy käynnisti vuonna 1999 tutkimushankkeen Merituulivoima teollisena energialähteenä. Tämä raportti on osa tämän tutkimushankkeen tuloksia. Tutkimuksen toteuttamiseen on saatu osarahoitusta kauppa- ja teollisuusministeriöltä. Tutkimushankkeen tavoitteena on Suomessa ensimmäisen kerran selvittää, millä edellytyksillä on meidän oloissamme mahdollista rakentaa teollisen mittakaavan merituulivoimalaitos rannikon edustan merialueelle. Selvitystyössä tutkitaan merituulivoimalaitoksen teknisiä ja taloudellisia toteutusmahdollisuuksia, oikeudellisia edellytyksiä sekä ympäristövaikutuksia. Nämä vaikutukset selvitetään ympäristövaikutusten arviointimenettelyä noudattaen. Suunnittelutyön kohdealueeksi valittiin Kokkolan edustan merialue, jonne suunniteltiin yhteensä yli 300 MW suuruinen merituulivoimalaitos. Erityispiirteen suunnittelualueelle aiheuttaa se, että valtaosa tarkasteltavasta merialueesta kuuluu erilaisiin suojeluohjelmiin (lintuvesiensuojeluohjelma, rantojensuojeluohjelma, Natura-2000 aluevaraus). Maankäytön osalta tutkimushankkeeseen yhdistyy Kokkolan kaupungin tavoite laatia merialueelle osayleiskaava, jossa tuulivoimalaitoksen rakentamiseen soveltuva alue on osoitettu. Myös Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan laatiminen on vireillä. Vaikka merituulivoimalaitoksia on jo muutama olemassa Itämerenkin alueella, alueiden käyttöön ja maisemaan kohdistuvia vaikutuksia ei kirjallisuuslähteisiin perustuen ole toistaiseksi kovin paljoa selvitetty. Suomen alueiden käytön suunnittelulle on laajalle merialueelle rakentaminen täysin uusi tilanne. Kaavoitusjärjestelmää ja suojeluohjelmia laadittaessa ei tällainen mahdollisuus ole ollut näköpiirissä. Tässä osaraportissa käsitellään tuulivoimalaitoksen vaikutuksia Kokkolan edustan alueiden käyttöön ja maisemaan. Myös vaikutuksia kalastuselinkeinon harjoittamisen edellytyksiin ja virkistyskalastukseen tarkastellaan tässä osaraportissa. Meriveden ja pohjan laatuun sekä kalastoon kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan tarkemmin osaraportissa Vaikutukset merialueen tilaan ja kalastoon. Lintuihin kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan osaraportissa Vaikutukset linnustoon ja suojelualueisiin kohdistuvia vaikutuksia osaraportissa Vaikutukset suojelualueisiin.

3 Kartta 1.1. Kokkolan edustan merituulivoimalaitoksen suunnittelualueet: 1. Tankarin Djupörenin alue, 2. Santapankin alue, 3. Munakarin Poroluodon alue, 4. Trullevin ranta, 5. Santapankin laajennus pohjoiseen.

4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Lähtötiedot ja tehdyt selvitykset Tässä raportissa on arvioitu tuulivoimalaitoksen vaikutuksia alueiden käyttöön ja maisemaan niistä lähtökohdista, joita hankkeeseen liittyvästä kansalaiskyselystä, maastokäynneillä, viistoilmakuvauksesta, alueelta otetuista valokuvista ja olemassa olevista kaavoista, on saatu. Myös projektin ohjaus- ja seurantaryhmien kokouksissa esille tulleet seikat on huomioitu selvitettäessä vaikutuksia alueiden käyttöön ja maisemaan. Maisemavaikutusten osalta on perehdytty myös teoreettisempaan aineistoon. Lähtö- ja vertailutietoina on käytetty kirjallisuutta, kansalaiskyselyn tuloksia, karttoja ja valokuvia Kokkolan edustan merialueelta. Valokuvista on tehty kuvasovitteita, joissa tuulimyllyt on sijoitettu suunnitelman mukaisille paikoilleen. Maiseman nykytilaa ja maisemavaikutusten intensiteettiä on hahmotettu karttatarkastelun avulla. Alueelta otetut valokuvat tukevat selvitystä. Valokuvia on otettu ranta-alueilta, veneellä tehtyjen maastokäyntien yhteydessä sekä lentokoneesta. Projektin aikana on tutustuttu tuulivoimalaitosten rakentamiseen Tanskassa. Tällöin tutustumiskohteena oli Tuno Knobin alue Jyllannin niemimaan itäpuolella ja Kööpenhaminan voimalaitostyömaa. Kokkolan edustan kalataloudesta saatiin ammattikalastajien osalta tietoja Pohjanmaan TE-keskuksen kalatalousyksiköstä ja vapaa-ajankalastajien osalta vuoden 2001 aikana valmistuvasta kalastustiedusteluraportista. Lähdekirjallisuus on esitetty tämän raportin lopussa. 2.2 Vaikutusten arviointiin liittyvät epävarmuustekijät Merialueille rakentamista ei Suomessa ole juurikaan toteutettu. Yleisimpiä merialueelle tehtyjä rakentamistoimenpiteitä ovat majakat ja väylämerkit. Niinpä myöskään kaavoituksessa ei merialueelle rakentamista ole huomioitu. Poikkeuksen tästä muodostavat tiet ja sillat, joita merialueelle suunnitellaan. Tulevassa Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa otetaan ensimmäistä kertaa kantaa soveltuviin rakentamisalueisiin merialueiden osalta. Suomessa ei ole yhtään merialueelle sijoitettua tuulivoimalaitosta. Kokemukset Tanskaan rakennetuista merituulivoimalaitoksista antavat pohjan arvioida hankkeen vaikutuksia. Pohjanlahden rannikon jäätilanne talvisin poikkeaa muun maailman esimerkeistä. Siksi nykyiseen tai suunniteltuun alueiden käyttöön kohdistuviin vaikutuksiin liittyy epävarmuuksia.

5 Maiseman kokeminen on subjektiivista. Siksi maiseman muutoksista on määritelty näkyvyysalue, intensiteetti ja muutoksen luonne. Kuvasovitteet ja niistä saatu palaute ovat tärkeässä asemassa maisemavaikutusten selvittämisessä. Harvalla suomalaisella on kokemusperäistä tietoa arvioida merituulivoimalaitoksen vaikutuksia maisemaan ja merialueen käyttöön. Tämä muodostaa keskeisimmän epävarmuustekijän arvioinnissa. Erilaisten rakennelmien mittakaavan hahmottaminen maastossa on vaikeaa. Erityisen vaikeaa se on merellä, missä vertailukohtia on vähän tai ei ollenkaan. Metsässä tuntuu, että puut ovat korkeita. Vastaavasti voimalinjapylväs tuntuu hyvin korkealta ja suurelta rakenteelta. Näsinneulan jokainen tietää olevan korkea, mutta tuulimyllyn korkeutta harva pystyy hahmottamaan kun niitä ei Suomen maisemassa juuri näe. Kuvat 2.1. ja 2.2. konkretisoivat tuulimyllyjen kokoa. Kuva 2.1. Vertailussa 400 kv voimalinjapylvään, suuren kuusen, tuulimyllyn, 45 jalkaisen purjeveneen ja Näsinneulan korkeudet ja profiilit. Kuva 2.2. Tuulimyllyn roottorin asennusta Tanskassa (kuva: Vestas Wind Systems A/S)

