Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO STRATEGIA 2011-2013 OSAKO on jäsentensä hyvinvoinnista huolehtiva aktiivisen kansalaisuuden edistäjä ja arvostettu vaikuttaja sekä tunnustettu korkeakoulutuksen asiantuntija ja edelläkävijä." Hyväksytty edustajiston kokouksessa 21.02.2011 www.osakoweb.fi 1(15)
SISÄLLYS Lukijalle...3 1. OSAKOn lähtökohdat.4 2. Opiskelijakunta OSAKOn nykytila...5 2.1 OSAKO prosessiorganisaationa..5 2.2 SWOT-analyysi.6 2.2.1 Vahvuudet..6 2.2.2 Heikkoudet.7 2.2.3 Mahdollisuudet.7 2.2.4 Uhat..8 3. Strategiset valinnat vuosille 2011-2013.9 3.1 Missio..9 3.2 Visio..9 3.3 Arvot 9 3.4 Painopistealueet 9 3.4.1 Tunnustettu korkeakoulutuksen asiantuntija ja edelläkävijä..10 3.4.2 Jäsentensä hyvinvoinnista huolehtiva.10 3.4.3 Aktiivisen kansalaisuuden edistäjä...10 3.4.4 Arvostettu vaikuttaja..11 3.5 Strategian jalkauttaminen toimintaan...11 4. Strategiset mittarit.12 www.osakoweb.fi 2(15)
LUKIJALLE Strategian tarkoitus on suunnata eteenpäin, näyttää tienviitat, joita seuraamalla organisaatio saavuttaa perimmäiset tavoitteensa. Strategia on myös valintoja: tavoitteiden saavuttamiseksi käytettävät keinot täytyy valikoida tarkkaan, jotta ne sopivat yhteen ja ovat aidosti käyttökelpoisia. Tämän asiakirjantarkoituksena on tulevaisuuden visioinnin lisäksi perehdyttää lukija toimintaan. Oulun seudun ammattikorkeakoulun (OSAKO) strategia on järjestöstrategia, joka kuvaa organisaation tilaa, menestystekijöitä ja tulevaisuuden tavoitteita. Tässä strategiassa ei puhuta vain vaikuttamisen tavoitteista vaan myös vaikuttamisen mahdollistamisesta. Menneinä vuosina OSAKO on kehittynyt voimakkaasti opiskelijakuntakentän edelläkävijäksi. Hyväksi havaittujen mallien vakinaistuessa toimintatavoiksi, on tulevien hallitusten katsottava pitempiaikaiseen vaikuttamiseen ja taloudenkehittämiseen. Olkoon tämä strategia tulevaisuuden perusta, jolle rakentaa tulevaisuuden vahva ja nykyaikainen opiskelijayhteisö. Strategian jalkauttamisen osalta toimitaan niin, että strategian lisäksi on olemassa kehittämissuunnitelma, joka tuo tavoitteet ja tahtotilan operatiiviselle tasolle. Kehittämissuunnitelma toimii toimintasuunnitelman rinnalla hallituksen työkaluna strategian edistämiseksi. Strategian painopistealueet konkretisoituvat kehittämissuunnitelmassa, ja niitä tulee painottaa sen mukaisesti toiminta- ja taloussuunnitelmissa sekä operatiivisessa toiminnassa strategian voimassaoloaikana. OSAKOn strategian 2011 2013 on valmistellut vuosina 2009-2010 erityinen 11 henkinen strategiatyöryhmä. Strategiatyöryhmän muoto on kuitenkin matkan varrella vaihdellut ja vetäjä on välillä vaihtunut; vuonna 2009 puheenjohtajana toimi silloinen edustajiston puheenjohtaja Matias Ojalehto ja vuonna 2010 edustajiston puheenjohtaja Miikka-Aukusti Heiskanen. Strategialuonnoksen viimeisteli edustajiston puheenjohtaja Jari- Pekka Kanniainen vuoden 2011 johtoryhmässä edustajiston viimeistä käsittelyä varten. Strategiaprosessin aikana on pitkin matkaa kuultu luonnollisesti myös edustajistoa. Edustajisto on hyväksynyt strategian vuosille 2011-2013 kokouksessaan 21.2.2011. Lämmin kiitos kaikille valmisteluun osallistuneille! www.osakoweb.fi 3(15)
1 OSAKON LÄHTÖKOHDAT OSAKOn toiminta perustuu missioon eli elämäntehtävään. Sen perusta on määritelty ammattikorkeakoululaissa. Opiskelijakunnan toiminnan taustalla on myös muuta lainsäädäntöä sekä niihin pohjautuvat säännöt ja ohjesäännöt. Toiminta alkoi rekisteröitynä yhdistyksenä (Oulun seudun ammattikorkeakoulun Opiskelijat ry) 5.12.1997, ja lakisääteinen opiskelijakunta syntyi ammattikorkeakoululain muutoksen tullessa voimaan 1.8.2005. Perustamisen jälkeen OSAKOn jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti ja taloudelliset resurssit ovat laajentuneet. Myös toiminta on kehittynyt ja ammattimaistunut. Vuonna 2007 hallituksen varapuheenjohtajan toimi muutettiin täysipäiväiseksi, ja vuoden 2008 alussa opiskelijakunta otti käyttöönsä prosessiorganisaatiokäsikirjan hallituksen työkaluksi ja organisaation kuvaamiseen. Vuoden 2009 alusta koko hallitus on toiminut täysipäiväisenä ja hallituksen jäsenten palkkiota kasvatettiin. Sihteerien ja päätoimittajan toimet muutettiin määräaikaisista toistaiseksi voimassaoleviksi ja sitä kautta saadaan toimintaan pysyvyyttä. OSAKOn rooli opiskelijakuntakentällä ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitossa on pysynyt kehittyneenä, osaavana ja ammattimaisena. OSAKO toimii Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yhdyssiteenä ja ammattikorkeakouluyhteisön jäsenenä edistäen jäsentensä pyrkimyksiä korkeakoulussa ja yhteiskunnassa. Missio sisältää ajatuksen opiskelijan käytössä olevasta toimintafoorumista, joka toimii koko yhteiskunnan alueella. Lain määrittämät erityistehtävät ovat kiteytettävissä rooliin ammattikorkeakouluyhteisön jäsenenä. Opiskelijakunnan toimintaa ohjaavia asiakirjoja ovat ammattikorkeakoululaki, säännöt ja ohjesäännöt, strategia ja erilaiset poliittiset ja vaikuttamisohjelmat sekä suunnitelmat. Opiskelijakunta koostuu edustajistosta, vaalilautakunnasta ja hallituksesta. Opiskelijakunnassa toimii näiden lisäksi myös palkattua henkilökuntaa. www.osakoweb.fi 4(15)
2 OPISKELIJAKUNTA OSAKON NYKYTILA Nykytila-analyysi strategiaan on tehty pitkällä aikavälillä. Tuona kyseisenä aikana opiskelijakunnassa on ollut monia suuria muutoksia ja ne ovat osaltaan hankaloittaneet nykytilan hahmottamista. Toimintakenttä ja toiminnan tila voivat kuitenkin vaihdella strategian voimassaoloaikana huomattavasti. Strategiaa tarkastellessa ja toteutettaessa on otettava huomioon, että nykytila on vain lähtökohta strategialle, ja tilanne on voinut muuttua hyvinkin radikaalisti. OSAKOn toiminta on viime vuosien aikana jatkuvasti vakiintunut, resurssit ovat kasvaneet ja asema ammattikorkeakoulun kaikkien opiskelijoiden edustajana on vahvistunut. Erityisesti yhteistyö ammattikorkeakoulun keskushallinnon kanssa on kehittynyt tiiviiksi ja rakentavaksi. Opiskelijakunnan toiminnan laatua sekä toiminnan kehittämistä on viety viime vuosina huimasti eteenpäin. Tämä on tuonut osaltaan myös huomattavasti vastuuta laadukkaan toiminnan ylläpitämiseksi; perehdytyksiin ja sisäiseen kehittämiseen vaaditaan paljon resursseja sekä myös toimijoilta vaaditaan runsaasti sitoutuneisuutta ja motivaatiota kehittää itseään. Haasteita OSAKOn toiminnassa ovat muun muassa eri koulutusyksiköiden (erityisesti pienten) opiskelijoiden huomioiminen, toimijoiden vaihtuvuus ja sen asettamat perinteensiirtohaasteet, koulutusalajärjestötoiminnan aktiivisena pitäminen ja sen vaikutukset toimintaan eri koulutusyksiköissä sekä opiskelijaaktiivien rekrytoimisen ja sitouttamisen vaikeudet. Erityisenä haasteeksi tuleville vuosille ovat muodostuneet talouden sekä viestintäprosessin kehittäminen. Alla nykytilaa on kuvattu prosessiorganisaationa sekä SWOT nelikenttäanalyysin kautta. 2.1 OSAKO PROSESSIORGANISAATIONA Opiskelijakunta OSAKO otti vuoden 2008 alussa käyttöön prosessikäsikirjan, jonka avulla OSAKOn ydintehtävät ja -toiminnot on saatu kuvattua. Työkalumaisen prosessikäsikirjan lisäksi prosessiorganisaatio on saatettu voimakkaaksi osaksi sääntöjä; OSAKOn hallinto- ja johtosääntöihin on kirjattu selvästi vastuut prosessinomistajittain. Prosessikäsikirjan ja ohjesääntöjen mukaisesti OSAKOn toiminta jakaantuu kolmenlaisiin pääprosesseihin: ohjausprosesseihin, ydinprosesseihin ja mahdollistaviin prosesseihin. Ydinprosessit ovat koulutuksen kehittäminen, opiskeluhyvinvoinnin edistäminen opiskelijan edustaminen sekä opiskelija- ja järjestöpalvelut. Tarkemmin prosesseihin voi tutustua varsinaisen prosessikäsikirjan ja sääntöjen kautta. www.osakoweb.fi 5(15)
2.2 SWOT-ANALYYSI Taulukko 1. OSAKOn SWOT-analyysi VAHVUUDET - Ammattimaiset toimintatavat - Jatkuvuus ja perinteensiirto - Työhallitus - Hyvät suhteet Oamkiin ja SAMOKiin - Strateginen ajattelu - Osaavat työntekijät - Aktiivinen edustajisto - Opiskelijakunnan tilat - Edunvalvonta-, työ- ja toimintakulttuuri - Laadunvarmistusjärjestelmä - Opiskelijavetoisuus MAHDOLLISUUDET - Kaikkien opiskelijoiden yhteisö - Automaatiojäsenyys - Monivuotiset jäsenyydet - Prosessikäsikirjan jatkuva päivittäminen - Alueellinen yhteistyö - Tunnettuus asiantuntijana opiskelija-asioissa - Arvostettu ja haluttu järjestökouluttaja - Poliittisen vaikuttamisen taidon kehittyminen - Sponsorihankinnan tehostaminen - Pitkäjänteinen talous - Uudistunut opiskelijalehti - OSAKO-alumnit - Sosiaalinen media - Opiskelijakunnan tilojen monipuolisempi käyttö HEIKKOUDET - Toiminnan tunnettuus - Pitkän aikavälin taloudellisen suunnittelun mahdollisuuksien puuttuminen - Tiedonkulku sidosryhmien ja välillä heikkoa - Kunnallinen vaikuttaminen - Heikko opiskelijoiden aktiivisuus - Merkittävien