Tiesäätiedon laatukäsikirja

Tiesäätiedon laatukäsikirja V1.0 21.5.2003 Tiedosto: TiesaaLaatuKasikirja.DOC Tulostettu: 16.04.2004 Luokka: Luottamuksellinen Intrinsic Oy

SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...5 1.1 Laatukäsikirjan tarkoitus...5 1.2 Tiesääjärjestelmä...5 1.3 Tiesääjärjestelmän asiakkaat ja yhteistyökumppanit...5 1.4 Laatujärjestelmä...5 2 Laadunhallinta... 5 2.1 Laadunhallintajärjestelmä...5 2.1.1 Yleistä...5 2.1.2 Dokumentit...5 2.2 Johdon vastuu...5 2.2.1 Johdon sitoutuminen...5 2.2.2 Asiakaskeskeisyys...5 2.2.3 Laatupolitiikka...5 2.2.4 Suunnittelu...5 2.2.5 Vastuut, valtuudet ja viestintä...5 2.2.6 Johdon katselmus...5 2.3 Resurssienhallinta...5 2.4 Tuotteen toteuttaminen/tiesäätiedon tuottaminen...5 2.4.1 Tuotteen toteuttamisen suunnittelu/tiesääjärjestelmän kuvaus...5 2.4.2 Asiakkaaseen liittyvät prosessit...5 2.4.3 Suunnittelu ja kehittäminen...5 2.4.4 Ostotoiminta...5 2.4.5 Tuotanto ja palveluiden tuottaminen...5 2.4.6 Seuranta- ja mittauslaitteiden ohjaus...5 2.5 Mittaus, analysointi ja parantaminen...5 2.5.1 Tarkoitus...5 2.5.2 Seuranta ja mittaus...5 2.5.3 Poikkeavan tuotteen ohjaus...5 2.5.4 Tiedon analysointi...5 2.5.5 Parantaminen...5 3 Tiesääjärjestelmä... 5 3.1 Järjestelmän yleiskuvaus...5 3.2 Tiesääjärjestelmän sidosryhmät...5 Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu i

4 Laadunhallinta osajärjestelmissä... 5 4.1 Havainnointilaitteet...5 4.1.1 Havaintoasemaverkko...5 4.1.2 Havaintoasemat...5 4.1.3 Havaintoasemien hankinta ja asennus...5 4.1.4 Havaintoasemakuvaus...5 4.1.5 Käytössä olevat tiesääasemalaitteistot...5 4.1.6 Käytössä olevat kameralaitteistot...5 4.1.7 Anturit...5 4.1.8 Käytössä olevat tiesääanturit...5 4.1.9 Antureiden sijoittelu...5 4.1.10 Tiesääasemien ja kelikameroiden huolto...5 4.1.11 Huoltosuunnitelma...5 4.1.12 Huoltosopimus...5 4.1.13 Laatutavoitteet...5 4.1.14 Tehtävät ja vastuut...5 4.1.15 Laadunhallinta...5 4.2 Tiedon keruu...5 4.2.1 Laatutavoitteet...5 4.2.2 Tehtävät ja vastuut...5 4.2.3 Laadunhallinta...5 4.3 Tiedon varastointi...5 4.3.1 Laatutavoitteet...5 4.3.2 Tehtävät ja vastuut...5 4.3.3 Laadunhallinta...5 4.4 Tiedon jalostus ja edelleenvälitys...5 4.4.1 Laatutavoitteet...5 4.4.2 Tehtävät ja vastuut...5 4.4.3 Laadunhallinta...5 4.5 Tiedon käyttö...5 4.5.1 Laatutavoitteet...5 4.5.2 Tehtävät ja vastuut...5 4.5.3 Laadunhallinta...5 4.6 Ulkopuolisten tuottama tieto...5 4.6.1 Laatutavoitteet...5 Tehtävät ja vastuut...5 4.6.3 Laadunhallinta...5 4.7 Tietoliikenne...5 4.7.1 Laatutavoitteet...5 4.7.2 Tehtävät ja vastuut...5 4.7.3 Laadunhallinta...5 4.8 Tietokone- ja oheislaitteet...5 Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu ii

4.8.1 Laatutavoitteet...5 4.8.2 Tehtävät ja vastuut...5 4.8.3 Laadunhallinta...5 4.9 Ohjelmistot...5 4.9.1 Laatutavoitteet...5 4.9.2 Tehtävät ja vastuut...5 4.9.3 Laadunhallinta...5 5 Muut dokumentit... 5 Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu iii

VERSIOHISTORIA V0.01 13.3.2002 mp Alustava versio luvusta 1 V0.02 23.9.2002 mp Alustavat versiot luvuista 2 5 V0.03 30.9.2002 mp Lukujen 1 ja 2 muokkaus projektikokouksen 25.9.2002 keskustelun perusteella V0.04 11.10.2002 mp Muokattu lukuja 1 2 kommenttien perusteella. V0.05 18.10.2002 mp Lisätty kohta 1.3 Tiesääjärjestelmän asiakkaat Korjauksia lukuihin 1 ja 2 projektikokouksen 16.10. perusteella Alustavaa tekstiä kohtaan 4.1 Havainnointilaitteet V0.06 22.10.2002 mp Muokattu kohtaa 4.1 Havainnointilaitteet sijoittelun ja varustelun osalta V0.07 25.10.2002 mp Muokattu kohtaa 4.1 Havainnointilaitteet V0.08 29.10.2002 mp Laajennettu tiesääjärjestelmän kuvausta kohdassa 1.2 Muokattu kohtaa 4.1 Havainnointilaitteet V0.09 12.11.2002 mp Palaverissa 5.11. tehdyt lisäykset lukuun 1. Muokattu kohtaa 4.1 Havainnointilaitteet V0.10 13.11.2002 mp Täydennetty kohtaa 4.1 kommenttien perusteella V0.11 19.11.2002 mp Muokattu kohtaa 4.2 Tiedon keruu V0.12 21.11.2002 mp Muokattu kohtaa 4.2 Tiedon keruu V0.13 12.12.2002 mp Muokattu kohtia 4.2 Tiedon keruu ja 4.3 Tiedon varastointi Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu iv

V0.14 30.1.2003 mp Lisätty ennustetietojen käsittely kohtaan 4.3. Tiedon varastointi V0.15 21.2.2003 mp Yhdistetty lukujen 2 ja 3 sisältö uudeksi luvuksi 2, jonka rakenne vastaa standardia. Erotettu tiesääjärjestelmän kuvaus luvun 4 alusta itsenäiseksi luvuksi 3. Kirjoitettu kohta 4.5 Tiedon käyttö. V0.16 25.3.2003 mp Muokattu kohtaa 4.5 Tiedon käyttö Kirjoitettu kohta 4.6 Ulkopuolisten tuottama tieto. Täydennyksiä lukuun 2, Laadunhallinta. V0.17 17.4.2003 mp Korvattu 'tiesäätuki' sanalla 'tiesääjärjestelmävastaava'. Muokattu lukua 2, Laadunhallinta. V0.18 30.4.2003 mp Muokattu lukua 2, Laadunhallinta. Siirretty olemassaolevien laitteiden kuvaukset kohdasta 4.1 erillisiin dokumentteihin. V0.19 14.5.2003 mp Muokattu kohdat 4.7-4.9 palaverin 7.5.2003 perusteella. Kirjoitettu luku 5. palaverin 7.5.2003 perusteella. Tehty kommenttien edellyttämät muutokset. V1.0 21.5.2003 mp Projektikokouksessa 21.5.2003 hyväksytty versio. Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu v

Abstract Accurate road weather data is a prerequisite for cost-effective winter maintenance and reliable information services. Road weather data quality depends on several factors including properties of the road weather measuring device in use, as well as placement, assembly and maintenance of the device. The purpose of this project is to ensure the quality of road weather information by developing a quality management system for the road weather information system in Finland. The project started in autumn 2002. From the very beginning, the quality standard ISO 9001:2000 was taken as a frame of reference for the work, as it serves a generally accepted framework for quality. A project group was formed, members of which came from Finnish Road Administration (FINNRA), winter maintenance organizations, measuring equipment assembly and maintenance service providers, Finnish Meteorological Institute and the authors as quality experts. In the first phase of the project, from autumn 2002 through spring 2003, a quality manual for road weather system was prepared. The second phase, started in autumn 2003, is an implementation phase. During the phase it is ensured that the activities within the system are carried out as described in the manual. Moreover some new software tools are introduced to support quality management. The project has been granted European Community financial support in the field of Trans- European Networks Transport. Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu i