6 3 VAIKUTUKSET NYKYISEEN ALUEIDEN KÄYTTÖÖN 3.1 Suunnittelualueen nykyinen käyttö Tavallisimmin Kokkolan edustan meri- ja ranta-alueet tarjoavat asukkaille ulkoilu- ja retkeilypaikkoja sekä mahdollisuuden tarkkailla luontoa. Talvisin jääalue on monille tärkeä hiihtopaikka. Myös veneily ja kalastus ovat kokkolalaisille tärkeitä vapaa-ajanviettomuotoja. Suunnittelualueita käytetään kansalaiskyselyn mukaan seuraavasti: Kesäkäyttö avoveden aikaan moottoriveneily purjeveneily virkistyskalastus ammattikalastus luonnon tarkkailu (erityisesti linnusto) uiminen vesihiihto maisemien katselu ulkoilu rannoilla retkeily rannoilla lomailu rannoilla marjastus rannoilla Lisäksi talvikäyttö jäiden aikaan kävely hiihto luistelu moottorikelkkailu virkistys- ja ammattikalastus

7 Kuva 3.1. Veneily ja kalastus ovat tärkeitä vapaa-ajan viettomuotoja Kokkolassa. Kokkolan, Luodon ja Pietarsaaren kuntien yhteisessä ulkoilukartassa Kokkolan edustan merialueille on merkitty laivaväyliä, veneilyreittejä, hiihtoreittejä, moottorikelkkauria ja lintusaaria sekä arvokkaita luonto- tai maisemakohteita (suojeluohjelmien ja Natura 2000 verkoston alueille). Rannoilla ja lähisaarilla on retkeilymajoja, autiotupia, laavuja, nuotiopaikkoja, käymälöitä, rantautumispaikkoja, jätehuoltoa, uimapaikkoja, puhelimia ja kauniita näköaloja. Tankarin majakkasaarella on lisäksi vierasvenesatama, kahvila, luontopolku ja lintutorni. Käytän alue tta vapaa-aikanani 80,0 70,0 60,0 % vastanneista 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 13,8 29,0 18,8 26,3 7,1 4,9 0,0 Viikottain Kuukausittain Vuosittain Harvemmin En koskaan Kuva 3.2. Kuinka usein vastaajat käyttävät merialuetta vapaa-aikanaan.

8 3.2 Vaikutukset nykyiseen alueiden käyttöön Merituulivoimalaitoksen vaikutus rakennusalueen merialueen eri käyttömuotoihin rakennusaikana on voimakas. Lähellä rakennettavaa aluetta ei rakennusaikana voi liikkua, kauempana merellä tai rannalla voi toki kulkea ja rakentamista seurata. Rakentamisen on tarkoitus edetä osa-alueittain, jolloin yhden alueen rakentamisen aikana muut alueet ovat koskemattomina. Kauppamerenkulku Kokkolassa on tärkeä merialueen nykyinen käyttömuoto. Kokkolan sataman toiminta ja meriväylien käyttö säilyvät ennallaan myös merituulivoimalaitoksen rakentamisaikana. Merituulivoimalaitos ei häiritse merenkulkua tai satamatoimintoja myöskään käyttövaiheessa. Lopulliset vaikutukset ovat lähinnä maisemamuutoksia ja tyylimyllyjen estevaikutuksia. Myös linnustoon ja kalastoon kohdistuu vaikutuksia. Niistä kerrotaan enemmän erillisissä niitä koskevissa osaraporteissa Vaikutuksen linnustoon ja Vaikutukset merialueen tilaan ja kalastoon. Virkistysmahdollisuuksia ajatellen merituulivoimalaitos tuo uusia retkeily- ja tarkkailukohteita alueelle. Veneilijöitä ajatellen väistettäviä kohteita tulee lisää, mutta jokaisen myllyn juurelle voi myös kiinnittyä, jolloin merituulivoimalaitos saattaa jopa lisätä virkistysalueen monipuolisuutta ja turvallisuutta. Kuva 3.3. Tuulivoimalaitoksen perustusten rakentamista kuivatelakalla Tanskassa. Kuva 3.4. Tuulimyllyn roottorin kiinnitys tapahtuu nosturin avulla. (kuva: Vestas Wind Systems A/S)

9 Kuva 3.5. Meripelastusvene tuulimyllyn juurella. Kuva Kallskäristä Tankarille päin. (170 metriä pitkä Silja Festival kuvassa mittakaavana) Lähin tuulimylly 500 m Kallskärin rannasta, tuulimyllyjen väli noin 1 km ja Tankarin saareen etäisyyttä noin 2 km. Tuulimyllyt eivät estä virkistysalueen käyttöä. Seuraavissa taulukoissa on esitetty merialueen eri toimintoihin ja virkistyskäyttömuotoihin kohdistuvia vaikutuksia. Taulukoissa on yleisten käyttömuotojen osalta esitetty erikseen rakentamisen aikaiset ja lopulliset vaikutukset. Virkistyskäytön osalta rakennusaikana on rajoituksia liikkumiseen ja meluhaittoja. Taulukkoon on koottu virkistyskäyttömuotojen osalta vain lopulliset vaikutukset. Taulukko 3.6. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia alueen yleisiin käyttömuotoihin. TOIMINTO Asutus Virkistys Palvelut Työpaikka-alueet Virkistys- ja veneilyreitit Satama ja merenkulku Tiestö RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET Työkoneet näkyvät ja kuuluvat rannalta Rajoituksia liikkumiseen ja meluhaittoja Työmaa tarvitsee palveluja Satama ja telakka-alueita käytetään perustusten rakentamiseen Rakennusaikana rajoituksia liikkumiseen Ei vaikutuksia Liikenne lisääntyy satamiin

10 Taulukko 3.7. Käytön aikaisia vaikutuksia alueen yleisiin käyttömuotoihin. TOIMINTO Asutus Virkistys Palvelut Työpaikka-alueet Virkistys- ja veneilyreitit Satama ja merenkulku Tiestö LOPULLISET VAIKUTUKSET Näköala muuttuu rannalla Ei merkittäviä vaikutuksia Matkailupalvelut lisääntyvät Huoltotoiminta työllistää Väylät ja säilyvät ennallaan, tarkkailtavia kohteita ja kiinnittymispaikkoja lisää Ei vaikutuksia Ei merkittäviä vaikutuksia Taulukko 3.8. Vaikutukset merialueen virkistyskäyttömuotoihin. VIRKISTYSKÄYTTÖ- MUOTO Moottoriveneily Purjehdus Virkistyskalastus Luonnon tarkkailu Uiminen Vesihiihto Maisemien katselu Kävely, hiihto, luistelu Moottorikelkkailu Ulkoilu, retkeily, marjastus LOPULLINEN VAIKUTUS Uusia kiinnittymispaikkoja, lisää väistettäviä kohteita Lisää väistettäviä kohteita Uusia kiinnittymispaikkoja Mahdollisesti vaikutuksia linnustoon Ei vaikuta Lisää väistettäviä kohteita Ei estä, mutta maisema erilainen Jäätilanteesta riippuen melu saattaa häiritä Jäätilanteesta riippuen Lisää mielenkiintoisia kohteita ulkoilulle 3.2.1 Kansalaisten mielipide 3.2.1.1 Kansalaiskysely Kansalaiskyselystä saatuja mielipiteitä vaikutuksista alueiden käyttöön ja maisemaan on tarkasteltu tässä sekä luvussa 5.2.3. Kokkolan edustan merituulivoimalaitoksen tutkimukseen liittyvä kansalaiskysely lähetettiin 1280 henkilölle, ja vastauksia tuli yhteensä 338 (224 asukasta, 47 loma-asunnon omistajaa, 27 veneilijää, 22 kaupunginvaltuutettua ja 20 kalastajaa). Kansalaiskyselyä vastaavaan internet-kyselyyn (www.pvo.fi) vastasi 113 henkilöä.

