SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVIII. TEOLLISUUS-TILASTOA. 7. Vuonna 900. E D E L L IN E N O SA. VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS: RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS. HELSINGISSÄ 90, OSAKEYHTIÖ WEILIN & GÖÖS AKTIEBOLAG. Kels. A leks.-y liopiston kirjapaino.
SISÄ LTÖ. Johdanto... V Vuorilaitoksia, ruukkeja j a konepajoja. Kullanhuuhtomot Ivalojoen varrella Suomen L a p i s s a... Kullan-, Hopean- ja Vaskenvalmistus Suomessa viimeksi kuluneen 0 vuoden aikana. Pitkänrannan vaski- ja t i n a l a i t o s... Välimäen kaivostyö Sortavalan pitäjässä... 5 Jussaaren k a i v o s... 8 Järvi- ja Suom alm innosto... 9 Masuuneja: a. Valmistus ja k u l u t u s... 0 S:n b. Teknillisiä tietoja... Raudanvalmistus ahjotaonnan k a u t t a... Raudanvalmistus valssilaitoksissa: a. P u t la u s... S:n s:n b. Hitsaus ja v a ls sa u s... Valurautalaitoksia: a. Sulatus Siemensin m a r tin u u n issa... 5 S:n b. Valuraudan v a lssa a m in en... 5 Musta- ja Tehdastaonta...6 V alim olta... 8 Tekoaineen kulutus k o n e p a jo is s a... 0 Valmistus konepajoissa... Katsaus vuorilaitoksien, ruukkien ja konepajojen v a lm istu sa r v o o n... 5 Työntekijöiden ja väestön lukumäärä vuorilaitoksissa ruukeissa ja konepajoissa... 9 Ilmoitettuja tapaturmia ruukeissa ja k o n e p a jo issa... Tehtyjä uutisrakennuksia ruukeissa ja konepajoissa... Työväenkassoja ruukeissa ja k o n ep a jo issa...5 Läänienmukainen katsaus konepaja- ja ruukkiteollisuuteen kaupungeissa ja maaseudulla 6 Summittainen katsaus polttoaineen ja takkiraudan kulutukseen ruukeissa ja konepajoissa 7 Katsaus tuotannon paljouteen ja laatuun ynnä työväestöön käsityölaitoksissa ja tehtaissa metalliteollisuuden a la lla...8 Katsaus tuotteiden arvoon tehtaissa ja käsityölaitoksissa metalliteollisuuden alalla.. Katsaus metalliteollisuuteen maan kaupungeissa... 6 Katsaus metalliteollisuuteen m a a s e u d u lla... 7 Katsaus metalliteollisuuden valmistusarvoon vuosina 899 900... 8 Läänienmukainen katsaus m etalliteollisuuteen... 9 Otteita valtauskirjadiaariosta vuosilta 899 900 50 R ahapaja vuonna 900... 55 Kontrollilaitos vuonna 900 Sivu
Kankiraudan valmistus väheni tuntuvasti vuonna 900 edelliseen vuoteen verraten, mutta takkiraudan valmistus lisääntyi, luultavasti vuodesta 897 voimassa olevan tätä ainetta koskevan korkeamman tullittoman vientilim iitin johdosta Keisarikuntaan. Yksityisten konepajojen tuotannon arvo väheni noin puolellatoista miljoonalla ja osottaa siis että taloudelliset olot ovat huonontuneet sekä että tilauksia ei enää ole tehty niin runsaasti kuin ennen. Siitä huolimatta osottaa vuoden metalliteollisuuden teoksien lopullinen arvo lisäyksen, joka riippuu osaksi siitä, että käsityölaitoksien tuotteiden valmistusarvo on hiukan lisääntynyt, osaksi siitä, että Tampereelle on perustettu uusi naula- ja rautalankatehdas, johon raaka-aineet on voitu tullitta tuoda. Vertaileva metalliteollisuuden yhteenasetus vuosilta 900 ja 899 osottaa seuraavat tulokset: Kultaa saatiin Ivalojoen seutuvilta vuonna 900 5 huuhtomossa, 0 työmiehellä,,7 gr., jonka arvo on 6,956 mk. 899 7,60 8,8 Hopeaa, lisätuotteena vaskensulattamisessa Pitkässärannassa, 900 50,5 kg. jonka arvo on 7,555 mkaa. 899, 6,000 Vaskea Pitkästärannasta, 900 9,000 kg. jonka arvo on 569,00 mkaa. 899,00 598,000 Tinaa, myöskin ainoastaan Pitkästärannasta, 900,6 kg. jonka arvo on,8 mkaa. 899 7,06 8,000 Rautamalmia, vuorimalmi ja järvimalmi yhteensä, 900 89,80,700 kg. 899 80,,800
VI Takkirautaa sulatettiin, 900 5 ruukissa 6 masuunissa,00,00 kg. 899 5 6,6,00 Konepajojen valmistusarvo teki, 900 7,777,806 mkaa. 899 8,57,7 valtionrautateiden 7 konepajaa siihen luettuina. Jaettuina kunkin laitoksen työlaadun päätuotteiden mukaan oli maassa vuonna 900 6 ruukkia ja kaivosta ynnä 5 huuhtomoa, joissa yhteensä oli 5,99 työntekijää sekä 9 konepajaa ja naulatehdasta, joissa oli yhteensä 7,97 työntekij ää. Käsityölaitoksien valmistusarvo nousee 8,,000 mkaan ja oli työpaikkojen luku,6 ja työntekijöitä,9. Koko metalliteollisuuden teoksien kokonaisarvo vuonna 900 oli 5,509,08 m kaa 5,58,6 mkaa vastaan edellisenä vuonna. Niinkuin jo edellisessä vuosikertomuksessa mainittiin, löydettiin vuonna 900 kultaa kiinteässä vuoriperässä siinä Lapinmaan osassa, jossa tähän saakka on harjoitettu kullankaivamista löyhistä maakerroksista. Tämä tapahtui kullankaivaja Henry Kerkelän uraan, muutaman vuoden kestäneen vuorensärkemistöiden kautta ja löydös tulee epäilemättä lähimmässä tulevaisuudessa antamaan aihetta melkoisiin koetöihin löydöksen todellisen arvon selville saamiseksi. Mahdollista on myöskin että tämän kautta käänne tulee tapahtumaan Lapinmaan kultateollisuudessa, jonka merkitys viimeisinä vuosina yhä on ollut vähenemässä päin, niin että kullansaanti vuonna 900 oli vähempi kuin minäkään edellisenä työ-aikana siitä asti kuin kullankaivaminen Ivalojoen varrella vuotta sitten ensin alkoi. Hopeaa, on niinkuin ennenkin saatu ainoastaan Pitkästärannasta vaskenvalmistuksen lisätuotteena ja hiukkasen enemmän kuin lähinnä edellisenä vuonna. Vaskensaanti on puheena olevana vuonna alhaisin viim eksi kuluneen kym menen vuoden aikana maan ainoassa vaskilaitoksessa, Pitkässärannassa. Järvivu orim alm ia louhittiin kolmessa kaivosalueessa, nimittäin Pitkässärannassa, Välimäellä ja Jussaarella. Pitkässärannassa saatiin 6,09 tonnia, Välimäellä,09,9 tonnia ja Jussaaren kaivoksessa,9 tonnia eli yhteensä 0,70,9 tonnia. Pitkässärannassa louhitaan sekä vaski- että rautamalmia, ja tehdään jälkimäinen, jota etupäässä saadaan Lupikon kaivoksista, annolliseksi magneettisähköistä menettelytapaa käyttämällä. Samalla tavalla tehdään annolliseksi m yöskin Välimäen rautamalmi; tämä jälkimäinen kaivos on ainoa maassa, joka yksinomaan tuottaa rautamalmia. Louhiminen Jussaarella on nimittäin ollut ainoas-
