Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi

Transkriptio

1 Metsätalouden kannattavuus ja laatu Lappi seuranta Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu 2013

2 Metsätalouden kannattavuus ja laatu Yksityismetsätalouden nettotulos (15 /ha) oli edellisen vuoden tasolla johtuen pitemmän ajan keskiarvoa vähäisemmistä markkinahakkuista ja alhaisemmista kantohinnoista. Kantorahatulot kaikkien omistajien metsissä vuonna 2013 olivat 98 milj. euroa jakautuen karkeasti kahtia valtion ja yksityisten kesken. Metsänhoito- ja perusparannustöiden kokonaiskustannukset olivat 30 milj. euroa. Hyvien ja tyydyttävien taimikoiden osuus on Lapissa muuta maata alhaisempi johtuen ankarista luonnonoloista. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän pienentynyt lämpösumma vaikuttaa taimettumiseen ja taimien elossapysymiseen. Hyvien ja tyydyttävien nuorten metsien osuus on myös valtakunnan tasoon verrattuna alhainen. Tähän vaikuttaa myös metsänhoitotöiden vähäisyys tarpeisiin verrattuna (ks. Metsänhoito ja metsänparannus) seuranta Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu 2013

3 Metsätalouden kannattavuus ja laatu Hakkuiden ja metsänhoitotöiden laatua seurataan viranomaistarkastusten (metsälaki ja Kemera), luonnonhoidon laadun tarkastusten ja metsäsertifioinnin auditointien kautta. Tulokset ovat pääsääntöisesti hyviä, mutta pientä parannettavaa löytyy vuosittain. Nuorten metsien energiapuuhakkuiden laatu on ollut Lapin monijaksoisissa metsissä vaihteleva, työjälkeen on jatkossa syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Vesiensuojelun taso kunnostusojituksessa, puunkorjuussa ja maanmuokkauksessa on kohtuullisen hyvä, mutta parannettavaa löytyy. Kunnostusojituksista löytyi edelleen huomautettavaa metsäsertifioinnin auditoinneissa, vaikka hankesuunnitelmien ja vesiensuojelutöiden taso onkin parantunut. Kaikki kunnostusojitukset ja laajemmat ojitus- tai naveromätästyskohteet vaativat huolellisuutta vesien johtamisessa. Pintavalutus, lietealtaat ja kuopat sekä kaivukatkot ehkäisevät tehokkaasti kiintoaineksen ja samalla ravinteiden joutumista luonnonvesiin. Lapissa monimuotoisuudelle tärkeät elinympäristöt säilyvät hakkuiden ja metsänhoitotöiden yhteydessä hyvin. Poikkeamat ovat yksittäisiä tapauksia ja yleensä inhimillisiä virheitä seuranta Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu 2013

4 Metsätalouden kannattavuus ja laatu Tavoite Tulos 2010 Tulos 2011 Tulos 2012 Tulos 2013 Arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen % Vesiensuojelun laatu puunkorjuussa erinomainen tai hyvä % Vesiensuojelun laatu maanmuokkauksessa erinomainen tai hyvä % seuranta Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu 2013

5 Yritystoiminta ja työllisyys Lappi seuranta Lappi Yritystoiminta ja työllisyys 2013

6 Yritystoiminta ja työllisyys Tavoite Tulos 2010 Tulos 2011 Tulos 2012 Tulos 2013 Metsäsektorin työllisyys htv josta naisia, % 19 Puuta jalostavien yritysten tuotannon arvo milj Luontomatkailuyritysten liikevaihto milj, /v Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijämäärä hlöä Metsästyskortin lunastaneiden määrä, hlöä seuranta Lappi Yritystoiminta ja työllisyys 2013