1 Johdanto Tämä on Tiehallinnon tiesäätiedon laatukäsikirja. Laatukäsikirja kuvaa tiesäätiedon hallinnassa sovellettavan laatupolitiikan, laatutavoitteet ja laatujärjestelmän. Lisäksi se kuvaa Tiehallinnon tiesäätiedon laatuorganisaation. 1.1 Laatukäsikirjan tarkoitus Laatukäsikirjan tarkoitus on kuvata ja koota, ohjata ja yhdenmukaistaa, osoittaa ja vakuuttaa sekä opastaa. Tiesäätiedon laatukäsikirja kuvaa kaikki tiesäätiedon laatuun vaikuttavat toimenpiteet. Se kokoaa yhteen toiminnassa käytettävät sisäiset standardit, toimintaohjeet ja asiakirjapohjat. Sen tarkoituksena on myös ohjata ja yhdenmukaistaa eri toimijoiden työskentelyä. Laatukäsikirjaa ja siihen liittyviä asiakirjoja voidaan tarvittaessa käyttää osoittamaan tiesäätiedon laatu. Laatukäsikirja toimii myös uusien ihmisten perehdyttämisessä tiesäätiedon järjestelmien ja erityisesti laatujärjestelmän toimintaan. 1.2 Tiesääjärjestelmä Tiesääjärjestelmän tavoitteena on tuottaa luotettavaa ja oikea-aikaista sää- ja kelitietoa sekä ennusteita ko. tietoa tarvitseville selkeässä ja helposti hyödynnettävässä muodossa. Tiedot voidaan esittää numeerisena tai kuvainformaationa. Järjestelmä koostuu erilaisista tienvarsi-, tietojenkäsittely- ja tiedonsiirtolaitteista sekä ohjelmistoista. Tiesääjärjestelmä kehitettiin alkuaan teiden talvikunnossapidon tarpeisiin. Järjestelmä välittää kunnossapidolle tietoa tieverkolla vallitsevista olosuhteista ja mahdollistaa näin kunnossapitotoimenpiteiden oikean ajoituksen ja resurssien käytön optimoinnin. Myös tienkäyttäjät saavat yhä enenevässä määrin kelitietoa tiesääjärjestelmältä TV:n, radion, Internetin sekä tienvarren muuttuvien merkkien välityksellä. Järjestelmän perustana on Tiehallinnon noin 300 tiesääasemaa ja noin 200 kameraa. Tiesääasemat mittaavat ajo-olosuhteisiin vaikuttavia arvoja sekä ilmasta että tiestä. Tyypillisiä mitattavia arvoja ovat ilman lämpötila ja suhteellinen kosteus, sademäärä, tuulen suunta ja nopeus, tienpinnan ja maan lämpötila ja tienpinnan tila. Noin kolmannes asemista on varustettu näkyvyyttä ja sateen olomuotoa ja määrää mittaavalla sääanturilla. Kiinteiden tiesääasemien lisäksi Tiehallinnolla on testikäytössä liikkuva havaintoasema, joka tuottaa lämpötilatietojen lisäksi myös kitkatietoa sekä (pysäytys)videokuvia. Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu 1

Tiehallinto on asentanut tienvarsille kameroita sekä liikenteen että kelin seurantaan. Liikenteen seurannassa käytetyltä kameralta saadaan yleensä liikkuvaa kuvaa, kelikameralta pysäytyskuvia. Osalta liikenteen seurantaan käytetyistä kameroista saadaan myös pysäytyskuvia kelin seurannan tarpeisiin. Kelikameralaitteisto muodostuu tyypillisesti pylvääseen sijoitetun kameran lisäksi kääntöpäästä, joka mahdollistaa kuvaamisen samalla kameralla useaan suuntaan. Yleensä kameralle on määritetty valmiiksi tiettyjä kuvakulmia, esiasentoja, joista kuva voidaan pyytää suoraan. Kameran toimintaa ohjataan Axisvideopalvelimella. Mikäli valaistus ei muutoin ole riittävä, on laitteistoon yhdistetty myös infrapunavalo. Varustelutaso voi vaihdella kamerakohtaisesti. Mitatut tiedot kerätään automaattisesti 15-60 minuutin välein keskitettyyn tietokantaan, tiesääkantaan. Vastaavasti kelikameroilta kerätyt kuvat talletetaan kuvapalvelimelle. Sekä mittaustietojen että kelikamerakuvien keruutiheyttä voidaan ohjata kelin mukaan. Kesäaikaan ja talvellakin kelin ollessa hyvä keruutiheys on harva, kelin huonontuessa keruuta tihennetään. Tiehallinto hankkii säätietoa myös ulkopuolisilta: ennusteita numeerisina, tekstija karttamuotoisina, sadetutka- ja satelliittikuvia. Tiesäätieto säilytetään tiesääkannassa 60 vuorokautta, minkä jälkeen tiedot arkistoidaan. Tietokannan koko on noin 20 gigatavua. Tietokannan toimivuus on mahdollisimman pitkälle varmistettu kahdentamalla, sillä on arvioitu, että tunnin katkoksesta seuraa jopa 3500 euron menetykset (Toivonen, 1999). Kahdentaminen mahdollistaa vikaantuneiden osien vaihtamisen ilman merkittäviä katkoksia. Käytettäessä tiesäätietoa teiden talvihoidon ohjauksessa keskeisiä välineitä ovat Tiesää-Windows- ja Web-Tiesää-ohjelmat. Tiesää-Windows on Windows/NT4 ympäristössä toimiva perinteinen työasemaohjelmisto, jolla voidaan katsella tiesäätietoja taulukkoina, käyrinä sekä karttapohjalla. Web-Tiesää ohjelmassa on periaatteessa samat ominaisuudet toteutettuna selainpohjaisena. Lisäksi Web- Tiesää-ohjelmalla on mahdollista esittää kuvamateriaalia animaatioina. Sään ja kelin mukaan ohjautuvien nopeusrajoitus- ja infomerkkien ohjausarvot päätellään tiesäätiedoista erillisen suosituslaskentaohjelmiston avulla. Ohjelmistolle annetaan alue- ja merkkikohtaisesti päättelysäännöt ja ohjelmisto hakee tietyin väliajoin viimeisimmät tiesäätiedot tietokannasta ja antaa niiden perusteella suosituksen merkkien tilaksi ja välittää sen varsinaiselle merkkien ohjausjärjestelmälle. Suosituslaskentaohjelma tekee päätöksiä myös tiesäätiedon keruutiheydestä ja sitä voidaan käyttää myös erilaisten hälytysten lähettämiseen tiesäätiedon perusteella. Tienkäyttäjää palvellaan useiden välineiden kautta. Tiehallinnon Internetsivustojen käyttö tiesäätiedon seurantaan on lisääntynyt voimakkaasti. Sivustot muodostetaan osin automaattisesti määrävälein, jotta niiden ajantasaisuus säilyy. Tässä käsikirjassa esitetty tiesäätiedon laatujärjestelmän kuvaus perustuu tiesääjärjestelmän tarkasteluun prosessina, joka on jaettu hierarkkisesti osaprosesseiksi. Osaprosessit liittyvät toisiinsa syötteiden ja tulosteiden välityksellä. Järjestelmän prosessien yksityiskohtainen kuvaus on luvussa 4. Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu 2