taan koetyö, jonka kautta koetetaan saada selville onko mahdollista käyttää hyväkseen merenpinnan alapuolella olevia laajoja löydöksiä. Pienestä kalliosta meressä ajettiin m. syvä kuilu ilman että mitään erityistä hankaluutta syntyi sisään tunkeutuvasta vedestä, mutta kun malmin raudanpitoisuus ei ollut 5 #/ 0 suurempi, ja malmi siis olisi annolliseksi tehtävä jotta sitä m enestyksellä voitaisiin käyttää, on työ sittemmin vastaiseksi lakkautettu. Kustannukset näistä kokeista, joita on johtanut nykyinen yli-intendentti A. F. Tigerstedt, on maksanutnoin 85,000 markan vaiheilla; siitä on 0,000 markkaa saatu n. s. H isingerin rahastosta, joka talletetaan valtionkonttorissa ja joka aikoinaan määrättiin malminetsinnän toimittamiseksi Suomenlahden pohjoista rantaa pitkin. Järvimalminnosto, jota suoritettiin 69 järvestä, eli vähemmän kuin edellisenä vuonna, nousi 59,879,7 tonniin ja oli siis,88,i tonnia suurempi kuin vuonna 899. Malminnostamista voidaan Itä-Suomessa harjoittaa ainoastaan kesän aikana ja vaatii se paljön työväkeä kiireimmällä työajalla, jonkatähden kauvan on toivottu, että nostamista voitaisiin helpoittaa konevoimaa käyttämällä. Kokeita siinä tarkoituksessa on jo useita vuosia sitten tehty ennen olemassa olevalla Huutokosken ruukilla Joroisten pitäjässä ja nyt on vuonna 900 samankaltaisia kokeita suoritettu erinäisten Itä-Suomen ruukinomistajain kustannuksella, jolloin saatiin 6,000 markkaa apua Teollisuushallituksen koevaroista, mutta tulos ei ollut tyyd yttävä; se osoitti ainoastaan että konevoima teki malminnoston enemmän monimutkaisiksi ja kalliimmaksi kuin käsin toimitettuna. Takkiraudan puhaltaminen oli,89,7 tonnia suurempi kuin edellisenä vuonna ja saanti teki 5 /0 rautaa vuorimalmista sekä 5 #/0 järvimalmista. Kun malmiprosentti puhalluksessa Pitkässärannassa tekee 5,89 /0 rautaa osottaa se että suomalainen annolliseksi tehty vuorimalmi tuottaa lähes 5 /0 paremman sulatustuloksen kuin se ruotsalainen vuorimalmi jota maassamme on sulatettu. ruukissa taottiin kankiiautaa ahjossa kankirautavasaroilla, tehden niiden määrä,780 tonnia,86 tonnia vastaan vuonna 899. Ahjotaonta, joka, niinkuin tiedetään, perustuu yksinomaan.ruotsin malmista puhallettuun takkirautaan, on siis yhä edelleen vähentynyt ja kolmen viim e vuoden aikana ei vähemmällä kuin 0 /0. Putlaus- ja martinraudan valmistus väheni sekin melkoisesti vuoden aikana, niinkuin alla olevasta kolme viimeistä vuotta käsittävästä yhteenasetuksesta käy selville: putlaussulainkappaleita. martinvalanteita ja -valamia. 898,9,8,80,7 tonnia 899,5,6,97,5 900,,0 9,,i Y li Siis on edelliseen vuoteen nähden vähennys 9 /0 putlausrautaan ja lähes 0 /0 martinrautaan katsoen. Valssausta koskevat tiedot Daalinruukista käsittävät sekä putlaus- että martinrautaa, jonkatähden eri tavalla valmistettua kankirautaa koskeva yhteenasetus ei välittömästi käy esille tilastollisista tauluista, vaan täytyy tapahtua
YIII niissä mainittujen puolitekoisesta tuotteesta valmistettujen teoksien ja kulutuksen perustuksella. Sulainpötkyjen ja valanteiden eli millbaarien valmistus martinvalinteokset siilien luettuina tekee kuluneelta vuodelta 0,9, tonnia ja kulutus 0,5, tonnia, joten siis liikamäärä on 90 tonnia millbaaria. Jos otaksutaan että,000 tonnia Daalinruukilla valssatusta tavarasta oli putlausrautaa ja kun ottaa huomioon että,9 tonnia Fiskarsissa valssattua valurautaa on luettu putlausvalssaukseen, on vuoden aikana valm iiksi taotun ja valssatun raudan valmistus seuraava: kankirautaa ahjomelloituksen kautta v a lm iste ttu,780,8 tonnia. s:n levyjä putlauksen 9,8,0 s:n martinuunissa 7,7,7 teräsvalinteoksia martinuunissa......,7 Yhteensä 9,89, tonnia. On otettava huomioon että valssauksessa on käytetty suurempi määrä puolitekoisia raaka-aineita kuin mitä vuoden aikana on valm istettu ja että luultavasti noin,000 tonnia martinraudasta on ollut valanteita, joita jo edellisenä vuonna on valmistettu. Mustatakeiden valmistus on samoin kuin lähinnä edellisinä vuosina m elkoisesti lisääntynyt ja nousi 7,96, tonnista vuonna 899 8,89,7 tonniin puheenaolevana tilintekovuonna eli lähes /0. Molempina edellisinä vuosina oli lisäys ollut, /0 ja 0 /0. Kokonaista 5,99,8 tonnia, eli enemmän kuin 67 /0 valm istetusta tavarasta, oli erilaatuisia nauloja, niihin luettuina myöskin hevosenkenkänaulat. Valinteoksia valmistettiin 9,680,i tonnia 0,85, vastaan edellisenä vuonna, joka osottaa 0 /0 vähennyksen, josta suurin osa käsittää kauppavalinteoksia ja ainoastaan pienempi osa valutavaroita verstaita varten. Kauppavalinteoksien suhde koko valimovalmistukseen teki nimittäin /0 6 /0 vastaan edellisenä vuonna. Yksityisten konepajojen valmistusarvo on alentunut 5,85,590 markasta,768,78 markkaan eli 6 /o, jotavastoin rautateiden konepajojen tuotanto on lisääntynyt 0 /0 ja koska yksityisten konepajateollisuuden valmistus-arvo on kuusi kertaa suurempi kuin valtionrautateiden, teki vähennys kokonaisuudessaan /0. Vaikka siis huonontuminen vähemmän suotuisain taloudellisten olojen johdosta on huomattava, oli kuitenkin joka tapauksessa konepajateollisuus lähinnä edellisinä aikoina siinä määrässä kehittynyt, että vuoden tuotannon arvo on ollut suurempi kuin milloinkaan ennen, lukuun ottamatta vuotta 899. Käsityölaitokset metalliteollisuuden alalla valmistivat tavaroita, joiden arvo oli 9 /0 suurempi kuin edellisenä vuonna; suurin lisäys on tapahtunut järeäja hienotakeiden sekä osaksi kulta- ja hopeateoksien alalla, sähköteknillisissä tehtaissa ynnä muutamissa vähäpätöisemmissä teollisuuden haaroissa, jota vastoin pelti- ja levypajojen, vaskipajojen ja moniaiden muiden käsityöhaarojen valmistus on vähentynyt, josta ei kuitenkaan mitään erikoista muutosta toiseen tai toiseen suuntaan ole huomattava. Työntekijöiden lukumäärä metalliteollisuuden alalla kuluneen vuoden aikana oli 8,05 8, vastaan edellisenä vuonna, o s ottaen siis vähäisen, 7
henkilön lisäyksen, vaikka ilmoitettujen työpaikkojen luku on vähentynyt, ollen se vuonna 899,7 ja vuonna 900,6. Viimeksi mainittu vähennys, joka yksinomaan koskee maaseutua, riippuu luultavasti vähemmän tarkoista tiedoista koskevat seppiä ja pienempiä käsityöläisiä maalla. Viidessä kaupungissa ja seitsemässä kihlakunnassa on valmistusarvo ollut miljoonaa markkaa suurempi ja ensimmäisenä on maan pääkaupunki, jonka tuotannon arvo teki 0,868,6 markkaa, sen jälkeen Turku, jossa se on 6,0,5 markkaa. Helsingin, Turun, Tampereen ja Viipurin kaupunkien tuotannon arvo on kukin suurempi kuin minkään kihlakunnan maalla, jossa kuitenkin kaikki varsinaiset ruukit ja kaivokset sijaitsevat. Mutta kun laskee yhteen Halikon ja Raaseporin kihlakunnat, jotka ovat lähekkäin ja joissa enimmät Lounais-Suomen ruukit sijaitsevat, nousee valmisteitten arvo 6,,057 markkaan, joka on Helsingin jälkeen suurin. Vuoden aikana on annettu valtauskirjaa järvimalmia varten 9 eri järvistä, joista 9 valtauskirjaa koski eri osia Oulunjärveä; 5 valtauskirjaa vuorimalmia varten 5 eri paikassa, sekä 0 valtauskirjaa kultamaata varten Ivalojoen seutuvilla Lapissa, Rahapajan ja kontrollilaitoksen toiminnasta ovat asianomaiset johtajat antaneet tähän liitettyjä kertomuksia. Rautatavaroiden vienti Keisarikuntaan on noussut seuraaviin määriin vuoteen 90: Takkirautaa: Kankirautaa ja Valinteoksia rautatullitonta. sulainpötkyjä: tavaroita, ja koneita R ajoitusm äärä,500,000 puutaa 00,000 puutaa 0,000 puutaa ä 0 kop. tullia. ä 0 kop. tullia. 897 vietiin ulos 896,75 puutaa 9,6 puutaa 0,78 puutaa 898 755,698 9,6 9,880 899 69,9 90,596 06,95 900 9,096 6,87 06,78 90 797,8 87,880 09,07 Mitä takkiraudan vientiin tulee, on tässä mainittava että Pitkänrannan vientimäärä mainitulta vuodelta puuttuu ja että, kun ruukki arvattavasti on vien yt ulos koko tuotantonsa, ulosviedyn takkiraudan määrä oikeastaan tulee olemaan 57,8 puutaa. H elsingissä Tammikuulla 90. IX C. P. Solitan der.