11 3.2.1.2 Merialueen tärkeys Intressiryhmien edustajien (loma-asunnon omistajat, veneilijät, valtuutetut, kalastajat) näkemykset poikkesivat odotetusti asukkaiden näkemyksistä. Ainoastaan valtuutettujen näkemykset mukailivat asukkaiden kansalaiskyselyssä antamia vastauksia. Myös internet-kyselyn vastaukset olivat kansalaiskyselyn kanssa samansuuntaisia. Asukkaat käyttävät merialuetta erityisesti vapaa-aikana. Yli 60 prosentilla vastaajista merialue liittyy vapaa-ajanviettoon ja harrastuksiin vähintään kerran kuukaudessa. Veneilijät korostivat merialueen tärkeyttä kokonaisuudessaan. Etenkin vapaaajanviettotavat liittyivät mereen ja sen ranta-alueisiin. Kaikkien sijoitusalueiden kerrottiin olevan tärkeitä veneilyalueita, mutta myös alueiden muu virkistyskäyttö ja maisemalliset arvot mainittiin tärkeiksi. Valtaosa vastaajista kertoi haluavansa säilyttää juuri liikkumisen vapauden ja merialueen maisemalliset arvot. Merialue on tärkeä myös sataman toimintojen ja merenkulun kannalta. 3.2.1.3 Vaikutukset asumiseen Asumiseen liittyen kysyttiin kuinka usein asukkaat katselevat asunnoltaan sijoitusalueille. Useimpien vastaajien (71 %) asunnolta avautuvaan maisemaan merituulivoimalaitos ei vaikuttanut. Loma-asunnon omistajien kohdalla tilanne on kuitenkin erilainen: vastaajat korostivat eri sijoitusalueiden vaikutusta loma-asunnolta avautuvaan maisemaan sekä vapaa-ajan virkistysmahdollisuuksiin. Alueen luonnonrauhan ja hiljaisuuden toivottiin säilyvän. Myös pelko liikenteen lisääntymisestä tuli muita ryhmiä useammin esille. Varsinkin Trullevin rannan, mutta myös Santapankin sijoitusalueiden koettiin sijaitsevan liian lähellä loma-asuntoa. Lisäksi Santapankin merkitys kalastusalueena toistui useissa vastauksissa. Kysyttäessä häiritsevintä sijoitusaluetta useimmat vastaajista mainitsivat juuri Trullevin (28 %) ja Santapankin alueet (17 %). Tankarin Djupörenin alue mainittiin puolestaan useimmin sijoitusalueista parhaaksi. Suurin osa alueen asukkaista uskoi, ettei merituulivoimalaitoksella ole minkäänlaisia vaikutuksia asumiseen. Maiseman muutos (8 %) ja melu (6 %) koettiin asumista haittaaviksi tekijöiksi. Myös liikenteen pelättiin lisääntyvän (2 %) ja häiritsevän asumista niin voimalaitosta rakennettaessa kuin uteliaiden tullessa myllyjä katselemaan. Kahdessa vastauksessa maiseman uskottiin muuttuvan asumisen kannalta parempaan suuntaan. Loma-asukkaat, veneilijät ja kalastajat kokivat tuulivoiman vaikuttavan asumiseen valtaosin kielteisesti. Varsinkin loma-asunnon omistajat uskoivat esitetyn tuulivoimalan vaikuttavan myös henkilökohtaiseen asumiseensa. Vaikka avoimissa vastauksissa esille nousivatkin tuulivoiman puhtaus ja toive ilmanlaadun paranemisesta, maiseman muutoksen sekä melun ja rauhattomuu-

12 den lisääntymisen pelättiin laskevan asunnon ja asuinalueen viihtyisyyttä ja mahdollisesti myös asunnon arvoa. 3.2.1.4 Vaikutukset vapaa-aikaan ja harrastuksiin Vaikka yli puolet asukkaista ei kokenut tuulivoimalaitoksella olevan minkäänlaista vaikutusta henkilökohtaisiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiinsa, merituulivoimalaitoksen koettiin vaikuttavan vapaa-ajan viettoon sekä harrastus- ja virkistysmahdollisuuksiin useammin kuin työhön tai asumiseen. Monet alueella vapaa-aikanaan liikkuvista asukkaista arvostivat merialueen ja maiseman rauhallisuutta ja luonnonläheisyyttä. Tämän vuoksi juuri maiseman muuttuminen tutuilla ulkoilualueilla tuntui kielteiseltä. Tuulivoimalasta aiheutuva melu ja mahdollinen liikenteen lisääntyminen koettiin myös uhkana vapaa-ajanvietolle. Asukkaat pelkäsivät joutuvansa etsimään rauhallista ja kiireetöntä merta kauempaa. Toisaalta muutamat mainitsivat maiseman muuttumisen vaikuttavan myönteisesti vapaa-ajanviettomahdollisuuksiinsa ja ympäristöönsä. Vapaa-ajan maiseman koettiin monipuolistuvan ja tulevan asutun näköiseksi. Maisemassa on jotain mitä katsella. Tuulimyllyjen mainittiin myös lisäävän retkeilykohteita ja synnyttävän alueelle uusia nähtävyyksiä, joita voi yhtä lailla esitellä vieraille kuin itsekin ihailla. Kuva 3.9. Tuulivoimalaitos monipuolistaa maisemaa. Kuvasovite Trullevin rannalta kohti Santapankkia. Tuulimyllyjen uskottiin toimivan navigointia helpottavina kiintopisteinä ja maamerkkeinä etenkin merellä liikuttaessa. Pääosin tuulivoimalan kuitenkin pelättiin rajoittavan merialueiden käyttöä ja merellä liikkumista. Kalastajille, veneilijöille ja loma-asunnon omistajille meren ja sen ranta-alueiden merkitys vapaa-ajanviettopaikkana oli suuri. Valtaosa näiden ryhmien

13 3.2.1.5 Yhteenveto edustajista uskoi tuulivoimalaitoksen vaikuttavan harrastuksiinsa. Merituulivoimalaitoksesta ei myöskään nähty seuraavan juurikaan positiivista tärkeille vapaa-ajanviettomuodoille eikä merialueen käytölle ylipäänsä. Negatiivisina asioina mainittiin jo asukkaiden vastauksissa esille nousseet maisema-arvojen muuttuminen sekä liikkumisen ja alueen käytön rajoittuminen. Kalastajat ja veneilijät painottivat erityisesti omia vapaa-ajan intressejään. Paikallisesti merkittävimmiksi vaikutuksiksi nousivat tuulivoimalaitoksista aiheutuva melu, maiseman muutokset ja merialueen käytön rajoitukset. Tuulivoima sinänsä koettiin pääsääntöisesti myönteisenä asiana. Vastaajat kokivat yleisesti, että merituulivoimalaitoksen hyödyt suuntautuvat toisaalle, mutta haitoista joutuu kärsimään pieni joukko lähiseudun asukkaita. Paikallisten ja yleisten vaikutusten välinen ristiriita välittyi ihmisten vastauksista. 3.3 Vaikutukset kalastuksen harjoittamisen edellytyksiin Kokkolan edustan merialueella harjoitetaan sekä ammatti- että vapaa-ajankalastusta. Veden laatuun ja sitä kautta kalakantoihin vaikutuksia aiheuttavat rannikon teollisuudesta ja asutuksesta peräisin olevat jätevedet sekä Perhonjoen mereen kuljettamat ravinteet. Jokirakentaminen on suurelta osin lopettanut Perhonjoen suulla tapahtuvan vaelluskalatuotannon. Nykyisin kantoja pyritään elvyttämään kalataloudellisilla kunnostuksilla ja poikasistutuksilla. Kalastajat kokivat vuonna 1995 alkaneen ja syksyllä 2001 päättyneen syväväylän ruoppauksen useana vuonna heikentäneen kalastuksen kannattavuutta Kokkolan edustalla. Myös kasvaneen hyljekannan on sanottu aiheuttaneen pyydys- ja saalistappioita. Suomen oloissa aivan uudenlaisen vesistörakentamisen vaikutusten arvioinnissa keskeisellä sijalla on huomioida merialuetta käyttävien eri intressiryhmien, tässä tapauksessa kalastajien, näkemykset ja mielipiteet hankkeesta. Näitä näkemyksiä kartoitettiin vuonna 2000 tehdyllä kyselyllä. Tuloksista on laadittu erillisraportti Kansalaiset ja merituulivoima. Lisäksi merialueen tilasta ja hankkeen ekologisista vaikutuksista on laadittu raportti Vaikutukset merialueen tilaan ja kalastoon. Tässä tuulivoiman ja merialueen kalatalouskäytön välistä suhdetta tarkastelevassa osiossa esitettävät johtopäätökset tukeutuvat edellä mainittuun raporttiin. Nykytilan kuvauksessa keskitytään ammattikalastajien ja vapaa-ajankalastajien ilmoittamiin pyydys- ja saalistilastoihin sekä näkemyksiin tärkeimpien talouskalojen lisääntymisalueista. Viimeisin Kokkolan edustan merialueella kalastaneiden keskuudessa tehty tiedustelu koskee vuoden 2000 aikana tapahtunutta kalastusta. 3.3.1 Kalastukseen liittyvät tiedot 3.3.1.1 Kalastajamäärät Vuoden 2001 syyskuun tilanteeseen perustuen Kokkolan edustan merialueella oli rekisteröityjä ammattikalastajia yhteensä 69 henkilöä. Vuonna 2000