opiskelijaetujen ja palveluiden puute - Opetustason henkilöstön suhtautuminen opiskelijajärjestötoimintaan - Heikko erityisryhmien tarpeiden huomioiminen - Ilmoitus- ja sponsorimyynti - OSAKO-alumnien käytön vähyys - Valtava tarve opiskelija-aktiiveista UHAT - Opiskelijoiden ja opiskelijaliikkeen passivoituminen - Oamkin rahoituksen väheneminen - Jäsenrekrytoinnin epäonnistuminen - Perinteensiirto ei toimi - Lukukausimaksut - Palveluiden heikentyminen - Toimielinten eriytyminen - Aseman heikentyminen valtakunnallisella kentällä - Toimijoiden jaksaminen - Ehdokasmäärien väheneminen edustajistovaaleissa 2.2.1 Vahvuudet Opiskelijakunnan vahvuutena ovat ammattimaiset toimintatavat, johon oleellisena liittyy käytössä oleva laadunvarmistusjärjestelmä sekä täysipäiväinen työhallitus. Prosessikäsikirjan käyttöönoton myötä jatkuvuus sekä perinteensiirto ovat parantuneet, kun toiminta on kuvattu selkeämmin ja vastuut kirkastettu. Usean vuoden aikana ja Oamkin suhteita on parannettu ja varsinkin ylemmän hallinnon tasolla olemme saavuttaneet tason, jossa toiminta nähdään tärkeänä ja osallistumisemme on toivottua ja tervetullutta. Myös pitkäaikainen vaikuttamistyö ja voimakas osallistuminen liiton, SAMOKin, toimintaan sekä kehittämiseen on ylläpitänyt OSAKOn arvostusta ja mainetta niin SAMOKin toimistolla, kuin myös koko kentällä. www.osakoweb.fi 6(15)
Opiskelijakunnan vaalissa on ehdokkaiden määrä pysynyt verrattain hyvänä usean vuoden ajan, vaikkakin vuosina 2009 ja 2010 laskua on ollut nähtävissä. Opiskelijakunnan toiminnassa yksi lähtökohta on strategia, jonka pohjalta kirjoitetaan kehittämissuunnitelma sekä vuosittaiset toimintasuunnitelmat. Työntekijät ovat kouluttautuneet vahvistaakseen omia osaamisalueita ja työtehtäviä on jaettu myös osaksi ajatellen henkilöiden vahvuuksia. Edustajiston jäsenten osallistuminen kokouksiin on aktiivista ja uusien sekä kokeneimpien edustajien hyvä suhde edustajistossa tuo jatkuvuutta sekä luo hyviä keskusteluja kokouksissa. Vuoden 2010 pääsihteerin vaihdoksen ja toimiston muuton jälkeen tilanne on stabilisoitunut. Opiskelijakunnan uudet tilat ovat huomattavasti edellisiä keskustassa sijainneita tiloja paremmat. Työntekijöille on saatu omat työhuoneet ja hallitus toimii omassa tilassaan. Opiskelijakunnalla on käytössään oma kokoushuone ja opiskelijaolohuone. Tämä on tuonut toimintaan uusia mahdollisuuksia, esim. erilaisten kerhojen toiminnan suhteen. 2.2.2 Heikkoudet Heikkouksina opiskelijakunnalla on edelleen heikko toiminnan tunnettuus niin opiskelijoiden, opetushenkilöstön kuin osaksi myös ulkoisten sidosryhmien osalta. Taloudellinen tilanne on kohtuullinen, mutta pitemmän aikavälin taloudelliseen suunnitteluun ei ole ollut mahdollisuuksia, koska toiminnan luonteen takia jäsenmäärän mukaan määräytyvä iso osa tuloista on vuosittain epävarmaa. Lisäksi riippuvaisuutemme Oamkin yleisavustuksesta sekä yhteistyö- ja rahoitussopimuksista, jotka neuvotellaan vuosittain, heikentävät useiden vuosien päähän kohdistuvaa suunnittelua. Jäsenrekrytoinnin tärkein työkalu on opiskelijaedut joita tarjoamme jäsenille. Tällä hetkellä OSAKOlta puuttuu oma merkittävä jäsenetu, jonka suurin osa opiskelijoista kokisi tarpeelliseksi. Opiskelijoista löytyy aktiivisia toimijoita mm. edustajistoon, mutta kokonaiskuvaa ajatellen opiskelijoiden aktiivisuus ei ole kovin vahvaa, joka näkyy esimerkiksi edustajistovaalin äänestysprosentissa sekä palautteenannossa ja jäsenaloitteiden määrässä. Toiminnassa on vielä kehittämistä erityisryhmien huomioon ottamisen osalta. Kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua toimintaan on yritetty parantaa ja heitä on kannustettu tulemaan toimintaan mukaan, mutta silti toiminta ja toimijat painottuvat liikaakin suomalaisiin tutkinto-opiskelijoihin. 2.2.3 Mahdollisuudet Taloudellisen suunnittelun parantamista edesauttavat liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen ja sponsorihankinnan tehostaminen. Lisäksi jäsenmäärään saataisiin huomattava parannus, mikä vaikuttaa oleellisesti talouteen, jos kaikki opiskelijat kokisivat omaksi yhteisökseen. Automaatiojäsenyys toisi taloudellista turvaa ja tehostaisi toimintaa. Uudistamalla opiskelijalehteä näkyvyys saadaan paremmaksi sekä toiminta paremmin tunnetuksi. Toiminnan kehittämisessä yksi suurimmista mahdollisuuksista on prosessiorganisaation loppuun kuvaaminen ja sen ajan tasalla pitäminen. Yhteistyöllä koulutusalajärjestöjen sekä muiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa lisätään toiminnan tunnettuutta, aktiivisten toimijoiden rekrytointia sekä saadaan poliittiseen vaikuttamistyöhön painoarvoa. Poliittisessa vaikuttamistyössä kehittymällä saadaan parempia kannanottoja, helpommin kontakteja päättäjiin ja sitä kautta paremmin ajettua opiskelijoiden asioita ja etua. Edellä mainitulla yhteistyöllä ja poliittisella vaikuttamisella lisäämme tunnettuutta asiantuntijana opiskelijoiden asioissa, mikä omalta www.osakoweb.fi 7(15)
