VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2011 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

KUORMITUSTARKKAILU 2011 16WWE1724 4.4.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2011 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun vuosiyhteenveto 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA... 1 3 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA... 7 3.1 Lämpötila... 7 3.2 Sadanta... 8 3.3 Lumitilanne... 9 4 TARKKAILUN TOTEUTUS... 10 4.1 Yleistä... 10 4.2 Näytteenotto ja virtaamamittaus... 11 4.2.1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu... 11 4.2.2 Tuotantovaiheen tarkkailu... 11 4.2.3 Jälkihoitovaihe... 11 4.2.4 Ympärivuotinen tarkkailu... 11 4.2.5 Rankkasadejaksot näytteenotto... 12 4.3 Näytteiden analysointi... 12 4.4 Päästöjen laskenta... 13 4.5 Raportointi... 14 4.5.1 Väliraportointi... 14 4.5.2 Vuosiraportointi... 14 4.6 Yhteenveto suoritetuista tarkkailuista vuonna 2011... 15 5 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2011... 16 5.1 Yleistä... 16 5.2 Soiden käyttövaihe ja vesiensuojelumenetelmät... 19 5.3 Ominaiskuormitussoiden valumat v.2011... 20 5.3.1 Tarkkailusoiden näytteenottokertojen väliset virtaamat ja valumat... 20 5.3.2 Ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskivalumat v. 2011... 23 5.4 Tarkkailusoilta purkautuvan veden laatu... 24 5.4.1 Keskimääräinen vedenlaatu... 24 5.4.2 Vedenlaatu eri vuodenaikoina... 25 5.4.3 Kevättulvan ja rankkasateen aikainen vedenlaatu... 30 5.5 Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut... 31 5.5.1 Ominaiskuormitus vuositasolla... 31 5.5.2 Ominaiskuormitus eri vuodenaikoina... 35 5.5.3 Eri vesiensuojelutasojen ominaiskuormitusten vertailu... 41 5.5.4 Ominaiskuormien vaihtelu tuotantoalueittain ja vuosittain... 43 6 TARKKAILUSUOT... 45 6.1 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus... 45 6.2 Alajärvi... 46

6.2.1 Paskoneva (Alajärvi)... 46 6.3 Alavus... 48 6.3.1 Aitaneva (Alavus)... 48 6.3.2 Haapaneva (Alavus)... 51 6.3.3 Löyänneva (Alavus)... 53 6.3.4 Matoneva 3 (Alavus)... 54 6.3.5 Mylly-sikaneva (Alavus)... 56 6.3.6 Paaluneva (Alavus)... 58 6.3.7 Vehkaneva (Alavus)... 59 6.3.8 Rahka-Romuneva (Alavus)... 61 6.4 Evijärvi... 64 6.4.1 Porrasneva (Evijärvi / Kauhava)... 64 6.4.2 Pyymaanneva (Evijärvi)... 68 6.4.3 Saapasneva (Evijärvi)... 71 6.5 Halsua... 73 6.5.1 Kairineva (Halsua)... 74 6.6 Isojoki... 86 6.6.1 Helmikäiskeidas (Isojoki)... 86 6.6.2 Tempakankeidas (Isojoki)... 90 6.7 Jalasjärvi... 92 6.7.1 Iso-Korvaneva (Jalasjärvi)... 92 6.7.2 Koirainneva (Jalasjärvi)... 96 6.7.3 Korvajärvenneva (Jalasjärvi)... 97 6.7.4 Liikaneva (Jalasjärvi)... 100 6.7.5 Linnus-Lainesneva (Jalasjärvi)... 100 6.7.6 Löyhinkineva (Jalasjärvi)... 102 6.7.7 Madesneva (Jalasjärvi)... 104 6.7.8 Näätäneva, allas 4 (Jalasjärvi)... 105 6.7.9 Näätäneva, kasvillisuuskenttä (Jalasjärvi)... 106 6.7.10 Kontio- ja Palloneva (Jalasjärvi / Kauhajoki)... 107 6.7.11 Susineva (Jalasjärvi)... 113 6.7.12 Valkianeva (Jalasjärvi/Seinäjoki)... 114 6.7.13 Vasikkaneva (Jalasjärvi)... 118 6.8 Kauhajoki... 120 6.8.1 Kampinkeidas (Kauhajoki)... 120 6.8.2 Koihnanneva (Kauhajoki)... 123 6.8.3 Lupikostonneva (Kauhajoki)... 124 6.8.4 Mustaisneva (Kauhajoki)... 126 6.8.5 Säkkineva (Kauhajoki)... 130 6.8.6 Viitalanneva (Kauhajoki)... 132 6.9 Kuortane... 135 6.9.1 Hanhineva (Kuortane)... 135 6.9.2 Kiimaneva (Kuortane)... 137 6.9.3 Kurikkaneva (Kuortane)... 139 6.9.4 Saarijärvenneva (Kuortane)... 140 6.9.5 Sarvineva lohko1 (Kuortane)... 142 6.9.6 Tausneva (Kuortane)... 145 6.9.7 Teerineva (Kuortane)... 147 6.10 Kurikka... 149 6.10.1 Isoneva laskuojat ja 1 ja 3 (Kurikka)... 149 6.10.2 Takaneva (Kurikka)... 153 2