14 Kokkolan kalastajaseuran ja Öjan kalastuskunnan myymien lupien määrä kotitarvekalastajille oli yhteensä 588 kpl. 3.3.1.2 Pyydykset, pyyntialueet ja saaliit Verkkopyynti on merialueella selvästi yleisintä. Talvella vapaa-ajankalastajien keskuudessa pilkkiminen on suosittua. Ammattikalastajat käyttävät myös rysiä ja paunetteja. Lisäksi käytetään koukkuja ja ulompana merellä lohisiimoja. Kalastusta harjoitetaan pääsääntöisesti ympäri vuoden. Kuitenkin valtaosa saaliista saadaan avovesikautena. Valtion vesialueelle kahdelle ammattikalastajalle myönnettyjen rysäpaikkojen sijainnit esitetään kuvassa 3.10. Niistä kolme sijoittuu Santapankin ulkoosien matalikoille, yksi ulommas Kokkolan majakalle ja loput kaksi Kokkolan majakan, Råbergin ja Tankarin majakkasaaren väliselle matalan veden vyöhykkeelle. Kuva 3.10. Valtion vesille vuosiksi 2000-2004 myönnettyjen rysäpaikkojen sijainnit.

15 Siian merkitys eri kalastajaryhmien saaliissa on keskeinen. Vuonna 2000 ammattikalastajien ilmoittamasta kokonaissaaliista (79 500 kg) yli puolet (56 %) koostui kyseisestä kalalajista (taulukko 3.12). Kalastustiedustelujen mukaan siikaa kalastetaan pääasiassa alueelta Trullevi Trullögrund Råberg Bergbådan Repskär Trutklippan. Kalastajien näkemyksen mukaan kyseiset vesialueet ovat keskeisimpiä siian ja silakan lisääntymisen kannalta (kuva 3.13). Kutupohjia sanotaan olevan myös esim. Munakarin ja Lerbådanin välisissä karikkoisissa vesissä. Kuva 3.11. Näkymä Trullevin kalasatamasta.

16 Taulukko 3.12. Ammattikalastajien Kokkolan merialueelta vuonna 2000 saama saalis. Tilastotiedot on saatu Pohjanmaan TE- keskuksen kalatalousyksiköstä. Rannikkokalastus: Pyydys: Ahven Kuha Made Kirjolohi Muikku Lohi Muu laji kg kg kg kg kg kg Kg Silakkarysä- tai paunetti 2 2 280 24 Lohirysä- tai paunetti 10 Siikarysä- tai paunetti 15 160 Muu rysä 391 62 2007 58 525 Silakkaverkko 130 86 80 Siian ajoverkko 10 30 Pesäverkko 2 Muu verkko, alle 36 mm 1566 27 53 260 Muu verkko, 36-45 mm 474 5 402 100 Muu verkko, 46-50 mm 25 1 259 3 148 Muu verkko, 51-60 mm 1 294 Muu verkko, yli 60 mm 8 Muu pyydys 285 Yhteensä 2611 71 3001 33 477 194 1398 Kalastusalus > 10 m: Pyydys Silakka Lohi Taimen Siika Muikku Muu laji kg kg kg kg kg Kg Muu verkko, alle 36 mm 150 2 41 11162 33 326 Muu verkko, 36-45 mm 2 9023 450 Muu verkko, 46-50 mm 1022 Pinta/väliv.trooli, yksinv. 72 5 101 Silakkarysä- tai paunetti 110 4 10 10 Siikarysä- tai paunetti 4 60 Yhteensä 332 2 51 21277 38 887 Kalastusalus < 10 m Pyydys Kilohaili Silakka Siika Taimen Kuore Lahna Säyne Särki Hauki kg kg kg kg kg kg kg kg kg Silakkarysä- tai paunetti 37588 735 72 2 Lohirysä- tai paunetti 12 Siikarysä- tai paunetti 1578 425 184 15 Muu rysä 5 270 1070 377 Silakkaverkko 382 47 160 Siian ajoverkko 40 35 40 Pesäverkko 245 3 Muu verkko, alle 36 mm 441 15 13546 31 237 25 43 1654 547 Muu verkko, 36-45 mm 105 5181 4152 49 184 158 190 225 Muu verkko, 46-50 mm 49 1437 80 25 49 54 287 Muu verkko, 51-60 mm 4 277 88 24 8 95 Muu verkko, yli 60 mm 16 Muu pyydys 280

17 Mainittakoon, että vuonna 2000 Suomen rannikkovesiltä pyydystettiin yhteensä 1,2 milj. kg siikaa, josta Selkämereltä saadun saaliin määrä oli 0,4 milj. kg. Kokkolan edustan siikasaalis (noin 0,04 milj. kg) vastasi siten vajaata neljää prosenttia kokonaissaaliista ja 11 prosenttia Selkämeren alueen saaliista. Kalastajien havaintojen mukaan talouskalojen (erityisesti siian) osuus saaliissa on vähentynyt ja toisarvoisten lajien osuus kasvanut. Tämä ilmiö liittyy osaltaan rannikkovesien rehevöitymisen aiheuttamiin kalastomuutoksiin. Toisaalta esim. siikakantojen voimakkuuden vaihtelut eri vuosina voivat johtua myös luontaisista tekijöistä. Kalastuksen merialueella on 1990- luvulla koettu vaikeutuneen erityisesti syväväylän ruoppauksesta johtuen. Haitat ovat ilmenneet mm. pyydyksien likaantumisena, kalojen kuolemisena pyydyksiin ja karkottumisena totutuilta pyyntialueilta. Esimerkiksi vuosina 1996-1997, jolloin ruoppaustyö eteni Repskärin tasolla, Santapankin alueelta saadut siikasaaliit olivat huonoja. Vuoden 1998 loppukesällä ja syksyllä ruoppaus siirtyi sataman läheisyyteen. Tämä näkyi siikasaaliiden paranemisena edellä mainitulla kalastusalueella. Kuitenkin tällöinkin kalojen sanottiin liikkuneen normaalia enemmän ja olleen siten vaikeammin pyydystettävissä. Tämän arveltiin johtuvan melun aiheuttamasta häiriöstä tai heikentyneestä ravintotilanteesta, jos ruoppauksesta veteen joutunutta kiintoainetta oli sedimentoitunut suuria määriä totutuille syönnösalueille.

18 Kuva 3.13. Vuonna 1999 kalastajien ilmoittamat siian lisääntymisalueet Kokkolan edustan merialueella (Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 2001).

