Metsien maakunta Pohjois-Savo. Tuottoa ja iloa metsistä
|
|
- Albert Salo
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsien maakunta Pohjois-Savo Tuottoa ja iloa metsistä
2 Pohjois-Savon metsien nykytila
3 Pohjois-Savossa 83 prosenttia pinta-alasta on metsätalouden maata 9,5 miljoonaa kuutiometriä puuston vuotuinen kasvu 1,4 miljoonaa hehtaaria metsä- ja kitumaata 83 % metsätalousmaan osuus maa-alasta 7,8 miljoonaa kuutiometriä puuston vuotuinen poistuma 131 miljoonaa tonnia puuston biomassa 188 miljoonaa kuutiometriä puuston tilavuus Puuston tilavuudesta 40 % on kuusta, 37 % mäntyä ja 23 % lehtipuita. Poistuma keskimäärin , muut VMI 11/12
4 Pohjois-Savon metsät kasvavat 9,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa milj. m Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma 2,7 Lehtipuu 2,5 3,9 Mänty 3,2 2,9 Kuusi 2,1 kasvu poistuma 9,5 milj. m 3 7,8 milj. m luvulta lähtien puuston kasvu on ollut selvästi poistumaa suurempi. Metsiimme on kertynyt hakkuusäästöä. Poistuma sisältää teollisuuspuun ja energiapuun hakkuut, hakkuutähteet, kotitalouskäytön ja luonnonpoistuman. Poistuma keskimäärin , kasvu VMI 11/12
5 Yksityiset omistavat lähes metsälöä. Keskikoko on noin 30 hehtaaria. Yhteismetsiä on hehtaaria. Viidessä vuodessa yhteismetsien pinta-ala on 1,5-kertaistunut. Valtaosa metsistä on perheiden omistuksessa Yhtiöt ha 17 % Metsänomistus Pohjois-Savossa Valtio ha 10 % Muut * ha 5 % Yksityiset ha 68 % Metsäala 1,4 miljoonaa hehtaaria *kunnat, seurakunnat, yhteisöt, yhteismetsät VMI 11/12
6 Jokamiehenoikeudella jokainen saa marjastaa, sienestää ja liikkua metsässä jalan, hiihtäen tai pyöräillen. Hyödynnämme metsiä monella tavalla puuntuotannon ohella Virkistäytyminen Marjastus Sienestys Pakuri, mahla, luonnonyrtit ja muut keruutuotteet Riistanhoito Luontomatkailu Metsästys Suunnistus Retkeily
7 Aktiivista metsänhoitoa ja hakkuita
8 Pohjois-Savossa teemme hakkuita ja metsänhoitoa vuosittain noin hehtaarilla Harvennushakkuut Uudistushakkuut ha ha Kunnostusojitus ha Taimikon varhaishoito* ha Taimikoissa ja nuorissa metsissä riittäisi tekemistä. Ajallaan tehty työ kannattaa. Ensiharvennus ha Taimikonhoito* ha Metsänlannoitus ha Metsäteitä 150 km Nuoren metsän hoito ha Metsänviljely ha * Lisäksi metsänomistajien omatoiminen taimikonhoito keskimäärin vuosina
9 Pohjois-Savossa korjaamme teollisuuspuuta 6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa milj. m 3 Markkinahakkuut puutavaralajeittain 3 Teollisuuden puusta 41 % on tukkia ja 59 % kuitupuuta. 2,5 2 1,5 1 Mäntykuitu Kuusikuitu Kuusitukki Lehtikuitu 0,5 0 Mäntytukki Lehtitukki 1,8 milj. m 3 2,8 milj. m 3 1,2 milj. m 3 keskimäärin vuosina
10 Pohjois-Savossa lähes ¾ hakkuista on puuston harvennuksia Jatkuvan kasvatuksen mukaisia pienaukkohakkuita ja poimintahakkuita tehdään vuosittain noin 400 hehtaarilla. Ylispuiden poisto ha 3 % Uudistamishakkuut ha 23 % Hakkuut hakkuutavoittain Muut hakkuut 900 ha 1 % Ensiharvennukset ha 23 % Harvennukset ha 50 % keskimäärin vuosina
11 Metsien suojelu Pohjois-Savossa
12 Pohjois-Savon metsistä 3,4 prosenttia on suojeltuja hehtaaria lakisääteisiä suojelualueita metsä- ja kitumaalla ja talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteita hehtaaria virkistys- ja muiden erityisalueiden metsiä, joiden käsittelyssä huomioidaan luontoarvot
13 Vapaaehtoinen metsien suojelu on kiinnostanut metsänomistajia Pohjois-Savossa METSO eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metsänomistajat ovat korvausta vastaan suojelleet hehtaaria vuosina METSO-kohteiden suojelu voi olla määräaikaista tai pysyvää.