6.11 Lappajärvi... 156 6.11.1 Lamminneva (Lappajärvi/Lapua)... 156 6.12 Närpiö... 160 6.12.1 Östra Mossen (Närpiö)... 160 6.12.2 Rackarmossen (Närpiö)... 162 6.13 Seinäjoki... 164 6.13.1 Amerikkaneva (Seinäjoki)... 164 6.13.2 Haukineva lohko4 pintavalutuskenttä (Seinäjoki)... 166 6.13.3 Juupa-Jäkäläneva (Seinäjoki)... 169 6.13.4 Peuraneva pumppaamo 1 ja 2 (Seinäjoki)... 171 6.13.5 Sammatinneva (Seinäjoki)... 172 6.13.6 Pirjatanneva (Seinäjoki)... 175 6.14 Soini... 177 6.14.1 Heiniahonneva (Soini)... 177 6.14.2 Juuvinsuo (Soini)... 179 6.14.3 Kuninkaansuo (Soini)... 181 6.14.4 Leväsuo (Soini)... 185 6.14.5 Matosuo (Soini)... 186 6.14.6 Naarasneva (Soini)... 190 6.14.7 Teerisuo lohkot 1 ja 2 (Soini)... 195 6.14.8 Ulpassuo (Soini)... 197 6.15 Teuva... 199 6.15.1 Lammasneva (Teuva)... 199 6.15.2 Profeettaneva (Teuva)... 205 6.16 Toholampi... 207 6.16.1 Tynnyrikallionneva (Toholampi)... 207 6.17 Töysä... 209 6.17.1 Matoneva 1 (Töysä)... 209 6.17.2 Matoneva 2 (Töysä)... 210 6.18 Veteli... 212 6.18.1 Jauhoneva (Veteli)... 212 6.18.2 Kapustaneva (Veteli)... 216 6.18.3 Laurinneva (Veteli)... 219 6.18.4 Pollarinneva (Veteli)... 222 6.18.5 Ristineva (Veteli)... 224 6.19 Vimpeli... 227 6.19.1 Korpisalonneva (Vimpeli)... 227 6.19.2 Ruissaarenneva (Vimpeli)... 242 6.20 Ähtäri... 244 6.20.1 Loukkusuo laskuoja 1 kosteikko (Ähtäri)... 245 6.20.2 Mäkikylänsuo (Ähtäri)... 249 6.20.3 Riihi-Peuraneva (Ähtäri)... 252 6.20.4 Sarasuo (Ähtäri)... 253 6.20.5 Soidinsuo (Ähtäri)... 256 6.20.6 Tupasuo (Ähtäri)... 260 7 VUOSIKUORMITUS VUONNA 2011... 262 7.1 Yleistä... 262 7.2 Kuormitus ELY-keskuksittain... 263 7.2.1 Hämeen ELY-keskus (entinen Hämeen ympäristökeskus)... 263 3

7.2.2 Pirkanmaan ELY-keskus (entinen Pirkanmaan ympäristökeskus)... 263 7.2.3 Varsinais-Suomen ELY-keskus (entinen Lounais-Suomen ympäristökeskus)... 264 7.2.4 Keski-Suomen ELY-keskus... 264 7.2.5 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus... 265 7.2.6 Uudenmaan ELY-keskus (entinen Uudenmaan ympäristökeskus)... 265 7.3 Kuormitus vesistöalueittain... 271 7.3.1 Kymijoen vesistöalue (14)... 271 7.3.2 Porvoonjoen vesistöalue (18)... 271 7.3.3 Paimionjoen vesistöalue (27)... 272 7.3.4 Aurajoen vesistöalue (28)... 272 7.3.5 Laajoen vesistöalue (31)... 272 7.3.6 Lapinjoen vesistöalue (33)... 273 7.3.7 Eurajoen vesistöalue (34)... 273 7.3.8 Kokemäenjoen vesistöalue (35)... 273 7.3.9 Karvianjoen vesistöalue (36)... 274 7.3.10 Lapväärtinjoen vesistöalue (37)... 274 7.3.11 Teuvanjoen vesistöalue (38)... 275 7.3.12 Närpiönjoen vesistöalue (39)... 275 7.3.13 Kyrönjoen vesistöalue (42)... 276 7.3.14 Lapuanjoen vesistöalue (44)... 276 7.3.15 Purmonjoen vesistöalue (46)... 277 7.3.16 Ähtävänjoen vesistöalue (47)... 277 7.3.17 Kruunupyynjoen vesistöalue (48)... 277 7.3.18 Perhonjoen vesistöalue (49)... 278 7.3.19 Suomenlahden rannikkoalue (81)... 278 7.3.20 Suomenselän rannikkoalue (83)... 279 7.4 Kuormitus yksityisten tuottajien soilla... 279 7.4.1 Kuormitus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella... 279 7.4.2 Kuormitus Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella... 280 7.4.3 Kokonaiskuormitus... 281 8 YHTEENVETO... 283 9 VIITTEET... 285 Liitteet Liite 1 Pysyvät päästötarkkailuasemat vuonna 2011 Liite 2 Täydentävät tarkkailuasemat vuonna 2011 Liite 3 Erillistarkkailut ja kuntoonpanotarkkailut vuonna 2011 Liite 4 Pinta-alat ja kuormitukset vesistöalueittain 2011 Pöyry Finland Oy Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Yhteystiedot PL 38, Harjutie 14 69600 Kaustinen puh. 010 33 28370 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi 4