19 Korostettakoon, että kuvassa 3.13 esitetyt kutualuetiedot perustuvat suppeaan (n=9) haastateltujen määrään. Vuoden 2001 alussa, samaa asiaa koskeneen kyselyn otos oli paljon kattavampi (n=95). Tämän selvityksen perusteella vuosina 1995-2000, Kokkolan edustalla, siian ja silakan kutualueita oli paljon laajemmalla alueella, ulottuen mm. Santapankissa koko matalikon osalle. Mainittakoon, että vuosina 1998-1999 Kokkolan merialueelle istutettiin yhteensä keskimäärin 58 000 kpl vaellussiian poikasia. Pohjanlahdella on parhaillaan meneillään hanke selvittää siikaistutusten tuloksellisuutta. Työ päättyy vuonna 2005. Alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että Kokkolan- Uudenkaarlepyyn alueella istukkaiden henkiinjäämisprosentti on varsin korkea ja kasvu hyvää. Kuitenkin kalastuksen rakenteen ja vaellussiian vaelluskäyttäytymisen vuoksi vain pieni osa saaliista saadaan istutuspaikan läheisyydestä. 3.3.1.3 Kalastajakyselyn tulokset Kokkolan seudulle suunnattuun Kansalaiset ja merituulivoima - kyselyyn osallistuneista intressiryhmistä kalastajat olivat aktiivisimpia palauttamaan kyselylomakkeen. Keskimääräistä selvästi suuremman vastausprosentin voidaan katsoa kuvastavan tarkasteltavan asian tärkeyttä juuri kalastuselinkeinon harjoittajille, joiden toimeentuloon hankkeella voi olla suoria vaikutuksia. Ammattikalastajien vastauksia saatiin yhteensä 20 henkilöltä. Sekä ammattimaisesti kalastavat että vapaa-ajankalastajat kokivat Kokkolan edustan merialueen tärkeäksi kalastusalueeksi, eikä alueen nykytilaan siksi saisi kajota. He vastustivatkin hanketta selvästi muita kansalaiskyselyyn vastanneita intressiryhmiä enemmän. Tuulivoimalaitoksen eri hankealueista Santapankin matalikko koettiin selvästi tärkeimmäksi kalatalouselinkeinon kannalta. Jopa 80 % vastanneista koki tuulivoiman rakentamisen tälle alueelle haitallisena. Muutoinkin kalastajat korostivat etenkin saaliskalojen lisääntymisalueiden turvaamisen tärkeyttä elinkeinonsa kannalta. Kyselyssä noin puolet (55 %) kalastajista vastusti esitettyä suunnitelmaa merituulivoimalaitoksen rakentamiseksi. Kannattaneiden osuus oli 40 % ja loput 5 % eivät osanneet ilmaista kantaansa. 3.3.2 Kalataloudelliset vaikutukset Mereen pystytettävän tuulivoimalaitoksen rakentamisen ja käytön aikaisia kalataloudellisia vaikutuksia ei käytettävissä olevien tietojen mukaan ole toistaiseksi kovin paljoa tutkittu. Tässä suhteessa tilanne kuitenkin lähivuosina paranee, sillä esim. Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Englannissa on tällä hetkellä meneillään asiaa koskevia selvityksiä. Aiempien tulosten perusteella voidaan olettaa, että voimalaitos voi toisaalta houkutella kaloja lähialueelle tai toisaalta karkottaa niitä kauemmas merelle.

20 3.3.2.1 Rakentamisvaihe 3.3.2.2 Käyttövaihe Merituulivoimalaitoksen rakentamisen haitalliset vaikutukset kalastuksen harjoittamiseen keskittyvät pääosin rakentamisvaiheen aikaan. Tällöin hankealueille joudutaan asettamaan liikkumisrajoituksia, jotka estävät kalanpyynninrakentamisalueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Tällöin kalastusmatkat pitenevät ja saaliin saannin epävarmuus kasvaa. Toisaalta myös pyynnin kohteina olevat kalalajit karkottuvat melun seurauksena osaksi tai kokonaan työkohteiden läheisyydestä. Rakentamisvaiheen aikana mereen voi kohdistua öljyn tai muiden vedessä haitallisten yhdisteiden päästöjä, joilla niin ikään on kaloja karkottava vaikutus. Perustusten rakentaminen aiheuttaa merenpohjalla pysyviä muutoksia. Osa perustuksista sijoittuu talouskalojen lisääntymiseen soveliaille matalikkojen koville pohjille. Tämä taas voi heijastua tulevina vuosina syntyvien kalakantojen voimakkuuteen. Edellä kuvattu kehitys vaikuttaisi suunnittelualueilla tapahtuvan kalastuksen kannattavuuteen sekä rakentamisvaiheen aikana että myös sen jälkeenkin. Kalastukselle aiheutuvan haitan suuruuden arviointi on nykytiedoilla vaikeata, sillä esim. suunnittelualueiden merkitystä eri lajien lisääntymisen kannalta ei ole kaikilta osin tutkittu. Haittojen vähentäminen Kalataloudellisia haittoja ja kalastusrajoituksia voidaan vähentää ja niiden kestoa lyhentää rakentamalla tuulivoimalayksiköt merialueelle kohdealue kerrallaan. Rakentamisessa tulee käyttää parasta mahdollista käytettävissä olevaa tekniikkaa. Alueet tulisi rakentaa valmiiksi saman avovesikauden aikana. Erityistä huomiota tulee kiinnittää perustusten ominaisuuksiin ja materiaaleihin sekä suojaverhoilun rakentamiseen. Näin menetellen voidaan edesauttaa eliöyhteisöjen kehittymistä perustusten kiinteille pinnoille. Näin menetellen pohjien olosuhteet voivat normalisoitua mahdollisimman nopeasti rakentamisvaiheen jälkeen. Tuulivoimalaitoksen käytöstä ei nykytietämyksen perusteella aiheudu erityistä haittaa kalakannoille. Tämä johtuu siitä, että mereen ei kohdistu haitallisten aineiden päästöjä, jotka vaikuttaisivat kalojen toimeentulon edellytyksiin. Merialueelle ei myöskään jää rakentamivaiheen aikaisia liikkumis- tai pyyntialuerajoituksia, perustuksia lukuun ottamatta. Kalastus merialueella nykyisinkin eniten käytetyillä verkoilla on mahdollista myös tuulivoimalaitoksen toiminnan aikana. Troolikalastusta suunnittelualueilla ei tiettävästi harjoiteta. Mereen kaivettavat sähkökaapelit on suojattu niin tehokkaasti, että voimakkaita sähkökenttiä, jotka vaikeuttaisivat kalojen suunnistusta, ei muodostu kaapelien ympärille. Vaikka monet kalalajit aistivat magneettikenttien olemassaolon, tiedot niiden vaikutuksista kalojen käyttäytymiseen ovat ristirii-

21 taisia. Kuitenkaan esimerkiksi ankeriaan vaelluskäyttäytymisessä ei tutkimuksin voitu todeta eroja merikaapeleiden läheisyydessä tuulivoimalaitoksen ollessa toiminnassa tai pysähtyneenä. Kalastajien keskuudessa on esiintynyt epäilyjä siitä, että tuulivoimalaitoksista saattaisi aiheutua veteen matalataajuisia ääniä, joilla olisi merkittäviä kaloja karkottavia vaikutuksia. Merenpohjaan esitetyllä tavalla perustetuista tuulivoimalaitoksista ei nykytiedon mukaan aiheudu veteen ääniä tai värähtelyjä, jotka karkottaisivat kaloja yksiköiden läheisyydestä. Tätä tukevia tuloksia on saatu myös käytännössä, kun usean vuoden seurannan perusteella tuulimyllyjen läheisyydessä siikasaaliit rysillä ja loukuilla kalastettaessa eivät ole oleellisesti muuttuneet aiemmin vallinneeseen tilanteeseen verrattuna. Nykytiedon perusteella voidaan arvioida, että tuulivoimalaitoksen käytön aikaiset haitalliset vaikutukset kalastuksen harjoittamiselle liittyvät lähinnä muutoksiin kalastaa perinteisillä pyyntipaikoilla perustusten asentamisen seurauksena. Toisaalta näiden rakenteiden lähiympäristöön voi vähitellen muodostua sopivia kutupohjia, jotka osoittautuvat myös hyviksi kalastuspaikoiksi. Samalla tällainen kehityssuunta voi osittain kompensoida pyynnin kohteina olevien kalakantojen tilaan rakennusaikana aiheutuneita haittoja. Vesilain mukaan haittaa tai vahinkoa kärsinyt ammatinharjoittaja on oikeutettu saamaan korvauksia ansiotulojensa menetyksestä. Aiheutuneen haitan määrä ja laatu sekä siitä maksettavat korvaukset selvitetään erikseen kalastajakohtaisesti.

