KOIVUSAAREN VIRTAUSMALLISELVITYKSEN PÄIVITYS Espoossa 8.10.2014 Tilaaja: Tekijä: Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto Raila Hoivanen PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki (Kansakoulukatu 3, 00100 Helsinki) Puhelin: (09) 31037302 Sähköposti: raila.hoivanen@hel.fi Arto Inkala Suomen Ympäristövaikutusten Arviointikeskus Oy Sinimäentie 10 A, 02630 Espoo Puhelin: (09) 70018680 Sähköposti: inkala@eia.fi
2/9 Sisällysluettelo 1. Työn tavoite ja tausta...3 2. Alue ja mallihila...3 3. Viipymät Koivusaaren ympäristössä...6 4. Yhteenveto...8 Viitteet...8
1. Työn tavoite ja tausta 3/9 Koivusaaren kaavoitusprosessi on etenemässä asemakaavavaiheeseen. Suunnitelmat ovat meritäyttöjen osalta muuttuneet edellisen vaiheen osayleiskaava luonnoksen (2010) suunnitelmista, joiden pohjalta aiemmat mallisimuloinnit on tehty. Työssä päivitettiin mallisovellus vastaamaan tämän hetkisen osayleiskaavaehdotuksen ja valmisteltavan asemakaava luonnoksen mukaisia suunnitelmia sekä simuloitiin niiden vaikutuksia Koivusaaren lähialueen vedenvaihtoon. Päivitetyn osayleiskaava ehdotuksen (2014) geometrian muuttuessa tehdyt muutokset eivät vaikuta Länsiväylän alittavien kanavien poikkipinta-aloihin, joten osayleiskaava luonnoksen (2010) yhteydessä tehtyjen simulointien voidaan olettaa kuvaavan tilannetta myös päivitetyn osayleiskaavaehdotuksen (2014) mukaisilla suunnitelmilla Laajalahdella, Seurasaarenselällä ja Lehtisaarenselällä. Työmenetelmänä tutkimuksessa on matemaattinen virtaus- ja kulkeutumismalli, joka pohjautuu Koivusaaren osayleiskaava luonnoksen (2010) aikaan tehtyyn mallisovellukseen (Inkala 2010). Kyseisessä raportissa on kuvattu tarkemmin mallisovellus ja tässä raportissa esitetään vain tehdyt muutokset ja niiden vaikutukset Koivusaaren lahtiin. Tutkimuksen matemaattiset simuloinnit on tehnyt Arto Inkala Suomen Ympäristövaikutusten Arviointikeskus Oy:stä. Tilaajan edustajana on ollut Raila Hoivanen Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston teknistaloudellisesta toimistosta. 2. Alue ja mallihila Kaavasuunnittelun eri vaiheissa olleet rantaviivat on esitetty kuvassa 1, jossa on myös mahdollisten veden vaihtoa kasvattavien rumpujen viitteelliset sijainnit. Uudessa mallisovelluksessa käytettiin samaa mallihilaa kuin osayleiskaava luonnoksen (2010) aikaan tehdyssä mallissa muuten paitsi tarkimman hila-alueen osalta. Kuvassa 2 on esitetty tarkin 10 metrin resoluutiolla simuloitu mallialue, johon on piirretty myös osayleiskaava luonnoksen (2010) mukainen rantaviiva. Veden viipymän kannalta kiinnostavimmat muutokset ovat Koivusaaren koillisrannan laajempi täyttö Vaskisalmessa sekä uimarannan, venesataman ja eteläosan kanavan muutokset.
Kuva 1. Kaavasuunnittelun eri vaiheissa olleet rantaviivat; nykyinen rantaviiva (musta), osayleiskaavaluonnos 2011 (sininen), osayleiskaavaehdotus 2012 (turkoosi), suunnitteluluonnos 8/2013 (ruskea), osayleiskaavaehdotus 3/2014 (punainen). Sinisellä poikkiviivoituksella on merkitty olemassa oleva kanava Koivusaaren itäpuolella sekä mahdollisten rumpujen 1-3 viitteelliset sijainnit. (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2014) 4/9
Kuva 2. Osayleiskaavaehdotuksen (2014) mukainen mallihila Koivusaaren ympäristöstä sekä osayleiskaavaluonnoksen (2010) mukainen rantaviiva. 5/9
6/9 3. Viipymät Koivusaaren ympäristössä Viipymällä tarkoitetaan keskimääräistä aikaa, jonka vesi viipyy tarkastelualueella. Jos viipymä on lyhyt, veden laatu tarkastelualueella on sama kuin ympäröivällä merialueella. Pitkä viipymä taas mahdollistaa ulkoisen tai sisäisen kuormituksen kertymisen alueelle ja sitä kautta huonomman vedenlaadun. Esimerkiksi kilon ylimääräinen päiväkuormitus aiheuttaisi 2 metriä syvälle hehtaarin kokoiselle alueelle veden pitoisuuteen 50 mg/m 3 lisäyksen. Neljän päivän viipymällä pitoisuus olisi 200 mg/m 3 ympäristöä korkeampi. Viipymät laskettiin suunnitelmien mukaisille täytöille sekä kolmelle mahdolliselle rummulle ja näiden yhdistelmille. Taulukossa 1 on listattu Koivusaaren sisälahdille keskimäärin syntyviä viipymäarvoja sekä kuvassa 3 on esitetty simuloidut