1 1 JOHDANTO Vapo Oy Energian Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeksi laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Lounais- Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Vuonna 2011 tarkkailussa noudatettiin Pöyry Environment Oy:n 25.9.2008 laatimaa ja ympäristökeskusten hyväksymää Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa vuosille 2008-2013 (Pöyry Environment Oy 2008). Tarkkailuohjelma sisältää Länsi-Suomen alueen lisäksi eräiden Vapo Oy:n Itä-Suomen ja Uudenmaan alueilla sijaitsevien soiden kuormitustarkkailun. Tarkkailujakso oli neljättä kertaa hydrologinen vuosi 1.11.2010-31.10.2011. Osana tarkkailua toteutetaan myös Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten alueella olevien yksityisten turvetuottajien tarkkailuja, jos näillä on asiasta erillinen sopimus tarkkailusta vastaavan konsultin kanssa. Samoin pientuottajien tarkkailutulokset tai Vapo Oy:n tulosten pohjalta lasketut vuosikuormitukset raportoidaan vuodesta 2009 alkaen Vapo Oy:n raporteissa ainoastaan, jos tuottajalla on asiasta sopimus konsultin kanssa. Tarkkailun pysyvät päästötarkkailuasemat ovat ympärivuotisen virtaaman mittaamiseen tarkoitettuja jäätymättömiä kaivoja. Lisäksi tarkkailuun kuuluu täydentäviä päästötarkkailuasemia, joissa ei ole ympärivuotista tarkkailua. Vuoden 2011 vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta vastasi Nab Labs Oy. Vuosiyhteenvedot laati Pöyry Finland Oy. Tässä raportissa esitetään koko Vapo Oy Energia läntisen alueen turvetuotannon piirissä olevien soiden vuoden 2011 kokonaiskuormitus sekä kuormitus ELY-keskuksittain ja vesistöalueittain jaoteltuna. Kuormitukset on laskettu pysyvien päästötarkkailuasemien ominaiskuormituslukujen perusteella. Tässä raportissa on lisäksi tarkasteltu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten osalta tarkemmin pysyvien päästötarkkailusoiden vedenlaatua, virtaamia ja kuormituslukuja eri vuodenaikoina ja pitkällä aikavälillä aiempiin tarkkailuvuosiin verraten. Samoin alueen täydentävien päästötarkkailuasemien vedenlaatu- ja kuormitustuloksia on tarkasteltu suokohtaisesti. 2 TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA Turvetuotannon vesistövaikutusten selvittäminen muodostaa oman selkeän osakokonaisuuden vesistötutkimuksen laajassa kentässä. Turvetuotannolla on käytössään erilaisia vesiensuojeluratkaisuja yksinkertaisista laskeutusaltaista monimutkaisempiin kemiallisiin saostusjärjestelmiin. Turvetuotannon vesiensuojeluratkaisuiksi on pyritty löytämään yksinkertaisia ja varmatoimisia menetelmiä, jotka toimivat taivasalla hyvin vaihtelevissa olosuhteissa. Soiden tyypityksiin, vesiensuojelujärjestelmiin, käyttö- ja kuormitustarkkailuun jne. liittyy monia yleiskielelle vieraita termejä ja käsitteitä. Käytäntö on osoittanut, että turvetuotannon vesistövaikutuksista kertovat raportit ja selvitykset kaipaavat alan perusterminologian selventämistä, jotta lukija paremmin ymmärtäisi lukemaansa.