1.3 Tiesääjärjestelmän asiakkaat ja yhteistyökumppanit Tiesäätiedon laatujärjestelmän lähtökohtana ovat asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tarpeet. Tiesääjärjestelmän asiakkaita ovat urakoitsijat ja urakoitsijoiden kelikeskukset liikennekeskusten työntekijät talvikunnossapidon hallinta urakoinnin taloushallinto sää- ja tiedotuspalveluiden tuottajat kuljetusyhtiöt ilmatieteen laitos tienkäyttäjät Lisäksi erityisvaatimuksia asettavat tiesäätiedon perusteella automaattisesti ohjautuvat järjestelmät. 1.4 Laatujärjestelmä Laatujärjestelmällä tarkoitetaan systemaattista, ohjeistettua ja dokumentoitua toiminnallista kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on varmistaa jonkin kohteen laatu. Laatujärjestelmä muodostuu organisaatiorakenteista, vastuumäärittelyistä, toimintatavoista, prosesseista ja resursseista, joiden tarkoituksena on laadun hallinta. Tiesäätiedon laatujärjestelmän tarkoituksena on varmistaa tiesäätiedon laatu koko tiedon elinkaaren ajalta eli se, että tiedon käyttäjillä on mahdollisimman luotettava tieto sekä tieverkolla vallitsevista että tulevista olosuhteista. Tiesääjärjestelmän laatujärjestelmä kattaa kaikkien sää- ja kelitietojen käsittelyyn osallistuvien ihmisten, laitteiden, tiedonsiirtoyhteyksien ja ohjelmistojen toiminnan, laajasti ottaen myös ylläpitäjien ja käyttäjien opastuksen. Myös tietoturvan varmistaminen liittyy laadun varmistamiseen. Tiesäätiedon laatujärjestelmän lähtökohtana ovat asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeet ja odotukset. Sidosryhmien odotuksia ei kuitenkaan suoraan voi käyttää tavoitteina. Odotukset pitää suhteuttaa siihen, mikä on käytettävissä olevin resurssein mahdollista ja taloudellisesti järkevää. Lisäksi odotuksia pitää tasapainottaa, koska laadussa lopputuloksen viime kädessä määrää 'heikoin lenkki'. Resursseja ei siis kannatta kohdistaa laadun nostamiseen paikallisesti jonkin piirteen suhteen, ellei laatu koko ketjun osalta ole riittävällä tasolla. Tietojen käyttö sään ja kelin mukaan ohjautuvissa järjestelmissä asettaa tiedolle erityisen tiukat laatuvaatimukset, koska tällöin tietoja käytetään suoraan ilman ihmisen tekemää tulkintaa. Ihminen tulkitsijana voi arvioida tietojen luotettavuutta ja käyttää tarvittaessa muita tietolähteitä. Automaattinen järjestelmä pystyy siihen vain rajoitetusti. Tarpeita ja odotuksia analysoimalla määritetään järjestelmälle laadun tavoitetaso. Tiesääasemalta saadun tiedon laadun mittari on tiedon vastaavuus tiellä vallitseviin olosuhteisiin. Mittaustietojen oikeellisuuden tarkistaminen tässä mielessä edellyttää rinnakkaista, riippumatonta mittausta samasta pisteestä. Tämä Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu 3

on kuitenkin nykyisellään mahdollista vain erikoistilanteissa. Siksi laatujärjestelmässä on merkittävä paino niillä toimilla, joilla voidaan etukäteen varmistaa mittausten luotettavuus. Näitä toimia ovat asemien sijoittelu, varustelu ja huolto. Ennakoivista toimenpiteistä huolimatta aseman tuottama tieto voi olla virheellistä. Vaikka tiedon oikeellisuutta ei automaattisesti voidakaan tiukassa mielessä varmistaa, tulee järjestelmän auttaa valvojaa paikallistamaan mahdollisia ongelmia. Automaattinen seuranta tuottaa valvojalle varoituksia ja herätteitä, jotka johtavat epäilyksenalaisen aseman tarkempaan, ihmisen suorittamaan seurantaan ja tarvittaessa huoltotoimien käynnistämiseen. Koko järjestelmän toimivuuden suhteen tavoitteena on se, että järjestelmä on käytännöllisesti katsoen aina käytettävissä. Tämä edellyttää nopeata reagointia ongelmatilanteisiin. Ongelmatilanteiden havaitseminen ja niistä toipuminen automatisoidaan mahdollisimman pitkälle. Kaikkien laatuun vaikuttavien toimenpiteiden osalta ovat tärkeitä vastuiden määrittely sekä jäljitettävyys. Kunkin toimijan on oltava selvillä omista tehtävistään ja vastuistaan; jälkikäteen on oltava mahdollista tarkistaa, miten laatuun vaikuttavat toimenpiteet on suoritettu. Seuranta ja jäljittäminen edellyttää laatutietojärjestelmän olemassaoloa. Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu 4

2 Laadunhallinta 2.1 Laadunhallintajärjestelmä 2.1.1 Yleistä Laadunhallintajärjestelmän jatkuva parantaminen Asiakkaat (ja muut sidosryhmät) Johdon vastuu Asiakkaat (ja muut sidosryhmät) Resurssien hallinta Mittaus, analysointi ja parantaminen Tyytyväisyys Vaatimukset Panos Tiesäätiedon tuottaminen Tuote Tuotos Kuva 1. Laadunhallintajärjestelmän malli (Standardi SFS-EN ISO 9001:2000) Tiesäätiedon laadunhallintajärjestelmä on olennainen osa Liikenteen palveluiden tiesäähän liittyviä prosesseja. Se on johtamisjärjestelmä, jonka avulla Liikenteen palveluiden johto suuntaa ja ohjaa tiesääjärjestelmää laatuun liittyvissä asioissa. Ohjauksen välineinä ovat laatutavoitteet, resurssien kohdistaminen sekä johdon katselmukset. 2.1.2 Dokumentit 2.1.2.1 Yleistä Dokumentit ovat olennainen osa laadunhallintaa. Niiden avulla voidaan ohjata yhtenäistää jäljittää osoittaa Ohjaavia ja toimintaa yhtenäistäviä dokumentteja ovat esimerkiksi tämän laatukäsikirjan liitteinä olevat menettely- ja työohjeet sekä mallisopimukset. Jäljittämiseen ja osoittamiseen käytettävät dokumentit ovat toiminnan ohessa tai Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu 5

tuloksena syntyviä tallenteita. Tällaisia tallenteita ovat esimerkiksi tarjous- ja tilausasiakirjat, sopimukset ja tarkastus- ja katselmuspöytäkirjat sekä laatumittausten tulokset. 2.1.2.2 Laatukäsikirja Laatukäsikirja kuvaa Tiesäätiedon laatujärjestelmän yleisellä tasolla. Se sisältää Tiesäätiedon laatupolitiikan, laatuorganisaation, laatutavoitteet sekä miten näihin tavoitteisiin päästään. Lisäksi se sisältää kuvaukset tiesäätiedon prosesseista ja niiden laadunvarmistuksesta. Laatukäsikirja yhdessä menetelmä- ja työohjeiden kanssa antaa tarkan kuvauksen työtavoista ja käytännöistä, joiden avulla pidetään yllä korkeaa laatua tiesääjärjestelmän toiminnassa. 2.1.2.3 Asiakirjojen ohjaus Asiakirjojen ohjauksen tarkoituksena on varmistaa, että laadunhallintajärjestelmän kannalta tärkeää informaatiota sisältäviä asiakirjoja käsitellään ja säilytetään asianmukaisesti. Asiakirjojen käsittelyä ja säilyttämistä Tiehallinnossa ohjataan yleisillä arkistointija kirjaamisohjeilla. Yleiseen asiakirjojen hallintaan ollaan Tiehallinnossa toteuttamassa dokumentinhallintajärjestelmää. Yllämainitut ohjeet ja käytännöt koskevat myös osaa laatuun liittyvistä asiakirjoista. Laatukäsikirjan ohjeiden tarkoituksena on tarvittaessa täydentää ja tarkentaa yleisiä ohjeita. Asiakirjojen ohjauksessa kustakin asiakirjasta määritetään: tarkoitus, sisältökuvaus, rakenne, luottamuksellisuus, muuttaminen, versiointi, säilytystapa sekä säilytysaika. 2.1.2.4 Tallenteiden ohjaus Tallenteet ovat asiakirjoja joiden avulla osoitetaan vaatimustenmukaisuus ja laadunhallintajärjestelmän vaikuttava toiminta. Niiden tulee olla helposti saatavilla, ne tulee varastoida ja säilyttää määritellyn ajan. Tallenteiden ohjaamiseksi tulee laatia dokumentoitu menettely, johon kuuluu niiden tunnistaminen, säilyttäminen, suojaaminen, esillesaanti, säilytysaika ja hävittäminen. 2.2 Johdon vastuu Johdolla tarkoitetaan Liikenteen palveluiden johtoa. 2.2.1 Johdon sitoutuminen Sitoutuminen laatuun on Tiehallinnon tiesäätiedon tuottamisprosessille strateginen päätös. Liikenteen palvelujen johto ottaa kantaa laatuun ja Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu 6