Kullanhuuhtomot Ivalojoen varrella Suomen Lapissa vuonna 900. Oulun läänissä: Huuhtomojen luku Huuhtomojen omistajien ja hoitajien luku Työntekijöiden luku, kaikki miehiä luku Päivätöiden Huuhdottua Saatua Tuotteiden arvo. kultaa maata m grammaa 5%: Ivalojoen jokilaaksossa Inarin pitäjässä Suomen Lapissa. 5 0,05 95,7 6,956 Yhteensä edellisinä vuosina 870 899... _ 8,57 9,970,90,77,600 8,778 0,65,077,8,556 Keskimääräinen huuhtomisaika 900: 90 päivää. Kullan-, Hopean- ja Vaskentuotanto Suomessa viimeisenä 0 vuotena. Kultaa Hop e a a V a s k e a V tro s i grammaa arvo Mnf. kg likimääräinen arvo.'finf. kg likimääräinen arvo &nf 89 8,768 8,057, 0 8, 00,000,80 670,000 89,807 5,8 90 90,000 5,856 500,000 89,0,8 8 8 8,8 88,000 79,6 0,000 89 6,7 0,607 8 7 7,5 87,000,6 60,000 895 9,96,765 5 0,8 5,000 6,88 700,000 896 7,5,768 75, 7,000 9,86 75,000 897,59,697 8,9 5,000 56,7 670,000 898,69,780 55,68 8,860 5,80 607,000 899,60 8,8, 5 6,000,00 598,000 900,7 6,956 50,6 7,555 9,000 569,00 i
Pitkärannan Vaski- ja Tinalaitos vnonna 900. Kaivokset: Työpäivien lukumäärä: porraslouhinnassa ä 9l/..tuntia...,7/ kaivoskujassa...,9l/ syvennyksessä...,5 - nostamisessa «8... 6,5 V veden nostossa 9 V».,50 pajassa l i y...,50^ koneen hoidossa...,90/ kaikenl. töissä I D /»... 8,85 */ Porattuja metriä: porraslouhinnassa... 9,570 sy v en n y k se ssä... 5,50 k a iv o sk u ja ssa...,608 Yhteensä ajettu: p ituusm etriä... 9,65 sy v e n n y sm e tr iä...6,5 Käytettyjä räjähdysaineita: dynam iittia... 7 0,5 kg sytytinlankaa (ä 7, metriä) 5 rengasta n a l l e j a... 9 kpl. Saatua v u o r t a :...tonnia 6598 dynamiitti kg k o h t i..., Dynamiitti kg kohti ajettu pituusm etri... 0,i Keskimääräinen työansio vuoroa kohti: porauksessa.... Smk, 6 6 nostamisessa...., 7 veden nostossa..., koneen hoidossa..,96 pajassa...,8 kaivossalvossa...,7 kaikenl. töissä...,08 Saatu valikoitua m a lm ia 6,98 tonnia Maksettuja työpalkkoja kaivoslouhinnasta, malminvalikoimisesta ja m a lm in k u lje tu k se sta...smk 7,5: Seuraa vissa kaivoksissa on vuoden aikana työskennellyt: miestä ki iivokse* sa l v Omeljanoff 9 n Toivo mies n V I Klee miestä n I Herberz 5 n Ristans 6» I Lupikko n III s:n
K uilun syvyys on lisääntynyt seuraavissa kaivoksissa: K uilu Toivo metrillä I Herberz -LII J - ^ III Klara I Lupikko» III» Muiden kaivoksien syvyys on sama kuin ennen. V askilaitos: Vuoden aikana on valmistettu... 5,89 tonnia malmia n»..,757 poltoksia jolloin on käytetty....,00 kivisuolaa n.. rautaramua sekä....,605 m puita» * *.. tonnia koksia ja kivihiiltä Tästä on saatu: 9 tonnia puhdasta vaskea,6 tinaa ynnä 50,5 kg puhtaaksi laskettua hopeaa (Viety ulos rikkihopean muodossa.) Vaskilaitoksessa on maksettu Smk. 56,0 työpalkkoina. Rautamalmin magneettinen annolliseksi tekeminen: Maksettuja ty ö p a lk k o ja... Smk 8,90: Valmistettua m a lm ia...tonnia 6,50 Saatua m a lm ija u h o a... 6,09 R uukin teoksien arvo nousi: V a s k e a... H o p e a a...... 7,555 T in aa......,8 T a k k i r a u t a a...... 67,55 Ulosvietyä rautamalmia...... 6,556 Yhteensä Smk,,8
Tuloja: Pitkärannan työväen eläkekassa. Menoja: Saldo vuodelta 899. Smk 6,88: 0 Eläkkeitä vanhoille työn- Resehtimaksuja... 55: tekiöille, leskille ja K o r k o j a...,095: 0 l a p s i l l e...smk,85: Lääkkeitä s:n.... 6: 75 Saldo vuoteen 90.. 6,98: 66 Smk 67,0: Smk 67,0: Pitkärannan työväen sairas- j a hautausapu-kassa. Tuloja: Menoja: /0 maksuja työm iehiltä Smk 6,56: 9 Lääkärin palkka... Smk,50: l /o s:n s:n 5:60 Sairaanhoitajan palkka.,000: Rangaistus maksuja. 6:7 Kätilön. 70: Ruukin apumaksuja. 8,8:89 Lääkkeitä työm iehille ja s:n s:n puita p e r h e ille... 6,75:85 v a r t e n...,96:0 Lääkkeitä sairashuoneelle 6:58 Laina eläkekassasta.,0:68 Lääkkeitä synnytyslaitok- / s e lle... 55: 6 Lääkkeitä lääkärille.. 6: 7 Maksu 7,6*/ sairauden p ä i v ä s t ä 0,6:9 Sairaalakustannuksia..,5:0 Synnytyslaitoksen s:n. 5:9 / Hautausapua.... 580: Hautauskustannuksia.. 566:95 / Puita y. m...,00:98 / Pitkärannan uunien, koneiden y. Hankittuja m. lukumäärä kalustoja on mainittu.. lähinnä 5: edellisen vuoden kertomuksessa. Smk 8,05: Smk 8.05:
5 Wälimäen kaivokset Sortavalan pitäjässä, Sortavalan kihlakunnassa, vuonna 900. K aivokset: Työpäivien luku: porraksessa ä 8 t u n t i a... päiviä 6,96 kaivoskujassa,89 kuilussa 9 nostamisessa 7,587 veden nostossa ä 0 tu n tia... 50 pajassa... 706 koneen hoidossa,090 kaikenlaisissa töissä...,76 Keskimääräinen ansio vuoroa kohti: porausvuoroa kohti... Smk : 5 n o sta m isessa... : 65 v e d e n n o s to s s a... : koneen h oid ossa... : p a ja s s a... : k a iv o s s a lv o s s a... : 50 kaikenl. t ö i s s ä... : Porattuja metriä: p o r r a k se ssa... metr. 6,99,85 k a iv o s k u ja s s a,67 k u i l u s s a,6,80 Käytettyjä räjähdysaineita: dynamiittia... kg,7,55 sy ty tin la n k a a... renkaita, n a l l e j a... kpl. 7,96 Saatu särettyä ja nostettua v u o r t a...d:tonnia 6,69,5 D ynam iitti kg kohti saatu särettyä v u o r t a 6 Dynamiitti kg kohti saatu ajotulos pituusmetr... mtr. 0,6 Kaikkiaan ajettu pituusmetriä..... 09,5 syven n ysm etriä...,85 Järeä valikoiminen. Maksettuja t y ö p a lk k o ja... Smk 5,757: Saatua m a l m i a... d:tonnia,56 M agneettinen annolliseksi tekeminen. K äytetty raakamalmia II, III & s y l t t y ä...d:tonnia 56,80 Saatu k o n s e n t r a a t ia,099
6 T yöpäiv ien lu k u : K o n een hoid o ssa ä tu n tia.... p äiviä 8 K u lje tu k se ssa.... 5,560 A n n o llisek si tekem isessä....,08 V alv o n n assa.... 90 P a ja ssa.... 98 K aik en laisissa töissä....,5 K o rjau stö issä.... 56 K esk im ääräin en ansio vuoroa k o h ti: A nnollisek si teossa.... S m k : 5 M aksettu t y ö p a l k k o j a...s m k,55: 5 K o n se n tra a tin ja ensim m äisen la jin v alm istu sarv o.... Sm k 77,9: 97 S itäp aitsi on v u o d en kulu essa n o ste ttu sekä p u h d iste ttu, useim m issa p itä jissä L aato k a n seuduilla, m eitä v a rte n : 6, d :tonnia suom alm ia 59,5: 6 Smk 6,0: Työntekijäin luku on vuoden aikana ollut, siihen luettuina rakennus-, urakka-, kaivos- ja tehdastyöntekijät: keskimäärin päivää kohti yli 8 vuod. v a n h o j a...0»» n alle 6 jotka kaikki ovat syntyperäisiä suomalaisia. Yhteensä 6 Koko ruukin väestö voidaan otaksua nousevan noin 879 henkeen. Kaikki työntekijät ovat vuoden aikana olleet vakuutetut yhtiössä Patria 7,590: Suom. markasta. Lääkäri on käynyt ruukilla joka toinen viikko sekä tarpeen vaatiessa. Työväen sairaskassan säästö vuoteen 90 tekee Smk. 9,5: 8. Tapaturmia, paitsi vähempiä ohimeneviä, ei ole sattunut vuoden aikana. Ruukilla löytyy: Magneetista Malminerottaj aa,,mo- Kiinteää höyrypannua ä 95 m tulinarch pinnalla (reservinä) s:n s:n omaa rakennetta Metallinsulatu suuni Transformaattoria Dynamokonetta 600 hv. Generaattoria 6 Moottoria yhteensä 9 hv. 0 K uulam yllyä Fr. Kruppin patenttia Shapingkone Kivirouhinkonetta s:n Porauskone Kaksinkert. valssilaitosta s:n itautasorvin Yksinkertainen valssilaitos s:n Täydellinen nostolaitos 5 kaivosta Mekaanista nostolaitosta varten Timanttiporauskonetta Yedennostolaitos 6 kaivosta varten H öyrykonetta 5 & 0 thv. (reservinä) 880 mtr. pumppujohtoa
7, kilometrin pituinen 60 mm leveä Lokomotiivi thv. lokomotiivirautatie ruukilta las- 5 Teräksistä kaatovaunua tauspaikalle Tukki vaunua,000 mtr. rataa ruukin ja kaivoksien Patolaitos alueella Sähkövalaistuslaitos, jossa on 5 kaarilamppua 000 n. kynttil. & 600 hehkulamppua 6 n. kynttil. valovoimalla. Toimessa olevien kaivoksien syvyys lavan alla: livos N:o II.. 6 mtr pystysuor. asennon muk. 7 työntekijää N:o III.. 57,85 kalton» 0 N:o Y li..,5 pystysuor. asennon 5 N:o V III..,60 n 7 n Yhtiön.. 8,95 V 5
8 Kaivoslouhinta Jussaaren kaivoksissa Tammisaaren saaristossa, Raaseporin kihlakunnassa, v. 900. Työntekijöiden luku keskim äärin...0 P o rra ssä rk em in en...9 tonnia Kaivoskujan a jo...0, metriä Kuilun la sk em in en 0 metriä Dynamiitin käyttäm in en... 7 kgr. Yhteensä p ä iv ä t ö i t ä... 50 p a lk k o ih in...smk. 800: 7 Louhittua ja nostettua m alm ia... 9 ton Kuilujen l u k u... kpl. Kuilun s y v y y s...... metr.
