Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Transkriptio

1 A JI JE = I J JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat helmikuussa 5,2 miljoonaa kuutiometriä eli lähes sama määrä kuin vuotta aiemmin. Helmikuun hakkuut olivat hieman tammikuuta suuremmat. Melkein 90 prosenttia hakatusta puusta (4,6 milj. m³) oli yksityismetsistä; siitä hankintahakkuiden osuus oli 17 prosenttia. Helmikuun hakkuut olivat hieman suuremmat kuin edeltävällä 10-vuotiskaudella keskimäärin. Tukkipuun hakkuut olivat 2,3 ja kuitupuun 3,0 miljoonaa kuutiometriä. Vuoden takaisiin hakkuisiin verrattuna tukin hakkuut olivat nyt 6 prosenttia pienemmät ja kuitupuun hakkuut 2 prosenttia suuremmat. Tammikuuhun verrattuna tukin hakkuut pysyivät samalla tasolla, mutta kuitupuun hakkuukertymä oli runsas 10 prosenttia suurempi. Ammattimainen puunkorjuun työvoima oli helmikuun lopulla noin miestä. Hakkuukoneita oli työmailla noin (Näistä luvuista puuttuvat metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun työvoima ja kalusto.) Tammi helmikuun hakkuut olivat yhteensä 10,2 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 4 prosenttia edellisvuoden alkua enemmän. Tukkien hakkuissa muutos oli hyvin pieni, mutta kuitupuun kertymä oli 6 prosenttia suurempi. Heinäkuussa alkaneen hakkuuvuoden kertymä oli helmikuuhun mennessä 37,2 miljoonaa kuutiometriä eli lähes sama kuin vuotta aikaisemmin. Yksityismetsien hakkuut olivat hieman pienemmät (-2 %), ja muiden omistajaryhmien hakkuut vastaavasti hieman suuremmat. Selvin muutos oli yksityismetsien hankintahakkuiden väheneminen 15 prosentilla. Tukin hakkuut olivat 18,8 ja kuitupuun hakkuut 18,4 miljoonaa kuutiometriä. Muutokset edellisvuodesta olivat 1 ja -2 prosenttia vastaavasti. Huomattavin suhteellinen muutos oli koivutukin hakkuiden putoaminen lähes 40 prosenttia. Lehtikuitupuunkin hakkuut olivat 9 prosenttia pienemmät kuin vastaavalla kaudella vuotta aiemmin.

2 milj. m³ 6 milj. m³ 12 Metsähallituksen ja yhtiöiden metsät Yksityismetsät Kuva 1. Helmikuun markkinahakkuut vuosina Kuva 2. Tammi helmikuun markkinahakkuut vuosina milj. m³ 1/03 2/04 Vaihteluväli 1/94 2/04 Keskiarvo 1/94 12/ /03 2/03 3/03 4/03 5/03 6/03 7/03 8/03 9/03 10/03 11/03 12/03 1/04 2/04 3/04 4/04 5/04 6/04 7/04 8/04 9/04 10/04 11/04 12/04 Kuva 3. Kuukausittaiset markkinahakkuut

3 3 MARKKINAHAKKUUT HELMIKUU 2004 OMISTAJARYHMÄ Yksityismetsät Yhtiöiden Metsä- Kaikki omistajaryhmät Muutos omat metsät hallitus RAAKAPUULAJI Pysty- Hankinta- Yhteensä /2003 kaupat kaupat 1000 m³ % TUKKIPUU mäntytukit kuusitukit lehtitukit yhteensä KUITUPUU mäntykuitupuu kuusikuitupuu lehtikuitupuu yhteensä AINESPUU YHTEENSÄ POLTTOPUU MARKKINAHAKKUUT KAIKKIAAN Helmikuu Muutos 2004/2003, % Jako tukki- ja kuitupuuhun määritellään puutavaran koon perusteella. Kuitupuu -nimike sisältää myös pikkutukkeja ja parrunaiheita. METSÄTALOUDEN TYÖVOIMA JA KORJUUKALUSTO HELMIKUU 2004 (pl. omatoimiset metsänomistajat) TYÖVOIMA Muutos KORJUU- ja KULJETUS Muutos 2004/2003 KALUSTO 2004/2003 Työlaji Henkilöä % Konetyyppi Kappaletta % Puutavaran teko Hakkuukoneet Lähikuljetus Metsätraktorit Uittotyöt Puutavara-autot Metsänhoitotyöt Muut työt Työvoima yhteensä Helmikuun tilasto ei sisällä metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun eikä metsänhoitoyhdistysten ja metsäkeskusten metsänhoidon työvoimaa. Helmikuun tilasto ei sisällä metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun kalustoa.

4 4 MARKKINAHAKKUUT TAMMI - HELMIKUU 2004 OMISTAJARYHMÄ Yksityismetsät Yhtiöiden Metsä- Kaikki omistajaryhmät Muutos omat metsät hallitus RAAKAPUULAJI Pysty- Hankinta- Yhteensä 1-2/ / /2004 kaupat kaupat 1-2/ m³ % TUKKIPUU mäntytukit kuusitukit lehtitukit yhteensä KUITUPUU mäntykuitupuu kuusikuitupuu lehtikuitupuu yhteensä AINESPUU YHTEENSÄ POLTTOPUU MARKKINAHAKKUUT KAIKKIAAN Tammi-helmikuu Muutos 2004/2003, % Jako tukki- ja kuitupuuhun määritellään puutavaran koon perusteella. Kuitupuu -nimike sisältää myös pikkutukkeja ja parrunaiheita. MARKKINAHAKKUUT HEINÄKUU HELMIKUU 2004 OMISTAJARYHMÄ Yksityismetsät Yhtiöiden Metsä- Kaikki omistajaryhmät Muutos omat metsät hallitus RAAKAPUULAJI Pysty- Hankinta- Yhteensä 7/2003-2/2004 7/2002-2/2003 7/2003-2/2004 kaupat kaupat 7/2002-2/ m³ % TUKKIPUU mäntytukit kuusitukit lehtitukit yhteensä KUITUPUU mäntykuitupuu kuusikuitupuu lehtikuitupuu yhteensä AINESPUU YHTEENSÄ POLTTOPUU MARKKINAHAKKUUT KAIKKIAAN Heinäkuu 2002-helmikuu Muutos 2003/ /2003, % Jako tukki- ja kuitupuuhun määritellään puutavaran koon perusteella. Kuitupuu -nimike sisältää myös pikkutukkeja ja parrunaiheita.

5 5 Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima on kuukausitilasto koko maan tasolla, ilman alueellisia tietoja. Tilasto antaa tietoja myös korjuu- ja kuljetuskaluston määristä. Tilastossa julkaistaan kumulatiiviset hakkuumäärät sekä kalenteri- että hakkuuvuoden alusta. Hakkuutilastot julkaistaan omistajaryhmittäin, joita ovat yksityiset, metsäteollisuusyhtiöt ja Metsähallitus. Yksityismetsiin sisältyy varsinaisten yksityismetsien lisäksi kuntien ja seurakuntien metsät sekä ne valtion metsät, jotka eivät ole Metsähallituksen hallinnassa. Yksityismetsien hakkuut jaetaan pystykauppaleimikoiden hakkuisiin ja hankintahakkuisiin. Tornator Oy rinnastetaan metsäteollisuusyhtiöihin. Metsätalouden työvoima eritellään puutavaran tekoon, lähikuljetukseen, uittoon, metsänhoitoon ja muihin töihin. Kalusto jaetaan hakkuukoneisiin, metsätraktoreihin sekä puutavara-autoihin. Käsitteet Markkinapuulla tarkoitetaan kaikkea kotimaista raakapuuta, joka on hankittu teollisuuden käyttöön ja vientiin sekä näihin tarkoituksiin raakapuuta hankkivien ostajien muihin käyttötarkoituksiin (lähinnä polttoon) hankkimaa raakapuuta. Rahtisahauksen tukit ja kiinteistöjen polttopuu jäävät tilaston ulkopuolelle. Pystykaupassa ostaja saa hakkuuoikeuden myytyjen puiden (leimikon) korjaamiseksi. Hinta määritetään kantohintana. Hakkuun työmittauksen ajankohta määrittää hakkuukuukauden. Hankintakaupassa myyjä vastaa puiden hakkuusta ja kuljetuksesta sovitulle varastopaikalle. Hinta määritetään hankintahintana. Vastaanottomittauksen ajankohta ratkaisee, mille kuukaudelle ko. puuerä kuuluu. Raakapuulajit (puutavaralajit) määritellään puutavaran koon perusteella tukki- ja kuitupuiksi. Mäntytukin minimiläpimitta on 15 cm, kuusitukin 16 cm ja koivutukin 18 cm kuoren päältä. Raakapuulajien on täytettävä myös muut yleisesti sovelletut mitta- ja laatuvaatimukset. Kuitupuu -nimike sisältää myös pikkutukit ja parrunaiheet. Menetelmät Markkinahakkuiden määrät samoin kuin työvoima- ja korjuukalustotiedot perustuvat raakapuun ostajille tehtyyn tiedusteluun (otos). Metsähallitus ilmoittaa hallinnassaan olevien valtion metsien tiedot. Metsätyövoiman ja korjuukaluston määristä saadaan tietoja myös Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolta ja Järvi-Suomen uittoyhdistykseltä. Luotettavuus Tilaston tiedot kerätään raakapuun ostajia edustavalla otoksella, jossa on puunostajaa, ja aina kaikki suurimmat ostajat. Otokseen osuneet yritykset hankkivat noin 95 prosenttia kaikesta Suomessa hakatusta markkinapuusta. Otosvaihtelusta johtuva suhteellinen keskivirhe kokonaishakkuumäärän estimaatille on 0,8 prosenttia. Vuoden 1997 alusta lähtien Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on ilmoittanut metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun ja metsänhoidon työvoiman ja korjuukaluston sekä metsäkeskusten metsänhoidon työvoiman vain kolmesti vuodessa: tammi-, touko- ja syyskuussa. Tapion samoilta kuukausilta keräämä tieto yksityismetsänomistajien omatoimisen puunkorjuun ja metsänhoitotyön työvoimasta esitetään ao. taulukoiden alaviitteissä. Vertailtavuus Tammi joulukuun kumulatiivinen hakkuumäärä on ennakkoarvio koko vuoden hakkuista. Lopulliset hakkuumäärät saadaan isompaan otokseen perustuvista puolivuositilastoista, joissa tiedot pystytään esittämään metsäkeskuksittain Metsäntutkimuslaitoksen metsätilastollinen tietopalvelu laatii myös tilastoja puun ostomääristä. Verrattaessa saman ajanjakson hakkuumääriä tähän tilastoon tulee huomata viive, joka syntyy puunhankinnan eri vaiheiden välillä. Ostetut puut eivät välttämättä tule hakatuiksi saman jakson aikana. Myös tilastojen kattavuus on erilainen. Metsäntutkimuslaitos on julkaissut tätä kuukausitilastoa heinäkuusta 1981 lähtien. Tiedot ovat saatavissa metsätilaston suorakäyttöisestä tietojärjestelmästä METINFOsta (

6 SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 40 A Helsinki Puh Faksi ISSN Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN Metsätilastotiedote