7 Yritystoiminta ja työllisyys Metsäteollisuus on metalli- ja kaivannaisteollisuuden ohella tärkeä teollinen toimiala Lapissa. Suurimmat tuotantolaitokset ovat Stora Enson ja Metsä Groupin (entinen Metsäliitto-konserni) tehtaat Kemissä. Metsäsektorin työpaikat ovat viime vuosina vähentyneet jyrkästi. Koko metsäsektori työllistää noin 2800 henkilöä ja heistä noin 1100 työskentelee metsätaloudessa tai siihen liittyvissä palveluissa. Metsien merkitys muille elinkeinolle on suuri. Luontoon liittyvä matkailu tunturikeskuksineen ja metsien virkistyskäyttö (retkeily, metsästys ja marjastus) ovat merkittävä osa Lapin elinkeinotoimintaa. Metsäpalveluyritysten määrä Lapissa on kasvussa. Määrä on kasvanut, mutta valtaosa niistä on yrityksinä pieniä. Pienyritysten tärkeimpiä asiakkaita ovat metsäteollisuusyritykset, Metsähallitus ja sähköyhtiöt. Yksityisten metsänomistajien palveluista vastaavat valtaosin metsänhoitoyhdistykset, Metsäkeskuksen Otso-metsäpalvelut ja yhä enemmän myös puuta ostavat yhtiöt seuranta Lappi Yritystoiminta ja työllisyys 2013

8 Yritystoiminta ja työllisyys Metsäkeskus auttaa metsänhoitoyhdistyksiä, metsäpalveluyrityksiä ja puun ostajayrityksiä hyödyntämään metsiä liiketoiminnassaan. Metsään.fi-palvelu ja sitä täydentävä paperinen Metsään.fi-tiedote vauhdittavat puun myyntiä ja metsänhoitotöitä. Metsään.fi-palvelu lisää metsänomistajien tietoisuutta metsistään ja helpottaa asiointia puukaupan tai metsänhoitopalvelujen sopimisen yhteydessä seuranta Lappi Yritystoiminta ja työllisyys 2013

9 Yritystoiminta ja työllisyys Suomen metsäkeskuksen valtakunnallinen Metsään.fi -asiointipalvelu avattiin vuoden 2012 loppupuolella. Monipuolisella asiointipalvelulla välitetään Metsäkeskuksen keräämää metsävaratietoa metsänomistajille ja heidän kauttaan puunostajille ja metsäpalvelujen tarjoajille. Vuoden 2013 lopussa palveluun liittyneitä metsänomistajia oli Lapissa 600 (koko Suomi 4900). Palveluun kävi lisäksi verkossa tutustumassa 1900 metsänomistajaa (koko Suomessa ). Lapissa ajan tasalla olevan Metsään.fi aineiston määrä kattaa noin 65 % yksityismetsien pinta-alasta. Metsään.fi-toimijapalvelu avattiin vuoden 2013 lopulla. Metsänomistajia kannustetaan antamaa metsävaratietojen luovutuslupa metsätoimijoille, jotta nämä voivat tarjota palvelujaan. Kaikki merkittävät toimijat ovat liittyneet palveluun. Vuoden 2014 lopulla palvelu täydentyy työkohdevälityksellä sekä Kemera-hakemusten ja metsänkäyttöilmoitusten jättämismahdollisuudella seuranta Lappi Yritystoiminta ja työllisyys 2013

