Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö



Samankaltaiset tiedostot
Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys

Karjanlannan käyttö nurmelle

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela

Separoinnin hyödyt. Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017

Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Järki Lanta - Lantayhteistyötä kotieläin- ja kasvitilojen välillä

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

YMPPI, Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet Yhteenveto LANTALOGISTIIKKA (Työtehoseura)

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

REKITEC OY/Tero Savela Kalajoki

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Lannan typpi

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi

Savonia amk, LUKE Maaninka, YSAO

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Lanta kiertoon! Järki Lanta -hankkeen yhteistyömalleja lannan järkevään kierrätykseen

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Nitraattiasetus (1250/2014)

Lietelannan separointinäytös Juvalla

Ruis ja vehnä luomussa

Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ympäristölupa. lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta / 2015 (

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot

Ympäristöratkaisuja: - Lantalogistiikkaa ja kompostointia. Fredrik von Limburg Stirum

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin:

Lannan käsittelyyn tarjolla eri menetelmiä

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

Biohiili ja ravinteet

Täydentävät ehdot - muutokset vuonna Sonja Pyykkönen Uudenmaan ELY-keskus

Karjanlannan hyödyntäminen

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Tiivistelmä. Kaisa Riiko, BSAG 11/2014

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Järviruokoa peltoon. Miksi laittaa ruokoa peltoon?

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

N:o 931/ Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

REKITEC OY/Tero Savela

EI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% LANTA-ANALYYSI. Markku Siljander. Näyte 001 Ei sis. Zeolit-Egoa Sekoitusaika n.

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset

Lannankäsittelyn elinkaariset ympäristövaikutukset

Täydentävät ehdot ja valvonnat MTK:n tukikoulutus 2015

Karjanlannan käyttö, ravinteiden hyväksikäyttö ja ympäristö. Erkki Joki-Tokola, MTT Ruukki

Lietelannan jakeistamisen ja paremman hyödyntämisen kannattavuus

RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui. Vuokko Mähönen POSELY

Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena

Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena

Yhdyskuntalietteen käyttö

Transkriptio:

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin Jakeiden erot Kuivajakeen mahdollisuudet Tilojen välinen yhteistyö

ProAgria Länsi-Suomi Satakunta ja Farma yhdistyivät 1.1.2013 alkaen Oma osaamisalue: luomu- ja kasvinviljelyneuvonta Separoinnin idea Mekaanisesti tai kemiallisesti erotetaan liete neste- ja kuivajakeeseen Nykyään lietelantaratkaisut vallalla kotieläinsuojissa Kasvien lannoituksen kannalta lannassa fosforia ja kaliumia paljon typpeen verrattuna: Typpi, liuk. Fosfori Kalium Naudan kuivalanta 13 13 36 Y1 270 26 30 Ravinteita kg/tn

Separointia Maskussa Uuden navetan rakentamisen myötä separaattori osaksi lannankäsittelyä v. 2002. Separaattori (Bauer S 665) uusittu v. 2009 Syitä separoinnin aloitukseen: - Korkea eläinmäärä pellon suhteen - Ahdas tontti, ei tilaa lietesäiliöille - Peltojen P-luku korkealla Vuonna 2007 kiristyneet lannoitussäädökset à yhteistyö luomutilan kanssa Naudanlietteen pitoisuuksia (kg/m3) RAE-hanke: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/artturi/artturikirjasto/artturikoulutus/ Valion_navettaseminaari_2009/6227EB8C3C7666DBE040A8C0033C3C10 Liukoinen typpi Naudanliete 1,3 0,25 1,7 3,4 NESTEjae 1,4 0,224 1,5 2,7 KUIVAjae 1,3 0,477 1,6 27,0 Yhteistyötila v. 2008 lanta-analyysit Liukoinen typpi (Kok.) Kokonaisfosfori Kokonaiskalium Kokonaisfosfori Kokonaiskalium Naudanliete 2,2 (3,7) 0,53 3,5 7,2 NESTEjae 1,6 (2,5) 0,35 2,8 2,8 KUIVAjae 0,17 (1,7) 0,49 2,4 24,8 Kuiva-aine% Kuiva-aine%

Kuivajakeen käyttö Levitys samalla kalustolla kuin tavallinen kuivalanta: yleisperävaunulla, tarkkuuslevittimillä Separoidun kuivajae voi levittyä tasaisemmin, jos on lähtenyt hyvin palamaan kasassa. Levitysmäärät kasvin tarpeen, maan, lantalajin ja levitysalan mukaan. Esimerkiksi viljoille. - naudan kuivalantaa 15-40 tn/ha - sian kuivalantaa 10-20 tn/ha Fosfori todennäköisesti rajoittaa ensimmäisenä Kuivajakeen käyttö Maan rakenteen kannalta olisi parasta levittää kun pelto kantaa: Tarkkuuslevittimellä oraalle, nurmen sängelle Syysviljalle, varmimmin ehtii kun kylvetään kesantoon tai nurmirikkoon. Myös kevätlevitys oraalle! Levitettäessä pintaan typen haihtuminen riskinä