14 Luonnonhoito on osa hyvää metsänhoitoa
15 Säästöpuiden jättäminen hakkuissa Erityisesti haavat, raidat ja jalot lehtipuut ovat arvokkaita monimuotoisuuden kannalta. Pohjois-Savossa jätämme säästöpuita keskimäärin 16 kpl ja 5 m 3 hehtaarille lähtien on uudistusaloille jätetty yhteensä 2,5 miljoonaa säästöpuuta, kuutiometriä.
16 Lahopuun säästäminen Etenkin monet kovakuoriaiset ja käävät ovat riippuvaisia maassa olevasta järeästä lahopuusta. Pystylahopuuta tarvitsevat kolopesijät kuten tikat ja tiaiset. Hakkuissa tehdyillä teköpökkelöillä saamme lisää lahopuuta. Lahopuun määrä Pohjois-Savossa on noin 4 m 3 hehtaarilla.
17 Arvokkaiden luontokohteiden säästäminen Metsälaki rauhoittaa erityisen tärkeät elinympäristöt, kuten purot, lähteet, tietyt suotyypit ja lehtolaikut. Lakikohteita on Pohjois-Savossa yksityisten ja yhtiöiden mailla kaikkiaan hehtaaria. Muita arvokkaita luontokohteita ovat mm. vesistöjen rannat, harjujen paisterinteet ja ruohoiset suot. Ominaispiirteet ovat säilyneet hyvinä yli 90 prosentilla hakkuiden pinta-alasta.
18 Luonnonhoidossa lisäksi Jätämme käsittelemättä vesistöjen ja pienvesien rantametsät. Pohjois-Savossa vesistöjen suojavyöhykkeitä on kilometriä. Kulotamme vuosittain 5 10 hehtaaria. Hakkuissa ja taimikonhoidossa jätämme riistatiheikköjä, jotka tarjoavat suojaa ja ravintoa mm. metsäkanalinnuille. Kulotuksella ja säästöpuuryhmän poltolla saamme aikaan monille lajeille elintärkeää hiiltynyttä puuta.
19 Valtaosa Pohjois- Savon metsistä on sertifioitu Sertifikaatti todentaa, että metsiä hoidetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi. PEFC-sertifioituja metsiä on noin 1,2 miljoonaa hehtaaria eli 85 % FSC-sertifioituja metsiä on noin hehtaaria eli 15 % Osa metsistä on sertifioitu molempien järjestelmien mukaisesti
20 Työtä ja euroja metsästä
21 Metsäsektorilla on merkittävä rooli maakunnan taloudessa Metsäsektori tukee myös muita toimialoja. Pohjois-Savossa on vahvaa kone- ja laiteteollisuutta. 189 milj. yksityismetsien bruttokantorahatulot (2017) 309 milj. metsätalouden arvonlisäys (2017) 160 milj. puu- ja paperiteollisuuden arvonlisäys (2017) milj. sahatavaran, puutuotteiden ja puusepäntuotteiden liikevaihto (2017) 653 milj. metsäteollisuuden vienti (2017)
22 Metsäsektorin osuus Pohjois-Savon kaikista työllisistä on noin 5 prosenttia henkilöä metsätaloudessa ja puunkorjuussa (2017) henkilöä sahatavaran valmistuksessa (2017) Puutuoteteollisuus on merkittävä työllistäjä Pohjois-Savossa 520 henkilöä paperiteollisuudessa, lisäksi teknisessä palvelussa ja huollossa (2017)
23 Puuta teollisuuden käyttöön ja energiaksi
24 Pohjois-Savossa jalostamme noin 4 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa Pohjois-Savossa tuotetaan mm. sahatavaraa, liimapuuta, viilupuuta, lämpöpuuta, puutuotteita, sellua ja fluting-kartonkia. (keskimäärin vuosina )
25 Viemme etenkin kuitupuuta muihin maakuntiin milj. m Toteutuneet hakkuut ja raakapuun käyttö Pohjois-Savossa 0,6 2,4 3,5 Hakkuut Energiapuu Tukkipuu Kuitupuu 0,7 2,1 1,9 Raakapuun käyttö 6,5 milj. m 3 4,7 milj. m 3 Keskimäärin
26 Teollisuuden, metsänhoidon ja hakkuiden sivuvirrat ohjataan energiaksi. Pohjois-Savossa tuotamme puulla kolmanneksen kulutetusta energiasta GWh Primäärienergian kulutus (puuenergia) Lämpöyrittäjyys on merkittävä työllistäjä. 44 % 55 % 1 % Metsähake josta pienpuu 52 %, hakkuutähteet 37 %, kannot 10 %, järeä runkopuu 1 % Teollisuuden sivutuotepuu eli kuori ja puru ja jäteliemet Muut Puupelletit Briketit Kierrätyspuu v. 2016
27 Metsäala kehittyy ja monipuolistuu
28 Digitalisaatio on tullut metsiimme Metsävaratiedon keruu kaukokartoituksella alkoi vuonna Pohjois-Savo 100 % laserkeilattu. Metsään.fi-palvelussa sähköinen metsävaratieto, kartat ja ilmakuvat, luontokohteet, yleiskaavat, luonnonsuojelualueet jne. Sähköinen puukauppa, metsänomistajan mobiilisovellukset Puuhuollon ohjaus ja toiminta Metsälain valvonta ja tukijärjestelmät Katso video Metsä vastaa - Digitalisaatio
29 Metsäsektori on tärkeässä roolissa maakunnan kehittämisessä Maakuntaohjelmassa puunjalostus on yksi Pohjois-Savon älykkään erikoistumisen kärjistä. Kehityksen painopisteitä ovat mm. uudet tuotteet sahauskapasiteetin lisäys puurakentamisen edistäminen biotuotetehdasinvestointi Alueellinen metsäohjelma tähtää metsävarojen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Painopisteitä ovat taimikonhoito metsätilojen sukupolvenvaihdokset metsäteiden kunto metsien terveys luonnon monimuotoisuus