laatutavoitteisiin normaalissa toiminnan suunnittelussa ja on sitoutunut laadun jatkuvaan parantamiseen. Tiesäätiedon tuottamisprosessille on määritelty laatupolitiikka ja laatuperiaatteet, jotka on esitelty alla. Liikenteen palvelut prosessin johto vastaa siitä, että ne ymmärretään organisaation kaikilla tasoilla 2.2.2 Asiakaskeskeisyys Tiehallinnon asiakkuusstrategian (Tiehallinto 2002) mukaisesti myös tiesääjärjestelmän ja tiesään laatujärjestelmän toiminta on asiakaslähtöistä. Perustana ovat asiakkaiden odotukset, tarpeet ja toimintaprosessit, jotka selvitetään systemaattisesti erillisen ohjeen mukaan. Järjestelmien toimintaa muutetaan asiakkaiden tarpeiden muuttuessa. 2.2.3 Laatupolitiikka Laatupolitiikka on organisaation tai järjestelmän yleinen laatuun liittyvä tarkoitus ja suunta. Koko Tiehallintoa koskevat yleiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet on kuvattu Tiehallinnon arvot (Tiehallinto 2001a) ja Tiehallinnon visio 2007 (Tiehallinto 2001b) asiakirjoissa. Korkealaatuinen sää- ja keli-informaatio tukee asiakirjoissa kuvattujen tavoitteiden saavuttamista. Tiesääjärjestelmän yleinen tarkoite on: tuottaa tiedon käyttäjille luotettavaa ja oikea-aikaista sää- ja kelitietoa sekä ennusteita selkeässä ja helposti hyödynnettävässä muodossa. Yllämainittuun tavoitteeseen pyritään seuraavilla periaatteilla: a. ymmärretään tiedon käyttäjien tietotarpeet sekä tiedon laatuvaatimukset, b. toimitetaan tiedon käyttäjille luotettavaa ja ajantasaista tiesää- ja kelitietoa 24h vuorokaudessa, c. järjestelmän luotettavuutta seurataan ja kehitetään jatkuvasti. Vastuu laadusta on yleensä kaikilla toimijoilla organisaatiossa. Kaikilla on velvollisuus tehdä aloitteita ongelmien välttämiseksi, kirjata virhetilanteita, tehdä parannusehdotuksia ja seurata korjausten vaikutuksia. 2.2.4 Suunnittelu 2.2.4.1 Laatutavoitteet Tiesääjärjestelmän yleinen laadullinen tavoite on välittää luotettavaa ja oikeaaikaista tietoa tieverkolla vallitsevista ja tulevista keliolosuhteista eri käyttäjäryhmille. Tiedon luotettavuuteen voidaan parhaiten vaikuttaa tiesääasemien ja kameroiden sijoittelulla, varustelulla sekä niiden huollolla. Sijoittelu ja varustus suunnitellaan yhtenäisten kriteerien mukaan. Laitteet huolletaan ja kalibroidaan säännöllisesti, laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Korjaushuolloille asetetaan vasteaikarajat. Rajat voivat vaihdella tiesääjärjestelmän eri osioiden välillä. Tiesääasemien ja kameroiden sijoittelun, varustelun ja huollon periaatteet kuvataan tarkemmin kohdassa 4.1 Havainnointilaitteet. Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu 7

Ennusteiden ja kelianalyysien tulee olla riittävän osuvia. Osuvuudelle asetetaan tavoitetaso ja sen saavuttamista seurataan yhdessä toimittajien kanssa. Täsmälliset tavoitteet kuvataan kohdassa 4.1 Havainnointilaitteet. Yleisenä tavoitteena on, että järjestelmä kokonaisuudessaan on aina käytettävissä. Ongelmatilanteisiin reagoidaan välittömästi, tilanteesta riippuen joko automaattisesti tai vastuuhenkilöiden toimesta. Järjestelmän käytettävyystavoitteet vaihtelevat komponenteittain. Ne on kuvattu tarkemmin osajärjestelmien kuvausten yhteydessä luvussa4. Koko järjestelmän toiminta perustuu toimiviin tietoliikenneyhteyksiin ja riittävään tiedonsiirtokapasiteettiin. Näitä koskevat tavoitteet on kuvattu kohdassa 4.7 Tietoliikenne. Sään ja kelin mukaisen ohjauksen odotetaan reagoivan säätilan muutoksiin nopeasti, tieosuudesta riippuen tavoite on 3 15 minuuttia. Tällä on vaikutus sekä tiedon keruun tiheyteen että tiedon läpimenoaikoihin. Järjestelmän vasteaikojen tulee olla riittävän hyvät ja tiedot tulee esittää sellaisessa muodossa, että tulkinta ei ole kohtuuttoman vaikeaa. Täsmälliset tavoitteet kuvataan kohdassa 4.5 Tietojen käyttö. 2.2.4.2 Laatupolitiikan toteuttaminen Erityisesti tiesäätiedon laatua tukeva toimintapolitiikka edellyttää: tiesääjärjestelmän tuottaman tiedon ja asiakkaiden ja sidosryhmien tietotarpeiden vastaavuuden seurantaa, sitoutumista laatuun Tiehallinnon kaikissa organisaatioyksiköissä ja kaikilla organisaatiotasoilla, riittävää resurssointia, oikein kohdistettua koulutusta, selkeää vastuiden määrittelyä sekä laatujärjestelmän noudattamista, sen toiminnan seuraamista ja edelleenkehittämistä, tavoitteena laatujärjestelmän sertifiointi. 2.2.5 Vastuut, valtuudet ja viestintä Jokainen Tiehallinnon tiesäätiedon tuottamisprosessiin kuuluva vastaa oman työsuorituksensa laadusta ja työmenetelmiensä kehittämisestä. Kukin esimies vastaa toiminta-alueensa laadusta ja sen kehittämisestä tiesäätietoon liittyen. Tiesäätiedon laatujärjestelmän tukena on laatuorganisaatio, jonka kokoonpano ja linjaorganisaatiosta riippumattomat laatuvastuut ovat seuraavat: Liikenteen palvelut prosessin palvelujohtajalla on kokonaisvastuu tiesäätiedon tuottamisprosessissa syntyvän tiedon laadusta ja kannattavuudesta. Hän määrittelee johtoryhmän kanssa laatupolitiikan ja asettaa laatutavoitteet sekä valvoo laadun jatkuvaa kehittämistä laatupäällikön ja laaturyhmän avustamana. Palvelujohtaja ja johtoryhmä arvioivat laatujärjestelmän soveltuvuutta ja tehokkuutta johdon katselmuksissa. Johdon edustajana laatuasioissa toimii laatupäällikkö. Laatupäälliköllä on vastuu ja valtuudet varmistaa, että laatujärjestelmää noudatetaan tiesäätiedon tuottamisprosessissa. Laatupäällikön tehtävänä on suunnitella ja ohjata niiden Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu 8

menetelmien kehitystä ja käyttöönottoa, joilla varmistetaan tiesäätiedon tuottamisprosessissa syntyvän tiedon laatu. Hän voi esittää lisäksi ehdotuksia Liikenteen palvelut prosessin johtoryhmälle työolosuhteiden, koulutuksen, tiedotuksen ja muiden menettelyjen kehittämiseksi siten, että asiakastyytyväisyys varmistetaan taloudellisesti kannattavalla tavalla. Laaturyhmä koordinoi laatujärjestelmän ylläpitoa, kehittämistä ja laatutason parantamiseen tähtääviä toimia yhteistyössä laatupäällikön kanssa. Samalla se huolehtii tämän laatukäsikirjan päivittämisestä tarpeen mukaan. Laatuvastaavat valvovat laatujärjestelmän noudattamista hankkeissa ja toimivat järjestelmän asiantuntijoina, neuvonantajina ja tukihenkilöinä. Erillisten hankkeiden vetäjät vastaavat hankkeen tulosten laadusta ja hankkeen toteuttamisesta laatujärjestelmän mukaisesti. 2.2.6 Johdon katselmus Johto suorittaa laatuun liittyviä katselmuksia säännöllisesti. Katselmuksen tavoitteena on selvittää, onko asetetut tavoitteet saavutettu ja toimiiko laatujärjestelmä aiotulla tavalla. Katselmukseen sisältyy laatujärjestelmän, mukaan lukien laatupolitiikan ja laatutavoitteiden, parannusmahdollisuuksien ja muutostarpeiden arviointi. Johdon katselmus tehdään talvikauden päättyessä. Johdon katselmusta edeltävät järjestelmän sisäiset auditoinnit, joiden tulokset ja niiden perusteella tehdyt toimenpide-ehdotukset ovat käytettävissä katselmuksen lähtötietoina. Auditoinnit on kuvattu kohdassa 2.5.2. 2.3 Resurssienhallinta Resursseilla tarkoitetaan henkilöresursseja, infrastruktuuria sekä työympäristöä, joita tiesääjärjestelmän ja sen laadunhallintajärjestelmän toiminta edellyttää. Johto käsittelee resurssikysymyksiä johdon katselmusten yhteydessä, ks. kohta 2.2.6. sekä tarpeen vaatiessa. 2.4 Tuotteen toteuttaminen/tiesäätiedon tuottaminen Tiesääjärjestelmän tuotteita ovat tiesäätiedot, kelikamerakuvat sekä tiedon käyttäjille annettava koulutus. 2.4.1 Tuotteen toteuttamisen suunnittelu/tiesääjärjestelmän kuvaus Tiesääjärjestelmä ja sen osaprosessit on kuvattu luvussa 4. Siinä on kuvattu tiesäätiedon laatutavoitteet, prosessit, seuranta ja tarkastustoimenpiteet sekä tallenteet, joita tarvitaan osoittamaan tiesäätiedon ja prosessien laatu. Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu 9