Kuivajakeen käyttö Karjan lantapoikkeusta noudattaen saa fosforia käyttää muissa kuin arveluttavan korkean fosforipitoisuuden luokissa vuosittain - viljoille 15 P kg/ha - nurmilla 40 20 P kg/ha Fosforintasaus enintään viiden vuoden jaksolla Kuivajakeen käyttö Viljaesimerkki 1.Vuosi 2. Vuosi 3. Vuosi 4. Vuosi Karjanlannnan fosfori kg/ha 45 (-15) (-15) (-15) Fosforitase +30 +15 0 Viljalle lannan fosforin enimmäismäärä 15 kg/vuosi Lannanlevityksessä annettu fosfori tasataan kolmessa vuodessa Lannoitefosforia ei voi käyttää, jos käyttää karjanlantapoikkeusta

Mitä lannasta kannattaa maksaa? Kotieläintalouden keskittymisen vuoksi paikoin lantaa saa kun ottaa vastaa, mutta toisaalla kuljetusmatkat voivat olla pitkiä Tulevaisuudessa lannoitefosforin hinta nousee Tilakohtaiset mahdollisuudet ja kustannukset/säästöt lannankäytöstä kannattaa selvittää Laskuri olemassa www.ymparisto.fi/teho

Kuivajakeen mahdollisuudet Jos separointi onnistuu hyvin, kuivajae alkaa kompostoitua: à Lannoitusvaikutus pienenee, mutta maanparannusvaikutus kasvaa à Kompostoituessa vettä poistuu edelleen, vähemmän kuljetettavaa (?) à parempi hygienia, vähemmän rikkasiemeniä, hajuhaitat vähenevät Kompostointia voi edistää lisäämällä seosaineita (olkea, turvetta, ruoko?) Kuivajakeen kompostointi Vaatii paljon tilaa lantalassa tai patteroinnin peitettynä Seosaineen lisäyksestä yksi työvaihe lisää. Naudan lannassa ei tosin välttämätöntä, jos saa separoitua kuivaksi Patterointi pelloille voi jatkossa olla tiukemmin säädeltyä. Ihanne tilanne olisi kovapohjainen kompostointialusta

Kuivajakeen kompostointi patterissa Patteroinnista pitää tehdä ilmoitus kunnan ympäristöviranomaiselle Patteroinnin edellytykset nitraattiasetuksen liitteen mukaan (kaivot, pohjavedet, vesistöt) Typen huuhtoutumisen estämiseksi patteri peitetään lämpövaiheen jälkeen (kompostihuopa, pressu, olki tms.) Patteroinnilla saadaan lannan siirtoajo pois sesonkiajasta Tilojen välinen yhteistyö Otsikko tähän

Tilojen välinen yhteistyö Saada lisää lannanlevitys- tai rehuntuotantoalaa Lannankäsittelyn laite-, kone- ja varastointi-investointeja voi jakaa Ympäristöhyödyt, kun lanta leviää laajemmalle alalle Lannan kuljetus ja levitys työllistää (viljelijät, urakoitsijat) Yhteistyö luomutilan ja karjatilan välillä Maskussa Yhteistyö aloitettu vuonna 2008. Karjatilalle SR-paaleja, luomutilalle lantaa. Separoitu kuivajae nurmen suojaviljalle toukokuun lopulla = kevätrypsi 30-40 tn/ha Lietettä/separoitua nestejaetta 20-30 tn/ha mullattuna kevätvehnän oraille à valkuainen ylös, myllykelpoisuus

Yhteistyö luomutilan ja karjatilan välillä Lisäksi lietettä ajettu loppukesästä ennen ruismaiden kyntöä Karjatilan kuivikkeena turve. Separoitu kuivajae toisinaan hyvin palanutta, tummaa ja tuoksutonta. à Lannoitusvaikutuksen lisäksi hyvää maanparannusainetta karjattomien viljatilojen savimaille Yhteistyö luomutilan ja karjatilan välillä Karjatilan huomioita separoinnista: Nurmien sadot nousivat aloitettaessa Separointi kuluttaa sähköä ( 5,5 kw separaattori + 7,5 kw nostopumppu) Vaatii tarkkailua (tukokset) ja käyttöiän myötä huoltoa/remonttia Tehokas separointi lisää laitteiston kulumista ja lopulta häiriöitä