9 Järvi- ja Suomalminnosto vuonna 900. Järvien luku, joista malmia on nostettu Kustannukset malmin nostamisesta ja kuljetuksesta Ruukkeikin kuljetettua ja ostettua malmia Järvien rannoille jätettyä malmia Yhteensä järvi- ja suomalmia Stnf dt dt dt Uudenmaan läänissä. Karkkilan r u u k k i... 700 500 500 Wiipurin läänissä. Wälimäen kaivosta v a r t e n... 59,5 6, 6, Mikkelin läänissä. Haapakosken r u u k k i... 8 7,57 5,908 5,908 Kuopion läänissä. Kuokkastenkosken r u u k k i... Wärtsilän... Möhkön... Jyrkän... Salahmin... Juvankosken,,... Sourun (Karttulan)... 5 5 0 0 9 69,76,0 88,5 7,578 7,87 87,9 6,855 9,86 7,05 57,7 0,59 5,5 59,80 6,6,607 9,95,66,705,0 5,70 8,978 57,7,5 9,7 70, 6,6 585,76 9,87 9,960 99,7 Yhteensä 69 77,98 58,87 9,960 598,797
0 Masuuneja vuonna 900. Kulutettu Valmistettu Kotimaista malmia ta malmia Ulkomais Puuhiiliä Puita malmin kuivaam iseen Valutakkirautaa Takotakkirautaa Valinteoksia Yhteensä takkirautaa dt dt m m dt dt dt dt Uudenm. läänissä. Skogbyyn ruukki..,966 5, 6, 77 6,68 Trollshofdan... 70 8,80 5,5 8,0 8,0 Karkkilan,... 6,077,580,09,09 6,7 5,6,7,09,8 77 7,9 Turun läänissä. Daalin ruukki...,675 66,9,960 5,58 5 6,0 Teijon.... 5,69 9.75 5,590,57 7,7,675 8,08,675 6,08,060 6,68 Wiipurin läänissä. Pitkärannan ruukki. 50,60 9,7 7,5 7,5 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki. 5,05 6, 5,799 5,799 Oravin,65 7,85 86-6,7 6,7 7,70,9 86 5,799 6,7,06 Kuopion läänissä. Kuokkastenk. ruukki 0,09,006,5 88 76,79 Wärtsilän ruukki.. 7,7 9,9,0 8,7 5 9,59 Möhkön... 5,9 0,0 7,59 7,8 08 55,59 Jyrkän...,6 6,750 0,69 5,89 7,08 Salahmin... 9,58,056 86, 9,07.,8 Juvankosken... 96,089 5,87,0 8,678,5, Sourun... 8,6,756 97 7,80 0 8,06 75,57,58,89 8,79 85,87 609 70,75 Yhteensä 607,60 70,9 9,975,775 0,67 05,5),8<J 0,0
li i Masuuneja vuonna 900. Päivä, jolloin työ uunissa alkoi Puhallus vuorokausien luku Valmistus vuorokautta kohti Hengen likimääräinen lämpö Hengen likimääräinen paine Hiilipanoksien suuruus! i dt O» mm m hl Uudenm. läänissä.! Ajettujen panoksien lukumäärä Takkirauta prosentti malmista Hiilen-menekki takkirauta dtonnia kohti Skogbyyn ruukki... 6/ i899 50, 00 5, 7,n 8 Trollshofdan.... %900 76 66,6 00.«,89 7,86 8 Karkkilan ^ 900 60 5,i 00 0,9,598,5 7 Turun läänissä. Daalin ruukki.... >V899>) 5,5 00 5, 9,50 5,9 6 Teijon... /s899 6 7,5 00,6, 5,7 7 Viipurin läänissä. Pitkärannan ruukki.. 76 99,8 00 60 V '. 5,807 5,89 7 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki.. 9/ 899 6 60,5 0 5,, 0, Oravin ruukki.... 0/6 900 8,6 50.«5, 8,7 Kuopion läänissä. Kuokkastenkosken ruukki 0/900 88 7,7 00 7 I,7 8,07, 9 Wärtsilän 7,900 9 5,9 50, 5,97 9,65 6 Möhkön f 7/,899 (0 50 0, 80, 5 6,5 5,8 7 \ I/u 900 50 Jyrkän 8/iol899 0,6 kali 0,6 0,6, 9 Salahmin 8/ 900 07 6,9 50.«8,508,6 8 Juvankosken 7s899 65 90,7 50 80,,95, 7 Sourun / 900) 50 0, 00,,070 7 8 *) Daalin ruukki: suljettu hiilenpuutteen tähden 5 päivää. ) Souru: edellinen työkausi: 0/n 899 ult 900.
Raudanvalmistus ahjotaonnan kautta v. 900. Työpäivien luku --------- Kotimaista Kulutettu Takkirautaa Ulkom aista Ramua Yhteensä Puuhiiliä Sulainpötkyjä Valmistettu Kankirautaa Kaikenlaista rautaa Yhteensä valmista rautaa dt dt dt dt m dt dt dt dt 0/ /o hl Polttohuvennus Hiilenmenekki takki- i rauta dt kohti j Uudenm läänissä. Pinjaisten ruukki. 75,986,0 70 5,08,805,, 5, 8,7 Vaakerin.. 8,005 00,05,6,76 -,76 9,9 9, Mustion.. 0,050 900,950,7,70,70, 0,7 Kellokosken.. 55 95 80 680 00 680 -,080 7 0 Strömforsin.. 00 5,076 99,68,67,6 55,6,s Turun läänissä. 9 5,89,596,96,7 9,55 00 9,756 55 0, Kirjakkalan ruukki. 0 5,9 680 5,87,6) 5,06,90 7,09 0,6 Leineperän.,60 0,70,88,5,5 Kauttuan. 60,899 507,06,,085,085, 0,7 Noormarkun. 8,886 7 060,798,68 9,8 7, 9, Hämeen läänissä. Jokioisten ruukki. 78,000 698 5,9 5,86,6,0 9, 5,0 6,969 9,68 O o,78,0,, 9,8 Rautakosken. 57 597,008,080 880 6 896 Wierun. 0,505 7,678,76,96,96 7 9,7 Waasan läänissä. 69 78,0 68,6,686,508 6,5 Koskensaaren ruukki 75,506 97,70,,5,5 0,9 Yhteensä,55,90,590,6 9,6,786 5,8ty,57 0 7,808 x) Sitäpaitsi,560 dt kivihiiliä hitsiuunissa.