22 4 VAIKUTUKSET SUUNNITELTUUN ALUEIDEN KÄYTTÖÖN 4.1 Kaavoitustilanne Vaikutuksia suunniteltuun alueiden käyttöön on selvitetty nykyisiä kaavoja ja niiden määräyksiä tutkimalla. Keski-Pohjanmaan maakuntakaava, jossa tuulivoimalaitosrakentamiseen soveltuvat merialueet on tarkoitus osoittaa, on tekeillä. 4.1.1 Seutu- ja maakuntakaava Merituulivoimalaitoksen mahdolliset sijoitusalueet merellä sijaitsevat Keski- Pohjanmaan ja Vaasan rannikkoseudun seutukaavojen alueilla. Kaavat on vahvistettu vaiheittain vuosina 1981, 1990 ja 1995. Suunnitellut sijoitusalueet ovat seutukaavoissa virkistysalueina (VI-1 ja VI-2), tai kokonaan vailla merkintää. Alueisiin sisältyvistä saarista Poroluodonkari on suojelualuetta (SU-1 ja SU-4). Lisäksi Poroluodonkarilla on kalastuksen tukikohta (LV-2). Yksi suunnitelluista myllyistä sijaitsee Poroluodonkarin SU-1 alueella. Kuva 4.1. Yhdistelmä Keski-Pohjanmaan ja Vaasan rannikkoseudun seutukaavoista.

23 Seutukaavan virkistysalueilla rakentamista on rajoitettu, ja vesistöt on pyrittävä säilyttämään luonnontilaisina ja puhtaina. Suojelualueet on rauhoitettu, ja rakentamista näille alueille rajoitettu. Satamatoimintojen alueilla varsinaisia rakentamisrajoituksia ei seutukaavamerkinnöissä ole. Laivaväylille rakentaminen on kielletty. Seutukaavassa rannikon ulkovyöhykkeen ja välivyöhykkeen saarilla rakentaminen on sallittua, mutta näillä alueilla on huomioitava luonto ja ympäristönsuojelunäkökohdat erityisen tarkasti. Seutukaavamerkintöjen rajoituksia rakentamiseen on koottu taulukkoon 4.2. Taulukko 4.2. Tuulivoimalaitoksen rakentamiseen vaikuttavat rajoitukset seutukaavassa. SEUTUKAAVAN KAAVAMERKINTÄ VI-1 (virkistysalue, lähiulkoilu) VI-2 (virkistysalue, tehokas retkeily) SU (suojelualue) SU-1 (luonnonsuojelualue, LSL) SU-4 (suojelualue, RakL 135 ) LV (satama) LV-1 (kalasatama) LV-2 (kalastuksen tukikohta) LV-3 (vierassatama) Laivaväylä, moottorivene- tai purjeveneväylä Ulkovyöhyke (ulkomeren puoleiset saaret) Välivyöhyke (mantereen puoleiset saaret) RAJOITUKSET RAKENTAMISEEN Vesistöt pyrittävä säilyttämään luonnontilaisina ja puhtaina, rakentamista rajoitettu Vesistöt pyrittävä säilyttämään luonnontilaisina ja puhtaina, rakentamista rajoitettu Suojelutavoitteita ei saa vaarantaa Alue on rauhoitettava, rakentamista rajoitettu Alue on rauhoitettava, rakentamista rajoitettu Ei Ei Ei Ei Rakentaminen kielletty Huomioitava ympäristönsuojelunäkökohdat Taaja-asutus mahdollista, huomioitava luonto

24 4.1.12 Yleiskaava Kokkolan kaupunginvaltuuston vuonna 1992 hyväksymässä yleiskaavassa osa seutukaavan VI-1 ja VI-2 alueiden saarista on merkitty virkistysalueeksi (VR) ja osa suojelualueeksi (SL). Suojelualueille ei ole merkitty suojavyöhykkeitä. Munakarin itäpuolella sijaitseva Rebbådan saari on merkitty yleiskaavassa suojelualueeksi ja siitä noin 200 metriä päässä on lähin alueelle suunniteltu tuulimylly. Kuva 4.3. Ote Kokkolan yleiskaavasta. 4.2 Merituulivoimalaitoksen vaikutus alueen pääkäyttötarkoituksen toteutumiseen Tuulivoimalaitos ei merkittävästi muuta merialueen luontoarvoja tai retkeilymahdollisuuksia. Tuulivoimalaitoksia rakennettaessa pyritään vesistöt pitämään luonnontilaisina ja puhtaina mahdollisuuksien mukaan. Niinpä seutukaavan virkistysalueille voidaan tarvittaessa rakentaa tuulivoimalaitos. Mikäli saaren luonto on rauhoitettu, ei sinne eikä aivan sen lähialueellekaan voida sijoittaa tuulivoimalaitosta. Etäisyys suojelualueeseen pitäisi olla alueesta ja suojeluperusteista riippuen 200 m 500 m. Mikäli rauhoitetun saaren ympärille on seutukaavan suojelualueen rajauksessa jätetty suojavyöhyke, voidaan tuulivoimalaitos sijoittaa heti suojelualuerajauksen ulkopuolelle.

25 Satamatoiminnot eivät estä tuulivoimalaitoksen sijoittamista kunhan laivaväylille ja laitureille jätetään riittävästi tilaa. Usein satama-alueiden rajaukset ovat kuitenkin niin lähellä rantaa, ettei merituulivoimalaitoksia sinne muutenkaan sijoitettaisi. Laivaväylille, moottorivene- tai purjeveneväylille ei voida sijoittaa tuulivoimalaitosta. Etäisyys väyliin tulee olla vähintään 200 m. Tuulivoimalaitosten paikat määräytyvät tuulisuuden ja veden syvyyden mukaan. Ulkovyöhykkeen ja välivyöhykkeen merialueilla ei siten lähtökohtaisesti ole eroa tuulivoimalaitosten sijoittamisen kannalta. Yleiskaavan suojelluilla saarilla ei ole suojavyöhykkeitä, joten edellisen perusteella tuulivoimalaitoksen etäisyys suojelluista saarista tulisi olla vähintään 200 m.

26 5 VAIKUTUKSET MAISEMAAN 5.1 Maiseman nykytila Maisemaa käsiteltäessä on tarkasteltava sitä kokonaisuutena, joka muodostuu ekologisista perustekijöistä sekä niiden vuorovaikutussuhteista. Maisema on luonnonlakien mukaan toimiva, elävä ja kehittyvä, dynaaminen ympäristökokonaisuus. Maisema siis muuttuu koko ajan ja sen kuuluukin muuttua. Vaikutukset maisemaan ovat maiseman muutoksia, ja selvitykseen kuuluu näiden muutosten suuruuden ja merkittävyyden arviointi. Kokkolan ja Kälviän ulkosaaristo on avara alue, koska saaria on suhteellisen vähän. Alueelle on luonteenomaista luode kaakkoissuuntaiset pitkät niemet ja syvät lahdet. Maakunnan muusta rannikosta poiketen maisemallinen yleisilme ja pinnanmuodot ovat peruskallion aikaansaamaa. Monimuotoinen rantaviiva luo alueelle vaihtelevia näkymiä ja erilaisia ympäristöjä. Maisemaa kuitenkin hallitsee avoin merialue. Kuva 5.1. Alueelle tyypillisiä luode kaakkoissuuntaisia pitkiä saaria Poroluodon eteläpuolella. Laivaväylät, helikopteritaso ja majakat jäsentävät muuten vaikeasti hahmotettavaa merimaisemaa. Helikopteritaso ja majakat näkyvät kauas ja niiden avulla ihminen hahmottaa sijaintinsa alueella. Laivaväylät erottuvat merkintöineen läheltä, mutta niiden havaitseminen kaukaa on jo vaikeampaa. Tankarin saari kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin. Hyviä näköalapaikkoja ovat Tankarin majakkasaari, Lillgrundet, Kallskär, Repskär, Märaskäret, Harrinniemi, Trullevin kalasatama, Trullögrund, Poroluodonkari sekä Poroluodon länsiranta ja kauempana merellä sijaitseva helikopteritaso. Lisäksi rannalta on monin paikoin hyvät näkymät merelle.