osaltaan vahvistaa edunvalvontatyötä. Lisäksi yhteistyötä koulutusalajärjestöjen kanssa saadaan kehitettyä kouluttamalla heidän toimijoitaan. Mahdollisuutena opiskelijakunnalla on myös kehittää toimintaansa ja olla arvostettu ja haluttu kouluttaja järjestöasioissa. 2.2.4 Uhat Opiskelijakunnan uhkina nähdään koko opiskelijaliikkeen passivoituminen, joka veisi pohjan koko toiminnalta. Taloudellisina uhkina nähdään Oamkin rahoituksen äkillinen katoaminen, jäsenrekrytoinnin epäonnistuminen, mihin olennaisesti liittyy palveluiden heikentyminen, sekä ilmoitus- ja sponsorimyynnin epäonnistuminen. Toiminnallisina uhkina koetaan toimielinten eriytyminen eli pääasiassa hallituksen ja edustajiston yhteistyön ja yleisen ilmapiirin heikentyminen. Perinteensiirron epäonnistuminen lamaannuttaisi toimintaa; vuosien ajan kerrytettyä tieto-taitoa katoaisi. Kaikkien opiskelijoiden uhkana ovat lukukausimaksut, jotka missä muodossa tahansa heikentävät Suomen korkeakoulujärjestelmää sekä voivat johtaa opiskelijoiden epätasa-arvoiseen kohteluun. Lukukausimaksut nähtäisiin vaikuttavan negatiivisesti myös toimintaan. Uhkina opiskelijakunnassa nähdään myös toimijoiden väsyminen kesken hallituskauden; puoliksi vapaaehtoinen, täysipäiväinen opiskelijatoiminta vaatii paljon eikä siitä saatu palkkio ole häävin suuri. Viime vuosina on ollut nähtävissä laskevaa trendiä edustajistovaalien ehdokasmäärissä ja tämä näyttäytyy uhkana tunnettuudelle ja toiminnalle. Uhkana järjestötoiminnassa on aina toimijoiden suuri vaihtuvuus niin hallitukseen astuvien täysipäiväisten osalta kuin työntekijöidenkin. www.osakoweb.fi 8(15)
3 STRATEGISET VALINNAT VUOSILLE 2011 2013 OSAKOn strategiset valinnat ovat strategiatyöryhmän tuotosta. Missio uudistui edellisen strategian jälkeen pienin muutoksin, mutta visio luotiin kokonaan uusiksi. Opiskelijakunnan arvot tuotettiin työryhmässä kuvaamalla yleisesti opiskelijakuntaa ja sen toimintaa mahdollisimman monin eri tavoin. Lopputulos sisältää omaksumat ja hyväksymät olennaisimmat arvot. Painopistealueet vuosille 2011 2013 muodostuvat visiosta. 3.1 MISSIO OSAKO toimii opiskelijoiden yhdyssiteenä edistäen jäsentensä pyrkimyksiä korkeakoulussa ja yhteiskunnassa sekä kasvattaa opiskelijoita aktiiviseen kansalaisuuteen. 3.2 VISIO OSAKO on jäsentensä hyvinvoinnista huolehtiva aktiivisen kansalaisuuden edistäjä ja arvostettu vaikuttaja sekä tunnustettu korkeakoulutuksen asiantuntija ja edelläkävijä. 3.3 ARVOT Opiskelijavetoisessa toiminnassa korostuvat avoimuus, ammattimaisuus sekä rohkeus ajaa opiskelijoiden etua kaikilla vaikuttamisen tasoilla. Opiskelijakunta OSAKO edistää yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä omassa yhteisössään sekä yhteiskunnassa. 3.4 PAINOPISTEALUEET Vision saavuttaminen vaatii oikeita strategisia valintoja. OSAKOn täytyy tunnistaa menestystekijänsä ja tärkeimmät voimavaransa, ja pitää niistä huolta. Strategisten painopistealueiden valinta osoittaa, mitä opiskelijakunta pitää tärkeänä. OSAKO suuntaa erityishuomionsa ja resurssinsa valitsemiensa strategisten painopistealueiden kehittämiseen ja ylläpitämiseen. www.osakoweb.fi 9(15)