Raudanvalmistus valssilaitoksissa vuonna 900. a. Putlaus. Työpäivien luku Kulutettu jtakkiraujta ramua! Yhteensä takkirautaa Polttoaineita Sulainpötkyjä Kivihiiliä Puita Millbaareja Valmistettu Takkirautaa Muuta putlausrautaa dt dt dt dt m dt dt dt dt Yhteensä Polttohuvennus prosentti Uudenm. lään. Piskarin ruukki. 90 05 59 0,770 8,90,9 5,88 6,007, Turun lään. Daalin ruukki. 8,88,70 6,889, 86,766,766,i Matildedalin. 79 8,580 69 9,9 6,96 7,7 588 8,9 9,7 56,768,50 6,8, 7,800 0,507 588,095 Kuopion lään. Wärtsilän ruukki,58 9,0 9,6 8,90 5,78 5,78 8,7 Juvankosken 568,7,96,65'),9,9 9,8 Warkauden 69 6,07 57 6,7 9.97) 5,87) 5,897,8, 59,95 88 60,8 6,508 5,78,57 5,87 55,08 Yhteensä,7,970,75 7,7 9,50 8,7 5,7$ 79,90V 6,58$,0 ') Aidaksia ja rimapuita. ) rimoja ja sahajauhoa. ) raakakankia.
i Raudanvalmistus valssilaitoksissa vuonna 900. b. Hitsaaminen ja valssaaminen Työvuorokausia K u.utettu Muuta rautaa Yhteensä rautaa Polttoaineita Sulainpötkyjä Millbaareja Kivihiiliä Puuhiiliä Puita Tavallista rautaa V a m i s t e t t u Hienoa rautaa Levyjä Kulma-, pantt. ja muotorautaa dt dt dt dt dt m m dt dt dt dt dt dt O Yhteensä Saatua ramua Polttohuvennus Polttoaineita 00 kg kohti valmista rautaa Uudenmaan lääuissä. Fiskarin ruukki.... 77 6,8,9!),5),5.99 5,89,,08. 8, 0 0 5,65,65, 0,i m c > Turun läänissä. Matildedaalin ruukki. 7 8,608) 67) 985) 9,56,60 6,90 6) 7,5 79 0.9 kg i i Kuopion läänissä. Wärtsilän ruukki... 05 9,50 9,50 8,697,685,685,98 6,7 0,5 m8 Juvankosken... 60,96 79,70 8,6) 0,050-0,050 989 9,5 0,75 m Warkauden... 98 8 50!) 5,68«) 6, -,89),005 580 70,59 59 7,6 m 76,96 0,0 6,75 9,7 8,85,70 580 70 6,6,066 Yhteensä,87 7,96,909 8,95 9,50 5,559 5,89 8,85 6,08,86 8, 69,069 7,099 *) Martinrautaa. ) Pakettirautaa. ) Putlapötkyjä. ) Eamupötkyjä. 5) Lankashire. ) Siitä,9 m hiilipuita,,70 m aidaksia,, m8 rimapuita,, m sahajauhoja. 7) Painua. 8) Eaakakankia. 9) Eimoja ja sahajauhoja.
i I Valurautalaitoksia vuonna' 900. a. Sulatus Siemensin martinuunissa. 5 [ i yövuorokausia [Kalkkikiveä ja dolomiittia Polttoaineita Turpeita : Puita K u u t e t t u [ Kivihiiliä Takkirautaa ja tekkir. romua R a u t a a Takorautaa i ja takor. ) raniua Muuta rautaa Yh- teensä j Rautamal- inia V a l m i s t e t t u ] dt m m8 dt dt dt dt dt dt dt dt dt dt dt Valanteita Teräsvalin- teoksia j j i Yhteensä Saatu takaisin Polttohuvennus 0j Uudenm. lään. Aminnef.ruuk. - 7,755,87 9,6 58),77,96 0,6 0 0,7 55, Turun lään. Daalin ruukki 7 5,6) 7,8 7,79 0,67 l7,9 890) 8,696,670 7,50,8,08 5,579 5, Kuopion. Wärtsilän r. 7,85 6,9,85 960 8,97 0,7,075,7 76,9 65,659,606 5, Waasan. Inhan ruukki. 09 9, 9.99 7 9,586 7,998 8,09 Yhteensä 888 0,6 6,9 7,88 8,679 50,6 7,0 5,96 0,0,6 87,00,7 9, ') dt FeMn, 6 dt FeSi. ) Siitä 675 dt kvartsia. s) 9 dt FeMn, 55 dt FeSi. Polttoaineiden menekki 00 valurauta kg kohti: Aminneforsissa 0,98 m puita; Daalin ruukissa,6 kg kivihiiliä; 0,06 syltä puita. b. Valuraudan valssaaminen. Uudenmaan läänissä. Aminneforsin ruukki... K u l u t e t t u Polttoaineita Kivihiiliä Puita V alanteita ja sulaim ia V a l m i s t e t t u Tavallista rautaa Levyjä Yhteensä Takaisin saatu dt m dt dt dt dt dt 59,80 9,67 0,90 5,09 5,8 Polttohuvennus % 6,69 +,85 Turun läänissä. Daalin r u u k k i... Kuopion läänissä. Wärtsilän ruukki.... Waasan läänissä. Inhan ruukki...,670,60 68,7 5,575),760) 55,5 6,8,57,556,56,56,,770,958),95,860 Yhteensä 5,9 8,65,6 87,7 6,85 9,08,860!) Siitä 6,550 dt hienorautaa jal,67 dt kulma-, pantturi- ja muotorautaa. ) Siitä,05 kg hylkyrautaa. ) Siitä 5 dt hienorautaa. Polttoaineiden menekki 00 kg kohti valmista rautaa; Aminneforsissa 0,is m puita ja 75 kg kivihiiliä tavallista rautaa varten, 0, m puita levyjä varten; Daalin ruukissa,6 kg kivihiiliä ja 0,0 m puita; Wärtsilässä 0, m puita.
Musta- ja Tehdastaonta vuonna 900. K u u t e t t u Y a m i s t e t t u 6 Ainerautaa ja terästä Polttoaineita Koksia ja kivihiiliä Kivihiiliä Puita Lapioita, kihveleitä y. m. Kirveitä ja piiluja Taikkoja ja kuokkia Hevosen kenkiä Hevosenkengän nauloja Takonauloja Puserrettuja ja leikenauloja Lankanauloja Muita teoksia! Yhteensä dt dt m m 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg dt [ Uudenmaan läänissä. Pinjaisten ruukki... 5,55,5 8 80,706 0,7,59. -- 6,5,85 Waakerin... 8 5 80 -- 70 5 Fiskarin... 56 86 _ - _ 5,050 505 Kellokosken... 50 60,000,800,00 50 Strömforsin.... 575 90 768 00,000,000 00,50,600 55 7,,07,88,0,706,07,899,50 6,77 5,870 Turun läänissä. Daalin r u u k k i...,58 7,75,705 6.770),677 Kirjakkalan r u u k k i... 00 9 98 90 0 0 550 99 Kauttuan... 90 0 _ 6,78,605 66 Noormarkun... 8 90 -- 677 50 Loimijoen ja Wesikosken naulatehta a t...,950 -,70 0,95 5,5.750) 0,90 Yhteensä 7,09,857 508,705 55 6,70,60 0,95 5,5 6,5 5,7
Hämeen läänissä. Ferrarían nau lateh d as... Suomen Sakanterätehdas.... Tampereen Rauta- ja Teräksenjalostus Osakeyhtiö... Jokioisten ruukki... Wienin... 6,7,78 60 8,00,79 7,08 86 576,09,00 60 7 6 96 5,60 50,70) 6,66 6,00) 60,500 77,00 8,090 5,087 88 06,,87,76 0 50 7 50,7 5,6,06 6,66 6,0 5,7 88,07 8,7,70 50,5 Wiipnrin läänissä. Peron n a u la teh d a s... 5,00 6,000,600 Kuopion läänissä. Wärtsilän ruukki... 00 75,870 87 Möhkön... 6 70 - - 600 60 Salahmin... 0 0 Juvankosken...,05 8 l,0j 790 8,0 900 Warkauden...,0,76 8,68 75 0 0,90,00,0 Waasan läänissä. i Inhan r u u k k i... 00,70 7 Koskensaaren r u u k k i...,569,000,800 80,850,00,00,000 8,500,85,869,000,800 80,850,00,00,000 8,500.70,657 Yhteensä 9,7 5,97 8,06,6 5,06 6,8 6,5 5,7,70 5,98 \i 0,8$6 8,6^ 7,(78 88,97!) Siitä 5,055 kg kettinkiä. ) Raidenauloja. ) Rautalankaa. ) 7,86 kpl. raamisahalehtiä,,66 kpl. sirkkeli- ja 60 kpl. puusahalehtiä,,857 kpl. terärautaa. 7