2.4.2 Asiakkaaseen liittyvät prosessit Tiehallinto tarjoaa tiesääpalvelua sisäisille ja ulkoisille asiakkaille käytettävissä olevien resurssien ja liikenne- ja viestintäministeriön ohjeiden asettamissa rajoissa. Palvelun yleisenä tavoitteena on tuottaa asiakkaan tarpeiden mukaisia palveluita, mutta toimituksen yksityiskohtia ei yleensä ole juridisesti sitovasti kiinnitetty, vaan sitoumukset ovat enemmänkin moraalisia. Tämän toimintaperiaatteen noudattaminen korostaa standardin kohdan 7.2.2 "Tuotevaatimusten katselmus" merkitystä, toisin sanoen katselmuksessa tulee varmistaa, etteivät sitoumukset (edes moraaliset) ylitä käytettävissä olevia resursseja, eivätkä ole ristiriidassa tiesääpalveluiden toimittamista koskevien säädösten kanssa. Lisäksi standardissa käytetyn termin 'vaatimukset' rinnalle on lisätty termi 'odotukset', joka paremmin kuvaa nykytilaa. Asiakkaisiin liittyviä prosesseja on kuvattu myös dokumentissa 'Asiakaspalautteen käsittelyyn liittyvät työohjeet'. 2.4.2.1 Tiesäätietoon ja kelikamerakuviin liittyvien odotusten ja vaatimusten määrittäminen Tiehallinnon tulee määrittää a) asiakkaan erittelemät odotukset ja vaatimukset, mukaan lukien toimitusehdot ja toimituksen jälkeiset toimenpiteet. Edellä mainitut asiakaskohtaiset odotukset ja vaatimukset kirjataan Asiakaskorttiin, jota käytetään Tiehallinnon ja asiakkaan välisten sopimusasiakirjojen liitteenä. b) odotukset ja vaatimukset, joista asiakas ei ole ilmaissut, mutta jotka ovat tarpeen määriteltyä tai aiottua käyttöä varten, jos se on tiedossa, c) tuotteeseen liittyvät lakisääteiset vaatimukset, d) kaikki lisävaatimukset, jotka Tiehallinto on itse määrittänyt. 2.4.2.2 Tuoteodotusten ja vaatimusten katselmus Tiehallinnon tulee katselmoida tuotteeseen liittyvät odotukset ja vaatimukset. Katselmus tulee tehdä ennen kuin Tiehallinto sitoutuu toimittamaan tuotteen asiakkaalle (esim. ennen tarjouksen jättämistä, sopimuksen tai tilauksen hyväksymistä, muutosten hyväksymistä sopimuksiin tai tilauksiin). Katselmuksessa tulee varmistaa, että a) tuoteodotukset ja vaatimukset määritetään, b) jos sopimuksen tai tilauksen vaatimukset poikkeavat aikaisemmin esitetyistä, eroavuudet selvitetään, c) Tiehallinto kykenee täyttämään määritellyt odotukset ja vaatimukset käytettävissä olevien resurssien ja toimintaa ohjaavien säädösten puitteissa. 2.4.2.3 Viestintä asiakkaan kanssa Tiehallinnon tulee määrittää ja toteuttaa vaikuttavat järjestelyt asiakkaan kanssa käytävään viestintään, johon kuuluvat: a) tuoteinformaatio tiesäätiedosta ja kelikamerakuvista, b) tiedustelujen, sopimusten tai tilausten ja niiden muutosten käsittely, Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu 10

c) asiakaspalaute, mukaan lukien asiakkaan valitukset. 2.4.3 Suunnittelu ja kehittäminen Tiesääjärjestelmän vastuuhenkilöt seuraavat jatkuvasti sekä asiakasvaatimusten että teknologian kehittymistä. Vastuuhenkilöt osallistuvat aktiivisesti yhdessä toimittajien kanssa kehityshankkeisiin teknologian edelleenkehittämiseksi. Uudet laitteet ja ohjelmistot voidaan ottaa tuotantokäyttöön, kun on todettu niiden vastaavan ennalta asetettuja vaatimuksia. Laatukäsikirjaa päivitetään hyväksynnän edellyttämällä tavalla. 2.4.4 Ostotoiminta Ostotoimintaa ohjaavat yleiset periaatteet ja toimintamallit on kuvattu Tiehallinnon hankintaohjeessa. Tiesäätiedon tuottamiseksi hankitaan ulkopuolisilta toimittajilta: tiesääasema- ja kameralaitteita, sääennusteita, tutka- ja satelliittikuvia, tietoteknisiä laitteita ja ohjelmistoja, ylläpito-, tuki- ja huoltopalveluja. Hankitut laitteet ja palvelut vaikuttavat suoraan tiesäätiedon laatuun ja siksi myös niiden laatu on varmistettava. Laatu varmistetaan kolmella toisiaan täydentävällä menetelmällä: toimittajien arvioinnilla ja valinnalla, määrittämällä ostettava tuote tai palvelu ja sen laatukriteerit riittävän tarkasti ja seuramaalla ja mittaamalla ostetun tuotteen tai palvelun vaatimustenmukaisuutta. Toimittajilta voidaan edellyttää laatusertifikaattia. Hankinnoissa käytettävät spesifikaatiot ja seuranta on kuvattu tarkemmin luvussa 4. Hankintaan ja seurantaan liittyvät dokumentit arkistoidaan. 2.4.5 Tuotanto ja palveluiden tuottaminen Tiesäätiedon tuottaminen tapahtuu hallituissa olosuhteissa. Tiesääasemat ja kelikamerat huolletaan huoltosuunnitelman mukaan, kaikkien komponenttien toimivuutta ja tiesäätiedon luotettavuutta seurataan jatkuvasti ja laatuun vaikuttavat toimenpiteet on ohjeistettu luvussa 4. Viallisten komponenttien toimintaa seurataan huoltotoimenpiteiden jälkeen kunnes on varmistettu niiden vastaavan vaatimuksia. 2.4.6 Seuranta- ja mittauslaitteiden ohjaus Tiesääasemien antureiden mittaustarkkuus tarkastetaan asemien huollon yhteydessä. Tarkastuksissa käytettävät välineet ja menetelmät on kuvattu huoltoohjeissa, ks. kohta 4.1.11. Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu 11

2.5 Mittaus, analysointi ja parantaminen 2.5.1 Tarkoitus Mittauksen ja analysoinnin tavoitteena on selvittää ja osoittaa: tiesäätiedon laadun ja sille asetettujen tavoitteiden vastaavuus, laatujärjestelmän toimivuus. Mittaus ja analysointi luovat perustan järjestelmän jatkuvalle parantamiselle ja ennen kaikkea parantamistoimenpiteiden kohdistamiselle. 2.5.2 Seuranta ja mittaus Seurannalla (ja mittauksella) on kolme kohdetta: asiakastyytyväisyys, tiesäätiedon laatu ja tiesääjärjestelmän toiminta sekä laatujärjestelmän toiminta. Seuranta toteutuu tiesään laatutietojärjestelmän sekä sisäisten auditointien avulla. Seurannan organisoinnissa on käytössä seuraavat periaatteet: tiedon laatua ja järjestelmän eri komponenttien toimintaa seurataan automaattisesti osana järjestelmän toimintaa, käyttäjille tarjotaan välineet havaitsemiensa ongelmien ja vikatilanteiden raportoimiseen, havaitut virheet välitetään vastuuhenkilöille ja virheistä jää merkintä laatutietojärjestelmään. Seurannan ja mittauksen liittyminen tiesääjärjestelmän eri osa-alueisiin on kuvattu luvussa 4. Sisäinen auditointi tehdään vähintään kerran vuodessa, ennen johdon katselmusta. Sisäisen auditoinnin tarkoituksena on selvittää laadunhallintajärjestelmän vaatimustenmukaisuus ja vaikuttavuus. Lisäksi sisäisen auditoinnin avulla kartoitetaan mahdollisia toiminnan parantamiskohteita sekä liiketoiminnan tehostamismahdollisuuksia. Auditoinnissa havaitut poikkeamat ja niiden syyt poistetaan, mikäli mahdollista, viivytyksettä. 2.5.3 Poikkeavan tuotteen ohjaus Tiesääjärjestelmässä voi esiintyä kahden tyypin poikkeamia: 1. Jokin järjestelmän komponenteista ei toimi, jolloin kaikkea tietoa ei saada kerätyksi, varastoiduksi tai välitettyä käyttäjälle. 2. Tieto on virheellistä. Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu 12

Tyypin yksi poikkeamat havaitaan melko kattavasti automaattisella seurannalla. Osa näistä poikkeamista on myös automaattisesti ohitettavissa, mutta osa vaatii toimenpiteitä tiesääjärjestelmävastaavilta tai muilta vastuuhenkilöiltä. Tällöinkin tavoitteena on mahdollisimman nopea toipuminen virhetilanteesta. Tyypin kaksi poikkeamista varmasti automaattisesti havaittavissa on vain osa, kaikkein selkeimmät tapaukset. Muut on havaittavissa vain ihmisen tekemän analyysin ja kenties pidemmän seurannan perusteella. Usein havaitsijana on tiedon käyttäjä. Tämän tyypin poikkeamat hoidetaan joko poistamalla selvästi virheellistä tietoa tuottava komponentti tiedon keruun piiristä, kunnes komponentti on korjattu, tai informoimalla poikkeamasta tai poikkemaepäilystä tiedon käyttäjää. 2.5.4 Tiedon analysointi Laatutietojärjestelmään kerätyn tiedon perusteella tehdään komponenttikohtaiset toimivuustilastot, jotka laaturyhmä käsittelee vähintään kerran vuodessa, talvikauden päättyessä. Analyysin tärkein tavoite on löytää kehittämiskohteita. 2.5.5 Parantaminen Laaturyhmän tehtävänä on seurata laadunhallintajärjestelmän toimintaa ja tehdä ehdotuksia sen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Parantamistoimenpiteet voivat olla joko korjaavia tai ehkäiseviä. Korjaavat toimenpiteet ovat toimenpiteitä, joilla poistetaan poikkeamien syyt. Ehkäisevillä toimenpiteillä poistetaan mahdollisten poikkeamien syyt eli siis ehkäistään poikkeamia ennakolta. Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu 13

3 Tiesääjärjestelmä Luku kuvaa tiesääjärjestelmän rakenteen ja toiminnan. Luvun aluksi kuvataan tiesääjärjestelmä pääpiirteissään sekä järjestelmän sidosryhmät. Kuvaus perustuu Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvitykseen, jota on tarpeen mukaan tarkennettu. Tiesäätietoja ovat erilaiset säätä kuvaavat mittaustulokset, kelikamerakuvat ja ennusteet. Tiesäätieto syntyy erilaisten tien varressa olevien mittalaitteiden toiminnan tuloksena, tiesääohjelmistot muokkaavat tietoa ja tallettavat sen tietokantaan. Tiesääjärjestelmä vastaanottaa myös sää- ja keliennusteita ja tutkaja satelliittikuvia sääpalveluiden tuottajilta. Urakoitsijoilta saadaan kelitietoa LIITO- järjestelmän välityksellä. Tietojen katseluun on käytettävissä useita katseluohjelmia. Tiehallinto tuottaa myös liikennesääarvioita ulospäin. 3.1 Järjestelmän yleiskuvaus Tiesää- ja kelitietojärjestelmät voidaan jakaa kuuteen osa-alueeseen: havainnointi (1), tiedon keruu (2), tiedon varastointi (3), tiedon jalostus ja edelleenvälitys(4), tiedon käyttö (5). Lisäksi Tiehallinto saa säätietoja useilta ulkopuolisilta organisaatioilta (6). Kokonaisuus on esitetty kuvassa alla (Kuva 2). Useimmat prosessien väliset yhteydet ovat kaksisuuntaisia; kuvaan on merkitty kuitenkin yleensä vain tiedonsiirron pääsuunta. Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu 14

Ulkopuoliset tiedontuottajat -------------------------------- Sää- ja keliennusteiden toimitus Liikennesääennusteiden tuottaminen(il) Satelliitti- ja tutkakuvien toimitus Tilannekatsausten tuottaminen (Urakoitsijat) Kuuden tunnin ennusteiden tuottaminen Tiedon käyttö ----------------- Muuttuvat opasteet Hälytykset Tiesää-Windows ohjelma WebTiesäätyöasemaohjelma Tielaitoksen verkkosivut Kelitiedotteiden tuottaminen (liikennekeskus) Tiesää- ja kelitietojen käsittely Tiehallinossa Havainnointi Tiedon keruu Tiedon varastointi Tiedon jalostus ja -------------- ---------------- --------------------- edelleenvälitys Manuaali- --------------------- ohjaus- järjestelmä Keruun Laskennan Kelikamerahavainnointi perustietojen perustietojen ylläpito ylläpito Muuttuvien opasteiden ohjaus- Keruuohjelma ohjelma Suositus- Tiesääasemahavainnointi ohjelma Palvelin- laskenta- ohjelma Varastointi (tiesäätietokanta) Liikkuva havainnointi WebTiesääpalvelinohjelma Mediantti Lähetysohjelma Varastointi palvelinohjelma (kuvapalvelin) Kuunteluohjelma RDS-TMCviestien tuottaminen Kelikuvaukset ja ennusteet IL:lle Author Project Status Appr Title Tiesää- ja kelitietojen käsittely Vers File tiesaa.scd Date 13-05-2003 Time 11:25:32 Kuva 2. Yleiskuva tiesää- ja kelitietojen käsittelystä Tiehallinnossa. Havainnointi Havainnointiin käytettäviä laitteita ovat tiesääasemat ja kelikamerat. Tiehallinnolla on tällä hetkellä käytössä noin kolme sataa omaa tiesääasemaa ja kaksi sataa kelikameraa. Lisäksi on testikäytössä yksi mittalaittein ja kameralla varustettu auto liikkuvaa sää- ja kelihavainnointia varten. Myös noin 270 aseman liikennemittausasemaverkolta kerätty ajantasainen liikennetieto kerätään ja välitetään tiesäätiedon rinnalla samoissa prosesseissa. Tiedon keruu Tiedon keruun hoitavat keruuohjelmistot ja -laitteet. Ne koostuvat havainnointilaitteilta tapahtuvaan tiedon siirtoon ja sen alkukäsittelyyn osallistuvista ohjelmistoista ja laitteista. Keruu tapahtuu piirikohtaisesti, kaikki kerätty tieto talletetaan keskitetysti tiesäätietokantaan. Yleiskuva keruuseen liittyvistä sovelluksista on alla (Kuva 3). Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu 15

