Rakennus- ja 3 11.01.2017 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 13 16.01.2017 Lausunto Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Kouvolan Vesi Oy:n Selänpään tekopohjavesihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 11070/11.00.01/2016 Rymla 3 Kouvolan Vesi on toimittanut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympä ris tö kes kuk sel le Selänpään tekopohjavesihanketta koskevan YVA-lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Kaak kois-suo men elinkeino-, liikenne- ja ym pä ris tö kes kus on pyytänyt se los tuk ses ta Kouvolan kaupunginhallituksen lausuntoa, johon on pyydetty hank ki maan myös ympäristönsuojelusta, sosiaali- ja terveysasioista se kä teknisestä toimesta vastaavien lautakuntien lausunnot. Lausunto on pyy det ty toimittamaan kaupunginhallitukselle 16.1.2017 mennessä. Hank kees sa tekopohjavettä muodostetaan imeyttämällä raakavettä har jumuo dos tu maan Hunkerinromppujen alueelle rakennettavien imey tys al taiden avul la. Raakavesi otetaan Vuohijärven pin ta ve si pump paa mos ta, josta ra ken ne taan siirtolinja imeytysalueelle. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on hankkeesta vastaavan laa ti ma selvitys hankkeen arvioiduista ympäristövaikutuksista. Ym pä ris tö vai ku tusten merkittävyys on arvioitu asiantuntija-arviona FCG Suun nit te lu- ja tekniikka Oy:n toimesta. Merkittävyyttä arvioitaessa on otettu huo mi oon vaikutuksen suuruusluokka sekä vaikutuskohteen arvo ja herk kyys. Hankkeen vaikutukset on arvioitu koko sen elinkaaren ajalta ja arviointi on jaettu koeimeytyksen, rakentamisen ja toiminnan ai kai siin vaikutuksiin. Arvioinnissa on selvitetty myös yhteisvaikutukset mui den hankkeiden kanssa. Arviointiselostus on nähtävillä osoitteessa: www.ymparisto.fi/selanpaantekopohjavesihankeyva Hankevaihtoehdot Ympäristövaikutukset on arvioitu kolmelle tekopohjaveden tuo tan to vaih toeh dol le. Kaikissa vaihtoehdoissa imeytys tehdään imeytysaltailla ja vet tä otetaan nykyisen Vuohijärven vedenottamon olemassa olevista kai vois ta. Lisäksi vertailuvaihtoehtona on hank keen toteuttamatta jät tä mi nen (0-vaihtoehto). Vaihtoehto 1: Vedenotto 5 000 m3/d ja imeytys 5 000 m3/d Vaihtoehto 2: Vedenotto 8 000 m3/d ja imeytys 8 000 m3/d Vaihtoehto 3: Vedenotto 15 000 m3/d ja imeytys 15 000 m3/d Vaihtoehto 0: Hankkeen toteuttamatta jättäminen. Luonnollisen poh ja ve den hyödyntäminen, vedenotto 5 000 m3/d. YVA-ohjelman jälkeen liian merkittävin vaikutusten johdosta tar kas te lus ta
on pudotettu pois ohjelmavaiheessa esillä ollut vaihtoehto 4, jossa ve denot to olisi ollut 20 000 m3/d ja imeytys 24 000 m3/d. Lisäksi yli-imey tyk ses tä on kaikissa vaihtoehdoissa luovuttu ja YVA:ssa on tar kas tel tu ainoastaan vaihtoehtoja, joissa imeytys- ja vedenottomäärät ovat samat. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on selvitetty hankkeen to teutta mis vaih to eh to jen vaikutukset maankäyttöön ja yh dys kun ta ra ken tee seen, liikenteeseen, maisemaan ja kulttuuriperintöön, maa- ja kal lio pe rään, pohja- ja pintavesiin, kasvillisuuteen, eläimistöön ja luon to tyyp pei hin, luonnonsuojelualueisiin sekä ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen, ter vey teen ja elinkeinoihin. Selostuksessa on myös selvitetty hankkeen liit ty mis tä muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin. Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Rakentamisen ja toiminnan aikaiset haitalliset vaikutukset nykyiseen maankäyt töön kohdistuvat lähinnä metsätalouteen ja virkistyskäyttöön ja ne ovat merkittävyydeltään vähäisiä. Hanke tukee tai ei ole ris ti rii das sa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa pohjaveden han kin nan sekä pinta- ja pohjavesien ja luonnonsuojelun tavoitteiden tur vaa mi ses sa. Hanke ei ole merkittävässä ristiriidassa maakunta-, yleis- tai asemakaavojen kanssa. Pintavedenottamon sijoittaminen ra ken nus kaa van rautatieliikenteelle (RL) merkitylle alueelle ei aiheuta mer kit tä vää ristiriitaa. Hankkeessa hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria mah dol li simman paljon, mutta VE2 ja VE3:ssa uuden rakentamisen tarve on VE1:s sa suurempi. Vaikutukset kohdistuvat kuitenkin kaikissa suh teel li sen pienelle n. 1 ha alueelle. VE0:ssa ei ole merkittäviä vaikutuksia. Liikenne Rakentamisen aikaisesta liikennemäärien lisääntymisestä aiheutuva su juvuus- ja viihtyisyyshaitta alueen teillä (etenkin Näkkimistöntiellä) on pai kallis ta, lyhytaikaista ja merkitykseltään vähäistä. Toiminnan aikaiset lii kenteel li set vaikutukset ovat merkittävyydeltään vähäisiä. Ra ken ta mi sen yhteydessä ollaan yhteydessä liikennevirastoon, jotta varmistetaan, ett ei Savon radan raideliikenteelle aiheudu haittaa. Vaikutukset ovat merkittävyydeltään kaikissa vaihtoehdoissa samat, pait si VE0:ssa ei ole merkittäviä vaikutuksia. Maisema ja kulttuuriperintö Vaikutukset maisemaan ovat vähäisiä, koska hankkeessa ei rakenneta kor kei ta elementtejä, vaan siihen liittyvät rakenteet ovat pääosin pieniä tai maanalaisia sekä esim. imeytysaltaat ja siirtolinja suljetussa mai se ma ti lassa. Hankkeen lähiympäristössä ei sijaitse arvokkaita mai se ma-aluei ta tai kulttuuriympäristöjä eikä hankkeella ole haitallisia vai ku tuk sia arvokohteisiin. Vaikutukset Selänpään geologisesti ar vok kaa seen harjumaisemaan ovat vähäiset eikä alueella sijaitse tunnettuja mui naisjään nös koh tei ta. Vaihtoehtojen välillä ei ole merkittävää eroa maiseman kannalta, mutta vai-
ku tuk set ovat pienimpiä VE1:ssa ja suurimpia VE3:ssa ra ken net ta vien imeytysaltaiden määrästä riippuen. VE0:ssa ei ole merkittäviä vai ku tuk sia. Maa- ja kallioperä Hankkeen rakentamisen aikaiset haitalliset vaikutukset maaperään jää vät vähäisiksi, koska toimenpiteet kohdistetaan geologisesti vä hä ar voi sil le alueille. Rakennettavilla alueilla ei ole todettu olevan pilaantunutta maa perää. Hankkeen toiminnan ja koeimeytyksen aikaiset vaikutukset maa perään on arvioitu merkityksettömän pieniksi. Imeytettävä pintavesi on laadultaan erittäin hyvää eikä imeytyksestä aiheudu maaperän pi laan tu mista tai tukkeutumista. Hankkeella ei ole vaikutuksia kal lio pe rään lukuun ottamatta mahdollista kallion louhimista siirtolinjaa ra ken net taes sa. Vaikutukset ovat merkittävyydeltään kaikissa vaihtoehdoissa samat, pait si VE0:ssa ei ole merkittäviä vaikutuksia. Pohjavedet Imeytysalueelle muodostuu vaihtoehdosta riippuen n. 5-9 m ylenemä pohja ve den pinnan korkeudessa, joka ulottuu suurelta osin muutaman sa dan metrin etäisyydelle imeytysaltaista. Pohjaveden pinta jää vaih to eh dos ta riippumatta yli 20 m syvyydelle maan tasosta. Ve den ot to alu eel le muodostuu vaihtoehdosta riippuen 0,4-1,3 m pohjaveden pinnan ale ne ma. VE3:ssa vedenotto heijastuu lähialueen kaivoihin heikentäen nii den antoisuutta. Tätä riskiä ei ole VE1 ja