HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Sosj/11 1 11 KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN YKSILÖLLISEN ASUMISHANKKEEN (ASU) ETENEMINEN VUOSINA 2008-2010 Sosv 2011-71 EHDOTUS Sosiaalilautakunta päättänee merkitä tiedoksi Kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumishankkeen (ASU) etenemisen seurannan ja arvioinnin vuosilta 2008-2010. Pöytäkirjanote aikuisten palvelujen vastuualueelle. Lisätiedot: Poikonen Tuula, vammaistyön päällikkö, puhelin 310 43149 ESITTELIJÄ Päätöshistoria Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta päätti 27.5.2008 215 hyväksyä kehittämissuunnitelman kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen järjestämisestä. Samalla sosiaalilautakunta päätti valtuuttaa sosiaalijohtajan etenemään kehittämissuunnitelmassa esitettyjen päälinjausten mukaisesti. Lopuksi sosiaalilautakunta päätti, että kehittämishankkeen seuranta ja arviointi tuodaan sosiaalilautakunnalle tiedoksi vuoden 2010 lopussa. Hankkeen vammaispoliittinen perusta YK:n yleiskokous on joulukuussa 2006 hyväksynyt sopimuksen vammaisten ihmisten oikeuksista ja se tuli voimaan 2007. Keskeinen sisältö on syrjinnän kieltäminen vammaisuuden perusteella ja vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen kohtelun turvaaminen valtaväestöön verrattuna kaikilla elämän alueilla. Suomi on sopimuksen allekirjoittanut, mutta sitä ei ole vielä ratifioitu, sillä voimassa oleva lainsäädäntömme on edelleen joiltain osin ristiriidassa sopimuksen kanssa. Kyseisen sopimuksen mukaisesti vammaisella ihmisellä on oikeus eri elämänvaiheissaan elää oman perheensä parissa. Hänellä on oltava
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Sosj/11 2 mahdollisuus olla aktiivinen jäsen lähiyhteisössään, jolloin asumis- ja toimintaympäristön tulee sijaita valtaväestön joukossa. Hänellä on myös itsemääräämisoikeus omissa asioissaan vamman mahdollistamissa rajoissa. Täysi-ikäinen vammainen henkilö voi päättää, missä, millä tavoin ja kenen kanssa hän haluaa asua. Kyseisen sopimuksen kautta asenteet ja lähestymistavat vammaisia kohtaan muuttuvat oleellisesti. Vammaiset henkilöt eivät enää ole pelkästään hyväntekeväisyyden, hoivan tai sosiaaliturvan kohteita, vaan subjekteja eli oikeuksien haltijoita, jotka voivat vaatia oikeuksiaan ja tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä vapaasti ja tietoon perustuvan suostumuksen nojalla, oman yhteiskuntansa aktiivisia jäseniä. Samalla tunnustetaan vammaisten henkilöiden luovuttamaton ihmisarvo vaikeasta vammasta huolimatta. Nämä oikeudet koskevat myös kehitysvammaisia henkilöitä. Ihmisen ollessa subjekti, hänen mahdollisuutensa vaikuttaa oman elämänsä hallintaan lisääntyvät ja hän sitoutuu samalla yhdessä päätettyihin asioihin. Mahdollisuus olla osallisena sopimassa itseä koskevista asioista, on keskeinen osa hyvää elämää. Tiettyjen ryhmien kohdalla, kuten autisteilla ja kehitysvammaisilla, tätä oikeutta rajoitetaan usein. Itsemääräämisoikeuden rajoituksia perustellaan sillä, että ihminen ei kykene muodostamaan johdonmukaisia käsityksiä itsestään ja ympäristöstään ja perustamaan toimintaansa itsenäiseen harkintaan. Itsemääräämisen keskeisiin periaatteisiin kuuluu kuitenkin oikeus saada sellaista tukea, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla kykyä omaan päätöksentekoon ja aktiiviseen osallisuuteen. Tähän pyritään selkeästi