Häme Uusimaan metsäohjelman seuranta 213 Hakkuut ja puuvarojen käyttö Suomen Metsäkeskus Häme Uusimaa 17.8.21 Seppo Leinonen 212-215 seuranta
Kasvatushakkuut 35 3 1 hehtaaria 25 2 15 1 5 Ylispuiden poisto Muut harvennukset Ensiharvennus 27 19 11 28 3 16 16 29 3 12 1 212-215 seuranta 21 2 1 211 3 15 9 212 3 2 11 213 3 19 1
Uudistushakkuut 16 1 hehtaaria 1 12 1 8 6 2 11 27 13,5 28 7 29 7 21 1 211 8 212 9 213 11 2,2 1 1 1 1 1 2 Tavoite Avohakkuut Luontaisen uudistamisen hakkuut 212-215 seuranta
5 Hakkuupinta alat kaikki 3 2 1 ha/ vuosi 1 Tavoite 29 21 211 212 213 Ensiharvennu s Muut harvennukset Ylispuiden poisto 1 1 1 9 11 1 7 12 2 15 2 19 3 3 3 3 212-215 seuranta Luontaisen uudistamisen hakkuut 1 1 1 1 2 Avohakkuut 11 7 1 8 9 11 Muut hakkuut,7 1,1,9,8,8 Hakkuupintaala yhteensä 5 3 6 37 6 6
Markkinapuun hakkuut puutavaralajeittain 6 5 1 m³/vuosi Lehtikuitupuu Kuusikuitupuu Mäntykuitupuu Lehtipuutukki Kuusitukki Mäntytukki 3 2 1 Tavoite 27 28 29 21 211 212 213 212-215 seuranta
Markkinapuun hakkuut puutavaralajeittain 1 m³ / vuosi 2 1 5 1 5 Tavoite 28 29 21 211 212 213 Mäntytukki 8 558 21 53 55 588 693 Kuusitukki 2 1 1 9 1 35 165 1759 172 222 Lehtipuutukki 3 153 118 117 137 11 15 212-215 seuranta Mäntykuitupuu 63 556 61 552 51 556 588 Kuusikuitupuu 1 881 853 952 972 966 18 Lehtikuitupuu 57 51 551 62 665 563 61
Markkinapuun vuotuiset hakkuut Tavoite 27 28 29 21 211 212 213 Mäntytukki 8 735 558 21 53 55 588 693 Kuusitukki Lehtipuutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Lehtikuitupuu Hakkuumäärä yhteensä 2 1 3 63 1 57 5 2 179 158 557 998 83 5 11 1 9 153 556 881 51 139 1 35 118 61 853 551 3 758 165 117 552 952 62 16 1759 137 51 972 665 593 172 11 556 966 563 53 222 15 588 18 61 5151 3 Markkinapuun vuotuiset hakkuut 1 m /v 212-215 seuranta
Hakkuissa ja puutavaran käytössä lisäystä Yksityismetsien hakkuutavoittaiset pinta alat perustuvat metsänkäyttöilmoitusten tietoihin, koska toteutuneista hakkuista ei pinta aloja kerätä. Markkinahakkuiden vuosivaihtelut eivät ole yhtä suuria kuin metsänkäyttöilmoitusten perusteella arvioituina. Vuoden 213 hakkuupinta alojen mukaisia tilastoja ei ole vielä käytettävissä Markkinapuun hakkuut olivat sekä tukki että kuitupuiden osalta 25 m³ viime vuosia korkeammallla tasolla vuosituhannen toiseksi suurin hakkuumäärä. Tukkipuun hakkuumäärät olivat erityisesti kuusella lähellä metsäohjelman tavoitetasoa (kuusella tavoite 2,1 milj.m3 ja männyllä 8 m3.) Havukuitupuun hakkuumäärät olivat tavoitetasolla lehtikuidun tavoite hieman jopa ylitettiin. Osa lehtipuusta ohjautuu sekä metsäteollisuuden että energiatuotannon käyttöön. Kuusikuitupuun kysyntä on alueella elpynyt ennätystasolle. 212-215 seuranta