Seuraavassa on lyhyesti esitelty luettelona ja kuvassa 1 turvetuotantoon ja turvetuotannon vesistövaikutusten seuraamiseen liittyvää terminologiaa. Luettelo ei pyri olemaan mikään kaikenkattava esitys asiasta vaan eräänlainen lyhyt oppimäärä. Turvetuotantoa ja sen ympäristövaikutuksia on tutkittu varsin paljon. Aiheeseen tutustumisen voi aloittaa esimerkiksi muutamista kirjallisuusluetteloon kootuista perusteoksista, joista pääosa seuraavasta terminologiastakin on peräisin (Vasander 1998, Rinttilä ym. 1997, Niskanen 1998, Rinttilä ym 1998, Savolainen ym. 1996, Leiviskä 1993). Aiheeseen voi tutustua myös esimerkiksi www-sivuilla http://www.finbioenergy.fi tai http://www.vapo.fi Auma Aumalla tarkoitetaan kuivan turpeen varastokasoja, jotka usein sijaitsevat tuotantoalueiden reunoilla Aumapalo Turveauman palaminen, jonka aikaansaa voimakkaan mikrobitoiminnan aikaansaama lämpötilan kohoaminen turveauman pintaosissa. Aumojen lämpötilojen tarkkailua tehdään lämpökameroilla mm. lentokoneesta käsin Bruttokuormitus Suoalueelta tuleva kokonaiskuormitus. Koostuu tuotannosta syntyneen kuormituksen sekä alueelta tulevan luonnonhuuhtouman yhteenlasketusta kokonaismäärästä. Eristysoja Tuotantoaluetta ympäröivä oja, joka estää suon ulkopuolisten vesien pääsyn tuotantoalueelle ja jonka avulla ohjataan vedet tuotantoalueen ohi Humus Humus muodostuu osittain tai kokonaan hajonneesta eläin ja kasviaineksesta. Humus on väriltään ruskeaa tai mustaa. Humus antaa vesille niiden ruskean yleisilmeen. Humus toimii kasvien ravintona ja lisää osaltaan maaperän vedenpidätyskykyä Huuhtouma Alueelta huuhtoutuvan aineen määrä pinta-alaa ja aikayksikköä kohden (esim. g / ha päivässä) Huuhtoutuminen Liikkuvan veden aiheuttama maaperän ainesten kulkeutuminen Imukokoojavaunu Turvetuotantomenetelmä, jossa jyrsinturve kerätään paineilman avulla Itsekuumeneminen Turveauman lämpeneminen siinä tapahtuvien biologisten prosessien takia Jako-oja Oja jonka kautta tuotantoalueelta tulevaa vettä ohjataan pintavalutuskentälle Jyrsinturve Pinnasta jyrsitty ja ilmakuivattu turve joka kerätään 40-50% kosteudessa ja varastoidaan turveaumoihin ennen kuljetusta energialaitoksille. 2

Jyrsös Suon pinnasta irrotettu kuohkea, ohut turvekerros Karhe Saran suuntainen 1-2 m leveä keko johon kuiva jyrsös tai palaturve on kerätty (karhettu) kuormaamista ja aumaan siirtoa varten Karheaminen Kuivan jyrsöksen tai palojen keruu karheelle Kasvillisuusallas Vesikasveja kasvava laskeutusallas, jossa kasvit (mm. ruoko, korte, sarat, pajut, vehka) sitovat vedessä olevia ravinteita Kemikalointi Valumavesien puhdistusmenetelmä, jossa kemikaaleilla saostetaan kiintoaine, humus ja ravinteet laskeutettavaan muotoon Kenttäpalo Varsinaisen turvekentän palo, joka voi saada alkunsa työkoneen pakokaasujen mukana tulevasta kipinästä, kuuman pakosarjan päälle kertyneen pölyn syttymisestä, työkoneen raapaisusta kiveen, aumapalosta, tupakoinnista tms. Keräilyoja Oja joka kerää pintavalutuskentälle johdetut vedet ja johtaa ne sitten alapuoleiseen vesistöön Kiintoaines Vedessä kulkeutuva kiinteä orgaaninen tai epäorgaaninen aines Kokoojaoja Oja, johon turvetuotantoalueen sarkaojat laskevat Kuntoonpanovaihe Yleisilmaus ajanjaksolle joka edeltää tuotannon aloittamista suolla. Vaiheen aikana tehdään mm. peruskuivatukset ja rakennetaan vesiensuojeluratkaisut Kuormitus Tuotantoalueelta alapuoleiseen vesistöön johdettavien aineiden määrä aikayksikössä. Yleisemmin seurataan mm. ravinteiden ja kiintoaineen kuormitusta (kg/päivä tai kg /vuosi) Kääntäminen Turpeen pöyhimistä kuivumisen edistämiseksi Laskeutusallas Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tulevassa vedessä oleva hiukkasjakoinen aines laskeutuu altaan pohjalle hidastuneen virtauksen ja painovoiman vaikutuksesta Laskuoja Oja jonka kautta suolta tulevat vedet ohjataan alapuoleiseen vesistöön 3