kyseisen hankkeen toteutuksessa. Valtioneuvosto on tehnyt 21.1.2010 periaatepäätöksen ohjelmaksi kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina 2010-2015 ja päättänyt ohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta. Hallituksen asuntopolitiikan tavoitteena on sovittaa yhteen ihmisten asumisen toiveet ja tarpeet, yhteiskunnan tarpeet ja kestävä kehitys. Hallitus edistää jokaisen mahdollisuuksia tarpeitaan ja toiveitaan vastaavaan asumiseen. Kehitysvammaisten asumisohjelman tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisille henkilöille yksilöllinen asuminen, joka vahvistaa heidän osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan yhteisössä sekä yhteiskunnassa. Ohjelman tavoitteena on vuosina 2010-2015:
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Sosj/11 3 vähentää laitospaikkoja nopeasti, suunnitelmallisesti ja hallitusti sekä mahdollistaa muuttaminen lapsuudenkodeista tuottamalla kehitysvammaisten henkilöiden tarpeita ja toiveita vastaavia asumisratkaisuja ja tarjoamalla yksilöllisiä palveluja ja tukea. tuottaa pitkäaikaisesta laitoshoidosta muuttaville kehitysvammaisille noin 1 500 asuntoa ja lapsuudenkodista muuttaville aikuisille kehitysvammaisille noin 2 100 asuntoa. tuottaa ohjelmakaudella yhteensä 3 600 kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua asuntoa, josta vuosittain noin 600 asuntoa Hankkeen tavoitteet Helsingin Sosiaalivirasto toteuttaa vuoden 2012 loppuun mennessä kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen kehittämishankkeen (ASU-hanke). Toiminnan sisällöllisen toteutuksen ja kehittämisen on tarkoitus jatkua tämän jälkeen vakiintuneena kehittämisprosessina vuoteen 2017 asti. Hankkeen tavoitteena on aikaansaada toimiva palvelukokonaisuus asumiseen ja päivittäisiin toimintoihin suomenkielisille ja ruotsinkielisille kehitysvammaisille henkilöille. Se toteutetaan osana yhteiskunnan normaalipalveluja ja luomalla yhteistyökanavat kunnan yleisiin palveluihin kiinteässä yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Erityispalveluja käytetään tarpeen mukaan. Tavoitteena on sosiaaliviraston strategian mukaisesti, että osallisuus ja vuorovaikutus lisääntyvät luonnollisella tavalla. Tämä saattaa edellyttää alkuvaiheessa yksilöllisten erityispalvelujen lisäämistä. Asiakas saa omia tarpeitaan vastaavan kodin sekä yksilökohtaisen tarpeen mukaisen tuen ja avun, jotka mahdollistavat kehitysvammaisten henkilöiden itse luomien asumisen kriteerien toteutumisen. Palvelu- ja toimintakokonaisuus ylläpitää tai parantaa asukkaan toimintakykyä. Hankkeiden eteneminen Hanke on pääsääntöisesti toteutunut suunnitellun mukaisesti, mutta laitoshoidon osalta hanke on siirtynyt eteenpäin muun muassa rakentamisen hitauden vuoksi. Myös investointihankkeita on siirretty kaupungin taloudellisen tilanteen vuoksi myöhemmille vuosille. Esimerkiksi Lapinlahti-hanke, joka on merkittävä kokonaisuus ASUhankkeessa, on siirtynyt vuoteen 2016. Talousarvioon varatut määrärahat ovat riittäneet.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Sosj/11 4 Asuntoja on vuodesta 2007 vuoden 2010 loppuun mennessä saatu yhteensä 81, joista volyymin lisäys on 59. Volyymin lisäyksellä tarkoitetaan asuntoja, jotka eivät korvaa nykyisiä ryhmäkoteja tai laitospaikkoja vaan purkavat asumisjonoja. Laitospaikkojen määrä on vähentynyt 26 paikalla. Yhteensä asuntoja vuonna 2010 on 686 ja laitospaikkoja 304. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan asuntojen lisäys on 567 asuntoa, joista 311 asuntoa on volyymin lisäystä vuoteen 2017 mennessä. Sosiaaliviraston palvelustrategian mukaan hankkeet toteutetaan pääosin omana toimintana. Jos ulkopuolisilta ostetaan rakentamista tai palveluja, noudatetaan hankintalainsäädännön mukaisia menettelytapoja. Tällöin sosiaalivirasto hankintayksikkönä määrittelee, mitä hankitaan ja miten. Yksilölliset, monimuotoiset asumispalvelut toteutetaan asiakkaiden toiveita ja tarpeita kuunnellen. Tarkoituksena on hankkia yksittäisiä asuntoja, asuntoja asuntoryhmissä tai ryhmäkodeissa. Sosiaalivirasto on tehnyt tilaohjelman ryhmäkotien suunnitteluun. Tätä tilaohjelmaa käytetään runkona, jota muokataan asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena on tehdä tilaohjelma myös asuntoryhmille. Uusien asumisyksiköiden osalta tehdään toiminnalliset tarveselvitykset ennen kuin hankesuunnittelu aloitetaan. Hankesuunnitelmat tuodaan aina sosiaalilautakuntaan prosessin edetessä. Uusien tilojen suunnittelun helpottamiseksi on valtakunnallinen kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta ja sen alainen laatuvaliokunta laatinut Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010 2017. Suositukset annettiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle (ARA) 8.3.2010. Laatuvaliokunta työstää parhaillaan kriteereitä palveluille. Sosiaalivirasto hyödyntää suosituksia omien hankkeidensa osalta. Asukkailla on mahdollisuudet osallistua omista tarpeista lähtevään työja päivätoimintaan, jossa he voivat myös kehittää paremmin kykyjään ja taitojaan. Asumisen hankkeen tukemiseksi tavoitteena oli neljän työ- ja päivätoimintakeskuksen rakentaminen samassa aikataulussa kuin uusia asuntoja tulee. Kaupungin taloudellisen tilanteen vuoksi näitä omia rakennushankkeita on siirretty. Suurimman yksittäisen palvelun tuottajan Rinnekotisäätiön kanssa on
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Sosj/11 5 tehty yhteistyötä viidessä rakennushankkeessa, joihin muuttaa laitoksesta 85 henkilöä. Lisäksi Rinnekoti lisää ja kehittää omaa työ- ja päivätoimintaansa Helsingin alueella. ASU-hanke sisältää myös ruotsinkielisten kehitysvammaisten asumispalvelujen rakenneuudistuksen. Asiakasosallisuus Asiakkaat osallistuvat hankkeiden suunnitteluun henkilökohtaisesti, edustuksellisesti tai erilaisten ryhmien kautta. Hankkeen johtavana ajatuksena on asiakkaan toimintakyvyn huomioon ottava itsemääräämisoikeus ja riittävä perusturvallisuus sekä asiakkaan ja omaisten kuuleminen. Asukkaan vaikutusmahdollisuudet oman elämän asioissa lisääntyvät ja hän päättää asioistaan itsenäisesti tai tuettuna toimintakykynsä mukaisesti. Myös palvelukulttuuri tukee itsemääräämisoikeutta. Hänellä on mahdollisuudet monipuolisiin ihmissuhteisiin, ystävyys- ja parisuhteeseen sekä omaisten ja ystävien vierailuihin kotona. Asukkaalla on hyvät osallistumismahdollisuudet asuinalueen elämään ja toimintoihin. Sosiaalivirasto järjesti 24.3.2009 Asukasfoorumin, jossa asiakkaiden mielipide asumisestaan tuli esille. Asukasfoorumin tuottama aineisto on koottu yhteen ja siitä on tehty Hyvän asumisen kriteerit. Tämän lisäksi muokattiin asiakkaiden omin sanoin huoneentaulu, joka on esillä asumisyksiköissä. Tarkoituksena on, että laitos- ja asumisyksiköiden asukkaat ja henkilökunta