Puuston kasvu ja markkinahakkuut omistajaryhmittäin 8 7 6 5 1 m3 3 2 1 Yhtiöiden ja Metsähallituksen markkinahakkuut Yksityismetsien markkinahakkuut Kasvu 26 27 28 29 21 211 212 213 3 31 295 297 252 153 287 32 19 769 38 361 16 1 216 766 6 52 6 5 6 5 661 6 8 7 56 6 963 6 963 Lähde: Metla/Metsätilastollinen tietopalvelu 212-215 seuranta
8 Puuston kasvu ja kokonaispoistuma metsä ja kitumaalla 7 6 5 1 m3 3 2 1 Hak. tähteet ja luon.poistuma Kotitarvepuu ja vuokrasahaus Markkinahakkuut Kasvu 2 63 718 669 6 6 25 616 718 293 6 6 26 635 719 628 6 52 27 671 718 5 11 6 5 28 656 689 139 6 5 29 979 686 3 758 6 61 21 1 57 686 16 6 8 211 1 82 587 59 7 56 212 1 17 587 53 6 963 213 93 57 5 15 6 963 Lähde: Metla/Metsätilastollinen tietopalvelu 212-215 seuranta
Kasvu ja poistuma puulajeittain, keskimäärin 28 212 7 6 5 1 m3 3 2 1 Poistuma keskimäärin 212 Kasvu 28- mänty kuusi lehtipuu yhteens ä 1 25 3 51 1 582 5 887 1 536 3 539 1 888 6 963 212-215 seuranta Lähde: Metla/Metsätilastollinen tietopalvelu
Metsätalouden kannattavuus Häme Uusimaalla 213 Metsäkeskus Häme Uusimaa Häme Uusimaa 17.8.21 Seppo Leinonen 212-215 seuranta
Raakapuun kokonaiskäyttö puutavaralajeittain 6 5 1 m³ 3 2 1 Voimal. muu energiap Polttopuu Tuontihake Lehtipuukuitu Kuusikuitu Mäntykuitu Lehtipuutukki Kuusitukki Mäntytukki 2 8 556 66 613 92 29 2 25 595 25 556 13 38 68 33 2379 653 26 6 556 37 11 716 29 6 231 722 27 65 556 398 65 5 3 2313 89 212-215 seuranta 28 71 52 25 669 5 1755 58 29 2 52 31 5 3 179 176 21 327 52 9 6 557 3 2 188 97 211 39 52 391 636 3 258 2192 526 212 52 52 79 68 227 2192 35 213 521 52 58 636 3 223 268 97
Kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäyttö 3 25 1 m3 2 15 1 5 Pientalojen polttopuu Kierrätys-, ym. puu Kuori Sahanp. ja muut purut Teoll. puutähdehake Metsähake 26 82 15 371 151 162 23 27 82 6 388 131 129 237 28 52 75 335 73 115 3 212-215 seuranta 29 71 27 73 11 95 21 71 66 32 83 8 56 211 71 52 31 15 8 62 212 71 137 356 86 115 87 213 71 195 1 1 11 183
Puunkäyttötilaston jaottelut Puutavaralaji KÄYTTÖTARKOITUS Puun teollinen käyttö Raakapuu Metsäteollisuuden sivutuotteet ja muu jätepuu Metsäteollisuus Tukki - ja kuitupuu (kotimainen ja tuontipuu) Tuontihake Sahahake ja puru Puun energiakäyttö (kiinteät puupolttoaineet) Lämpö- ja voimalaitokset Muu energiapuu Pientalot Polttopuu - metsähake raakapuusta * - metsähake raakapuusta * - rangat - halot - pilkkeet Puupolttoaineet Jätepuu - metsähake, muu ** - metsähake, muu ** - teollisuuden puutähdehake - metsäteollisuuden sivutuotteet - sahanpuru ja muut purut - kuori - muu kiinteä puupolttoaine - puupelletit ja briketit - kierrätyspuu * Metsähake raakapuusta: karsitusta rangasta, kokopuusta ja järeästä ** Metsähake, muu: hakkuutähteestä (oksa- ja latvusmassa) sekä kannoista runkopuusta valmistettu metsähake ja juurakoista valmistettu metsähake 212-215 seuranta