27 Rannat ovat pääosiin rakentamattomia, mutta tiheästikin rakennettuja alueita löytyy mm. Trullevin niemeltä. Mereltä päin tullessa Ykspihlajan teollisuusalue erottuu näkymässä hyvin jo kaukaa. Ykspihlaja onkin maisemallinen solmukohta, jossa mereltä tuleva laivaliikenne kohtaa maalta tulevan raide- ja tieliikenteen. Ykspihlajan teollisuusalueen ja tiheän rantarakentamisen vaikutuspiiri ulottuu merellä Märaskäretiltä Repskärille ja Trullevin kalasatamaan asti. Ykspihlajan teollisuusalueen kaukovaikutusalue ulottuu Tankarin majakan takaa aina Poroluodonkarille asti. Tälläkin alueella teollisuusalueen erottaa selvästi horisontissa. Myös Tankarin majakan ympäristö ja Luodon saariston itäosat ovat rakennettua maisemaa, joskin rakennelmat (lähinnä Tankarin majakka ja saaren muut rakennukset) ovat hyvin ympäristöön sopivia. Suunnittelualueista luonnontilaisin on tämän tarkastelun perusteella Munakarin Poroluodon alue. Kauempana avomerellä alueet ovat myös luonnontilaisia. Kuva 5.2. Kartta maiseman nykytilasta seuraavalla sivulla.

Kokkolan edustan marituulivoimalaitos 29 5.1.1 Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kokkolan ja Kälviän ulkosaaristo on vuonna 2001 valmistuneessa Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet selvityksessä merkitty kokonaisuudessaan valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi, jonka suositeltava maakuntakaavamerkintä on selvityksen mukaan NA/MA-1/LUO. Tällä selvityksellä ei kuitenkaan ole itsenäisiä oikeusvaikutuksia, vaan ulkosaariston alue on vasta ehdotus valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Tekeillä oleva maakuntakaava on keskeinen väline tämän maisemaalueen huomioimiseksi ja turvaamiseksi. Ympäristöministeriön vuonna 1993 valmistuneessa Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä II: Arvokkaat maisema-alueet, saaristo ei kuulu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Alueella ei siis vielä ole oikeusvaikutteista asemaa arvokkaana maisema-alueena. 5.2 Maiseman muutos ja sen kokeminen Maisemavaikutus on noussut hyvin keskeiseksi tekijäksi julkisessa keskustelussa suunniteltaessa tuulivoimaloiden sijoituspaikkaa. Maisemavaikutuksiin keskityttäessä helposti unohtuu, että tuulivoimaloiden sijoittelussa alueen tuulisuusolot ovat ratkaiseva tekijä hankkeen taloudellisen kannattavuuden takia. Useimmissa tapauksissa juuri paikoissa, joissa tuulisuusolot ovat parhaimmat, myös maisemavaikutus on suurin. Ratkaisevaa on siis mikä painoarvo annetaan toisaalta taloudellisille ja toisaalta esteettisille näkökohdille. Kuva 5.3. Nykytilainen merimaisema Harrinniemestä nähtynä. Kuva 5.4. Kuvasovite tuulivoimalaitoksen myötä muuttuneesta maisemasta Harrinniemestä nähtynä.

Kokkolan edustan marituulivoimalaitos 30 Maiseman havaitseminen on subjektiivinen kokemus. Sekä ympäristö että ihminen muuttuvat jatkuvasti ja sama ihminen voikin kokea saman maiseman eri tavoin eri aikoina riippuen esimerkiksi omasta mielialasta tai säätilasta. Tältä pohjalta syntyvät myös maisema-arvostukset ja -mieltymykset. Maisemamieltymykset ovat osittain synnynnäisiä, mutta niitä muokkaavat monet kulttuuriset ja persoonalliset tekijät. Ihmiset rentoutuvat, virkistyvät sekä kokevat olonsa turvalliseksi ja mukavaksi kukin tietynlaisissa ympäristöissä. 5.2.1 Maiseman eri vyöhykkeet Yksinkertaisin maiseman vyöhykejaottelu on lähi- ja kaukomaisema. Kaukoarvioinnissa ääriviivat ja silhuettivaikutus ovat merkityksellisiä, läheltä tarkasteltuna vaikuttaa eniten yksittäisten kohteiden sijoittelu. Maisema jaetaan kuitenkin useimmiten kolmeen vyöhykkeeseen: etualaan (alle 500 m), keskialueeseen (500 m 6 km) ja taustaan (yli 6 km). Keskialue on paras etäisyys tarkastella maisemassa olevia suuria rakennelmia. Maiseman eri osien välinen suhde koetaan ensimmäisen kerran juuri tältä etäisyydeltä. 5.2.2 Tuulimyllyjen havaitseminen maisemassa Mahdollisuuteen havaita rakennelmia maisemassa vaikuttavat näköpiirissä olevat esteet kuten kukkulat, kasvillisuus, rakennukset jne. Rakennelman näkyminen riippuu sen korkeudesta suhteessa mahdollisiin esteisiin sekä katselijan, esteen ja rakennelman välisistä etäisyyksistä. Mitä vähemmän esteitä on maisemassa, sitä selvemmin maisemaan sijoitetut rakennelmat tulevat esiin. Kun katselija on kohteen alapuolella, kiinnittyy huomio etualalla oleviin yksityiskohtiin ja tilan rajoittuneisuuteen. Mitä korkeammalla katselija on suhteessa kohteeseen, sitä pienempi merkitys on etäisyydellä ja muilla visuaalisilla esteillä. Etäisyys rakennelmaan vaikuttaa siis sen havaittavuuteen. Ihminen pystyy näkemään 125 metriä korkean tuulimyllyn kokonaan noin 125 metrin päästä, mikäli seisoo myllyn perustusten kanssa samalla tasolla, eikä välissä ole esteitä. Yli 6 kilometrin päästä tai esteiden takaa tuulimyllyjä ei enää tarkasti pysty näkemään.

