Leena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011
Krooninen flimmeri ja liikunta sydämen minuuttitilavuus pienenee eteisvärinän aikana 10 30 % sinusrytmiin verrattuna. Terveessä sydämessä tällä ei ole suurta kliinistä merkitystä, mutta sydämen vajaatoiminnassa tai vaikeassa sepelvaltimotaudissa se voi johtaa hemodynaamisiin ongelmiin Eteisvärinä verrattuna säännölliseen eteisrytmiin alentaa maksimisuorituskykyä, vasempaan kammioon tuleva verimäärä vaihtelee, lihasten hapensaanti alenee Flimmeri sinänsä ei ole este liikunnalle, suorituskyky paranee harjoittelulla lihasten hapenoton tehostumisen myötä
Liikunnan merkitys Mitä heikommin sydän pumppaa verta lihaksiin, sitä tehokkaammin lihasten on saatava veren happi käyttöön Alaraajojen lihasten hapenoton parantaminen harjoittelussa oleellista Kuntopyöräily Kävely, porraskävely Kotivoimistelu
Liikunnan intensiteetti Kun eteisvärinää sairastavan potilaan kammioiden supistumistaajuus on saatu lääkehoidolla taloudelliseksi, liikuntaa ei ole tarpeen rajoittaa ja henkilön omat tuntemukset ratkaisevat kuormitustason
Liikunnan intensiteetti Hengityksen tehostuminen liikunnan aikana kertoo, että toimivien lihasten hapentarve on kasvanut, voimakas hengästyminen taas, että lihasten hapensaanti on liian vähäistä tarpeeseen nähden PPP-pitää pystyä puhumaan, liikunta on aerobista eli lihakset saavat tarvitsemansa hapen rasituksen aikana Kun lihasten hapenottoa halutaan parantaa, PPP-taso on ajoittain ylitettävä eli intervallityyppinen harjoittelu, voi alkaa hyvin lyhyistä kuormitusjaksoista rasituskoetta voidaan käyttää sopivan kuormituksen määrittelemisessä, ongelmana kuitenkin sykkeen seurannan hankaluus Kestävyysliikunta: RPE 13-15
Liikunnan intensiteetti Myös MET-taulukoita voi käyttää liikunnan ja kotitöiden kuormittavuuden arvioinnissa (MET, metabolinen ekvivalentti, hapenottona 1MET=3,5ml/kg/min, 1MET vastaa lepohapenkulutusta)
6 MET RAUHALLINEN PYÖRÄILY KÄVELY 4KM/ H RAUHALLINEN UINTI JOOGA 4 MET KEVYET PUUTARHATYÖT RAUHALLINEN HIIHTO REIPAS KÄVELY LASKETTELU SEURATANSSIT GOLF 5 MET SOUTU SIIVOUS MAALAUS PUUTYÖT RUOHONLEIKKUU (ITSEVETÄVÄ KONE) PYÖRÄILY 18 KM/H KÄVELY YLI6KM/H UINTI PORTAIDEN NOUSU METSÄSTYS SUURSIIVOUS LUMENLUONTI LAPIOLLA RUOHONLEIKKUU( TYÖNNETTÄVÄ KONE) PUUNHAKKAUS NOPEA TANSSI 7 MET JUOKSU/HÖLKKÄ 7-8KM/H VESIAEROBIC HIIHTO KUNTOJALKAPAL LO LUISTELU SOUTU,MELONTA PALLOPELIT RASKAAT PUUTARHATYÖT MATTOJEN PIISKAUS LAPIOLLA KAIVAMINEN(OJA TMS)
Kävely, ripeä kävely ja juoksu: Koska harjoittelua ei voi sovittaa epäsäännöllisen ja epäselvän sykkeen mukaan, kävelynopeus koetun kuormittuneisuuden mukaan hieman rasittava-rasittava intervalliharjoittelulla asteittain lisätään kuormittavuutta
Kuntopyöräharjoittelu: Sopii hyvin kaikille sydänpotilaille Käytetään kuormituskokeesta laskettua tehoa (watteina) jos mahdollista. Joissakin ergometreissä on ohjelmia, joissa rasitus säätyy sydämen sykkeen mukaan, se ei käy eteisvärinää sairastavalle.