8 Valimoita vuonna. 900. Koksia Kulutettu Kotimaista takkirautaa [Yhteensä takki- rautaa V almistettu Uikomaisi ta takkirautaa Eamutakkirautaa Konevalinteoksia Kauppavalinteoksia Kaikenlaisia valinteoksia Yhteensä jilmoit. hiilenmen. takkirauta dt kohti dt dt dt dt dt dt dt dt dt kg Uudenmaan läänissä. Hietalahden Laivatokka. 60 570,00 900,670,70,70 7 Berggrenin konepaja.. 5 96 86 -,9,05,05 9 Helsingin Laivavarvi.. J. D. Stenberg & Poikain k on ep aja... 5 560 880,50 0 50 990,00 8,00 9 96,00 John Stenbergin konepaja. 05,0,,57,7,7 5 Kone- ja Siltarak. os.-yht. konepaja......,060 50,,6,5,000,000 Porvoon konepaja... Fiskarin ruukki.... 56 7 0 6 867 70,88 6,65 78,55 88 5 5 9,07 9 6 Karkkilan....,8,09 7,65 550 9,8,500 7,00 8,700 9,76,99 5,9 6,858 5,709,75 7,88,65,98 Turun läänissä. Os.-yhtiö Vulkanin konep. Crichton & Kumpp. konep. Turun Kautateoll. os.-yht. k on ep aja... Porin konepaja.... Björkbodan ruukki... Daalin ru u k k i... Matildedalin ruukki... Teijon... Äetsän os.-yht. konepaja. 00, 86,650 87 88 5 0 0 5 0 6 0,60,005,676 8,000 0,69,079 57 590 0 0 80 00,0 656 0,70,560,80 8,0,96,759 97 60,660,00,000,680 8,675 80 5,570 0 5,660,00 7,809,809 6,066 59 8,50 0,066,79 59 80 9 9 9 6 8 6,095 78 0,6,99 5,00 0,8 5,77 5,97,757 Hämeen läänissä. Sommer, af Hällström & Waldenin, konepaja.. Tampereen... Forssan,.... Jokioisten ruukki....,00,000 0 60 50 70 0,750,97 0 00 77 500 7,00,970 670 5,598 60 60 6,000 09 6,000,807 60 8 5,700 50 5,87,56 7,7,78 6,5 6,855
9 Koksia Kulutettu Kotimaista takkirautaa takki rautaa Ulbomaista takkirautaa Kamu- V almistettu Yhteensä takkirautaa Konevalinteoksia Kauppavalinteoksia Kaikenlaisia valinteoksia Yhteensä Ilmoit. hiilenm en. takkirauta dt k o h ti dt dt dt dt dt dt dt dt dt kg Wiipiirin läänissä. Société Anonymej.n.e.k. p. Gutzeit & Kumpp. konepaja,76 60,595,67 5 596 6 6,86 6, 70 6, 70 8 8 Kotkan Kaota-, urheilu- ja sä h k ö liik e... 00,000 00,00,050 50,00 8 Karhulan konepaja... 795 69,97,657 5,77,675,675,,76 7,97,55,5,67 50 70,587 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki.. Lehtoniemen.,050,5 857 9,5 950,69 65,59,0 65 0 0,6 5,88 9 5,8,,59,85 Kuopion läänissä. Wärtsilän ruukki... 00,88,80,06,5,5 Juvankosken...,96,556,556 768,650 969,87 8 Warkauden... 6,96 58 6,0,0 6,058 6,59 6,7 58,6 8,957,67,67,600 7,890 Waasan läänissä. Metvikenin konepaja.. 575,5 89,50,00 55,55 Tikkakosken tehtaat.. 6 99 60 559 7 7 8 Veljekset Friis in konepaja 550,00 600,900 700 00 800,800 0,5,50 89,999,9 00,5,809 Oulun läänissä. Oulun konepaja.... Veljekset Friis in konepaja 50 600,00,000 70 650,00,650 80 50,0,000 00,00,550 0,0 5,00 70 5,750 960,0 00 5,580 Valtionrautateiden k. p. H angossa... 7 6 5 7 00 00 9 Yhteensä 6,'87 9,6 68,79 9,5 06,70 50,8,0 5,56 96,80
0 Rauta-aineiden y. m. kulutus Konepajoissa vuonna 900. Takorautaa ja terästä dt Lyijyä, vaskea, y. m. dt Uudenmaan läänissä. Hietalahden laivatokka H e ls in g is s ä... Berggrenin konepaja... Grahnin... Helsingin L a iv a v a r v i... J. D. Stenberg & Poikain k. p. Helsingissä... John Stenbergin konetehdas... Nissisen konepaja... Kone- ja aittarakennus osakeyhtiö... Huberin konepaja H e ls in g is s ä... Porvoon... Piskarin k. p. Pohjan p i t ä j ä s s ä... h ie n o p a ja... Karkkilan k. p. Pyhäjärven p i t ä j ä s s ä... 8,50 707 00 997,5 79 5,6,750 8,90 7,60 80 55 60 6 0 98 77 85 8 7 0,057 898 Turun läänissä. Os. yht. Vulcan T u r u ssa... Crichton & kumpp.... Turun Rautateoll. yht. T u r u s s a... Porin k o n e p a ja... Björkbodan Kemiön p it ä jä s s ä... Daalin ruukki... Matildedalin Perniön... Teijon... Aetsän Huittisten...,670 9,606 7,0 6,850 8,50,07 57 5 80,5 0 80 0 5 6 5 0,77,75 Hämeen läänissä. Finlayson & Kumpp. Tampereella... Sommer, af Hällström & Waldenin T a m p e r e e lla... Tampereen konepaja...,050,706 5 00 6,967 59 Wiipurin läänissä. Société Anonyme j. n. e. W iipurissa... Sähkö osakeyhtiö... Gutzeit & Kumpp. K o t k a s s a... Kotkan Rauta-, urheilu- ja s ä h k ö liik e... Sortavalan k o n e p a j a... Karhulan Kymin p i t ä j ä s s ä...,07 695 5 900 9 78 7 69 8 8 69 6,688 95
Takorautaa ja terästä dt Lyijyä, vaskea, y. m. dt Mikkelin läänissä., Lehtoniemen konepaja Joroisten p itäjässä...,65 Kuopion läänissä. Wärtsilän Tohmajärven p itä jä ssä... 85 5 Juvankosken Nilsiän... 50 0 Warkauden Leppävirran...,90 8 5,78 7 Waasan läänissä. Metvikenin N ikolainkaupungissa... 87 Waasan konepaja...... 50 0 Tikkakosken tehtaat Jyväskylän l ä h e l l ä... 0 6 Veljekset Friis in K o k k o la s s a... 600 60,95 09 Oulun läänissä. Oulun k o n e p a j a...,0 5 Veljekset Friis in konepaja Kalajoen p it ä j ä s s ä... 0 0,850 75 Yhteensä 95,557,5 Valtion rautateiden konepajat. H elsin gissä...,98. H a n g o s s a...... T u r u ssa... 57 8 W iip u rissa...,09 7 K u o p io s s a...... 0 5 Nikolainkaupungissa... 80 0 O u lu ssa... 67 9 5,07 0 Yhteensä koko maassa 00,96,86
Valmistus konepajoissa vuonna 900. Uudenmaan läänissä. H ietalahden L aivatokka H elsin g issä... K aasutehtaan p. k. H elsin gissä Suom. sähkö o.-yht., H :gissä. B erggren in k. p... Ström bergin dynam okonetehd. H öyryveneitä Höyryveneistä ovat yli 0 thv. Lokom obiileja H öyrykoneita vesi- maa- Höyrykoneista ovat yli 0 thv. H öyrypannuja T y ök on eita j M aanviljelys- kaluja k. thv. kpl. k. thv. k. thv. k. thv. kp. k. k. kpl. kpl. k. k. 5 9 5 7 Meijeri tarpeita S ah alaitok sia M yllylaitoksia 8 M uita suuurempia töitä 5 rautat. vaunua, 6 laivaa tokattu, 5 s:n otettu sliipiin, transmissiooneja,korjauksia. Suurehkoja katonkannatustöitä \Viipurissa ja Turussa, ovea Wiipurin rautatiemakas. Lämpö- ja ilmanvaihtolait., kassakaappeja ja kassaholviovia, majakka-aparaatteja y. m. V alm istusarvo,5,000 H e l s i n g i s s ä... Dynamokoneita ja sähkömoottoreja. 80,000 Grahnin teh das os.-yh t H :gissä H elsin gin La iva varvi J. D. Stenberg & P oik. H :gissä 55 John Stenbergin N issisen H elsin gissä.... K one- ja siltarak. os.-yht. H elsin g issä... 7 l,0 5 in d. 6 ind H uberin H elsin g issä.... 7 ~ 06 : ----- 55 ind ind 5 : P orv o o n k o n e p a ja... 0 _ 0 F isk arin P ohjan p itäjässä.. K arkkilan P y h ä jä r v e llä... Turun läänissä. O s.-yht. Y ulean T urussa.. Crichton & K um pp... 0 6 ind 5 5 50 8,05 ind 55 ind ind 00 9,70 ind 9 ind 0 6 09 ind 8 6 0 0 ind 7 ind Vesijohtoja ja konepajatöitä. Korjattu 5 höyrylaivaa, «torpedoven., majakkalaivaa, ruoppauslaitosta.,otettu sliippiin 7 höyrylaivaa, majakkalaivaa, ruoppauslait., parkkilaiva. höyrylaivanrunkoa y. m. Hydraulinen tavarahissi ja tavarahissiä transmissioniliik. vart., viskuu- ja siippuk., langanvetok., höyrypaalur., katkosaha y. m. 00 rautasänkyä y. m. S u u re h k o ra u ta p ro o m u, silto ja, k a to n k a n n a tu s la lt. T a m p e re e n u u tta k a u p p a h a llia v a rte n, 85 ta v a ra v a u n u a, r a u ta ty ö ( jr ä h a r a n m a ja k a n u u d is ra k e n n u k s e e n, n a fta n - säilyttäjä 000 m vetoisuudella. Armatuuri sekä vesi- ja lämpöjohtojen kuntoonpanoa. 9 _ Hienotakeita 7,000 S:mkan edestä, suurima-ja seulalait., kuorintak., transmissioneja y. m. R a k e n n u s- j a k au p p a v A lin te o k sta j a lä m p ö jo h to ja. 59 8 9 8 ~ 0 petroleumimoottor., vesiproomua y. m. ja korjaustöitä, torpedokutteria, ratashöyrylaivaa y. m. 9 0.0 0 0 0.000 58,56 00,000 00.000 75.000,000 8,000,600,000 50.000 0.000 0.000 900.000 7,99,56 5 00,000,800,000 a Z