3 Bruttokantorahatulot omistajaryhmittäin 25 2 milj. euroa 15 1 5 Yhtiöt ja valtio Yksityismetsät 26 1 167 27 1 2 28 11 169 212-215 seuranta 29 1 121 21 9 16 211 5 181 212 9 171 213 12 22
3 Bruttokantorahatulot puutavaralajeittain 25 2 15 milj. euroa 1 5 Polttopuu Lehtipuukuitu Kuusikuitu Mäntykuitu Lehtipuutukki Kuusitukki Mäntytukki 26 6 5 23 6 6 13 33 27 7 5 2 8 7 15 51 28 6 7 21 9 8 93 3 212-215 seuranta 29 6 6 17 6 5 69 21 21 7 9 18 8 5 98 29 211 8 8 19 8 6 1 33 212 7 8 17 8 6 1 33 213 8 1 2 9 7 119 1
Bruttokantorahatulot keskimäärin 28 213 milj. euroa/vuodessa Polttopuu Lehtipuukuitu 7 milj. 8 milj. Mäntytukki 31 milj. Kuusikuitu 19 milj. Mäntykuitu 8 milj. Lehtipuutukki 6 milj. Kuusitukki 97 milj. 212-215 seuranta
25 Yksityismetsätalouden tulot ja menot 2 15 1 milj. euroa 5-5 Bruttokantorahatulot Kokonaiskustannukset Valtion tuki Liiketulos 26 167-26 2 13 27 2-29 2 217 28 169-32 2 139 212-215 seuranta 29 121-33 9 21 165-29 3 139 211 181-28 156 212 171-29 15 213 195-29 3 175
35 Yksityismetsätalouden tulot ja menot, /ha 3 25 2 15 euroa/ hehtaari 1 5-5 Bruttokantorahatulot Kokonaiskustannukset Valtion tuki Liiketulos 26 22-31,1 2,8 173, 27 312-37,5 2,5 277,3 28 21-1 3 177 212-215 seuranta 29 152-2,2,8 116,9 21 21-37,5,3 176,1 211 218-33,9,3 188,2 212 26-35 175 213 25-36 3,8 213
Metsänhoito ja metsänparannus 213 Metsäkeskus Häme Uusimaa Lahti 17.8.21 Seppo Leinonen 212-215 seuranta
Metsänhoito ja metsänparannustyöt 2 18 16 1 12 1 8 6 2 Metsänviljely, ha Tavoite hehtaaria / vuosi 28 29 21 211 212 213 1 11 387 9 71 8 589 6 759 7 739 6 665 Taimikon ja nuoren metsän hoito, ha 1 17 283 18 66 1 979 1 68 15 1 12 3 Kunnostusojitus, ha Terveyslannoitus, ha 1 5 762 1 75 785 72 638 58 1 113 613 785 136 18 11 212-215 seuranta Kasvatuslannoitus, ha 1 1 862 2 997 2 1 777 1 13 51 Juurikäävän torjunta, ha 7 6 979 9698 552 8768 1375 1 128
25 Metsätiet Metsäteiden rakennus, km kilometri/vuosi 32 2 6 15 2 38 23 27 31 1 23 189 162 13 5 117 112 9 21 97 88 5 Tavoite 26 27 28 29 212-215 seuranta 21 211 212 213
Metsänhoito ja metsänparannustyöt Työlaji Kaikki metsänomistajat yhteensä, ha/km Tavoite josta Kemera- rahoituksella ha/km 28 29 21 211 Ennakko 212 213 Tavoite 28 29 21 211 212 213 Metsänviljely, ha 1 11 387 9 71 8 589 6 759 7 739 6 665 3 329 1 276 1 392 1 118 67 672 Taimikon ja nuoren metsän hoito, ha 1 17 283 18 66 1 979 1 68 15 1 12 3 9 6 7 8 988 7 813 9 222 9 51 7 1 5 762 1 75 785 72 638 58 1 5 5 725 627 625 7 8 1 113 613 785 136 18 11 5 5 211 16 137 18 11 1 1 862 2 997 2 1 777 1 13 51 7 6 979 9698 552 8768 1375 1 128 5 6 317 9 322 5 55 13 117 162 112 97 88 5 8 8 92 97 5 18 26 2 38 6 23 27 23 21 2 16 17 11 9 5 7 15 156 28 135 12 111 71 1 96 19 18 63 23 33 Kunnostusojitus, ha Terveyslannoitus, ha Kasvatuslannoitus, ha Juurikäävän torjunta, ha Metsäteiden perusparannus, km Metsäteiden rakennus, km Metsätiet yhteensä, km 212-215 seuranta 8 768 13 282 1 128
Hyvät ja tyydyttävät metsiköt Tavoite 26 27 28 29 21 211 212 Hyvien ja tyydyttävien metsiköiden osuus % - taimikoissa 85 77 78 75 7 73 72,5 72, - nuorissa kasvatusmets 85 7 78 83 8 82 81, 81,3 212-215 seuranta 213
Hyvät ja tyydyttävät metsiköt % 1 9 Varttuneet taimikot Pienet taimikot Nuoret kasvatusmetsät 8 Tyydyttävät 7 Hyvät 6 5 3 2 1 25-26- 27-28- 29-217 8 9 1 11 12 25-26- 27-28- 29-217 8 9 1 11 12 25-26- 27-28- 29-217 8 9 1 11 12 Lähde: Metla/VMI1 ja VMI11 212-215 seuranta
Metsänhoito ja metsänparannustyöt Taimikoita ja nuoria metsiä hoidettiin aiempia vuosia vähemmän. Kokonaissuorite ylsi vain 12 hehtaariin. Töiden laatu laadusta ei vielä ole uutta tietoa. Hyvien ja tyydyttävien taimikoiden osuus on edelleen 73 prosenttia kaikista kohteista. Nuorissa kasvatusmetsissä vastaava luku oli 81 prosenttia Metsänviljelymäärät laskivat noin 1 hehtaarilla 6 665 hehtaariin. Parhaimmista vuosista tulos oli lähes 5 hehtaaria pienempi. Terveys ja kasvatuslannoitukset laskivat edelleen ja ovat reilut 5 hehtaaria. Kunnostusojitukset laskivat edelleen vain kolmannekseen metsäohjelman 15 hehtaarin tavoitteesta. 58 hehtaaria oli ennätyksellisen alhainen. 212-215 seuranta
Metsänhoito ja metsänparannustyöt Juurikäävän torjunta vie suuren osan määrärahoista yhdessä Energiapuun korjuun määrät pienenivät ja syynä oli osin haketustuen loppuminen, mutta myös kysynnän taantumisesta kivihiilen halvasta hinnasta johtuen. Alueellisessa metsäohjelmassa kiinnitettiin erityistä huomioita metsätieverkoston kuntoon, jotta ympärivuotinen puunkorjuu olisi mahdollista. Vuotuinen metsäteiden kunnostamistavoite on 13 kilometriä. Uusia metsäteitä rakennettiin 21 kilometriä eli vähemmän kuin koskaan aiemmin. Vanhoja metsäteitä perusparannettiin niitäkin vain 5 kilometrillä, joista Kemera rahoituksella noin puolet. Yhteensä teitä rakennettiin ja kunnostettiin 71 km alueellisen metsäohjelman tavoitteen ollessa 15 kilometriä. on kaikkien aikojen pienin. 212-215 seuranta
Monimuotoisuus ja ympäristö 213 Suomen metsäkeskus Häme Uusimaa 212-215 seuranta
9 8 7 6 5 hehtaaria 3 2 1 METSOn toteutuminen YM:n maanosto ha/v Tavoite 28 29 21 211 212 213 8 7 61 85 57 39 91 YM:n määräaikaiset sopimukset ha/v 2 Yksityismaiden luonnonsuojelual ue ha/v 5 55 28 15 68 393 392 212-215 seuranta Metsätalouden ympäristötuki ha/v 25 198 236 311 1 376 139 Yhteensä 38 322 325 53 526 88 621
Monimuotoisuus ja ympäristö Tavoite METSO:n toimeenpano YM:n maanosto ha/v 26 8 27 53 28 55 29 7 21 211 212 213 61 85 57 39 91 2 YM:n määräaikaiset sopimukset ha/v Yksityismaiden luonnonsuojelualue ha/v 5 2 55 28 15 68 393 392 Metsätalouden ympäristötuki ha/v 25 136 118 198 236 311 1 376 139 Yhteensä 38 192 173 322 325 53 526 88 621 Luonnonhoitohankkeet kpl Ennallistaminen ha 15 15 7 281 9 197 17 232 23 23 1 182 8 182 5 Muut tavoitteet Tavoite 26 27 28 29 21 211 212 Säästö- ja lahopuut m3/ha Arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen % 6 5 95 89 9 91 99 98 85 95 Vesiensuojelun laatu puunkorjuussa erinomainen tai hyvä % 9 1 1 1 89 1 96 99 Vesiensuojelun laatu maanmuokkauksessa erinomainen tai hyvä % 85 78 9 86 58 78 98 89 212-215 seuranta 213