valitsevat aineiston perusteella jokaiselle asukkaalle tavoitteen, joka pyritään toteuttamaan vuoden aikana. Vuonna 2010 tehtiin ryhmäkotien asukkaille asukastyytyväisyyskysely, joka tullaan toistamaan vuosittain. Kyselyn tuloksia käytetään pohjana palvelujen kehittämisessä ja tuottavuuden kehittymisen seuraamisessa. Muuttaneiden kokemukset ovat olleet hanketta tukevia. Henkilöstön havaintojen mukaan asukkaiden itsenäisyys on lisääntynyt, omia mielitekoja tuodaan esille, aktiivisuus ja yhteisöllisyyden tunne ovat lisääntyneet. Asukas on mukana arkielämän askareissa toisin kuin laitoksessa. Omaisten vierailut ovat lisääntyneet. Asukkaat ovat terveempiä. Sosiaalivirasto on järjestänyt laitoksissa asuvien kehitysvammaisten
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Sosj/11 6 henkilöiden omaisille tiedotustilaisuuksia, joissa hankkeen etenemisestä kerrotaan ja omaiset voivat halutessaan vaikuttaa suunnitteluun. Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry perusti syyskuussa 2010 heille vertaistukiryhmän, jossa muuttoon liittyviä asioita voi käsitellä. Lisäksi yhdistys on yhdessä sosiaaliviraston kanssa järjestänyt asumiseen liittyen useita tilaisuuksia, joihin on kutsuttu kaikki asiasta kiinnostuneet helsinkiläiset perheet, joissa on kehitysvammainen perheenjäsen. Asiakkaiden tasapuolisen kohtelun vuoksi päätöksen uusiin yksiköihin sijoittumisesta tekee SAS-ryhmä (seuranta, arviointi, sijoitus). Neljään hankkeeseen ovat perheet löytäneet toisensa ja toimivat aktiivisesti yhteistyössä sosiaaliviraston ja ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa hankkeen eteenpäin viemisessä. Perheiden kanssa on sovittu, että osaan asunnoista muuttaa sosiaaliviraston valitsemia ryhmien ulkopuolelta tulevia henkilöitä. Hyvän muuton malli on otettu käyttöön. Malli asettaa laatuvaatimukset muutolle. Muuton laatuvaatimusten mukaan tehdyllä yksilöllisellä muuton kokonaissuunnitelmalla pyritään asukkaan kannalta hyvään ja hallittuun muuttoon. Uutena innovaationa toteutetaan tulevien asukkaiden tarpeiden kartoitus, ns. alkukartoitus ja ryhmäytymisen edistäminen. Toiminta on jo alkanut kahden ryhmän kanssa ja yhden ryhmän alkukartoitusta parhaillaan valmistellaan. Tämä toiminta on toteutettu noudattaen hankintalainsäädännön edellyttämiä käytäntöjä kilpailuttamalla mahdolliset palvelun tuottajat. Kilpailutusasiakirjoja laadittaessa korostettiin erityisesti palvelun laatua. Kilpailun voittanut palveluntuottaja selvittää uusien asukkaiden ja heidän omaistensa toiveet ja odotukset asumisesta. Suurin osa muuttajista haluaa kuulua yhteisöön. Yhteisöllisyyden muodostumista edistetään järjestämällä sekä asukkaille että heidän omaisilleen yhteisiä tapaamisia 2-4 kertaa vuodessa muutama vuosi ennen muuttoa. Henkilöstö Henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa on tehty suunnitelma siitä, miten henkilöstösuunnitelman tekemisessä edetään. Kaksi kertaa vuodessa heidän kanssaan käydään läpi muutokseen liittyviä ajankohtaisia asioita. Asumisyksiköiden ohjaajien ja esimiesten työn vaativuuden arvioinnit on laadittu. Jokaiseen uuteen yksikköön tehdään henkilöstösuunnitelma.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Sosj/11 7 ASU-hanketta suunnittelee 18 eri ryhmää, jotka kokoontuvat kutsuttaessa. Henkilöstön edustajat ovat mukana eri työryhmissä. Ohjausryhmänä toimii erityishuollon johtoryhmä, joka kokoontuu kerran kuukaudessa. ASU-hankkeen tukiryhmä, jossa on mukana henkilöstön ja asianosaisjärjestöjen edustajat, kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Yksilöllisten asumispalvelujen toteuttaminen edellyttää henkilöstöltä osaamista, jossa korostuu yksilökohtainen suunnittelu, asukkaiden itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko. Henkilöstön kouluttamiseksi tukemaan entistä enemmän asiakkaiden omatoimista selviytymistä, sosiaalivirasto toteuttaa useita vuosia kestävän koulutusohjelman. Esimiehille järjestetään omaa koulutusta. Laitoksen esimiehet ovat muutosjohtamiskoulutuksessa. Laitosyksiköissä on kuukausittaiset palaverit, joissa käsitellään ASUn etenemistä. Hallinto- ja toimistopalvelujen uudelleenorganisoinnin on suunnitellut työryhmä, joka on koostunut asianosaisista. Terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelut Laitospalveluista avopalvelujen piiriin siirtyvien kehitysvammaisten henkilöiden terveyspalvelut, kuntoutus ja apuvälinehuolto järjestetään osana kaikille tarkoitettuja palveluja. Jotta terveyskeskus kykenee varautumaan uusien asiakkaiden palvelun tarpeisiin, on sosiaalivirasto aloittanut neuvottelut terveyskeskuksen kanssa. Asiakasmaksut Vammaispalvelulain mukaisessa palveluasumisessa asuvat henkilöt solmivat vuokrasuhteen ja maksavat henkilökohtaiset kulunsa itse. Palveluista heiltä ei peritä maksua. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisessa on pääsääntöisesti noudatettu kehitysvammalain mukaista ylläpitomaksukäytäntöä. Vuonna 2007 asui 31 kehitysvammaista henkilöä vammaispalvelulain mukaisessa palveluasumisessa ja he olivat normaalissa vuokrasuhteessa. Asteittain ASU-hankkeen etenemisen myötä on tarkoitus siirtyä muidenkin kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla vammaispalvelulain mukaiseen käytäntöön. Selvitystyö on alkanut siirtymisestä ylläpitomaksukäytännöstä huoneenvuokralain mukaisiin vuokrasuhteisiin. Muita kehittämiskohteita
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Sosj/11 8 Sosiaalivirastossa arvioidaan ASU-hankkeen etenemistä ja tuloksia. Vammaistyö yhdessä arviointi- ja kehittämisyksikön kanssa on tehnyt arviointisuunnitelman. Hankkeeseen liittyen virastossa on tehty opinnäytetyö ja toinen on valmisteilla. Oman laitoksen ja ostopalveluasumisyksikön lyhytaikaishoidon käyttäjien omaisia, henkilökuntaa ja johtoryhmää on haastateltu, jotta saadaan selville lyhytaikaishoidon kehittämistarpeita. Saadun materiaalin pohjalta tehdään lyhytaikaishoidon suunnitelma. Tilojen suunnittelun ja rakentamisen osalta sosiaalivirasto on mukana Culminatum Innovation Oy:n kehittämishankkeessa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa suunnitteluohjeita ryhmäasumiseen ja kokeilla pilottikohteissa erilaisia ratkaisumalleja esimerkiksi kylpyhuoneisiin ja keittiöihin asiakkaiden erityistarpeiden pohjalta. Lapinlahti-kokonaisuuteen on tulossa kehitysvammapsykiatrian osaamiskeskus. Se toteutetaan rakennusten vanhoja perinteitä kunnioittaen. Vammaistyön Effican käyttöönottoa valmistellaan kaikissa kehitysvammapalvelujen yksiköissä. Järjestelmä on ollut käytössä laitoksissa, mutta se sovitetaan yhteen asumispalvelujen ja työ- ja päivätoiminnan tarpeiden kanssa. Vuoden 2010 loppuun mennessä Effica on käytössä kaikissa asumisyksiköissä ja vuoden 2011 aikana työ- ja päivätoimintayksiköissä. Kustannukset Sosiaalilautakunnalle vuonna 2008 esitetty käyttötalouskulujen vuosivertailu v. 2007 2017
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Sosj/11 9 Kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisten asumispalvelujen paikkojen osuus laitos- ja asumispalveluista paikat tp2007 2008 2009 2010-2011 2012 2017 Yksilölliset asumispalvelut 605 678 749 805 876 992 Perhehoito 87 87 92 92 92 120 Laitospalvelut 333 303 253 197 176 74 Yhteensä 1 025 1 068 1 094 1 094 1 144 1 186 Prosenttiosuus 67,5% 71,6% 76,9% 82,0% 84,6% 93,8% eurot tp2007 2008 2009 2010-2011 2012 2017 Asumispalvelut 21 572 23 309 31 673 36 777 43 352 51 141 Perhehoito 2 137 2 137 2 268 2 268 2 268 3 282 Laitospalvelut 24 310 23 754 19 422 16 253 11 692 5 459 Yhteensä 48 019 49 200 53 363 55 298 57 312 59 882 Prosenttiosuus. 49,4% 51,7% 63,6% 70,6% 79,6% 90,9% Asumis - ja laitos-palvelut sekä perhehoito 48 019 49 200 53 363 55 298 57 312 59 882 muutos 1 181 5 344 7 279 9 293 11 863 Päivätoiminta 10 034 10 055 10 910 12 597 13 724 13 724 muutos 21 876 2 563 3 690 3 690 Muutos yhteensä / v.2007 1 202 6 220 9 842 12 983 15 553 Yllä olevasta taulukosta ilmenevät ASU-hankkeen käyttöön suunnitellut vuosittaiset määrärahat. Koska kyseessä on iso hanke, kaikkien hankkeiden ajoitus ei toteudu niin kuin alun perin oli suunniteltu. Huonokuntoisia ryhmäkoteja korvaavat ja jonon purkua varten tarkoitetut uudet yksiköt ovat toteutuneet suunnitellusti. Laitospaikat tyhjenevät hitaammin, koska laitosyksiköitä korvaavat hankkeet toteutuvat suunniteltua aikataulua myöhemmin. Hankkeessa on kuitenkin pysytty asetetuissa kustannustavoitteissa.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Sosj/11 10 Hankkeen aikana esiin tulleita muutoksia Vammaispalvelulaki muuttui 1.9.2009. Muutosten tarkoituksena on edistää suunnitelmallisesti vaikeavammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta sekä muita perus- ja ihmisoikeuksia. Tavoitteena on lisätä vaikeavammaisten henkilöiden itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta sekä mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin. Lain muutoksella vammaispalvelulaki tuli ensisijaiseksi suhteessa kehitysvammalakiin. Vammaispalvelulain 4 :n mukaan vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 :ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään kuitenkin hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat hänen palveluntarpeeseensa nähden riittäviä ja sopivia sekä muutoinkin hänen etunsa mukaisia. Vammaispalvelulain 8 :n mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle muun muassa palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kyseessä on ns. subjektiivinen oikeus. Tämä erityinen järjestämisvelvollisuus koskee myös kehitysvammaisia henkilöitä. Edellä mainitut lainsäädäntömuutokset tulevat aiheuttamaan muutoksia ja lisävelvoitteita asumisen järjestämiseen. Muutosten takia hankeohjelmaa on päivitettävä vuosittain. Tämän hetkisen tiedon perusteella lisätarpeet kohdistuvat ensisijaisesti vuosille 2016 2017. Määrärahatarpeet täsmentyvät ja huomioidaan vuosittaisissa talousarvioissa. Vammaisneuvoston kanta Vammaisneuvosto on käsitellyt ASU-hanketta kokouksessaan 16.12.2010. Vammaisneuvosto piti hyvänä, että asuntoja lisätään tarpeen mukaan, sillä palvelut pitää saada tarkoituksenmukaisesti kuntoon.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Sosj/11 11