Lohko Useista saroista muodostunut yleensä luonnon esteiden tai tuotannollisten seikkojen rajaama tuotantoala Maaperäimeytys Puhdistusmenetelmä, jossa kuivatusvedet johdetaan metsään, jolloin osa vedestä imeytyy maahan, osa haihtuu taivaalle, osan käyttää kasvillisuus ja osa kulkeutuu pintavaluntana ympäristöön Mittapato Yleensä tuotantoalueen laskuojassa oleva patorakennelma, jonka avulla voidaan seurata alueelta purkautuvan veden määrää (esim. m 3 /päivä). Mittapadossa on tietyn kokoinen purkautumisaukko, johon voidaan kiinnittää rekisteröivä vedenpinnan korkeusmittari. Nettokuormitus Suoalueelta tuleva kuormitus, joka saadaan kun bruttokuormituksesta vähennetään luonnontilaiselta suolta tuleva ainevirtaama (luonnonhuuhtouma). Ilmoittaa turvetuotannon aikaansaaman lisäkuormituksen määrän. Ominaiskuormitus Tuotantoalueelta alapuoleiseen vesistöön johdettavien aineiden määrä aikayksikössä tiettyä pinta-alayksikköä kohden. Yleisemmin seurataan mm. ravinteiden ja kiintoaineen kuormitusta (g/ha päivä tai kg /km 2 vuosi) Palaturve Energian tuottamista varten palaksi muotoiltu polttoturve. Usein sylinterin muotoinen tai ns. lainepala Peruskuivatusvaihe Ajanjakso jolloin suota kuivatetaan turvetuotantoon. Kestää noin 3-6 vuotta Pidätin Päisteputken sarjaojan puoleiseen päähän rakennettu pidätin (esim. puinen säleikkö, kelluva salaojaputki, siivilälevy, reikäinen muoviputki tms.), jonka avulla päisteputki pysyy paremmin avoinna Pintavalutus (kenttä) Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tuleva vesi valutetaan luonnontilaisen suoalueen (kenttä) yli ennen veden johtamista laskuojaan Päisteputki Sarkaojan ja kokoojaojan yhdistävä salaojaputki eli putkioja, jonka tarkoituksena on toimia rumpuna työkoneiden liikkuessa saralta toiselle Reunaoja Tuotantoalueen reunimmainen sarkaoja ja sarkojen päissä sarkaojat yhdistävä oja. Oja ympäröi tuotantoaluetta Sarka Yleensä noin 20 m leveä molemmilta sivuilta sarkaojitettu tuotantoala suolla Sarkaoja 4

Sarkojen välinen oja, jolla alueen kuivatus hoidetaan Sarkaoja-allas (lietesyvennys) Noin 5-10 m pituinen (sarkaojan pituuden mukaan) ja noin 0.8 m levyinen syvennys sarkaojan päässä ennen päisteputkea Sarkaojapidätin Sarkaojan lietesyvennyksen etupuolelle asennettava rimasäleikkö, joka tehostaa kiintoaineen pidättymistä sarkaojaan ja tasaa virtaamia Sato tai saanto Yhden kuivatusjakson aikana tuotettu turvemäärä (m 3 /ha) Tarkkailu Toimintaa, jolla pyritään selvittämään esimerkiksi turvetuotannon erilaisia vaikutuksia (käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu) Tuotantosuo Suoalue jolla turvetuotanto on käynnissä Tuotantokuntoinen suo Tuotantoa varten kunnostettu suo, joka turpeen menekin mukaan on joko tuotannossa tai tuotannon ulkopuolella (levossa) Tuotannosta poistunut suoalue Alue, jolla turvetuotantoa ei enää harjoiteta tuotettavan turpeen loppumisen vuoksi. Alueiden jälkikäyttöä selvitellään nykyään laajasti. Alueet voidaan mm. uudelleen vesittää, käyttää peltona, metsittää jne. Turvepöly Turvetuotannon eri työvaiheissa irtoava hyvin hienojakoinen pölyaines, joka voi tuulten mukana kulkeutua tuotantoalueen ulkopuolellekin Turvelaji Turpeen kasvilajikoostumus. Turvelajien pääryhmät ovat rahkaturpeet (S), saraturpeet (C), puuturpeet (L) sekä ruskosammalturpeet (B). pääturvelajit voidaan jaotella useisiin alalajeihin, mm. tupasvillarahkaturve. Valuma Virtaama pinta-alayksikköä kohden (litraa/sekunti neliökilometriltä l/s km 2 ) Valunta Se osa sadannasta, joka virtaa alapuoleista vesistöä kohden maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä (mm/vuosi tai mm/päivä) Veto-oja Lohkon / lohkojen valumavedet kuljettava oja Virtaama Uoman poikkileikkauksen kautta kulkeva vesimäärä sekunnissa (l/s tai m 3 /s) Ylivuotokenttä 5