VE2:ssa. VE3:ssa imeytyksen ja vedenoton vaikutukset Halisenromppujen ja Näk kimis tön vedenhankinta-alueella näkyvät pohjavedenpinnan 0,5-2 m nou suna ja 400-800 m3/d virtaaman kasvuna sekä Kauriosuolle n. 100 m3/d virtaaman kasvuna, kun taas VE1 jave2:ssa näitä vaikutuksia ei voi da todeta. Imeytys voi vaikuttaa pohjaveden laatuun fluo ri di pi toi suu den vähäisenä nousuna, mutta vaikutus ei ole merkittävä ja sitä voidaan hal li ta vedenkäsittelyllä. Alueen talousvesikaivoille ei arvion mukaan ai heu du haittaa VE1 ja VE2:ssa, mutta VE3:ssa vedenotto heikentää lä hi alu een kaivojen antoisuutta ja sen myötä myös mahdollisesti laatua. VE3:ssa pohjavesi purkautuu imeytysaltaiden pohjoispuolella si jait se van ja luonnonsuojelun kannalta arvokkaan Hunkerinromppujen sup pasuon pinnan tason yli aiheuttaen kasvillisuusmuutoksia. Näiden hai tal lis ten vaikutusten katsotaan olevan merkittäviä. VE0:ssa on kohtalaisia haitallisia vaikutuksia, koska pohjavedenpinta alenee luonnon pohjaveden oton johdosta Vuohijärven ottamon alueella enimmil lään 1,8 m, jos ei toteuteta tekopohjaveden kompensoivaa imey tys tä. Tällöin Vuohijärvestä alkaa rantaimeytymään pienissä mää rin vettä ottamon suuntaan ja alueen talousvesikaivojen antoisuus ja mah dol li ses ti laatu heikkenee. Pintavedet Rakennustyöt voivat aiheuttaa uomissa ja pintavesissä lyhytkestoista ja pai kal lis ta sameutta. Rakenteiden lähiympäristössä ei juurikaan ole pin ta-
ve si muo dos tu mia, joten vaikutukset jäävät vähäisiksi, mutta pin ta ve sipump paa mos ta ja imuputkesta aiheutuu vähäisiä rajoitteita ka las tuk sel le putken läheisyydessä. Toiminnan aikaisesta imeytyksestä johtuen poh ja veden purkautuminen Vuohijärveen lisääntyy hieman, mutta vai ku tuk set jäävät kuitenkin vähäisiksi järven koon ja säännöstelyn takia. Poh ja ve den purkautuminen muualle on vähäistä. Vaikutukset Kau riosuon vesitaseeseen ovat VE1 ja VE2:ssa merkityksettömiä, koska hank keen ja suon välillä sijaitsee pohjaveden virtaamia estävä kal lio kyn nys. VE3:ssa Kauriosuolle purkautuu 100 m3/d nykyistä enemmän poh ja vet tä, mutta muutos on suon koon kannalta vähäinen. Merkittävin vai ku tus on VE3:ssa veden pinnan nousu Hunkerinromppujen sup pasuos sa. VE0:ssa pohjavedenotosta aiheutuva rantaimeytyminen ei ai heu ta merkittävää vaikutusta pintavesiin. Kasvillisuus, eläimistö ja luontotyypit Koeimeytyksen aikana tavanomainen kasvillisuus voi taantua hieman al lasalueil la. Rakennusvaiheessa tavanomaista kan gas met sä kas vil li suut ta menetetään hieman pintavesipumppaamon, siirtolinjojen ja imey tys al tai den alueilta. Uhanalaiseen kasvilajistoon tai uhanalaisten ja luon to di rek tii vin liitteen IV(a) lajien elinympäristöihin ei kohdistu hai tal li sia vaikutuksia. Rakentamisen aikainen häiriö voi väliaikaisesti kar kot taa eläimistöä ja linnustoa alueelta. Imeytyksen ja vedenoton vai ku tuk set harjujen kangasmetsäkasvillisuuteen jäävät vähäisiksi. Kaikissa han ke vaih to eh doissa haitalliset vaikutukset ovat hyvin paikallisia ja pie ni alai sia. Kauriosuon lähteisiin ei kohdistu vaikutuksia. VE0:ssa ei ole mer kit tä viä vaikutuksia. VE3:ssa Hunkerinromppujen alueella olevan suppasuon vesitase ja kas villi suus muuttuu merkittävästi imeytyksen ja vedenoton vuoksi. Tä män kin vaikutus on pienialainen, mutta kohteen arvon kannalta mer kit tä vä. Luonnonsuojelualueet Hanke sijoittuu Selänpäänkankaan harjujensuojeluohjelman