3.4.1 Tunnustettu korkeakoulutuksen asiantuntija ja edelläkävijä Opiskelijakunta OSAKOn mielestä koulutusohjelmatiimit ovat luonnollinen osa koulutuksen kehittämistä. Tiimien tulee olla aito opiskelijoiden vaikutuskanava. Takaamalla toimivan perinteensiirron opiskelijakunta turvaa oman asiantuntijuutensa ja järjestön edelleen kehittämisen. Työhallitusten onnistuminen perinteensiirrossa on ensiarvoisen tärkeää. Opiskelijakunta haluaa olla edelläkävijä, minkä vuoksi se soveltaa kaikessa toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita. OSAKOn tavoite on olla taloudellisesti riippumaton ja vakavarainen opiskelijakunta, minkä mahdollistaisi muun muassa automaatiojäsenyys. OSAKO on opiskelijavetoinen opiskelijakunta, jossa ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu edustajisto. Sen valitsema ja ohjeistama hallitus toteuttaa niin strategiaa, kehittämissuunnitelmaa kuin toimintasuunnitelmaa omalla toimikaudellaan. 1. Toimiva perinteensiirto 2. Taloudellinen riippumattomuus ja vakavaraisuus 3. Strategian toteuttaminen 3.4.2 Jäsentensä hyvinvoinnista huolehtiva Opiskelijakunta OSAKO panostaa opiskelijoiden hyvinvointiin edistämällä monimuotoista ja arvoista opiskelijakulttuuria. Opiskelijoilta kerättävä palaute huomioidaan ja se toimii pohjana tapahtumien, etujen ja opiskelijakulttuurin luomiselle. Opiskelijakunta kannustaa ja tukee jäseniään rakentamaan tasapainoisen ja elämyksellisen opiskeluajan. Opiskelijoiden, ammattikorkeakoulun ja kunnallisten palveluiden välisiin epätasaarvoistaviin rakenteisiin opiskelijakunta puuttuu jäsentensä edunvalvojana. 1. Monimuotoisen ja arvoisen opiskelijakulttuurin edistäminen 2. Epätasa-arvoistaviin rakenteisiin puuttuminen 3.4.3 Aktiivisen kansalaisuuden edistäjä OSAKO tekee tiivistä yhteistyötä koulutusalajärjestöjen kanssa luoden tunnettavuutta toiminnalleen ja ehkäisten opiskelijoidensa passivoitumista. Hyvällä yhteistyöllä tuetaan toimijoiden jaksamista sekä osaamista. OSAKO kouluttaa aktiiveja järjestötoimintaan ja kannustaa jäseniään aktiiviseen vaikuttamiseen ja kriittiseen ajatteluun. Opiskelijakunta OSAKO näkee opiskelijoiden edustamisen kaikissa opiskelijoita koskevissa toimielimissä välttämättömäksi. Opiskelijoiden edustaminen on iso ja merkittävä osa ammatillista kasvua ja pätevöitymistä työelämää varten. 1. Tiivis yhteistyö koulutusalajärjestöjen kanssa 2. Opiskelija-aktiivien kouluttaminen ja kannustaminen vaikuttamiseen ja kriittiseen ajatteluun www.osakoweb.fi 10(15)
3.4.4 Arvostettu vaikuttaja Opiskelijakunta on aktiivinen ja luotettava viestijä, joka tavoittaa opiskelijat ja on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. OSAKO on helposti lähestyttävä korkeakouluopiskelijan puolestapuhuja ympäröivässä yhteiskunnassa. Opiskelijakunnan työhallitus varmistaa tehokkaan ja laadukkaan vaikuttamisen jatkuvuuden, sekä takaa resurssit toiminnan kehittämiselle. Rohkealla toiminnallaan opiskelijakunta on arvostettu vaikuttaja sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. 1. Aktiivinen ja luotettava viestijä 2. Vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa 3. Helposti lähestyttävä 4. Työhallitus 3.5 Strategian jalkauttaminen toimintaan Tavoitteiden saavuttamiseksi käytettävät keinot kirjataan vuosittain toimintasuunnitelmaan, jonka rinnalla strategian jalkauttamisen työkaluna toimii kehittämissuunnitelma. Strategisten painopistealueiden mittarit esitetään alla. Mittarit ja SWOT-taulukko tarkistetaan vuosittain, mittaritaulukko liitetään toimintakertomukseen. Strategisten mittareiden lisäksi OSAKO saa vuosittain tietoa opiskelijoiden kokemuksista toiminnasta Oamkin opiskelijapalautekyselyn avulla. www.osakoweb.fi 11(15)
4 STRATEGISET MITTARIT MITTARI 2010 2011 2012 2013 LÄHDE (tarvittaessa) Tapahtumien tuotto 13 300 euroa Palautekulttuurin Aiemman hankitun Tapahtumatuottoja Tilinpäätös 11 850 euron kehittäminen. osaamisen kehittäminen, hyvinvointia edistävistä tavoitteesta. (13 300 Tapahtumakohtaisen tapahtumien laadun tapahtumista. eurosta n. 3000 euroa sponsorimyynnin parantaminen. tapahtumakohtaisia kehittäminen. Tapahtumatoimikuntien sponsorirahoja, loput hyödyntäminen. lipputuloja) Tavoitteena 13 300 euroa tuottoa, joista 4700 euroa sponsorituloja, Toiminnan tuoton tavoite asetetaan 14 000 euroon. Kehitetyn toiminnan vakiinnuttaminen. Toiminnan tuoton tavoite asetetaan 15 500 euroon. KUVAUS tapahtumista saatavia tuloja huomioon ottaen tapahtumien määrän, budjetoinnin ja tapahtumista kerättyä palautetta. Tulevien vuosien keskeinen tavoite on kasvattaa tapahtumista saatavia tuloja. Opiskelijatuutoreiden määrä / aloittava ryhmä Ei ole seurattu. Parannetaan rekrytointia opiskelijatuutoreiksi koulutusohjelmissa, joista puuttunut oma tuutori. Kerätään palautetta toiminnan kehittämiseksi. Jokaisella ryhmällä vähintään yksi (1) oman koulutusohjelman opiskelijatuutori. Kohdennetaan rekrytoimista kattamaan myös suuntautumisvaihtoehdot. Kehitetään kvtuutoreiden toimintaa kattavammaksi ja tarkoituksenmukaisesti toimivaksi. Callidustuutoroinnista saadun kokemuksen pohjalta callidustuutoroinnin kehittäminen kattavammaksi. Koulutussihteeri opiskelijatuutoreiden määrää aloittavaa ryhmää kohden. palautetta tuutoritoiminnasta. Koulutusohjelmatiimiläiste n määrä / koulutusohjelma Opiskelijaedustus 31 koulutusohjelmassa, eli suurimmassa osassa. Kaikissa koulutusohjelmatiimeissä opiskelijaedustus, eli vähintään yksi (1) opiskelijaedustaja koulutusohjelmatiimiä kohti. Koulutusohjelmatiimien toiminnan merkitys tiimeille ja edustajille selvä. Vaikutetaan koulutusohjelmatiimien toiminnan tarkoituksenmukaisuutee n. Jokaisessa koulutusohjelmatiimissä vähintään kolme (3) opiskelijaedustajaa. Mahdollisimman kattava opiskelijaedustus koulutusohjelmatiimeissä huomioon ottaen vuosikurssit, suuntautumisvaihtoehdot tai muut mahdolliset tekijät. Jokaisessa koulutusohjelmatiimissä opiskelijaedustuksena vähintään kolme (3) varsinaista sekä kolme (3) varajäsentä. Koulutuksen kehittämisestä vastaava HJ. Henkilökunnan Intra koulutusohjelmatiimien opiskelijaedustusta koulutusohjelmittain. Mahdollisimman kattava opiskelijaedustus koulutusohjelmatiimeissä. Toiminta tarkoituksenmukaista. Järjestökoulutukseen osallistuminen (osallistujat / krt) Järjestökoulutukset järjestettiin neljässä osassa: Kaksi keväällä ja kaksi syksyllä. Osallistujamäärät olivat seuraavanlaiset. 6.2.2010, 20 osallistujaa 15.4.2010, 14 osallistujaa 21.9.2010, 8 osallistujaa 18.11.2010, Tiedetään mitä järjestökoulutukselta halutaan. Tähdätään koulutuksen tarkoituksenmukaistamis een. Parannetaan rekrytoimista kasvattaen osallistujamääriä. Tavoitteena vuoden osallistujamääräksi 70 osallistujaa. Vakiinnutetaan järjestökoulutukset olennaiseksi osaksi ammatillista kasvua ja koulutusalajärjestöissä toimimista. Tavoitteena, että uusista KAJ- toimijoista 100% osallistuisi vähintään kolmeen (3) järjestökoulutukseen. Tavoitellaan mahdollisimman kattavaa osallistumista sidosryhmiltä. Uusille järjestötoimijoille Oamkissa järjestökoulutus on selkeä valinta järjestöosaamisen kehittämiseksi ja ammatillisen pätevyyden lisäämiseksi. Tavoitteena, että uusista KAJ- toimijoista 100% Koulutussihteeri Osallistujapalaute osallistujamääriä, laatua ja palautetta. Kehitetään sidosryhmien osallistujien kattavuutta. www.osakoweb.fi 12(15)
9 osallistujaa. Kokonaisuudessaan siis 51 osallistujaa vuoden aikana. Jäsenprosentti Lukuvuoden 2009-2010 lopulla jäseniä oli 60% läsnä olevista opiskelijoista. Vuoden 2010 lopulla jäseniä oli 53% läsnä olevista opiskelijoista. Eron selittää osin, että keväällä läsnä olevia opiskelijoita oli selvästi vähemmän. Kasvatetaan jäsenprosentti yli 60%:iin lukuvuoden 2010-2011 loppuun mennessä. Tuetaan yhdistysten toimintaa ja jäsenrekrytoimista. Panostetaan jäsenrekrytointia erityisesti yksiköihin joissa matala jäsenprosentti. Kasvatetaan jäsenprosenttia Kasvatetaan jäsenprosentti yli 62%:iin lukuvuoden 2011-2012 loppuun mennessä. osallistuisi vähintään kolmeen (3) järjestökoulutukseen. Tavoitteena, että kaikista KAJ toimijoista n.80% osallistuisi vähintään kolmeen (3) järjestökoulutukseen. Verrattavasti Suomen opiskelijakuntakentän korkein jäsenprosentti. OSAKOn jäsenyys on luonteva osa opiskelua. Kasvatetaan jäsenprosentti yli 64%:iin lukuvuoden 2012-2013 loppuun mennessä. Toimintakertomus ja kasvatetaan jäsenprosenttia kalenterivuosittain ja lukuvuosittain. Jäsenmäärä Lukuvuoden 2009-2010 lopulla opiskelijakunnalla oli 3929 jäsentä. Vuoden 2010 lopulla opiskelijakunnalla oli 3561 jäsentä. Syksyn rekrytoinnissa hävittiin hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Tehostetaan syksyn rekrytoimista tavoitteena jäsenmäärän kasvattaminen edelliseen vuoteen verraten. Kasvatetaan jäsenmäärä yli 4000 lukuvuoden 2010-2011 loppuun mennessä. Yksi ääni enemmän SAMOKin liittokokouksessa, eli lukuvuoden 2011-2012 jäsenmäärän keskiarvo on 4000 jäsentä. Kasvatetaan jäsenmäärää selvästi yli 4000:n. Jäsenmäärä pysyy molempien lukukausien lopuilla yli 4000 jäsenen. Koulutusalajärjestöt osallistuvat aktiivisesti jäsenrekrytoimiseen ja näkevät sen mielekkäänä. Toimintakertomus jäsenmäärää kalenterivuosittain ja lukuvuosittain. Oletuksena Oamkin opiskelijamäärän kasvu. Edustajiston kokousten läsnäoloprosentti Vuoden 2010 edustajiston kokousten läsnäoloprosentti oli 70 %. Kevään kuudesta kokouksesta prosentti oli 73% ja syksyn kahdesta kokouksesta 60%. Yli 70% Edustajiston kokous on poikkeuksetta päätösvaltainen. Ohjausryhmän toimintaa sekä ryhmäpalavereita kehitetään. 