Tuotantoalueella oleva mielellään kasvittunut allasalue, jonne rankkasateiden tai tulvan aikana voidaan johtaa kuivatusvesiä kiintoaineen ja ravinteidenpoiston tehostamiseksi YVA YVA prosessin aikana selvitetään toiminnan erilaisia ympäristövaikutuksia. Laki ympäristövaikutusten arvioinnista tuli voimaan 1994. Uusia turvetuotantoa koskevia asioita tuli mukaan kun lakia ja asetusta muutettiin 1.4.1999. 6 Päisteputki TURVETUOT ANT OALUE Reunaoja Eristysoja Kokoojaoja Sarkaoja Pidätin Jako-oja 4 Sarkaojaallas Lohko no 5 6 Pintavalutus kenttä Laskuoja Läjitysalue Laskeutusallas Lieteallas Mittapato Puomi tms. Turveauma Turveauma Turveauma Kuva 1 Turvetuotantoalueen nimistöä

7 3 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA 3.1 Lämpötila Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen turvetuotantoalueiden sijaintiin nähden Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemista Kauhava sijaitsee painopistealueella ja turvetuotannon sääolosuhteita vuonna 2011 on tarkasteltu sen tietojen perusteella. Lisäksi tarkastelussa on hyödynnetty Ilmatieteen laitoksen säätilastoja vuodelta 2011. Vuoden 2011 keskilämpötila (5,3 o C) oli Kauhavalla 2,2 astetta vertailukauden 1971 2000 keski-lämpötiloja korkeampi. Vuosi 2011 oli 2,9 astetta edellistä vuotta lämpimämpi, mikä johtui vuoden 2010 kylmistä talvikuukausista ja vuoden 2011 lämpimästä loppuvuodesta (kuva 2). Keskilämpötilat olivat 0 o C:n alapuolella tammikuusta maaliskuuhun 2011. Kaiken kaikkiaan vuosi 2011 oli normaalia lämpimämpi, ainoastaan helmikuu oli vuosien 1971 2000 keskiarvoa kylmempi. Helmikuu olikin erittäin kylmä, kuukauden keskilämpötila oli 13,7, mikä 5,7 astetta keskiarvoa kylmempi. Edellisen vuoden tapaan heinäkuu oli vuoden lämpimin kuukausi. Heinäkuun keksilämpötila oli 18,7 astetta, mikä on 3,0 asetetta keskiaroa lämpimämpi. Vuonna 2011 terminen kasvukausi oli normaalia pidempi. Länsi-Suomessa terminen kasvukausi alkoi 21.4. eli noin viikkoa tavanomaista aikaisemmin. Terminen kasvukausi päättyi 20.10. eli noin kolme viikkoa tavanomaista myöhemmin (Ilmatieteen laitos 2011). Terminen kasvukausi alkaa kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden leskilämpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Terminen kasvukausi päättyy kun syksyllä vuorokauden keskilämpötila pysyy 5-10 vrk peräkkäin +5 asteen alapuolella. 25,0 20,0 15,0 10,0 KAUHAVA 2010 2011 1971-2000 o C 5,0 0,0-5,0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu -10,0-15,0-20,0 Kuva 2 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Kauhavalla vuosina 2010-2011 ja vertailuajanjaksona 1971-2000.

3.2 Sadanta 8 Vuonna 2011 Länsi-Suomessa saatiin sateita huomattavasti vertailujakson 1971 2000 keskiarvoa (494 mm) enemmän (684 mm). Keskiarvoon verrattuna vähäsateisempia kuukausia olivat ainoastaan huhti-, loka-, ja marraskuut. Kaikkina muina kuukausina satoi normaalia enemmän. Kaikkein sateisin kuukausi oli syyskuu (129 mm). Marraskuu oli vähäsateisin kuukausi (18 mm). Kesäkuukausina turvetuotantokauden aikana toukokuu oli vähäsateisin kuukausi ja elokuu sateisin. Kaiken kaikkiaan vuosi 2011 oli erittäin runsas sateinen (kuva 3). Kesällä 2011 saatiin rankkoja sadekuuroja ja sateet saattoivat olla paikallisia. Sateiden paikallisuudesta saa hyvän kuvan vertailemalla Kauhavan ja Ähtärin säähavaintoasemien sademääriä. Tarkkailuasemat sijaitsevat suhteellisen lähellä toisiaan, linnuntietä välimatka on 80 km. Heinäkuussa Ähtärin tarkkailuasemalla satoi 133 mm. mikä on 54 mm enemmän kuin Kauhavalla (kuva 4). Sateiden paikallisuus vaikuttaa suuresti myös turvesoiden valumien vertailuun. 140 120 100 KAUHAVA 2010 2011 1971-2000 80 60 40 20 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu mm Kuva 3 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Kauhavalla vuosina 2010-2011 ja vertailuajanjaksona 1971-2000.