30 Metsillä on suuri merkitys hiilen sidonnassa Kasvavat metsät sitovat hiiltä Metsänhoidolla voidaan vaikuttaa hiilitaseeseen CO 2 1 t O 2 0,7 t Energiapuun käytöllä korvataan fossiilisia polttoaineita Puutuotteisiin hiili varastoituu niiden koko elinkaaren ajaksi Puupohjaisilla materiaaleilla korvataan jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän muita materiaaleja 1 m 3
31 Lähteet Itä-Suomen energiatilasto Itä-Suomen maakuntien liitot. Pohjois-Savon aluetalouskatsaus, kevät Pohjois-Savon liitto. Pohjois-Savon maakuntaohjelma Pohjois-Savon liitto. Pohjois-Savo metsäbiotalouden merkitys. Esitys liittyen Metsäbiotalouden arvoketjut -raporttiin, Tapio. Pohjois-Savon metsäohjelma Suomen metsäkeskus. Pohjois-Savon metsäohjelman seuranta, päivitetty Luonnonvarakeskus, Tilastotietokanta. Metsätilastot. Talousmetsien luonnonhoito turvaa metsien monimuotoisuutta. Tiivistelmä Suomen metsäkeskus.
32 Kiitos! Nähdään metsässä! ForComm - Eemeli Kiukkonen Photography - Piirre C
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 29.4.2019 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Lappi Ulla Huusko, elinkeinopäällikkö Rovaniemi 27.5.219 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Häme 11.10.2018 Elinkeinopäällikkö Jouni Rantala, Lahti Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Lounais-Suomi Tapio Nummi, elinkeinopäällikkö Pori 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kaakkois-Suomi Jouni Väkevä, elinkeinopäällikkö 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Metsäohjelmien seuranta
Metsäohjelmien seuranta Koko maa Seppo Leinonen, Lahti 1.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja puun käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Martin Lövdahl, Vaasa 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja puun käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt Nuoren metsän
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Karjala Leena Leskinen, elinkeinopäällikkö Joensuu 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pirkanmaa Ari Lähteenmäki, elinkeinopäällikkö Tampere 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Häme 11.9.217 Elinkeinopäällikkö, Jouni Rantala Sisältö Metsänhoitotyöt Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt hehtaaria 25 Nuoren metsän hoito,
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Seinäjoki 18.6.219 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun
Metsäsektorin avaintilastoja 2016
18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,
Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet
Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Suomi maailman metsävaltiona Maailman mittakaavassa Suomi on kääpiö
Häme Uusimaan metsäohjelman seuranta 2013 Hakkuut ja puuvarojen käyttö
Häme Uusimaan metsäohjelman seuranta 213 Hakkuut ja puuvarojen käyttö Suomen Metsäkeskus Häme Uusimaa 17.8.21 Seppo Leinonen 212-215 seuranta Kasvatushakkuut 35 3 1 hehtaaria 25 2 15 1 5 Ylispuiden poisto
Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta
Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta Puu matkailurakentamisessa seminaarit Kemi 23.5, Levi 24.5 Sisältö 1. Metsäbiotaloutta Lapissa 2. Hakkuut ja teollisuuspuun käyttö Lapissa 3. Pohjois-Suomen biojalostamohankkeet
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon
Alueelliset hakkuumahdollisuudet
Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.
Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä
Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan
Metsäsektori Suomessa
Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,
Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?
Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Päivitetty 17.8.218 Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat
Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa
Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa Toimintaympäristö Väkiluku 1.1.2017 148 975 Etelä-Savon pinta-ala n. 19 130 km 2, josta maapinta-alaa n. 14 257 km 2 ja sisävesiä n. 4 874 km 2 Väestöntiheys/km
Pohjois-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille
Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 217 Metsätehon tuloskalvosarja 8a/218 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.
METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki
Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
Riittääkö puu VMI-tulokset
Riittääkö puu VMI-tulokset Lapin 61. Metsätalouspäivät 14.2.2019 Rovaniemi Kari T. Korhonen Metsävarat: Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Mikael Strandström Hakkuumahdollisuudet: Olli Salminen, Hannu
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Kari Härkönen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä,
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 211 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Kuopio 1 Metsäsuunnittelu
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
Sahojen merkitys metsäteollisuudelle
Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara
METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA
METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 29 Arto Kariniemi Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia
Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 21/2014 23.5.2014 Elina Mäki-Simola Vuoden 2013 teollisuuspuun hakkuut 56,1 miljoonaa kuutiometriä
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008
Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi
Metsätalouden kannattavuus ja laatu Lappi 2012-2015 seuranta Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu 2013 Metsätalouden kannattavuus ja laatu Yksityismetsätalouden nettotulos (15 /ha) oli edellisen vuoden
Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja
Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa
Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,
Hakkuumahdollisuusarviot
Hakkuumahdollisuusarviot 25 234 Tietolähde: Nuutinen, T. & Hirvelä, H. 26. Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 1. inventoinnin perusteella. Metsätieteen aikakauskirja 1B/26: 223 237. VM1
Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet
Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat
Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus
Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset
Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset Olli Salminen Luke Puunhankinnan ja puuraaka-aineen käytön muutokset Suomessa Mikkelin ammattikorkeakoulu 18.11.2015 Luonnonvarakeskus,
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä
Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä Päättäjien Metsäakatemia, 26.4.2017 Alustus: Taneli Kolström Projektiryhmä: Korhonen Kari T., Auvinen Ari-Pekka, Kuusela Saija,, Punttila Pekka, Siitonen
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
Metsänhoito. Metsänomistajat
Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon
Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 19/2014 Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus 16.5.2014 Jukka Torvelainen Martti Aarne Metsäteollisuuden raakapuun käyttö nousi 64,5
Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen
Kainuun metsäohjelma
Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä
Keski-Suomen hakkuutavoitteet
Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita
Suomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
Metsänhoito on omaisuuden hoitoa
Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun
Keski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
Satakunnan metsäbiotalous
Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus
Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous
Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.
Kanta-Hämeen metsäbiotalous
en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä
Metsäohjelma ja kannattava metsänomistus Mitä alueellinen metsäohjelma merkitsee metsäsijoittajalle?
Metsäohjelma ja kannattava metsänomistus Mitä alueellinen metsäohjelma merkitsee metsäsijoittajalle? Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö Suomen metsäkeskus Toimintaympäristö vaikuttaa metsätilan toimintaan
Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat 2005 2006 ja niiden kehitys 1998-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 19.10.2007 1 VMI10 Maastotyöt
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.
Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna
Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus
Uudet metsänhoidon suositukset
Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja
Kainuun metsäbiotalous
n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden
Suomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kajaani 16.9.2015 Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus
Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
Metsäbiotalous Kymenlaaksossa
Metsäbiotalous Kymenlaaksossa Kymenlaakson 11. maaseutufoorumi, Kotka 29.3. 2017 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, MTK Biotalous on uusiutuvan HIILEN C kiertoa + CO 2 REHUA, jota ELÄIN SYÖ 45 % HIILTÄ C
Luonnonhoito Suomen talousmetsissä
Luonnonhoito Suomen talousmetsissä Ympäristövaikutusten hallinta on noussut yhä keskeisemmäksi Suomen metsätaloudessa. Se on saanut aikaan muutoksia myös metsien käsittelyssä ja hoidossa. Metsäammattilaisia
Metsät ja metsätalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Metsät ja metsätalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Vihreän kullan maa Lintuperspektiivistä katsottuna Suomi on hyvin vihreä. Maamme onkin Euroopan valtioista selvästi metsäisin. Metsät peittävät
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 24.2.2016 Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Elinvoimaa etelä- ja keskipohjalaismetsistä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Taustaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan
kannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi
Helena Reiman, Suomen metsäkeskus
Keski-Suomi on metsämaakunta! Hyvät metsävarat Aktiivinen toimintaympäristö Merkittävää taloudellista hyvinvointia Moni-ilmeinen luonto 31.8.2012 Sisä-Suomen metsäpäivä Helena Reiman, Suomen metsäkeskus
Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen
Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3.2011 Noormarkussa Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen
Suomen metsävarat 2004-2005
Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Pohjois-Karjalan metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa yli puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta ja arvonlisästä. Metsäbiotalouden merkitys on kaikissa
Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous
Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on
HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA
HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA 2011-2014 Kriteeri 8: Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon