Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa valmisteessa - saada käsitys siitä miten yksinkertainen, mutta pätevä sivelyvalmiste saadaan aikaan - tunnistaa veren solut valomikroskoopilla niiden rakenteen ja värjäytyvyyden perusteella Ennakkotehtävät sidekudoksen tarkasteluun: Ennen mikroskopiatyötä käy läpi tässä monisteessa esitetyt tehtävät käyttäen viitteissä esitettyjä oppikirjan kuvia ja vastaavia tekstejä. Tunnista monisteessa mainitut rakenteet ja vastaa monisteessa esitettyihin kysymyksiin oppikirjan tekstien ja oman päättelyn perusteella. Hyvin valmistautuneena pystyt keskittymään havainnontekoon mikroskopoimalla. I Sidekudos A. Sikiökautinen sidekudos Valmiste #20. Kehittyvää sidekudossyntyistä luuta (sikiön alaleukaa). Viite: RP6. kuva 6.2 s.160 - Pinnalla erottuu kerrostunut levyepiteeli ja aivan sen alla mesenkyymikudos, jossa solut ovat tähtimäiset ja soluväleissä varjäytymätöntä soluväliainetta ( tyhjää tilaa ). - Kehittyvän leukaluun kudos on voimakkaan eosinofiilisesti värjäytynyttä reikäistä kudosta - Kiille-elin on oheisen kuvan muotoinen kudosrakenne: - Kehittyvää sylkirauhaskudosta saattaa esiintyä näytteessä Valmiste 20 on sikiön kehittyvää alaleukaa, jossa hampaan aihe Mesenkyymiä kehittyvän hampaan ympärillä Hampaan aihe Kehittyvää luuta Tunnista kehittyvä iho (ei näy tässä valmisteessa) ja löydät mesenkyymiä kehittyvän dermiksen paikalla Mesenkyymi sikiökautinen sidekudos, kehittyvä dermis M= mesenkyymisoluja, jotka ovat haaraisia tai pyöreähköjä riippuen leikkaustasosta Soluväliaineessa vain vähän kiinteitä säikeitä Valmiste #9. Hyytelömäinen sidekudos. Viitte: RP6 kuva 6.2b s.160 - Istukkaa. Epiteelin peittämien villusten välissä sikiökautista hyytelömäistä sidekudosta. Valmiste 9: Hyytelömäistä sidekudosta istukan villuksen sisällä Pieniä ja isoja villuksia Pintaepiteeli C=hiussuoni Hyytelömäistä sidekudosta
B. Varsinaiset sidekudokset Valmiste #4. Ohutsuolen lamina proprian löyhää sidekudosta ja submucosan tiivistä järjestäytymätöntä (punottua) sidekudosta Viite: RP6 plate 59 s.617 Jo aiemmin katsotussa näytteessä lamina propriasta löytyy solupitoista löyhää sidekudosta, jossa on paljon plasmasoluja. Mikä on plasmasolujen tehtävä? Miksi juuri täällä niitä on runsaasti? Submukosa on tiivistä sidekudosta huomaa, että tumia on vain siellä täällä. Pääosa kudoksesta koostuu soluväliaineen kollageenista. Valmiste #10. Verkkomainen sidekudos. Imusolmuketta. Viite: RP6 kuva 6.12 s.171 Löyhä sidekudos on hyvin soluista, esim. ohutsuolen lamina propriassa Lieberkühnin kryptojen väleissä on runsassoluista löyhää sidekudosta, jossa mm. plasmasoluja Lieberkühnin krypta Jeffrey B Kerr: Atlas of Functional Histology, Mosby Lieberkühnin krypta Suolen villusten sisällä on myös löyhää sidekudosta - joukossa mm. sileälihassoluja Imusolmukkeen retikuliinisäikeet näkyvät hopeavärjäyksellä BLL/ anatomia 2011 - Hopeavärjäys paljastaa retikuliinisäikeet. Imukudoksen solukko sijaitsee säieverkon aukoissa. Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6 p. LWW 2011 Valmiste #11. Jalkapohjan ihoa dermiksessä tiivis punottu (järjestäytymätön) sidekudos Viitteet: RP6 plate 6 s.197, plate 43 s.517 - Dermiksen punoutunut sidekudos on huomiota herättävän voimakasrakenteinen. Mitä komponentteja erotat siinä? - Dermiksen syvemmissä osissa sidekudoksen joukossa erottuu rasvakudosalueita. Mitä rasvasolusta on näkyvissä? BLL, Valmiste 11: Dermiksen tiivis, järjestäytymätön sidekudos Epidermis DERMIS Anatomia 2011 Valmiste #13. Jännettä; tiivis, järjestäytynyt sidekudos. Viite: RP6 plate 5 s.195 Valmiste 13: Jänne on tiivistä järjestynyttä sidekudosta Jänteen yhdensuuntaiset kollageenikimput värjäytyvät eosinofiilisesti - Mikä on soluväliaineen värjäytyminen? Miten se on järjestäytynyt? - Millä perusteella tunnistat fibroblastit? Miten ne sijaitsevat kollageenin suhteen? Jeffrey B Kerr: Atlas of Functional Histology, Mosby Basobiilisesti värjäytyvät fibroblastien tumat muodostavat jonoja
II Verisivelyvalmiste Lisätehtävät verisivelyvalmisteen suhteen: - Tarkastele ohessa olevan perusverenkuvan suureiden laatuja ja mieti, mitä tietoa niistä saadaan. - Mieti punasolujen rakennetta ja ulkonäköä valomikroskooppisessa valmisteessa: Miltä näyttävät normaalit punasolut? Mitkä häiriöt saattavat näkyä punasolujen ulkonäössä? Miten? - Mitä sellaista tietoa sivelyvalmiste voi antaa valkosoluista mitä verenkuvan lukuarvot eivät kerro? - Miten veren valkosolujen määrät muuttuvat a) äkillisessä bakteeritulehduksessa, b) virusinfektiossa, c) voimakkaassa allergisessa reaktiossa, d) leukemiassa. Aikuisten viitearvot (huslab.fi/ohjekirja/2475.html): alaraja yläraja yksikkö B-Leuk 3.4 8.2 E9/l B-Hb naiset 117 155 g/l miehet 134 167 " B-Hkr naiset 35 46 % miehet 39 50 " B-Eryt naiset 3.90 5.20 E12/l miehet 4.25 5.70 " E-MCV 82 98 fl E-RDW naiset 15 % miehet 14 % E-MCH 27 33 pg/solu E-MCHC 320 355 g/l B-Trom 150 360 E9/l L-Neut(A) 41 81 % L-Lymf(A) 20 45 " L-Monos(A) 1 11 " L-Eos(A) 1 6 " L-Baso(A) 0 1 " B-Neut 1.5 6.7 E9/l B-Lymf 1.3 3.6 " B-Monos 0.2 0.8 " B-Eos 0.03 0.44 " B-Baso 0.00 0.1 " Sivelyvalmisteen vaiheet: 1. Työparit ottavat toisiltaan sormenpäästä verinäytteen, tekevät sivelyvalmisteen ja jättävät sen laboratoriohenkilökunnalle värjättäväksi (Katso erillinen moniste). 2. Värjäys suoritetaan sillä aikaa kun kurssilaisilla on muuta opetusta. 3. Mikroskopiatyössä värjätyt sivelyvalmisteet jaetaan kurssilaisille ja jokainen laskee omasta näytteestään valkosolujen suhteet. Laskeminen suoritetaan liikuttamalla näytettä järjestelmällisesti: N I M I Tunnista jokainen valkosolu, joka sattuu näkökenttään. Pidä kirjaa tukkimiehen tapaan, kunnes olet kohdannut 100 valkosolua. Lukumäärät antavat suoraan prosenttiosuuden. Teoriaa: Jos et luota tulokseen, miten vähennät virhemarginaalia?
Valkosolujen tunnistusta mikroskoopissa Ennen kuin ryhdyt laskemaan valkosoluja tarkastele näytettä sieltä täältä päästäksesi selville millaiset alueet näytteestä ovat sopivimpia. Punasolujen tulee olla erillään toisistaan - tällöin valkosoluillakin on tilaa levittäytyä tarkasteltaviksi. Punasolujen tulee olla normaalin näköisiä tällöin näyte on kuivunut oikealla tavalla: valkosolujenkin rakenne on hyvä. Viitteet: RP6 kuvat 10.5, 9, 10, 11, 12, plate 17-18 s. 303-5 1. Onko solu granulosyytti vai agranulosyytti? a. Granulosyytti: - Sytoplasmassa on jyväsiä. - Tuma näyttää kostuvan useasta lohkosta. b. Agranulosyytti: - Sytoplasmassa ei ole näkyvissä merkittäviä jyväsiä. - Tuma on selvästi yksiosainen (vanhalta nimeltään mononukleaarinen valkosolu) 2. Mikä kolmesta granulosyytistä? a. Neutrofiili: - Sytoplasman jyväset ovat heikosti erottuvia, hennon värisiä tai värjäytymättömiä (neutrofiilisiä). Jos vähennät valaistusta sulkemalla kondensorin himmennintä saat jyväset paremmin näkyviin. - Neutrofiilin tuma on tyypillisesti kolmilohkoinen*, mutta lohkoja voi olla enemmänkin. *Jos sinulla olisi epävarmuutta sukupuolesi suhteen, miten voisit saada asiasta lisätietoa tarkastelemalla neutrofiilejäsi? Eräs valkosolutyyppi Tuma on liuskottunut. Sytoplasmassa on jyväsiä, jotka värjäytyvät huonosti Eräs granulosyytti-tyyppi b. Eosinofiili: - Sytoplasman jyväset värjäytyvät eosiinilla (eosinofilia). Eosiinin väri on luonnostaan hento. Kondensorin himmentimen käyttö auttaa asiaa. Jyväset ovat isompia kuin neutrofiilissa ja näyttävät karkeammilta. - Eosinofiilin tuma on tyypillisesti kaksilohkoinen. c. Basofiili: - Harvinainen, sytoplasman isot, tummansiniset jyväset peittävät usein tuman näkyvistä. Tumassa on kaksi lohkoa. Sytoplasman jyväset värjäytyvät eosinofiilisesti Kyseessä on siis.? Toinen granulosyyttityyppi Minkälainen on tuma muodoltaan? Miten jyväset värjäytyvät? Mikä solu siis on kyseessä?
3. Kumpi kahdesta agranulosyytistä? Lymfosyytti: - Pienet (ø 8-10 m) lukumääräisesti suurin ryhmä, näitä 80% - Tuma pyöreä, pienessä tumman sininen - Sytoplasmaa pienissä erittäin vähän, sinertävä, ei jyväsiä - Keskikokoiset (ø 10-15,) ja suuret (ø 15-18 m), näitä vähemmistö Monosyytti: - Isohkoja soluja, ø 10-15 m - Tuma munuaisen muotoinen Mononukleaarinen, ei jyväsiä 1. Solun koko on hieman punasolua suurempi. 3. Sytoplasmaa vain niukasti tuman ympärillä, ei jyväsiä. 2. Tuma on pyöreähkö ja kompakti, ei liuskoja Mononukleaarinen agranulosyytti myös 1. Iso solu verrattuna punasoluihin. 2. Tuma ei ihan pyöreä, usein lovettu tai munuaisen muotoinen. 3. Sytoplasmassa jkv. rakkuloita ja jyvässellisyyttä.