Turun Kautateoll. yht. Turussa 7-0 00 rautatievaunua. I,500,0ö8ij Porin konepaja... Björkbodan Kemiön pitäjässä Daalin ruukki 5 50 5 -- 7 80 5 5 Matildedalin Perniön 58 77 5,7 9 8 0 katettua tavaravaunua, konduktöörivaunua, mudanpoistamisproomu, korjauksia. R akennustakeita ja taidevalinteoksia. Maftuviljelyskaluja, valmistetta teräsvallnteoksia, korjauksia omissa laitoksissa 86,666 Smk. edestä. 8 jääkaappia, y. m.,00,000 Teijon 7 6 0,000 Äetsän Huittisten,, 60 5 8 9 6,5 6,000 58,96 700,000 5 70 9 ind 6 8 6,70 ind 09 ind 79,5 00 ind 7 ind 8 7,5 9 8 7,50,7 Hämeen läänissä.. * Finlayson & Kumpp. Tamper. Korjauksia. löo.cod Sommer, af Hällström & Waldenin Tampereella.... Tampereen konepaja.... Nokian Pirkkalan pitäjässä. 50 60-5 50 50 6 m atkailijavenettä, rautatievaunujavalt. ra u ta teitä varten. elevaattori, syöstävälaitosta, rikkiuunia, 5 luukkukelaa, lastunkokooja, tu r biini, turbiiniputkeja, jääbäkki, vesipostia, 5 sentrifugalipum ppua, akkum ulaattoria, y. m. Korjauksia. 550,000,00,000 Forssan Tammelan K orjauksia tehtaassa. 0,000 Jokioisten - Korjauksia. 0,000 7 ; ; i ii 6-6 00 9,070,000 0,000 Viipurin läänissä. Société Anonyme j.n.e. Wiipur. Sähkö os. yht. Wiipurissa.. Gutzeit & Kumpp. Kotkassa. 55-0 505 6 70 7 6 Kaikenlaisia raam isahoja, ruuvipöytiä, katkosahoja, transm issioneja y. m. 6 dynamokon. ja moottor., vaihtovirtageneraattoria ja 6 s:n moottoria, 07 tran s form aationa, hienotakeita, akkum ulaattoreja, aparaattilautoja, sähkölait, y. m. ja korjauksia. Korjaustöitä.,7,57 996,00,500 Kotkan Hauta-, Urheilu- ja Sähköliike... Konekorjauksia. 75,000 Sortavalan konepaja.... 50 50 - Levytöitä ja korjauksia. 70,000 Karhulan Kymin pitäjässä.. - 6 69 Transm issioneja, puuhiom akoneita, avonaisia tavara- ja lankkuvaunuja, turbiineja ja korjaustöitä. 70,000 55 555 9 959 69 5,,08 Mikkelin läänissä. Lehtoniemen Joroisten pit.. 6 75 7 90 7 6 tukinkim ppuittam iskon., turbiini, höyryvintturia, höyryveneitä y. m. 0,000
Kuopion läänissä. Höyryveneitä Höyryveneistä ovat yli 0 thv. Lokomobiileja H öyrykoneita Maanviljelyskaluja vesi- maa- Höyrykoneista ovatl yli 0 thv. i Höyrypannuja Työkoneita Meijerikaluja Sahalaitoksia M yllylaitoksia Muita suurempia töitä k. thv. kp. k. thv. k. thv. kp. thv. kpl. kv. kp. kpl. kp. kp. kp. Sftnf Valmistusarvo W ärtsilän Tohmajärvellä 6 55 turbiini, hienotakeita ja korjauksia. 80,000 Juvankosken N ilsiässä... Sorsakosken Leppävirroilla. 7 6 8 Akselijoht. ja hihnapyöriä sahaan, turbiinia, 560 kakluuninovea, 70 hellaa kehyksineen, 0 vesisäiliötä, 9 kamiinia. 0 paistinuunia,,800 pyöräntulkkaa, 0 pumppua, y. m. Hienotakeita. Warkauden,9 7 0 6 Korjauksia.,07,85 Waasan läänissä. 00.000 80.000,9 7 0 6 5 6 796 6 8,587,85 Metvikenin Nikolainkaupung. 5 7 0 0 0 7 Rakennusvalanteita y. m. 0,6 Waasan k o n ep a ja... 85-5 0 0 turbiinia. 0,000 Tikkakosken J:kylän lähellä. - - - - Transmissioneja 5 sahalaitokseen, korjauksia. 7,000 Veljekset 'riis in Kokkolassa --- 5 0 -- -- 00 rautatievaunua, työkoneita, maanvilj. kaluja, sahalaitoksia, korjauksia, rautatiesilta y. m. Oulun läänissä. - 70 5 8 7 60,6 Oulun k o n e p a j a... 0 5 70 5 9 5 Tervauuneja kuivatislausta y. m. varten. 00,000 Veljekset F riis in Kalajoen pit. 0 Kauppavalinteoksia, hautaristejä. 50,000 60,000 0 5 70 5 5 9 5 650,000 Yhteensä 67,5,75 ind 6 96 7,7 50,665 5 ind 09 ind 75 ind 59 8,6 707 0 55,768,788 0 ind Valtionrautateiden konepajat. Helsingissä, rautatienkatuja korjattu ja vaunuja uudestaan r a k e n n e ttu... Hangossa, lokomotiivien ja vaunujen korjauksia sekä laivojen korjausta... Turussa, lokomotiivien ja rautatievaunujen k o r ja u k s ia... Wiipurissa, korjattu lokomotiiveja ja vaunuja sekä valmistettu vekseleitä, risteilyjä, vastareelejä, vekselinasettajia, vetotankoja, välimatkatankoja y. m... Kuopiossa, korjattu r a u ta tie k a lu s to a... Nikolainkaupungissa, lokomotiivien ja vaunujen k o r ja u k s ia... Oulussa, korjattu r a u ta tie k a lu sto a...,9 8,7 8 0 6, 8,0 5,0,6 7,88 98,959,7,009,0 Yhteensä yksityisissä ja valtion konepajoissa 7,777,808
Katsaus vuorilaitoksien, ruukkien ja konepajojen valmistusarvoon vuonna 900. 5! Yhteensä Uudenmaan läänissä. Helsingin kaupungissa: Hietalahden Laivatokka... Suom. Sähkö-Os.yht. konepaja......... Kaasutehtaan k o n ep a ja... Berggrenin... Strömbergin dynam okonetehdas... Grahnin Tehdasos. yht. k o n e p a j a... Helsingin L aivavarvi... J. D Stenberg & Poikain konepaja... John Stenbergin k o n ep a ja... Juho Nissisen... Kone- ja Siltarak. Os.yht. konepaja... H. Huberin konepaja... Valtionrautateiden k o n e p a ja....5.000 0,000 90.000 58,56 80.000 00,000 00.000 75.000.000 8,000.600.000 50.000,98,780 8,55,06 Porvoon kaupungissa: Porvoon konepaja... 0,000 Hangon kaupungissa: Valtionrautateiden k o n e p a ja... 6,85 Raaseporin kihlakunnassa: Pohjan pitäjässä: Pinjaisten ru u k k i... Piskarin... Aminneforsin... Ingon Waakerin... Tenholan Skogbyyn... Trollshofdan... Karjan Mustion... 900.000,60,000 500.000 6, 80,000 9,00 8,000,97, Lohjan kihlakunnassa: Pyhäjärven pitäjässä: Karkkilan r u u k k i... 900,000 Helsingin kihlakunnassa: Tuusulan pitäjässä: Kellokosken r u u k k i... 50,000 Pernajan kihlakunnassa: Strömforsin pitäjässä: Strömforsin r u u k k i... 95,000 Yhteensä 5 laitosta Uudenmaan läänissä,59,85 ; Järvimalmia Karkkilan ru u k ille... 700 i Yhteensä Uudenmaan läänissä,60,55