80% Edustajisto on poikkeuksetta päätösvaltainen. Edustajistoryhmien puheenjohtajat toimivat aktiivisesti ja ryhmäpalaverit pidetään ennen jokaista kokousta. 80% Edustajisto on poikkeuksetta päätösvaltainen. Edustajistoryhmien puheenjohtajat toimivat aktiivisesti ja ryhmäpalaverit pidetään ennen jokaista kokousta. Kokousten pöytäkirjat, edustajiston puheenjohtajisto edustajien läsnäoloa edustajiston kokouksissa. ohjausryhmien kokoontumisten ja läsnä olevien määrää. Kokous oli jokainen kerta päätösvaltainen, mutta syksyllä molempien kokousten avaus siirtyi hieman päätösvallattomuuden vuoksi. Opiskelijakunnan operatiivisen toiminnan tulot Opiskelijakunnan operatiivisen toiminnan tulot olivat 171 000 euroa. Oamkin kanssa tehdyn yhteistyö- ja rahoitussopimuksen osuus oli 28,7% (49 000 euroa). Jäsentulojen osuus oli 53,3% (91 140 euroa). Oamkin yhteistyö- ja rahoitussopimuksesta saatavat tulot kasvavat edelliseen vuoteen nähden 5%. Jäsentulot kasvavat 3%. Tapahtumatuotoissa saavutetaan viime vuoden tulos. Ilmoitustuotoissa saavutetaan viime Oamkin yhteistyö- ja rahoitussopimuksesta saatavat tulot kasvavat edelliseen vuoteen nähden 10%. Jäsentulot kasvavat 3%. Tapahtumatuotot kasvavat 5%. Ilmoitustuotot kasvavat 3%. Oamkin yhteistyö- ja rahoitussopimuksesta saatavat tulot kasvavat edelliseen vuoteen nähden 5%. Jäsentulot kasvavat 5%. Tapahtumatuotot kasvavat 10%. Ilmoitustuotot kasvavat 3%. Tilinpäätös, Oamkin kanssa tehtävä yhteistyöja rahoitussopimus. operatiivisesta toiminnasta saatavien tulojen kehitystä sekä Oamkin kanssa tehtävän yhteistyöja rahoitussopimuksen osuutta kokonaistuloista Tavoitteena www.osakoweb.fi 13(15)
Tapahtumatuottojen osuus oli 7,8% (13 300 euroa). Ilmoitustuottojen osuus oli 8,9% (15 150 euroa). Loput tuloista muodostuivat ydintoimintoihin kuulumattomista projekteista, joita ei seuraavalla hallituskaudella ole. vuoden tulos. Toiminnan tuloissa saavutetaan viime vuoden tulos. Toiminnan tulot kasvavat 5,3%. Toiminnan tulot kasvavat 6,5%. Talousarvio ylijäämäinen Strategiakaudella 2011-2013 operatiivisen toiminnan tulot kasvaisivat yhteensä siis n. 12%. vakavarainen opiskelijakunta, jolla kykyä pitkäaikaiseen taloudelliseen suunnitteluun. Huomioidaan mahdolliset muutokset Oamkin yhteistyö- ja rahoitussopimuksen sisällössä. Edustajistovaalien äänestysprosentti Edustajistovaaliehdokkaid en määrä Edustajistovaaleissa äänesti 26,4% äänioikeutetuista, eli äänestysprosentti nousi 9 prosenttiyksikköä. Vuoden 2010 edustajistovaaleihin ilmoittautui 53 ehdokasta. Ehdokkaiden määrä on ollut muutamia vuosia laskussa, mutta vaalit kyettiin järjestämään. 30% Oamkissa opiskelevat tietävät edustajistovaalista. Panostetaan näkyvyyteen, kannustetaan äänestämään. Panostetaan siihen, että vaaliehdokkaiden määrä lähtee nousemaan edellisvuosien laskevan trendin sijaan. Tavoitteena edustajistovaaleihin ilmoittautuvien ehdokkaiden määrän kasvattaminen noin 65 ehdokkaaseen. 35% Edustajistovaali on näkyvä osa syksyn opiskelijaelämää. Ehdokkaat kannustavat jäseniä äänestämään. Edustajistossa toiminen nähdään tärkeänä ja kiinnostavana. Tavoitteena edustajistovaaleihin ilmoittautuvien ehdokkaiden määrän kasvattaminen yhä edelleen noin 75 ehdokkaaseen. 40% Opiskelijakunnan vaaleissa äänestetään aktiivisesti. Edustajistovaaleissa äänestämisen noustessa kiinnostus opiskelijakunnassa toimimista kohtaan kasvaa. Tavoitellaan edellisvuosiin nähden jatkuvaa trendiä yrittäen kasvattaa ilmoittautuvien ehdokkaiden määrää noin 85 ehdokkaaseen vaalien ja toiminnan kiinnostavuuden lisääntyessä. Zef Pääsihteeri, Vaalilautakunta, Zef vuosittain äänestäneiden määrää suhteessa äänivaltaisten määrään vaaliehdokkaiden määrää vuosittain. Vaikutetaan edustajistossa toimimisen kiinnostavuuteen. Kehityskeskustelut / työntekijä Pääsihteeri piti yhden (1) henkilökohtaisen kehityskeskustelun sekä kulttuurisihteerille että koulutussihteerille. puheenjohtaja piti yhden (1) henkilökohtaisen kehityskeskustelun pääsihteerille. Pääsihteeri pitää kaksi työntekijöille. pääsihteerille. Kehityskeskusteluissa ilmi tuleviin haasteisiin ja kehittämiskohtiin tartutaan. Pääsihteeri pitää kaksi työntekijöille. pääsihteerille. Kehityskeskusteluissa ilmi tulleisiin haasteisiin ja kehittämiskohtiin on tartuttu