Kokkolan edustan marituulivoimalaitos 31 Kuva 5.5. Kaavakuva ihmisen näkökentästä ja etäisyydestä, jolla voi havaita 125 metriä korkean tuulimyllyn kokonaan. Säätila vaikuttaa varsinkin tuulimyllyjen havaittavuuteen ratkaisevasti. Kirkkaalla säällä nähdään huomattavasti pitemmälle kuin sateisella säällä. Pilvisellä säällä vaaleat myllyt katoavat vaaleaan taustaan eikä niitä enää erota. Liike kiinnittää huomiota, vaikka se esiintyisi aivan näköpiirin takarajoilla. Käynnissä olevat tuulivoimalaitokset havaitaankin paremmin kuin esimerkiksi samalla korkeudella olevat savupiiput. Ihmissilmä käsittää vaakasuunnassa laajemman alueen kuin pystysuunnassa. Tästä johtuen pystysuuntaiset kohteet koetaan suurempina kuin vaakasuuntaiset, koska ne vievät suhteellisesti suuremman osan näköpiiristä. Värillä ja pintarakenteella voidaan heikentää käsitystä etäisyydestä kohteeseen. Vaaleat myllyt katoavat taivasta vasten ja tummat maata vasten. Sileä pinta korostaa kohteen muotoa. Myös toistolla on vaikutusta havaittavuuteen. Kun useita samankaltaisia rakennelmia on tarpeeksi lähellä toisiaan, niiden yhteisvaikutus on huomattava. Aihetta on käsitelty useissa tutkimuksissa tuulivoimaloiden osalta ja useimmiten niissä kannatettiin muutamaa suurta voimalaa monen pienen voimalan sijaan. Usein ensireaktio maiseman muutoksesta on suuri, varsinkin jos maisema muuttuu merkittävästi lyhyen ajan sisällä. Ihminen kuitenkin tottuu maiseman muutoksiin hyvin nopeasti. Myöhemmin rakennettua ja siten alkuperäisestä luonnontilaisesta maisemasta muuttunutta maisemaa aletaan muutamassa vuodessa pitää normaalitilana, johon tulevia muutoksia verrataan.

Kokkolan edustan marituulivoimalaitos 32 Kuva 5.7. Kokkolan edustan helikopteritaso on jo muuttunut osaksi tuttua luonnonmaisemaa. Kuva 5.6. Tankarin majakkasaari rakennuksineen ei ole luonnontilainen, mutta siihen on totuttu ja sitä pidetään nykyään luonnonmaisemana. 5.2.3 Kansalaisten mielipide Kansalaiskyselystä saatuja mielipiteitä vaikutuksista alueiden käyttöön ja maisemaan on tarkasteltu myös luvussa 3.2.1. 5.2.3.1 Mitä ei saa muuttaa ympäristössä? Asukkaita pyydettiin erittelemään, mikä heidän asuin- tai vapaa-ajan ympäristössään on sellaista, jota merituulivoiman rakentaminen ei saa muuttaa. Vaikka valtaosa avoimeen kysymykseen vastanneista koki merituulivoiman ja tarkasteltavat suunnitelmat myönteisinä, merituulivoimalan pelättiin muuttavan elinpiirin tärkeitä asioita. Ainoastaan 23 % uskoi, ettei tuulivoimalaitos muuta mitään tärkeää tai koki ettei alueella ylipäänsä ollut mitään, mikä ei saisi muuttua. Merimaiseman mainitsi 17 % asukkaista, ja he toivoivat, että merituulivoimalaitos sulautuisi maisemaan mahdollisimman hyvin. Vastauksissa esitettiin myös toiveita sijoittelun suhteen. Luonnonkauniita merimaisemia haluttiin säilyttää ennallaan ja toisaalta viedä voimalaitos mahdollisimman kauas rannikosta. Osa asukkaista totesi tuulivoimalaitoksen joka tapauksessa pilaavan maiseman.

Kokkolan edustan marituulivoimalaitos 33 5.2.3.2 Merituulivoimalaitoksen kielteiset ja myönteiset vaikutukset? Yleisesti vaikutusten arvioiminen koettiin vaikeaksi, mutta eniten kielteisiä vaikutuksia asukkaat kokivat aiheutuvan mm. maisemalle. Myönteisiä vaikutuksia yhdistettiin mm. kaupungin imagoon. Useimmat tarkastellut vaikutukset jakoivat kuitenkin mielipiteitä ja vastaajat eivät joko pystyneet arvioimaan vaikutuksen suuntaa ja merkitystä tai kokivat merituulivoimalan vaikuttavan tarkasteltaviin asioihin sekä myönteisesti että kielteisesti. Tuulivoimalan vaikutus maisema-arvoihin jakoi mielipiteitä. Kysyttäessä yleisesti maiseman muutoksen suuntaa ja merkitystä 52 % asukkaista koki merituulivoimalaitoksen vaikuttavan maisemaan kielteisesti. Toisaalta 32 % asukkaista koki muutoksen myönteisesti ja 15 % ei osannut määritellä kantaansa. Maiseman muutos 80 % vastanneista 70 60 50 40 30 20 10 0 52,2 32,1 15,6 Myönteinen Kielteinen Ei osaa sanoa Kuva 5.8. Kuinka tuulimyllyt vaikuttavat maisemaan. Tuulivoimalan vaikutus oman elinympäristön viihtyisyyteen jakoi mielipiteitä intressiryhmien välillä. Melu ja maiseman muutokset koettiin pääasiassa kielteisinä kaikissa ryhmissä. Tosin asukkaiden lailla myös valtuutetuista kolmannes koki maiseman muuttuvan myönteisesti. Merimaiseman ja tuulivoimalan yhteensovittaminen herätti vastanneissa ristiriitaisia tunteita. Vaikka yli 50 % vastaajista koki merituulivoimalan vaikuttavan kielteisesti ympäröivään maisemaan, ainoastaan vajaa 40 % vastaajista koki kyselyn mukana lähetetyissä kuvasovitteissa tuulimyllyjen häiritsevän tai pilaavan rannikkomaiseman. Lähes puolet vastanneista kertoi tuulivoimalan monipuolistavan ja 15 % kaunistavan merimaisemaa. Viidennes vastaajista ei kokenut maisemamuutoksia merkityksellisiksi. Kysymykseen vastanneista useimmat olivat kuitenkin rastineet useamman vaihtoehdon.

Kokkolan edustan marituulivoimalaitos 34 Vaikutus maisemaan 60 50 42,4 % vastanneista 40 30 20 10 15,2 19,6 27,7 9,8 0 Kaunistavat Monipuolistavat Pilaavat Kuva 5.9. Tuulimyllyt rannikkomaisemassa Yleinen suhtautuminen suunnitelmaan vaikutti myös tuulivoimaloiden visuaaliseen kokemiseen. Mitä vähemmän tuulivoimalaitoksesta koettiin seuraavan positiivisia muutoksia, sitä rumemmilta tuulimyllyt kuvasovitteissa näyttivät. Kalastajat, veneilijät ja loma-asunnon omistajat vastasivatkin muita useammin tuulivoiman häiritsevän ja pilaavan rannikkomaiseman. Varsinkin lähialueiden loma-asunnon omistajat halusivat lisäksi, että tuulimyllyt sijoitettaisiin mahdollisimman kauas tärkeistä kohteista. Avoimissa vastauksissa voimalaa arvosteltiin ja kehuttiin. Tuulimyllyjä kuvattiin edellisten lisäksi piristäviksi, elävöittäviksi, eksoottisiksi, massiivisiksi, masentaviksi, keinotekoisiksi ja rumiksi. Tavallinen asenne merituulivoimalan aiheuttamiin maisemamuutoksiin oli uhrautuva. Vaikka useat asukkaista olivatkin sitä mieltä, etteivät tuulimyllyt sulaudu luonnolliseen merimaisemaan, he uskoivat kuitenkin vähitellen tottuvansa näkymään. Esteettiset tappiot oltiin pääasiassa valmiita kestämään, jos sen seurauksena ympäristön tila paranisi. Tuulivoimaloiden koettiin viestivän ympäristöystävällisyydestä, puhtaudesta ja positiivisesta suhtautumisesta tulevaisuuteen. Tilannetta kuvaa hyvin vastaus: Tilanne on ristiriitainen. Luonnonmaiseman koskemattomuus on rikottu, mutta tuulimyllyt viestivät edistyksellisyyttä ja luonnon kunnioittamista. Internet-kyselyssä tuulivoimalan sijoitteluun ja maisemointiin haluttiin kiinnitettävän entistä enemmän huomiota. Hyvin suunnitellulla sijoittelulla ja maisemoinnilla toivottiin mm. maisemahaittojen ja luontovaikutusten vähenevän. Yleisesti tuulivoimala haluttiin viedä mahdollisimman kauas asutuksesta ja virkistysalueista sekä tärkeistä luontokohteista. Myös sijoittelua jo