Mittausdata kamerakuvat collect.exe (keruu) käynnistää kuvat mittausdata gather anturien perustiedot tietokantapalvelimelta keruun perustiedot tietokantapalvelimelta kuvapalvelimen kuvahakemisto wthcalc.exe (anturilaskenta) anturiarvot mittaukset.dat anturiarvot tietokantapalvelimelle kuvat anturiarvojen suora kantaanvienti Mittausdata kamerakuvat keliautosta listenmodem.exe (keliautokuuntelu) käynnistää mittaustiedot com*.tmp FileMove.exe anturiarvot tietokantaan ohjaustiedot Author Project Kuva 3. Status Appr Title Mittaustiedon ja kamerakuvien keruu ja anturilaskenta Vers File collect.dfd Keruuohjelmiston ja keliautokuuntelun toimintaperiaate. Date 11-02-2002 Time 12:05:16 Tiedon varastointi Tiedot varastoidaan keskitetysti. Tietokantapalvelinohjelmistot huolehtivat tietojen siirrosta keruuohjelmistojen ja tietokantapalvelimen välillä ja niiden tallettamisesta tiesäätietokantaan. Lisäksi niiden avulla muokataan tiesääkannassa olevia keruun ja ohjauslaskennan perustietoja (Kuva 4). Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu 16

datapoll (keruukonepollaus) käynnistää datacli (anturiarvojen siirto ja kantaanvienti) ice_db (keruun perustietojen ylläpito) calcprm.exe (laskennan perustietojen ylläpito) käynnistää käynnistää anturiarvot keruukoneelta datatodb (kantaanvienti) datamove (tiedonsiirto) tiesäätietokanta tietojen siirto hyväksikäyttäville ohjelmistoille keruunperustiedot laskennan perustietotiedoston muodostus (makecalcconf) pisteennusteet säätiedon tuottajilta to_db keruun perustietotiedoston muodostus (makeconf) keruuohjelmalle suositus laskentaohjelmalle Author Project Kuva 4. Status Appr Title Tietokantapalvelinohjelmistot Vers File datapoll.dfd Tietokantapalvelinohjelmistojen toimintaperiaate. Date 11-02-2002 Time 13:01:03 Tiedon jalostus ja edelleenvälittäminen Tietoja jalostaviin ja välittäviin ohjelmistoihin ja laitteisiin kuuluvat suosituslaskentaohjelma sekä Web-Tiesään palvelinprosessit ja niiden laitealustat. Suosituslaskennan toimintaperiaate on kuvattu alla (Kuva 5). Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu 17

Merkkien manuaalinen ohjaus (Nt3calc.exe) suosituslaskenta suositukset OPC tiedonsiirto Muuttuvien opasteiden ohjaus järjestelmä ohjaustieto opasteille laskennan perustiedot tiesääkannasta anturitiedot tiesääkannasta laskentatulokset mittaukset.dat siirtotiedostot hälytykset laskentatulosten siirto tiesääkantaan Author Project Kuva 5. Status Appr Title Suosituslaskenta ja merkkien ohjaus Vers File suositus.dfd Suosituslaskennan toimintaperiaate. Date 11-02-2002 Time 12:41:32 Tiedon käyttö Tietojen hyödyntäminen tapahtuu pääosin jonkin katseluvälineen kautta. Tällaisia ovat tienvarren muuttuvat opasteet sekä Web-Tiesää- ja Tiesää-Windowstyöasemaohjelmat. Tiedon siirto ulkopuolisilta tiedontuottajilta Tiedon siirto ulkopuolisilta tiedontuottajilta tapahtuu joko suoraan tietovarastoon tai tietokantapalvelimelle tiedostona, josta tietokantapalvelinohjelma siirtää tiedot tietokantaan. Lisäksi urakoitsijalta saadaan kelitietoa LIITO-järjestelmän välityksellä. LIITO on liikennekeskusten ja urakoitsijoiden väliseen tiedonsiirtoon tarkoitettu järjestelmä, jonka avulla liikennekeskukset välittävät toimenpidepyyntöjä urakoitsijoille. Urakoitsijat vastaavasti kuittaavat pyyntöjen perusteella tehdyt toimenpiteet sekä välittävät kelitietoa liikennekeskuksille järjestelmää käyttäen. 3.2 Tiesääjärjestelmän sidosryhmät Laadun keskeinen lähtökohta ovat standardin mukaan asiakkaat ja asiakkaiden tarpeet. Tässä käsikirjassa käytetään termiä sidosryhmät, joka on laajempi kuin asiakas. Tarkastelun lähtökohtana on Ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvityksessä luetellut käyttäjät ja sidosryhmät. Urakoitsijat Toimenpiteiden suunnittelu tilanteen ja ennusteiden sekä saadun palautteen ja toimenpidepyyntöjen mukaan. Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu 18

Liikennekeskusten työntekijät Tiedotus eri Tiehallinnon jakelukanavien kautta. Muuttuvien nopeusrajoitusten ja muiden opasteiden ohjaus ja seuranta. Talvikunnossapidon hallinta Talvikunnossapidon laadun tarkkailu ja jälkiseuranta. Urakoinnin taloushallinto Urakoitsijoille maksettavien tai perittävien korvauksien määrääminen riippuen talven vaativuudesta ja urakoinnin laatutasosta. Sääpalveluiden tuottajat Tiehallinnon tietoihin perustuvien ennustepalveluiden toteutus. Asiakaspalautteen hallinta Asiakkailta (viranomaisilta ja autoilijoilta) saatavan keliä ja talvikunnossapitoa koskevan palautteen käsittely. Tiedotuspalveluiden tuottajat Tiehallinnon tietoihin perustuvien nykytilan tiedotuspalveluiden toteutus. Kuljetusyhtiöt Kuljetusten suunnittelu perustuen vallitsevaan tai ennustettuun säähän, keliin tai teiden kuntoon. Keliolosuhteiden huomioiminen kuljetuksen aikana. Järjestelmän perustietojen ylläpitäjät Järjestelmän edellyttämien perustietojen ylläpito. Tiesääjärjestelmävastaava Käyttäjien ja ylläpitäjien koulutus, avustus ja opastus. Järjestelmän toimivuuden sisällöllinen valvonta. Atk-palveluiden toimittaja (Lähi- ja Asiakastuki) Käyttöpalvelu Järjestelmän toimivuuden tietotekninen valvonta. Varusohjelmatason ohjelmistohuolto. Ohjelmistotoimittaja Sovellusohjelmien huolto. Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu 19

4 Laadunhallinta osajärjestelmissä Osajärjestelmien laadunhallinnan lähtökohtana ovat yleiset laatutavoitteet kohdasta 2.2.4.1. Kunkin osajärjestelmän laatutavoitteet johdetaan yleisistä laatutavoitteista. Tavoitteet voivat olla esimerkiksi tuotettavaan palveluun tai tietoon liittyviä vaatimuksia, prosessien suorituskykytavoitteita ja vastaavia. Laatutavoitteiden tulisi olla mitattavia tai ainakin todennettavissa. Laatutavoitteet liittyvät usein osaprosessin tuotoksiin. Pitää siis määrittää, mitä tuotokset ovat, mitkä ovat niiden laatuvaatimukset ja miten laatu varmistetaan. Samoin määritetään osaprosessin syötteet. Syötteet ovat joko edeltävän osaprosessin tulosteita tai ne ovat peräisin järjestelmän ulkopuolisista lähteistä. Edeltävästä osaprosessista peräisin olevien syötteiden laatu on pääosin varmistettu edeltävässä osaprosessissa, sen sijaan järjestelmän ulkopuolelta tulevat syötteet pitää mahdollisuuksien mukaan tarkastaa. Kaikki tarkistukset eivät kuitenkaan välttämättä ole mahdollisia siinä osaprosessissa, jossa tulos syntyy. Esimerkiksi tiesääaseman tuottaman datan tarkistus vertailemalla useamman aseman tietoja keskenään on mahdollista vasta myöhemmin prosessiketjussa kuin tiedon syntypaikalla, itse asemalla. Myös poikkeavien tulosten käsittely pitää määritellä. Mitä esimerkiksi tehdään tiesääaseman tiedoille, jotka osoittautuvat tarkistusten perusteella epäkelvoiksi? Myös itse prosessiin voidaan liittää laatuvaatimuksia. Ne voivat koskea esimerkiksi prosessin suorituskykyä tai läpimenoaikoja. Kunkin osaprosessin tuloksena syntyy myös tallenteita. Tallenteilla tarkoitetaan sellaista talletettua tietoa, joka kuvaa saavutettuja tuloksia tai sisältää näytön suoritetusta toimenpiteestä. Tällaisia ovat esimerkiksi kertyvät tiedot prosessin läpimenoajoista tai katselmuspöytäkirjat. Eri osapuolten tehtävien ja vastuiden määrittely on laadun toteutumisen kannalta välttämätöntä. 4.1 Havainnointilaitteet Havainnointilaitteet muodostavat tiesääjärjestelmän osajärjestelmän, jonka tulostietoina saadaan tiesääasemien mittaustulokset ja kelikamerakuvat. Havainnointilaitteita ovat kaikki tietojen keruussa käytettävät laitteet, kuten tiesääasemat, liikkuvat havaintoasemat ja kamerat. Tiesääasemien, kamerapisteiden ja näiden yhdistelmien yhteisnimitys tässä laatukäsikirjassa on havaintoasema. Havaintoasemat ovat sekä koko tiesääjärjestelmän että tiedon laadunvarmistuksen perusta. Jos laitteilta saatu tieto ei täytä laatuvaatimuksia, ei tiedon laatutasoa voi jälkikäteen kohottaa. VIKING-ohjeisto (Kulmala and Luoma, 2001) on ensimmäinen yritys luoda pohjoismaisia standardeja tiesäätiedon eri osa-alueille, kuten asemaverkon tiheydelle, asemien varustelulle ja mittaustarkkuuksille. Julkaistut suositukset on kuitenkin asetettu jäsenmaiden alimman tason mukaan, joten niiden soveltaminen sellaisenaan Suomessa ei ole järkevää, koska Suomessa jo pääsääntöisesti ollaan Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu 20