9 140 120 KAUHAVA JA ÄHTÄRI 2011 Ähtäri Kauhava 100 80 mm 60 40 20 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 4 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Kauhavalla ja Ähtärissä vuonna 2011. 3.3 Lumitilanne Länsi-Suomessa lunta oli talvella 2010-2011 keskimäärästä enemmän. Lunta satoi jo lokakuussa jolloin lunta oli 3 cm. Marraskuussa lumen syvyys oli 4 cm, joulukuussa 13 cm, tammikuussa 49 cm ja helmikuussa 65 cm. Maaliskuussa lumikerros oli paksuimmillaan, lunta oli 68 cm, mikä on 45 cm keskivertoa enemmän (Kuva 5). Huhtikuussa lunta oli 5 cm. Terminen talvi alkoi 5.11.2010 ja loppui 2.4.2011 noin viikon keskimääräistä aikaisemmin. Lumen syvyys kuukauden 15. päivänä talvella 2010-2011 80 Kauhava 2010-2011 Kauhava 1971-00 70 60 50 cm 40 30 20 10 0 Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Kuva 5 Lumen syvyys Kauhavalla talvella 2010-2011 ja vertailuajanjaksolla 1971-2000.

4 TARKKAILUN TOTEUTUS 10 4.1 Yleistä Käyttötarkkailun puitteissa kaikilta tuotanto- ja kuntoonpanoalueilta on kerätty tietoja alueilla tehdyistä toimenpiteistä, kuten esimerkiksi ojituksista ja laskeutusaltaiden puhdistuksista. Käyttötarkkailussa kirjataan ylös myös tuotannon ajoittuminen, tuotantomenetelmät ja ylimääräiset vesinäytteidenottoajat. Käyttötarkkailun on hoitanut tarkkailun tilaaja Vapo Oy Energia. Tarkkailusoiden osalta tiedot ovat erityisen tärkeitä, koska niiden avulla joudutaan mm. tulkitsemaan poikkeuksellisten kuormitustilanteiden syytä. Päästötarkkailu käsittää virtaaman mittauksen, vesinäytteiden oton ja analysoinnin valituista pisteistä ennalta laaditun aikataulun mukaisesti sekä kuormituslaskennan ja tulosten raportoinnin. Vuoden 2011 päästötarkkailun ja raportoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. Vuosiyhteenvedon on laatinut Pöyry Finland Oy. Päästötarkkailusta on annettu yksityiskohtaiset määräykset ympäristöluvissa. Tuotantoalueella voi olla kuntoonpanoajan, tuotantoajan tai ympärivuotista tarkkailua. Turvetuottaja ottaa kesällä mahdollisuuksien mukaan rankkasadejaksoilla lisänäytteitä. Suurilla tuotantoalueilla voi olla useita erityyppisiä päästötarkkailupisteitä. Uusilla tuotantoalueilla päästötarkkailu aloitetaan ennen toiminnan aloittamista. Jälkihoitovaiheessa päästöjä tarkkaillaan ympäristökeskuksen määräämän ajan. Vaikutustarkkailut voivat sisältää sekä vesistötarkkailua eli veden fysikaaliskemiallista tarkkailua, biologista tarkkailua että muita vesistöjen tilaan liittyviä selvityksiä. Vaikutustarkkailut aloitetaan jo ennen tuotantovaihetta. Vesistötarkkailussa on seurattu turvetuotannon kuivatusvesien vaikutuksia alapuoleisilla joki- ja järvihavaintopaikoilla. Vesinäytteiden otosta, analysoinnista ja raportoinnista on vastannut vuonna 2011 Nab Labs Oy. Vuosiyhteenvedon on laatinut Pöyry Finland Oy. Pohjavesitarkkailusta voi olla velvoite tuotantoalueen ympäristöluvassa. Tällöin suoritetaan joko pohjavesialuekohtaista seurantaa tai tilakohtaista talousvesikaivotarkkailua (tarkkailuohjelman kohta 4.4). Pohjavesinäytteiden otosta, analysoinnista ja raportoinnista on vastannut vuonna 2011 Nab Labs Oy. Vuosiyhteenvedon on laatinut Pöyry Finland Oy. Biologisia tarkkailuja tehdään 3 6 vuoden välein ympäristökeskusten ennalta hyväksymien ohjelmien mukaisesti. Biologisella tarkkailulla voidaan saada tietoa siitä, miten turvetuotannon kuormitus vaikuttaa vesistön tilaan ja miten mahdolliset muutokset näkyvät eliöstön koostumuksessa ja runsaussuhteissa. Pöly- ja melutarkkailua voi olla velvoitteena tuotantoalueen ympäristöluvassa. Jos ympäristöluvassa on tarkkoja määräyksiä mittauksista, toimitaan luvan mukaan. Useimmiten luvassa on määrätty, että pöly- ja/tai melutarkkailu tehdään alueellisen ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Tällöin voidaan toimia tarkkailuohjelman kohdassa 4.3 kuvatulla tavalla ensin selvitysmenettelyn kautta ja vasta tarvittaessa suorittaa mittauksia.