6 Turun ja Porin läänissä. Turun kaupungissa: Osakeyhtiö Vulcanin konepaja... Crichton & Kumpp.... Turun Kautateoll. yht.... Valtionrautateiden... Sfinf Yhteensä ffinf 500,000,800,000,500,000,05 5,,05 Porin kaupungissa: Porin konepaja...,00,000 Halikon kihlakunnassa: Kemiön pitäjässä: Björkbodan r u u k k i... Daalin...- Perniön Matildedalin..... Teijon... Kirjakkalan... Ulvilan kihlakunnassa: Ulvilan pitäjässä: Leineperän r u u k k i... Kauttuan... Noormarkun... 5,000,700,000 85,59 5,500 7,70,,8 5.000 60.000 5,700 58,700 Loimijoen kihlakunnassa: Loimijoen p it: Loimijoen naulat, ja Vesikosken hevosenkenkänaulat. Huittisten Äetsän Konepaja Osakeyhtiö...,00,000 6,5,6,5 Yhteensä 5 laitoksessa Turun läänissä,0,069 Hämeen läänissä. Tampereen kaupungissa: Osakeyhtiö Ferrarian Naulatehdas...... Finlayson & Kumpp. konepaja... Suom. Sahaterätehdas-O sakeyhtiö... Sommer. af Hällström & Walldenin k on ep aja... Tampereen k o n ep a ja... Tampereen Hauta- ja Teräkscnjalost. os.yht...,7,080 00,000 50.000 550.000,00,000 570.000,9,080 Pirkkalan kihlakunnassa: Pirkkalan pitäjässä: Nokian konepaja... 0,000 Tammelan kihlakunnassa: Tammelan pitäjässä: Forssan k o n e p a j a... Jokioisten kappelissa: Jokioisten ruukki... 0,000 75,6 765,6 Hauhon kihlakunnassa: Lopen pitäjässä: Hautakosken ru u k k i... *... 7,000 Hollolan kihlakunnassa: Padasjoen pitäjässä: Wienin r u u k k i... 50,000 Yhteensä laitoksessa Hämeen läänissä,85,7
7 Wiipurin läänissä. SUnf Yhteensä ffinfi Wiipurin kaupungissa: Société Anonyme des Ateliers Fonderies & Chantiers Naval de Wiborg Sähkö-Osakeyhtiön k o n e p a ja... Valtionrautateiden... Kotkan kaupungissa: Gutzeit & Kumpp. k o n ep a ja... Kotkan Rauta-, urheilu- ja sähköliike... Sortavalan kaupungissa: Sortavalan k o n e p a ja... Kymin kihlakunnassa: Kymin pitäjässä: Karhulan konepaja... Rannan kihlakunnassa: Wiipurin pitäjässä: Peron N a u la teh d a s... Salmen kihlakunnassa: Impilahden pitäjässä: Pitkärannan vask ilaitos...,7,57 996,00,0,6,66,8,500 75,000 07,500 70,000 70,000 9,900,,8 Sort a valan kihlakunnassa : Sortavalan pitäjässä: Wälimäen ra u ta k a iv o k set... 77,9 Yhteensä 0 laitoksessa Wiipurin läänissä 6,00,855 Järvimalmia Wälimäen rautakaivoksia v a rten... 59,5 Yhteensä Wiipurin läänissä 6,06,990 Mikkelin läänissä.. Juvan kihlakunnassa: Pieksämäen pitäjässä: Haapakosken ruukki... 0 0,0 0 0 Rantasalmen kihlakunnassa: Joroisten pitäjässä: Lehtoniemen konepaja... Rantasalmen Oravin r u u k k i... Yhteensä laitoksessa Mikkelin läänissä Järvimalmia ruukkia varten 8 jä r v e s tä... 0,0 0 0 60,000 80,000 80,000 7,57 Kuopion läänissä. Yhteensä Mikkelin läänissä 55,57 Kuopion kaupungissa: Valtionrautateiden k o n e p a ja... Pielisjärven kihlakunnassa: Nurmeksen pitäjässä: Kuokkastenkosken r u u k k i... Ilomantsin kihlakunnassa: Tohmajärven pitäjässä: Wärtsilän ruukki j Ilomantsin Möhkön...,0 0 0,0 0 0 0,000 7,88 0,0 0 0,0,000
8 Iisalmen kihlakunnassa: Iisalmen pitäjässä: Jyrkän r u u k k i... Sai ahmin... Yhteensä Sftnf ' 70,80 9,70 65,00 Pielaveden kihlakunnassa: Nilsiän pitäjässä: Juvankosken ruukki...,00,000 Kuopion kihlakunnassa: Karttulan pitäjässä: Sourun ruukki... 80,000 Rautalammin kihlakunnassa: Leppävirran pitäjässä: Warkauden r u u k k i... Sorsakosken H ienotaetehdas... Yhteensä 0 laitoksessa Kuopion läänissä Järvimalmia 7 ruukille j ä r v e s t ä... Waasan läänissä.,0,96 80,000,00,96 5,,6 585,76 Yhteensä Kuopion läänissä 6,009,87 Niko/ainkaupungissa: Metvikenin k on ep aja... Waasan... Valtionrautateiden k o n e p a ja... 0,6 0,000 98,959 5,085 Kokkolassa: Veljekset Friis in konepaja... 60,000 Kuortaneen kihlakunnassa: Ätsärin pitäjässä: Inhan ru u k k i... 5,000 Laukaan kihlakunnassa: Petäjäveden pitäjässä: Koskensaaren r u u k k i... Jyväskylän Tikkakosken tehtaat... 8,65 7,000 9,65 Yhteensä 7 laitoksessa Waasan läänissä,6,77 Onlun läänissä. Oulun kaupungissa: Oulun konepaja... Valtionrautateiden k o n e p a ja...... Satoisten kihlakunnassa: Kalajoen pitäjässä: Veljekset Friisin k o n e p a ja... Lapinmaan kihlakunnassa: Inarin pitäjässä: 5 huuhtom oa..... 00,000,7 5,7 50,000 6,956 Yhteensä laitoksessa ja 5 huuhtomossa Onlun läänissä 800,687 Yhteensä valmistusarvo 77 yksityis, laitoksessa, 7 valtionlaitoks. ja 5 huuhtomossa...,59,98
Työntekijöiden lukumäärä vuorilaitoksissa, ruukkeissa ja konepajoissa vuonna 900. 9 Uudenmaan läänissä. Yli 8 vuoden 5 8 vuotta Suomalaii siä I Suomalaisia Ulkomaalaisia Ulkomaalaisia Alle 5 vuod. Suomalai-. siä Yhteensä Laitoksen koko väestö nousee Hietalahden L a iv a to k k a... 5-5 5 Suom. Sähkö-os.yht. konepaja.... 50 50 50 Kaasutehtaan konepaja...... 65 65 0 Berggreuin... 6-6 70 Strömbergin dynamokonetehdas. '.. 0 - Grahnin T ehdasosakeyhtiö... 7 0 Helsingin L a iv a v a r v i... 9 6 ' 98 98 J. D. Stenberg & Poik. konepaja... 6 0 6 6 John Stenbergin k o n e p a ja... 9 0 0 7 Nissisen k o n e p a ja... 5-5 5 Kone- ja siltarak. O s.y h tiö... 76 50 770 770 ; Huberin k o n e p a ja... 0 05 05 Porvoon... 0 - - 0 0 k Pinjaisten r u u k k i... 50 6 80 <Waakerin... 7 9 XFiskarin... 9 6 8,9 Skogbyyn... 0 Trollshofdan... 9 9 05 X Äminneforsin... 0 7 8 /'Mustion...... 6 6 0 Karkkilan... 76 6,87 \ Kellokosken... 95 6 7 0 0 XStrömforsin... 0 6 0 0,8 86 6 7,65 7,090 Turun läänissä. Osakeyhtiö Vulcanin konepaja.... 60 60 60 Crichton & Kumpp..... 8 7 8 9 9 Turun Rautateoll. yht..... 7 00 00 Porin k o n e p a ja... 55 5 0 550 550 Björkbodan ruukki... 5 0 5 79 7 Daalin... 5 7 5 6 609,800 Y Matildedalin... 5 66 Teijon... 76 6 8 586 XKirjakkalan... 6 8 6 5 XLeineperän... 8 8 55 Kauttaan... 00.^Noormarkun....... : 56 V Loimijoen N a u la te h d a s... : 87 8 Äetsän konepaja... 7, ; 0!,868 70 99 7,66 5,7
0 Yli 8 vuoden 5 8 vuotta Hämeen läänissä. Suomalai- ; siä i Alle 5 vuod. Suomalaisia Ulkomaalaisia Ulkomaalaisia Suomalaisia i Yhteensä Laitoksen koko väestö nousee ijoa. yht. Ferraria... Finlayson & Kumpp. konepaja.... (jéuom. sahaterätehdas... Sommer, af Hällström ja Walldenin k. p. Tampereen k o n e p a ja... \/Tamp. rauta- ja teräksenjal. Os.yht... Nokian konepaja... Forssan... ('Jokioisten r u u k k i... (''Rautakosken..., ( Wierun... 6 80 96 69 9 50 9 0 5 8 9 8 6 6 7 80 0 9 0 50 6 6 6,0 7 00 7 9 0 50 00 0 60,05 56 85 6,9,5 Wiipurin läänissä.! Société Anonyme d. A. F. & C. N. d. W. Sähkö Os.yhtiön k o n e p a j a... Gutzeit & Kumpp. konepaja... Kotkan Rauta-, urheilu- ja sähköliike. Sortavalan k o n e p a j a... Karhulan... X^Peron N aulateh das... Pitkärannan ruukki... Wälimäen rautakaivokset... 09 00 8,00 0 9 7 5 5 6 00 6 60 08. 5 5 6,00 6 60 08 858 5 8 75,00 879,055 8 8,5,05 Mikkelin läänissä. I Haapakosken r u u k k i... Lehtoniemen konepaja... Oravin ruukki... 6 8 50 0 0 5 6 60 80 9 7 ; 80 Kuopion läänissä. Kuokkastenkosken ruukki... Wärtsilän,... Möhkön,....... Jyrkän.... Salahmin... Juvankosken... Sourun KWarkauden... Sorsakosken hienotaetehdas... 8 80 95 7 0 08 69 78!!!! < to to 0 5 _ / 8 0 96 5 8 08 76 i 06 8,50 50 50 0,00 9,500 50,8 li 85 5,9 5,89