alueelle, jo hon kohdistuu vähäisiä ja lähinnä pieniä maisemallisia vaikutuksia. Imey tys allas alueis ta n. 1 km etäisyydelle sijoittuville Hunkerinromppujen MET- SO-koh teil le ja Kauriosuon soidensuojeluohjelman kohteelle ei ai heu du vaikutuksia. VE0:ssa ei ole merkittäviä vaikutuksia. Selänpään-, Anttilan ja He vos ojankan kaan Natura -alueeseen kohdistuu vähäisiä heikentäviä vai ku tuk sia VE1 ja VE2:ssa, mutta merkittäviä vaikutuksia VE3:ssa sup pasuon vesitaseen muutoksen johdosta. Ihmisten elinolot, viihtyvyys, terveys ja elinkeinot Rakentamisaikana aiheutuu vähäisiä työmaahan liittyviä häiriöitä asuk kail le ja alueen virkistyskäyttöön kohdistuu hankkeessa vain vähäisiä hai tal li sia vaikutuksia. Hankevaihtoehdoilla 1-3 on merkittävä myön tei nen vaikutus veden riittävyyteen seudulla sekä vähäinen työllistävä vai ku tus rakentamisvaiheessa. VE3:ssa vaikutukset talousvesikaivoihin ovat suuremmat kuin VE1 ja VE2:ssa. Maanomistajat ja asukkaat ko ke vat epävarmuutta ja huolta kaivoihinsa liittyen, mutta vaikutukset ovat kui ten kin
arvion ja aiempien kokemusten perusteella hyvin hallittavissa. Mi kä li kaivojen antoisuudessa todetaan ongelmia, kaivoja on mah dol li suus syventää tai liittää kiinteistö vesijohtoverkostoon. Imeytysaltaisiin voi kohdistua ilkivaltaa, mutta riski on varsin pieni, kos ka altaat aidataan ja toimintoja valvotaan. Elinkeinoihin ei kohdistu juu ri kaan vaikutuksia ja maanomistajien kanssa sovitaan mahdollisista maan käy tön rajoituksiin liittyvistä korvauksista. VE0:ssa te ko poh ja ve den tuotannosta saatavat hyödyt jäävät saavuttamatta. Ilmanlaatu ja melu Työmaa-ajoneuvojen ja kuljetusliikenteen melusta, päästöistä ja pö lyä mises tä aiheutuu rakennusaikana lyhytaikaisia paikallisia haitallisia vai ku tuksia. VE0:ssa ei ole näiltäkään osiin merkittäviä vaikutuksia. Vaikutusten seuranta Hankkeen vaikutuksia seurataan jo hyvissä ajoin ennen toteuttamista se kä toiminnan aikana. Seurannassa ovat mm. pohjaveden pin nan kor keus ja laatu vedenottokaivoista, havaintoputkista (n. 25 kpl) ja yk si tyis kai vois ta, pohjavesipurkaumat Riihiahon lähteikköalueelta, pintaveden laa tu ja pinnan korkeus Vuohijärven pintavesipumppaamolta sekä kas vil li suus muu tok set Hunkerinromppujen suppasuolla ja Riihiahon läh teik kö alu eel la. Lisäksi pohja- ja pintaveden isotooppikoostumuksen seurannalla voi daan määrittää rantaimeytyvän veden määrää ja sen kulkeutumista. Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin Kouvolan Vesi Oy ja Kymenlaakson Vesi oy ovat suunnitelleet poh ja ve den ottoa Selänpään pohjavesialueelta (Hunkerinromput ja Ha lisen rom put) ja hankkeesta on tehty YVA-menettely 2015. Kouvolan Vesi Oy omistaa Vuohijärven vedenottamon, josta on lupa ot taa pohjavettä 2000 m3/d. Kouvolan Vesi on lisäksi v. 2016 hakenut lu paa ottaa 3000 m3/d pohjavettä pisteeseen 114 suunnitellusta uudesta kai vosta. Kymenlaakson Vesi Oy on puolestaan v. 2015 hakenut lupaa poh je veden ot ta mon rakentamiselle ja pohjaveden ottamiselle Ha lisen romp pu jen alueelta 3000 m3/d, Hunkerinromppujen alueelta (pisteestä 115) 2000 m3/d ja Selänpään eteläosasta 1000 m3/d. Lupahakemukset ovat aluehallintovirastossa käsittelyssä ja ovat toisensa poissulkevat. Mikäli Hunkerinrompuilla toteutetaan Kymenlaakson Vesi Oy:n suun nit te lemaa pohjavedenottoa, alueella ei voida imeyttää raakavettä te ko poh ja vedek si ja mikäli alueella on kaksi