10 Hakkuut ja puuvarojen käyttö Lappi seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013

11 Kasvatushakkuut, kaikki omistajat seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013

12 Kasvatushakkuut, yksityiset ym seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013

13 Uudistushakkuut, kaikki omistajat seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013

14 Uudistushakkuut, yksityiset ym seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013

15 Hakkuupinta-alat kaikki, kaikki omistajat seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013

16 Hakkuupinta-alat kaikki, yksityiset ym seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013

17 Markkinahakkuut yhteensä, kaikki omistajat seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013

18 Markkinahakkuut yhteensä, yksityiset ym seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013

19 Markkinahakkuut puutavaralajeittain, kaikki omistajat seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013

20 Markkinahakkuut puutavaralajeittain, yksityiset ym seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013

21 Energiapuun käyttö seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013

22 Hakkuut ja puuvarojen käyttö Markkinahakkuiden määrä kasvoi edellisvuodesta. Markkinahakkuumäärä (teollisuuden vuoden aikana hankkima puumäärä) oli 4,0 miljoonaa ja koko hakkuukertymä (lisätään kotitarvehakkuut ja ainespuukokoinen polttopuu) 4,3 miljoonaa kuutiometriä vuonna Lapin hakkuumäärien kasvu edellisvuodesta oli valtakunnallista kehitystä hitaampaa. Vuotuiset markkinahakkuumäärät ovat viime vuosina olleet keskimäärin 80 % metsäohjelman tavoitteesta. Puutavaralajeista tukkilajien hakkuut olivat lähempänä tavoitetta kuin kuitupuut. Puutavaralajijakauma on pysynyt viime vuosina lähes vakiona. Sahatavaran ja siten tukkipuun menekkiä on painanut heikko talouskasvu, joka on vaivannut koko Eurooppaa jo pitkään. Japanista tuli vuonna 2013 suomalaisen sahatavaran tärkeä vientimaa. Pohjois- Afrikan vientiin vaikuttaa jatkuva poliittinen epävarmuus seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013

23 Hakkuut ja puuvarojen käyttö Ensiharvennuksia tehtiin selvästi metsäohjelman tavoitetta vähemmän. Kun muita kasvatushakkuita tehtiin tavoitetta enemmän, kasvatushakkuiden kokonaismäärä oli tavoitteen mukainen. Ensiharvennusten määrää tulisi lisätä puuston järeytymisen nopeuttamiseksi luvun puolesta välissä alkanut metsähakkeen kokonaiskäytön kasvu taittui vuonna Vuonna 2013 jatkettiin samalla tasolla. Metsähakkeen käyttö oli m3. Lapissa metsähake tuotetaan pääasiassa nuorten metsien puusta. Suurin osa hakkeesta käytettiin Kemin ja Rovaniemen alueilla. Puun korjuu energiantuotantoon Lapissa voi jatkossa moninkertaistua, jos Rovaniemelle suunniteltu suurvoimala ja Kemin biodieseltehdas rakennetaan seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013

24 Metsänhoito ja metsänparannus Lappi seuranta Lappi Metsänhoito ja metsänparannus 2013

25 Metsänhoito- ja metsänparannustyöt, kaikki omistajat seuranta Lappi Metsänhoito ja metsänparannus 2013

26 Metsänhoito- ja metsänparannustyöt, yksityiset ym seuranta Lappi Metsänhoito ja metsänparannus 2013

27 Taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus, yksityiset ym seuranta Lappi Metsänhoito ja metsänparannus 2013

28 Metsätiet, kaikki omistajat seuranta Lappi Metsänhoito ja metsänparannus 2013

29 Metsätiet, yksityiset ym seuranta Lappi Metsänhoito ja metsänparannus 2013

30 Metsänhoito ja metsänparannus Taimikonhoitoa ja nuoren metsän kunnostusta tehtiin vuonna 2013 aiempia vuosia enemmän. Taimikonhoidon osuus suhteessa nuoren metsän kunnostukseen tulisi olla suurempi varsinkin yksityismetsissä. Yksityismetsien taimikonhoitomäärä vuonna 2013 oli noin 5800 ha tavoitteen ollessa ha. Vastaavasti kaikkien omistajaryhmien metsissä määrä oli ha (tavoite ha). Nuorten metsien metsänhoidollinen taso on valtakunnan metsien inventointitietojen mukaan pysynyt kohtalaisen alhaalla. Vaikka tyydyttävä nuori metsä voidaan monessa tapauksessa oikealla hoidolla vielä pelastaa, näkyy tilastossa taimikonhoidon vähäisyys. Nuoria metsiä hoidetaan, mutta usein työt tehdään myöhässä. Myös taimikon varhaishoitoon (perkaus ja heinäntorjunta) tulee jatkossa kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Koivuvesakko uhkaa monin paikoin viljeltyjä ja joskus myös luontaisen uudistamisen kautta syntyneitä taimikoita. Rehevillä kasvupaikoilla etenkin Lounais-Lapissa myös heinäntorjunta on usein välttämätöntä uuden puusukupolven jatkokehityksen turvaamiseksi. Taimikon varhaishoidolla varmistetaan, että metsäuudistamiseen käytetty raha ei mene hukkaan seuranta Lappi Metsänhoito ja metsänparannus 2013

31 Yksityismetsien kunnostusojitusten kokonaismäärä oli ennätyksellisen pieni vuonna Määrä pieneni noin 1500 ha edellisistä vuosista ollen 2800 ha. Syy johtunee pääasiassa Kemera-myöntämisvaltuuden vähäisyydestä vuonna Valtio pyrki tällä keinolla rajoittamaan tulevien vuosien valtion rahoituksen sitomista. Käytännössä uusien hyväksyttyjen hankkeiden määrää vähennettiin, mikä vähensi vuoden 2013 rahoitettuja töitä. Kunnostusojitusten kokonaismäärä kaikkien omistajien metsissä oli 4500 ha. Metsäteitä perusparannettiin ja rakennettiin vuonna 2013 yhteensä 503 kilometriä. Yksityismetsissä teitä perusparannettiin 153 km ja valtion metsissä 144 km seuranta Lappi Metsänhoito ja metsänparannus 2013

32 Monimuotoisuus ja ympäristö Lappi seuranta Lappi Monimuotoisuus ja ympäristö 2013

33 METSOn toteutuminen seuranta Lappi Monimuotoisuus ja ympäristö 2013

34 Monimuotoisuus ja ympäristövaikutukset Metsien monimuotoisuusohjelman eli METSO:n toteutus luonnonsuojelulain mukaisina sopimuksina (ELY-keskus) saavutti ohjelmakauden parhaan tuloksen (yhteensä 1255 ha) ja ylitti ohjelmakaudelle asetetut tavoitteet. Hyviin tuloksiin oli vaikuttamassa Natnet-Life-hanke vuosille Hankkeen runsaan 5 milj. euron rahoitus tehostaa Metso-ohjelman toteuttamista ja edistää monimuotoisuuden kehittämistä monin eri keinoin Lounais-Lapissa. Hanketta vetää ELY-keskus ja mukana ovat kaikki metsäalan päätoimijat. Uusia määräaikaisia ympäristötukisopimuksia (Metsäkeskus) tehtiin edellisten vuosien tapaan pienehkö määrä. Tukien kysyntään ovat olleet vaikuttamassa metsänomistajien neuvonnan määrä ja uusien edullisempien Kemera-ehtojen odottelu. Vanhojen 30-vuotisten sopimusten toisen kauden maksueriä on sen sijaan viime vuosina maksettu useille sadoille hehtaareille vuosittain. Pintaaloista merkittävä osa muodostuu suurten yhteismetsien ympäristötukikohteista seuranta Lappi Monimuotoisuus ja ympäristö 2013

35 Monimuotoisuus ja ympäristövaikutukset Talousmetsien monimuotoisuutta pyritään parantamaan lisäämällä metsissä lahopuun, järeiden haapojen ja palaneen puun määrää. Säästöpuita jää uudistushakkuualoille sertifioinnin edellyttämät määrät, mikä vähitellen lisää lahopuuta. Monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet säilyvät hakkuissa erittäin hyvin. Vesiensuojelussa on myös kehitetty uusia menetelmiä ja tiivistetty yhteistyötä Lapin ELY-keskuksen kanssa laajempien ja kokonaisvaltaisempien hankkeiden toteutuksessa. Metsätalouden vesiensuojelu on osa EU:n vesipuitedirektiivin mukaista vesienhoitosuunnitelmaa seuranta Lappi Monimuotoisuus ja ympäristö 2013