Uinti: Sydämen sykkeen muutokset veteen mennessä eivät ole oleellisia eteisvärinän kannalta. Telemetriset uima-allasmittaukset ovat osoittaneet, ettei rasitus paranna eikä huononna eteisvärinäpotilaan ärsykkeiden johtumista eikä rytmihäiriöitä esiinny uidessa tavallista enempää. Muuttuvien fysikaalisten olosuhteiden vuoksi rasitus-ekg:stä saatuja tietoja ei voi muuntaa uintinopeudeksi. Sopivin veden lämpötila on 24 32 C. Tätä lämpimämmässä (yli34 C) syke nousee, kylmemmässä puolestaan verenpaine nousee ja sydämen kuorma lisääntyy
Muu liikunta: liikunnan aiheuttamaa rasitusta ei useinkaan pysty säätelemään sykkeen perusteella. Noudatetaan PPPperiaatetta, koettu kuormittuneisuus hieman rasittava-rasittava ja seurataan rasituksesta palautumista Marevanhoito voi olla esteenä rajuimmille liikuntalajeille, erityisesti kontaktilajeille
Short-term Exercise Training in Patients With Chronic Atrial Fibrillation Finn Hegbom, MD; Svein Sire, MD; Magnus Heldal, MD, PhD; Otto M. Orning, MD; Knut Stavem, MD, PhD; Knut Gjesdal, MD, PhD 30 flimmeripotilasta, 15 randomoitiin interventioryhmään, 15 kontrolliryhmään Suorituskyky, sykevälivaihtelu ja elämänlaatu paranivat 2 kk:n harjoittelujaksolla potilailla, joilla krooninen flimmeri. Lepo- ja harjoittelusyke laskivat.
Exercise Performance and Training in Cardiac Patients With Atrial Fibrillation Vanhees, Luc PhD*+; Schepers, Dirk MS*; Defoor, Johan MS*; Brusselle, Sabine MS*; Tchursh, Nurit MS*; Fagard, Robert MD, PhD+++. Journal of Cardiopulmonary Rehabilitation. Issue: Volume 20(6), November/December 2000, Flimmeripotilaita 19, normaalirytmisiä 44, harjoittelu 3x90min/vk (kävelyä, kuntopyöräilyä, kuntosalilaiteharjoittelua, tavoitesyke : HR = leposyke + 60%-90% sykereservistä. Liikunta paransi merkitsevästi suorituskykyä myös niillä sydänpotilailla, joilla oli krooninen flimmeri. Flimmeri vaikuttaa suorituskykyyn, mutta ei heikennä liikunnasta saatavia hyötyjä.
Suorituskyvyn arviointi Kliininen rasituskoe 6 minuutin kävelytesti toimintakykytestit tarpeen mukaan
Kohtauksittainen eteisvärinä Pelko ennalta-arvaamattoman rytmihäiriökohtauksen ilmaantumisesta näyttää heikentävän elämänlaatua joskus jopa enemmän kuin huonompiennusteisten sairauksien ennakoitavissa oleva oireisto. J Am Coll Cardiol 2000;36:1303 1309
Kohtauksittainen eteisvärinä Sinusrytmin aikana normaali liikunta Kohtauksen aikana ei kuormittavaa liikuntaa, voi alentaa maksimisuorituskykyä n.30% jos oireet voimakkaat, oltava varovainen esim. uinnissa, pyöräilyssä
Jos oireet voimakkaat Jos eteisvärinä ilmenee rasituksessa, löydettävä sopiva kuormitustaso rytmihäiriökynnyksen alapuolelta: kliininen kuormituskoe, kävelytesti Huomioitava flimmerille altistavat muut tekijät liikunnan yhteydessä (stressi, valvominen, alkoholi, kova saunominen, kilpaliikunta, runsas kahvin juonti)
voimakas betasalpaajalääkitys (tai muu sykkeen nousua jarruttava lääkitys) voi aiheuttaa suorituskyvyn laskua tällöin lihasten hapenotton parantaminen aivan oleellista (kestävyysliikunta)