tuon tason yläpuolella. Yleiseen säähavainnointiin on myös kansainvälisiä standardeja. Ne ovat osittain sovellettavissa myös tiesäähavainnointiin. Havainnointilaitteiden osalta tiesäätiedon laatujärjestelmällä pyritään varmistamaan seuraavat tiedon laatuominaisuudet: alueellinen kattavuus, ajallinen saatavuus, edustavuus ja luotettavuus. Alueellinen kattavuus varmistetaan ennen muuta havainnointilaitteiden alueellisella sijoittelulla ja varustelulla. Nykyisen asemaverkon alueellista kattavuutta on selvitetty 'Tiesääseurannan tavoitetilan kuvaus' -raportissa. Tiedon edustavuus varmistetaan sijoittamalla laite huolellisesti suhteessa ympäröivään maastoon. Asemalta saatu tieto voi edustaa joko vain sijoituspaikan välitöntä ympäristöä tai laajempaa, ilmastollisesti yhteneväistä aluetta. Tiedon ajallinen saatavuus riippuu sekä itse laitteen että tietoliikenneyhteyden toimivuudesta. Tiedon luotettavuudella tarkoitetaan sitä, kuvaako mitattu suure luotettavasti sitä asemalla vallitsevaa asiantilaa, jota sen on tarkoitus kuvata. Luotettavuus muodostuu useista osatekijöistä: anturin mittaustarkkuus normaalioloissa anturin kalibrointi ja muu huolto esim. puhdistus anturin stabiilisuus eli miten hyvin anturi säilyttää kalibroidun tason ja miten herkkä se on erilaisille häiriötekijöille edustavuus eli mittaako anturi sitä, mitä on tarkoitus mitata. Tämä riippuu esimerkiksi anturin rakenteesta ja ennen muuta anturin sijoituksesta. Esimerkiksi ilman lämpötila muuttuu mittauskorkeuden mukaan; tuulet ovat tienvarressa yleensä tunneloituja jne. itse ilmiön mitattavuus. Esimerkiksi tienpinnan liukkautta ei tiesääasemalla voida mitata suoraan, vaan sitä estimoidaan epäsuorien mittausten perusteella. Tiedon laatu ei ole dikotominen (hyväksytty/hylätty) muuttuja, vaan kyseessä on muuttuja, joka tietyllä hetkellä, tietyssä mittauspisteessä ja tietyssä mittauksessa saa arvon moniportaiselta asteikolta. Tiedon käyttäjän näkökulmasta on tärkeää tuntea laatuun vaikuttavat tekijät, kuten aseman sijainti, varustelu ja mahdolliset häiriötekijät ja se mikä tietoa tuottavan aseman tila on näiden tekijöiden suhteen mittaushetkellä. Lisäksi hänellä yleensä on myös muita säätä kuvaavia tietolähteitä käytettävissä. Kaikkien näiden tietojen perusteella tiedon käyttäjällä on mahdollisuus itse arvioida tiedon luotettavuutta. 4.1.1 Havaintoasemaverkko Tiehallinnon vastuualue on valtakunnan koko tieverkko. Tiesäätiedon havaintoasemaverkon tulee siis myös kattaa koko tieverkko. Yleisenä tavoitteena on myös lisätä sekä ilmatieteen laitoksen että naapurimaiden havaintoverkolta saatavan datan käyttöä täydentämään Tiehallinnon verkon peittoa. Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu 21

Tieverkolla on tärkeydeltään eritasoisia teitä, joita koskevat vaatimukset ovat erilaisia myös tiesäätiedon osalta. Tärkeiltä teiltä halutaan tietoa tiheämmällä havaintoverkolla, lyhyemmällä aikavälillä ja tarkemmilla mittauksilla. Tiesäätiedon osalta vaatimuksiin vaikuttaa myös tiellä odotettavissa olevat keliolosuhteet: mitä vaativammat olosuhteet, sitä korkeammat vaatimukset. VIKING-ohjeistossa (Kulmala and Luoma, 2001) tiet on jaettu merkittävyyden ja keliolosuhteiden mukaan kolmeentoista luokkaan. Suomen osalta kuitenkin kuusi näistä luokista on tyhjiä, koska näihin luokkiin luetaan kuuluviksi ne tiet, joilla ei ole keliongelmia. Suomessa tällaisia teitä ei ole. Tiesääjärjestelmän tarkoituksiin tämäkin on liian tiheä luokitus. Tässä laatukäsikirjassa käytetty luokitus on kolmiluokkainen. Kolme perusluokkaa ovat päätiet, muu tieverkko ja kevyen liikenteen väylät. Lisäksi edellisten sisällä oman luokkansa muodostavat kriittiset tieosuudet. Kriittisiä ovat tieosuudet, joilla on erityisen vaativat keliolosuhteet. Lisäksi samaan luokkaan kuuluvat tieosuudet, joiden laitteilta saatavilla tiedoilla ohjataan automaattisia järjestelmiä. Aseman tärkeys määräytyy sen mukaan, mihin luokkaan kuuluu tieosuus, jolla asema sijaitsee. Lisäksi aseman tärkeyttä lisää se, miten vaikeaa on korvata asemalta saatavaa tietoa esimerkiksi muiden asemien tiedoilla. Tämä korostuu etenkin siellä, missä asemaverkko on harva. Havaintoaseman sijoittaminen on aito päätöksentekotilanne. Kaikkiin haluttuihin paikkoihin ei ole mahdollista sijoittaa havaintoasemaa, vaan päätöksenteossa pitää valita yksi monista vaihtoehtoisista sijoituspaikoista. Lisäksi sijoituspaikan valinnassa voidaan painottaa eri tekijöitä. Sijoituspäätöstä tehtäessä huomioidaan seuraavat tekijät: liikenteelliset tekijät sijoituspaikan keliolosuhteet, mikroilmasto havaintoverkon kattavuus suhteessa koko tieverkkoon havaintoverkon tiheys IL:n ja muiden tiedon tuottajien havaintoverkot urakka-alueet tarvittavan infrastruktuurin saatavuus Tekijöiden painotus päätetään tapauskohtaisesti. Sopivan maastokohdan valinta tiesääasemalle ja kelikameralle tehdään erillisen ohjeen mukaan. Katso myös mahdolliset laitevalmistajan sijoitusohjeet (esim. Vaisala, 2001). Sijoituspäätöksestä laaditaan pöytäkirja, josta ilmenee valinnan perustelut. Ennen laatukäsikirjan käyttöönottoa asennettujen asemien osalta suoritetaan katselmus, jossa katselmoidaan asemaverkko edellä mainittujen tekijöiden osalta. 4.1.2 Havaintoasemat Havaintoasemia ovat siis tiesääasemat, liikkuvat havaintoasemat, kamerat sekä niiden yhdistelmät. Varsinaisilla tiesääasemilla määritetään tien pinnan lämpötila, tierungon lämpötila, ilman lämpötila, kastepiste, Intrinsic Oy LuottamuksellinenTIESÄÄTIEDON LAATUKÄSIKIRJA Sivu 22