toimijaa, näiden vedenotto vai kut tai si toisiinsa siten, että mahdollisten haitallisten vaikutusten yk si löin ti olisi hankalaa. Kouvolan Vesi Oy on katsonut, että sillä on en si si jai nen oikeus käyttää Hunkerinromppujen alueen pohjavesivarantoja ta lous ve te nä, koska sillä on jo olemassa alueella pohjavedenottamo ja tar koi tuk se na on kehittää toimintaa edelleen. Tällä hetkellä tekniset val miu det ovat 4000-5000 m3/d pohjaveden ottoon. Selostuksessa on li säk si todettu, että Kouvolan Vesi Oy ottaa alueelta vettä paikallisena toi mi ja na ja ensisijaisesti yhteiskunnan tarpeisiin, kun taas Ky men laak son Vesi Oy:n toimittamasta vedestä suurin osa menisi Kouvolan kau pun gin
ulkopuoliseen käyttöön ja siitä lisäksi merkittävä osa teol li suu den käyttöön. Pohjavesien suojelusuunnitelmassa 2014 on esitetty, että Selänpään Hunke rin romp pu jen alue soveltuu tekopohjaveden muodostamiseen, ei kä YVA-selostuksessa hankkeen siten arvioida olevan pohjavesien suo je lusuun ni tel man vastainen. Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden ve sien hoi toalu een toimenpideohjelmassa on esitetty Selänpään poh ja ve si alu eel le suoja-alueen perustamista, mikäli vedenotto alueella käyn nis tyy. Esitys lausunnoksi: Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että Se länpään tekopohjavesihankkeen YVA-selostus on laadittu kattavasti ja sii nä on arvioitu perusteellisesti ja riittävästi eri vaikutuksia esitetyille han ke vaihto eh doil le. Vaihtoehtojen ja vaikutusten vertailu on tehty sel keäs ti. Lautakunta katsoo, että tekopohjavesihanke voidaan toteuttaa jo ko vaihtoehdon 1 tai enintään vaihtoehdon 2 mukaisena, jossa te ko poh ja veden otto/imeytys on enimmillään 8000 m3/d. Vaihtoehdon 3 ei mer kit tä vien haitallisten vaikutusten johdosta katsota olevan to teu tus kel poi nen, koska siinä tekopohjaveden imeytyksestä aiheutuu läheiseen Na tu ra-alu eel la sijaitsevaan Hunkerinromppujen suppasuohon poh ja ve den pinnan nousua siten, että sen kasvillisuus ja luonne muuttuisi mer kit tä väs ti. Vaihtoehto 0 ei myöskään ole kannatettava pohjaveden pin nan alenemisen, yksityiskaivoille aiheutuvan haitan ja rantaimeytymisen joh dos ta. Erityisen tärkeää hanketta mahdollisesti toteutettaessa on huolehtia te hokkaas ta seurannasta mm. pestisidien suhteen, jotta pohjaveden laatu säi lyte tään hyvänä. Pohjaveden laadun turvaamiseksi on huolehdittava myös riittävästä valvonnasta ilkivallan ehkäisemiseksi. Hankkeen to teu tues sa Vuohijärven kylän yksityiskaivojen vesitilanteeseen tulee kiin nit tää huomiota ja tarvittaessa asukkaiden vedensaanti on turvattava kai kin mahdollisin keinoin. Muilta osin hankkeen vaikutukset alueen maaperään, liikenteeseen, maankäyt töön, maisemakuvaan, virkistyskäyttöön, asukkaiden elin oloi hin ja terveyteen sekä kasvillisuuteen ja eläimistöön jäävät sillä tavoin vä häi sik si, ettei niillä voida katsoa olevan suurta merkitystä. Lausunto annetaan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisena. Lisätietoja: Ympäristösuunnittelija Marleena Naukkarinen, mar leena.naukkarinen(a)kouvola.fi, puh. 020 615 8048. Ympäristöjohtajan ehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa Kouvolan kau pun gin hal lituk sel le Kouvolan Vesi Oy:n Se län pään tekopohjavesilaitoksen ym pä ris tövai ku tus ten arviointiselostuksesta esi tyk sen mukaisen lau sun non. Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.
Pekka Reponen ilmoitti olevansa esteellinen asian käsittelyssä (yh tei sö jäävi) ja hän poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Kh 16.01.2017 13 Lyhennysote teknisen lautakunnan pöytäkirjasta 10.1.2017: "Teknisen lautakunnan lausunto: Yleistä: Riittävän ja hyvälaatuisen juomaveden sekä sen huoltovarmuuden huomioi va vesihuoltotoiminta on tärkeä yhdyskuntien ja niiden maankäytön kehit tä mi sen edellytyksistä ja kilpailukykytekijöistä. Juomaveden tuottamisessa on huomioitava luonnonympäristö ja vai ku tuspii ris sä asuvien ihmisten elinympäristö siten, että mahdolliset muu tok set ympäristössä ja ihmisten elinoloissa pystytään ensisijaisesti vält tä mään ja ehkäisemään tai vähintään minimoimaan. Haasteelliseksi te ko poh ja ve dentuo tan non tekee se, että usein pohjavesialueet ovat myös luon non ym pä ristöl tään arvokkaita alueita. Näin on asiantila myös Se län pääs sä ja Vuohijärven Hunkerinromppujen alueella. Selänpään alueella on YVA-selostuksen mukaan riittävästi luon non ve si vesi va ro ja tai tekopohjavedentuotantomahdollisuuksia korvaamaan Kuu sankos kel la Kymijoen vettä käyttävä pintavesilaitoksen tuotanto. Te ko poh ja vesi hank keen myötä myös parannettaisiin vesihuollon huol to var muut ta ja voitaisiin nostaa vesiputkiston paineita Valkealan ja Se län pään välisellä alueella. Hankkeen tavoitteita voidaan pitää kan na tet ta vi na. Maankäyttö: YVA-selostuksessa on arvioitu vaikutuksia kohdealueen läheiseen maankäyt töön ja yhdyskuntarakenteeseen. Selostuksen mukaan lä him mät asuinrakennukset sijoittuvat joidenkin satojen metrien etäisyydelle suun nitel lus ta imeytysalueesta. Hanke sijoittuu vaikutustensa osalta liki ko ko naan maa- ja metsätalousalueelle, jolla on virkistys- ja luon to ar vo ja. Vuohijärven rantaan suunniteltu pintavesipumppaamo sijoittuu ase ma kaavas sa rautatieliikenteelle varatulle alueelle (LR). Valtio on luopunut ky seisen alueen omistuksesta ja myynyt sen yksityishenkilölle osana laa jem paa rakennettua ympäristöä. Valtio on katsonut voivansa luopua ky sei ses tä alueesta, joten ko. alueella ole enää merkitystä kaavassa tar koi te tus sa käyttötarkoituksessa (LR). Pumppaamon rakentamisasia on syytä ratkaista asemakaavan muutoksella tai se voidaan sopia suo raan yksityisen maanomistajan kanssa rasiteasiana. Vuohijärven kylä ei voimassa olevien kaavojen tai arvioitavissa olevan tu levan kehityksen perusteella laajene mahdollisen ve den tuo tan to alu een suuntaan. Hankkeen tai sen tavoitteiden kanssa ristiriitaisia maan käyt töhank kei ta ei ole vireillä tai tiedossa. Kaupungin näkökulmasta katsottuna Selänpään harjualueen säi lyt tä mi nen rakentamattomana ja sitä kautta myös ve si va ro jen/ve denot to mah dol li suuksi en turvaaminen myös jatkossa on yksi alueen maankäytön en si si jai sis ta
tavoitteista. Maisema, kulttuuriperintö ja virkistys: Maisemaan ja kulttuuriperintöön vaikutuksia on arvioitu aiheutuvan rakentamisesta ja käytön aikaisesta suojauksesta (aitaaminen). Hunkerinromppujen alue on luonnonympäristöltään ja suppamaastona maise mal taan omaleimaista aluetta. Alue kuuluu osittain maa kun ta kaa vas sa harjujensuojeluohjelma-alueeksi merkitylle alueelle. Romppujen alu een arvo muodostuu harjumuodostelmista ja liki luonnontilaisesta ym pä ris tös tä, johon nyt lausunnolla olevalla hankkeella olisi jonkin ver ran kielteisiä vaikutuksia. Kyseinen asia on huomioitu myös YVA-se los tuk ses sa, jossa on kiinnitetty huomiota rakentamisen ja käytön ai kais ten haitallisten vaikutusten minimointiin. Virkistyksen ja kauneusarvojen näkökulmasta maisemavaikutukset tu lee huomioida imeytysaltaiden rakenteiden suunnittelussa siten, että tei den, altaiden ja rakenteiden toteuttamisen ja mahdollisen aitaamisen es te- ja visuaaliset vaikutukset maastossa minimoidaan. Luonnonkauniiseen kangasmetsään ja suppamaastoon luontaisesti huonos ti sopivien metalliaitojen rakentamista tulisi välttää ja vält tä mät tö mien rakenteiden väritys ja yleisilme tulee sovittaa mahdollisimman hy vin kangasmetsämaastoon sopivaksi. Maisemoinnissa tulee käyttää alueelle luonteenomaista kasvistoa ja ra kenteis sa puuta tms. yleisilmettä pehmentäviä luonnonmateriaaleja. Selostuksessa on kerrottu allasalueiden aitaamisesta, mutta se los tuk sen kuvituksena olevassa esimerkissä (arviointiselostus s.73) aitaa ei ole. Myös Hunkerinromppujen alueella altaiden aitaamista tulisi välttää, jot ta alueelle luonteenomainen luonnontilainen kangasmaastoinen har ju ym pä ris tö säilyisi mahdollisimman alkuperäisen kaltaisessa muo dos saan. Rakenteet eivät saisi haitata alueen käyttämistä jo ka mie hen oi keuk siin perustuvaan virkistykseen. Erityisesti suunnitellut imeytysaltaat nro:t 1 ja 2 sekä niille johtava kulku-ura sijoittuvat virkistyskäytön ja luon to ar vo jen kannalta arvokkaalle alueelle. Liikenne: Liikennevaikutuksia on arvioitu syntyvän lähinnä rakentamisen aikaan ja ne voidaan minimoida hyvällä rakentamisen suunnittelulla ja käyt tä mäl lä olemassa olevia kulku-uria. Liikenteen osalta vaikutukset jäänevät ko ko naisuu des saan hyvin vähäisiksi. Ihmisten elinolot: Selostuksen mukaan ihmisten elinolojen kannalta hankkeella ei ole hai tal lisia tai hallitsemattomia vaikutuksia. Suunniteltuun ottoalueeseen ra joit tuvan asutuksen olevien kaivojen tai hyötypuutarhojen ve si olo suh tei siin kohdistuvia haitallisia muutoksia tulisi välttää. Luonto: Mikäli vettä tuotettaisiin merkittäviä määriä (VE3-15000m3/d), olisi siitä YVA-se los tuk sen mukaan haitallisia vaikutuksia alueen pohjaveden pin nan
tasolle, pintavesille, luonnonympäristölle ja suojeluohjelmille (Na tu ra). Pienemmillä vedentuotantomäärillä luontoon kohdistuvat vai ku tuk set ovat vähäisempiä. Haitalliset vaikutukset ilmenisivät kohonneena ve den pin ta na alueella olevan suppasuon muuttuessa lammeksi. Em. syis tä johtuen mahdollisessa tekopohjavedentuotannossa on syytä pi täy tyä reilusti alle 15000 m3/d tuotantomäärissä. Hankkeeseen liit ty väs sä Natura-arvioinnissa vaihtoehto 3 on arvioitu erittäin haitalliseksi. Luon nonym pä ris töön ja ympäristönsuojeluun liittyviin kysymyksiin lau suu rakennusja ympäristölautakunta. Lausunnon yhteenveto: Ympäristövaikutusten arviointiselostus on teknisen lautakunnan nä kö kulmas ta katsottuna riittävän kattava. YVA-selostuksessa on haarukoitu ja arvioitu vaihtoehtoisten vedenottovaihtoehtojen vaikutuksia varsin mo nipuo li ses ti ja seikkaperäisesti. Selostuksessa on päätöksenteon poh jak si tuotu esille vedenhankinnan tavoitteet, eri vaihtoehdot ja niiden ar vioi dut vaikutukset sekä toimenpiteet, joilla haitalliset vaikutukset on mah dol lis ta ehkäistä. Hanke on hyvin perusteltu ja alueelta voidaan YVA-sel vi tys ten tulosten valossa ottaa tekopohjavettä n. 8000 m3/d ai heut ta mat ta erityisiä haittaa alueen ihmisille tai luonnonolosuhteille. Mikäli alueella tulevaisuudessa päätetään tuottaa tekopohjavettä, tulee erityi ses ti alueen rakentamisen ja käytön suunnittelussa kiinnittää huo mio ta alueen virkistysarvojen ja Hunkerinromppujen ympäristön har ju muo dos telmien kauneusarvojen säilymiseen. Ihmisten liikkumiselle ei tu le asettaa haitallisia esteitä ja harjumaasto tulee pyrkiä pitämään mah dol li sim man luonnontilaisena. Mahdolliset rakenteet ja rakennukset tu lee sovittaa ympäristöön ja aitaamista tule välttää. Hanketta koskeva materiaali, mm. arviointiselostus, natura-arviointi ja kuulu tus on nähtävillä osoitteessa: http://www.ymparisto.fi/fi-fi/asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arvioint i/ymparistovaikutusten_arviointi/yvahankkeet/selanpaan_tekopohjavesiha nke_kouvola/selanpaan_tekopohjavesihanke_kouvola%2836275%29 Lisätietoja: yleiskaavapäällikkö Marko Luukkonen, p. 02061 57169, marko.luukkonen(a)kouvola.fi Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta antaa kaupunginhallitukselle Selänpään tekopohjavesihankkeen YVA-menettelyn ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta esittelytekstin mukaisen lausunnon. Teknisen lautakunnan päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin." Terveysjohtaja Kari Kristerin lausunto 5.1.2017:
"Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) pyy tää Kou vo lan kaupunkia antamaan lausuntonsa Kouvolan Vesi Oy:n Se länpään tekopohjavesihankkeen ympäristövaikutusten ar vioin ti se los tuk ses ta sekä hankkimaan asiassa sosiaali- ja terveysasioista vas taa van lau ta kunnan lausunnon. Hankkeessa tekopohjavettä muodostetaan imeyttämällä raakavettä har jumuo dos tu maan Hunkerinromppujen alueelle rakennettavien imey tys al taiden avulla. Raakavesi otetaan Vuohijärven pin ta ve si pump paa mos ta, josta rakennetaan siirtolinja imeytysalueelle. Arviointiselostuksessa on esitetty tiedot hankkeesta, sen tarkoituksesta, maan käyt tö tar pees ta sekä toteuttamisvaihtoehdoista. Ar vioin ti oh jel mas sa on myös tiedot hankkeen toteuttamisen edellyttämistä suunnitelmista ja luvuista sekä arvio hankkeen suunnitteluaikataulusta. YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot: VE1: Vedenotto 5000 m3/d ja imeytys 5000 m3/d VE2: Vedenotto 8000 m3/d ja imeytys 8000 m3/d VE3: Vedenotto 15 000 m3/d ja imeytys 15 000 m3/d VE0: Hankkeen toteuttamatta jättäminen. Luonnollinen pohjaveden hyö-dyn tä mi nen. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on luettavissa osoitteessa www.ymparisto.fi/selanpaanpohjavesihankeyva Kaikki pohjavedenottovaihtoehdot parantavat vesihuollon toi min ta var muutta, mikä on tärkeä myönteinen muutos nykytilaan. Kaikilla vaih to eh doil la on lieviä rakentamisen aikaisia lyhytaikaisia haitallisia vai ku tuk sia liikenteen, ilmanlaadun ja viihtyisyyden sekä alueen virkistyskäytön suh teen. Ihmisen terveyteen suoraan tai välillisesti kohdistuvia mer kit tä viä haitallisia vaikutuksia ei hankkeella odoteta olevan. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on laadittu asianmukaisesti, se perus tuu riittäviin selvityksiin ja siinä on kuvattu eri vaihtoehtojen vai ku tuk set. Terveysjohtajalla ei ole ole huomautettavaa Selänpään te ko poh ja ve si hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen." Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus antaa Selänpään tekopohjavesihankkeen ym pä ris tö vaiku tus ten arviointiohjelmasta rakennus- ja ympäristölautakunnan, tek ni sen lautakunnan ja terveysjohtajan ehdotusten mukaisen lausunnon. Kaupunginhallituksen päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Marjo Lakka ja Kimmo Jokiranta (Kouvolan Vesi Oy:n hallituksen jäsenet) poistuivat esteellisinä kokoushuoneesta asian käsittelyn ajaksi.