viipymät eri rumpuvaihtoehdoissa. Rumpujen poikkipinta-alana on käytetty viittä neliömetriä. Simulointi tehtiin vuoden 2005 olosuhteissa. Taulukko 1. Keskimääräiset viipymät Koivusaaren ympäristössä Rummut Koivusaaren itäpuoli kanava etelässä Venesatama Uimaranta - 1.0 1.2 2.6 3.6 1 1.0 1.2 2.5 3.0 2 1.0 1.0 1.7 3.7 3 1.1 1.1 2.6 3.5 1,2 1.0 1.0 1.7 3.0 1,2,3 1.1 1.0 1.7 2.9 Osayleiskaavaluonnokseen (2010) nähden rantaviivaan on tullut pääasiassa muutoksia, jotka parantavat veden vaihtuvuutta. Koivusaaren eteläosaan suunniteltu kanava on lyhentynyt ja vesi pääsee vaihtumaan tuulen vaikutuksesta nopeasti. Koivusaaren pohjoispuolelle suunniteltu uimarantalahti on muotoilultaan suoraviivaisempi ja veden vaihtuvuus nopeampaa. Venesataman aallonmurtaja hidastaa veden vaihtuvuutta satamassa, mutta suunniteltu aukko on riittävän iso ja vesi vaihtuu tälläkin altaalla nopeasti. Venesataman vedenvaihto määräytyy pääasiassa sisä- ja ulkopuolisen veden paineerojen tasoittumisesta. Vesi pääsee virtaamaan ponttoonilaiturien alitse, joten kelluvat rakenteet on jätetty simuloinneissa huomiotta. Kelluvat rakenteet hidastavat tuulen nopeutta veden ja ilman rajapinnalla, mikä hieman pienentää virtauksia satamaaltaassa. Toisaalta veneiden potkurivirrat lisäävät virtauksia, joten kelluvien rakenteiden ja virtausten kokonaisvaikutus voidaan oletetaan vähäiseksi.
Kuva 3. Keskimääräiset simuloidut viipymät Koivusaaren ympäristössä eri rumpuvaihtoehdoilla. 7/9
8/9 Rummulla 3 uimarantalahdesta koilliseen ei ole suurta vaikutusta viipymään. Tällä rummulla veden vaihtuvuus nopeutuisi vain 2-3 tuntia ja vaikutus alueelle tulevan kuormituksen laimenemiseen n. 3 prosenttia. Koivusaaren ympäristöön ei ole odotettavissa niin suurta ylimääräistä kuormitusta, että vedenlaatu poikkeaisi viipymän takia laajemman merialueen tilasta. Veden vaihtuvuuden kannalta hyödyllisimpiä ovat länsiväylän alittava rumpu 1, mikä parantaa veden vaihtuvuutta uimarantalahdessa vajaalla vuorokaudella ja venesataman sekä eteläosa kanavan yhdistävä rumpu 2, joka parantaa venesataman veden vaihtuvuutta vajaalla vuorokaudella. Länsiväylän pohjoispuolisten lahtien vedenvaihdon kannalta oleellisia ovat Länsiväylän alittavien salmien poikkipinta-alat. Yksinkertaistettuna, mitä suurempi on salmien yhteenlaskettua minimipoikkipinta-ala, sitä parempi vedenvaihtuvuus. Päivitetyn osayleiskaavaehdotuksen (2014) mukaiset vesistötäytöt eivät pienennä olemassa olevien salmien minimipoikkipinta-aloja, mutta mahdollinen lisärumpu lisäisi pinta-alaa. Länsiväylän pohjoispuolelle tulevat täytöt pienentävät lahtien vesitilavuutta. Mikäli virtaukset Länsiväylän ali säilyvät ja keskimääräinen kierto salmien välillä pysyy samana, vedenvaihtuvuus alueella keskimäärin paranee. Tähän perustuen voidaan todeta, ettei päivitetyn osayleiskaavaehdotuksen (2014) täytöillä heikennetä vedenvaihtoa osayleiskaavaluonnoksen (2010) mukaiseen tilanteeseen verrattuna.
4. Yhteenveto 9/9 Tutkimuksessa selvitettiin virtausmallin avulla Koivusaaren alueen täyttöjen vaikutuksia. Koivusaaren lähialuetta on mallinnettu 2010 osayleiskaavaluonnoksen (2010) suunnitellulla rantaviivalla ja nyt tutkittiin uusien suunnitelmien vaikutuksia lähialueen viipymiin. Simuloinneissa käytettiin aiemmassa sovelluksessa tehtyä mallihilaa, jota muutettiin tarkentuneen rantaviivan osalta. Päivitettyyn osayleiskaavaehdotukseen (2014) tehdyt muutokset ovat pääasiassa veden vaihtuvuutta parantavia. Koivusaaren itäpuolella ja eteläosan kanavassa vesi vaihtuu noin vuorokaudessa. Venesatamassa ja uimarantalahdessa vesi vaihtuu noin 2-4 vuorokaudessa. Rumpuvaihtoehdoista Länsiväylän alittava rumpu parantaa veden vaihtuvuutta uimarantalahdessa ja venesatamaan tuleva rumpu venesatamassa vajaalla vuorokaudella. Uimarantalahdesta koilliseen suuntautuvalla rumpuvaihtoehdolla ei ole juurikaan merkitystä vedenlaatuun. Viitteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto (2014), Koivusaaren osayleiskaava, VH/01.07.2014 Inkala A. (2010), Koivusaaren osayleiskaava-alueen virtausmalliselvitys, Suomen Ympäristövaikutusten Arviointikeskus, Espoo, 19 s.