ja kehitystyötä jatketaan. Pääsihteeri pitää kaksi työntekijöille. pääsihteerille. Kehityskeskusteluissa aiemmin ilmi tulleet haasteet ja kehittämiskohdat ovat selvästi vähentyneet. Pääsihteeri työntekijöiden työkykyä sekä läpikäydään haasteita ja kehittämiskohtia. Kehityskeskustelut / hallituksen jäsen puheenjohtaja piti yhden (1) henkilökohtaisen kehityskeskustelun hallituksen jäsenille sekä hallituksen varapuheenjohtajalle. Prosessinomistajat pitävät hallituksen jäsenille kaksi (2) henkilökohtaista. hallituksen varapuheenjohtajalle. Prosessinomistajat pitävät hallituksen jäsenille kaksi (2) henkilökohtaista. hallituksen varapuheenjohtajalle. Prosessinomistajat pitävät hallituksen jäsenille kaksi (2) henkilökohtaista. hallituksen varapuheenjohtajalle. Edustajiston puheenjohtaja, puheenjohtaja, varapuheenjohtaj a hallituksen jäsenten työkykyä sekä läpikäydään haasteita ja kehittämiskohtia. www.osakoweb.fi 14(15)
Edustajiston (2) hallituksen puheenjohtajalle. Edustajiston (2) hallituksen puheenjohtajalle. Edustajiston (2) hallituksen puheenjohtajalle. Kehityskeskusteluissa ilmi tuleviin haasteisiin ja kehittämiskohtiin tartutaan. Kehityskeskusteluja pidetään lisää tarpeen mukaan. Kehityskeskusteluissa ilmi tulleisiin haasteisiin ja kehittämiskohtiin on tartuttu ja kehitystyötä jatketaan. Kehityskeskusteluja pidetään lisää tarpeen mukaan. Kehityskeskusteluissa aiemmin ilmi tulleet haasteet ja kehittämiskohdat ovat selvästi vähentyneet. Lehden omarahoitteisuus Keväällä tuotettiin nimetön järjestölehti. Syksylle suunnitteilla ollut järjestölehti peruttiin sen aikataulun epäonnistuttua. Tavoitteena syksyllä 2 kertaa ilmestyvä opiskelijalehti Osakolainen. Kehitetään ilmoitusmyyntiä ja luodaan lehden toimitusmalli. Tuotetaan 4 kertaa vuodessa ilmestyvä opiskelijalehti. Kehitetään ilmoitusmyyntiä ja rahoitusta. Tuotetaan 4 kertaa vuodessa ilmestyvä opiskelijalehti. Tarkastellaan lehden kannattavuutta, tavoitteena omarahoitteinen lehti. Tilinpäätös Tuotetaan opiskelijakunnalle sen tavoitteita ja toimintaa tukevaa järjestölehteä. Tavoitteena omarahoitteinen ja vakavarainen lehti. Mediaan läpimenneet kannanotot Ei seurattu. Näkyvyys vaihtelevaa. kannanottojen medianäkyvyyttä. Tavoitteena tarttua nopeasti opiskelijoita koskeviin aiheisiin ja epäkohtiin näkyvästi ja tunnustetusti. Tavoite saada kannanotot läpi ainakin kolmessa (3) eri mediassa. kannanottojen medianäkyvyyttä. Tavoitellaan näkyvyyttä suuremman levikin medioissa. Luodaan suhteita erilaisiin viestimiin. Tavoite saada kannanotot läpi ainakin neljässä (4) eri mediassa. Kannanotto läpi vähintään yhdessä (1) suuressa mediassa. kannanottojen medianäkyvyyttä. Asema vakiintuu vaikuttavana asiantuntijana. Tavoite saada kannanotot läpi ainakin viidessä (5) eri mediassa. Kannanotto läpi vähintään yhdessä (1) suuressa mediassa. Toimintakertomus yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttamista. Vuorovaikutus kunnallisten päättäjien kanssa Ei tapaamisia. Yksittäisiin kunnallispäättäjiin opiskeluterveydenhuolt oon liittyen netin ja puhelimen välityksellä. Luodaan vuorovaikutuskulttuuri. Tavoitteena kaksi (2) virallista tai epävirallista tapaamista. Kehitetään vuorovaikutuskulttuuria, tavoitteena luonteva keskusteluyhteys. Tavoitteena kolme (3) virallista tai epävirallista tapaamista. Oulun, Raahen ja Oulaisten kaupungit ovat opiskelijakunnalle tärkeitä yhteistyötahoja, joihin ollaan säännöllisesti yhteydessä. Tapaamisista on muodostunut perinne. Toimintakertomus Luodaan kontaktit sekä molemminpuolinen ja luonteva yhteistyösuhde kunnallisiin päättäjiin Oulussa, Raahessa ja Oulaisissa. Tavoitteena ainakin kaksi (2) virallista ja useita epävirallisia tapaamisia. Hyväksytyt esitykset SAMOKin liittokokouksessa Edustajisto lähetti hallituksen liittokokoukseen 28 esityksen siivittämänä. Esityksistä noin puolet meni läpi. Opiskelijakunta ottaa aktiivisesti kantaa liittokokouksessa sille merkittäviin esityksiin. Tarkastellaan pitkäjänteisen politiikan vaikuttavuutta. Opiskelijakunta ottaa aktiivisesti kantaa liittokokouksessa sille merkittäviin esityksiin. Pitkäjänteisellä vaikuttamisella saavutettu tuloksia. Opiskelijakunta ottaa aktiivisesti kantaa liittokokouksessa sille merkittäviin esityksiin. Toimintakertomus vaikuttavuutta ja aktiivisuutta SAMOKin liittokokouksessa sekä poliittisia suuntaviivoja. www.osakoweb.fi 15(15)