Valtion korvaamat hirvivahingot taimikoissa euroa 6 Uudelleen metsittäminen 5 Kasvu- ja laatutappiokorvaus+ arviointikustannus 3 2 1 2 25 26 27 28 212-215 seuranta 29 21 211 212 213
Monimuotoisuus ja ympäristövaikutukset Metso ohjelman mukaista vapaaehtoista suojelua toteutettiin yli tavoitteiden sekä yksityismaiden luonnonsuojelun että maanoston osalta yhteispinta alaltaan noin 621 hehtaarin alueella. Maanosto nousi 91 hehtaariin edellisvuoden 39 hehtaarista. Yksityismaiden luonnonsuojelualueita perustettiin 393 hehtaaria; edellisvuonna 392 hehtaaria. Luvut ovat seurantajakson suurimpia. Luonnonhoitohankkeita oli 5 kappaletta. 212-215 seuranta
Monimuotoisuus ja ympäristövaikutukset Luonnonhoitohankkeet Metson toteutuksessa Häme Uusimaalla Petolinnuston pesäpuiden hoito ja tiedotushanketta jatkettiin. Hankkeessa pesäpaikat ilmoitetaan maanomistajille. Kullekin pesäpaikalle tehdään sen jälkeen tapauskohtainen suunnitelma, jonka avulla tavoitteena on säilyttää pesä pesimiskelpoisena. Luonnontilaltaan heikentyneiden lähteiden kunnostamishanketta saatettiin loppuun. Lähteiden ennallistamiskelpoisuus arvioitiin, annettiin metsänomistajalle luonnonhoidollista neuvontaa ja lähteissä tehtiin ennallistamistöitä. Metsäkeskus järjesti uudistettua luonnonhoitokortin näyttökokeita. Uudistetun tutkinnon johdosta näyttökokeille on ollut edelleen kysyntää. 212-215 seuranta
Osaaminen Suomen metsäkeskus Häme Uusimaa 212-215 seuranta
Osaaminen Häme Uusimaalla Osaaminen Tavoite Metsänomistajien koulutus ja neuvonta hlöä/v Lasten ja nuorten osallistuminen metsätapahtumiin hlöä/v 15 5 212-215 seuranta 29 21 211 212 213 26 98 1 396 19 186 13 379 21 286 1 375 29 875 12 737 17 661 9 79
Osaaminen toimenpiteet Metsänomistajien neuvontaa järjestetään systemaattisesti Häme Uusimaan alueella, tarjolla on niin metsäiltoja kuin metsänhoitoretkeilyitä maakunnan metsiin. Osaamista lisäävää toimintaa toteutetaan kaikkien metsäalan toimijoiden kanssa yhteistyössä ja painopisteet viimeisinä vuosina ovat olleet uusien metsänomistajien palveluissa Metsään ABC päivät ja retket sekä Metsään Peruskurssit. Lisäksi on järjestetty erilaisia taimikonhoidon ja energiapuun korjuun retkiä yhteistyössä metsällisten yritysten ja metsänhoitoyhdistysten kanssa. Lapsille ja nuorille on järjestetty yhteistyössä H piirin kanssa metsäisiä teemapäiviä ja metsäalan opiskelijoille on tarjottu harjoittelupaikkoja. 212-215 seuranta