11 4.2 Näytteenotto ja virtaamamittaus Päästötarkkailunäytteet (kertanäyte) on hakenut tarkkailua hoitava konsultti. Näytteenoton yhteydessä konsultti on mitannut virtaaman. Konsultti on myös tarkastanut mittapadot silloin, kun on käynyt lukemassa jatkuvatoimiset pinnankorkeusmittarit (mallit Telog WLS-2109e ja WLS-31). Pinnankorkeudet Telog on rekisteröinyt minuutin välein ja laskenut niistä 30 minuutin ajalta keskiarvon. Keskiarvo ja kellonaika ovat tallentuneet Telogin muistiin. Telogin keräämä pinnankorkeusaineisto on purettu kannettavalle tietokoneelle tai tiedonkeruulaitteelle (DTU A-203). Kuntoonpanosoilla virtaama on mitattu tarkkailun tilaajan toimesta kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Mitta-asemilla tehdään ennen tuotantokauden alkua vuositarkastus. Mikäli olosuhteet/ laiterikot tms. mittauspaikassa tilapäisesti estävät mittapadon avulla tehtävän virtaaman mittauksen, sovitaan korvaavasta mittausjärjestelystä (esim. läheisen toimivan aseman tietojen käyttö) erikseen ko. ympäristökeskuksen kanssa. Virtaaman mittausta voidaan tehdä myös muilla soilla, mikäli niillä on toimivat mittapadot valmiina. 4.2.1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Uusilla kuntoonpanovaiheessa olevilla tuotantoalueilla suolta lähtevästä vedestä näytteitä on otettu mittapadolta tai laskuojasta, mikäli mittapatoa ei ole asennettu. Näytteenottotiheydessä on noudatettu tarkkailuohjelman ohjetta: Kuukaudet Näytteitä 1.1. 31.3. 1 krt / kk kevättulva (yleensä 1.4. 1.5.) 1 krt / viikko 1.5. 31.12. 1 krt / 2 vko 4.2.2 Tuotantovaiheen tarkkailu Tuotantovaiheessa päästöjen tarkkailua tehdään määrävuosina kaikilla tuotantoalueilla osana lupavelvoitetta, yleensä kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Tuotantovaiheen tarkkailussa on tarkkailtu vesiensuojelumenetelmien toimivuutta ottamalla näytteet ennen käsittelyjä ja niiden jälkeen yleensä neljä kertaa vuodessa (maalis-huhti, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu). Näytteenoton yhteydessä on mitattu virtaama. 4.2.3 Jälkihoitovaihe Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan tarkkailuohjelman 2008-2013 mukaisesti ympäristökeskuksen määräämän ajan. 4.2.4 Ympärivuotinen tarkkailu Ympärivuotiset asemat on varustettu virtaaman mittausta varten lämpöeristetyillä mittapadoilla ja mittalaitteilla, joiden toimintakuntoa on seurattu säännöllisesti.

Ympärivuotisen virtaaman mittauksen on toteuttanut vuonna 2011 Nab Labs Oy. Vesienkäsittelymenetelmien tehoa on tarkkailtu ottamalla näytteet ennen käsittelyä ja sen jälkeen. Näytteenottotiheydessä on noudatettu tarkkailuohjelman 2008-2013 ohjetta: Kuukaudet Näytteitä 1.1. - 31.3. 1 krt / kk 12 kevättulva (1.4. - 1.5.) 1 krt / viikko 1.5. - 31.12. 1 krt / 2 vko 4.2.5 Rankkasadejaksot näytteenotto Turvetuottaja on ottanut kesällä 2011 mahdollisuuksien mukaan rankkasateiden aikaisissa ylivirtaamatilanteissa lisänäytteitä, jotka kuvaavat runsaasta sateesta johtuvaa veden laadun ja kuormituksen muuttumista. Tavoitteena on saada kultakin asemalta kaksi rankkasateen aiheuttamaa lisänäytettä vuosittain. Nab Labs Oy on tehnyt rankkasadenäytteistä aina laajan analyysivalikoiman mukaiset määritykset. Vuonna 2011 analysoitiin muutamia rankkasadenäytteitä. 4.3 Näytteiden analysointi Nab Labs Oy:n laboratoriossa näytteistä on tehty joko laaja tai suppea analyysivalikoima. Ympäristölupien vaatiessa on tehty myös muita analyysejä, esim. nitraatti- ja nitriittitypen summa. Hehkutushäviö on tehty aina, kun kiintoainepitoisuus on ylittänyt 20 mg/l. Kuntoonpanotarkkailujen näytteistä ja rankkasadenäytteistä on analysoitu laaja analyysivalikoima. Tuotantovaiheen tarkkailujen näytteistä on analysoitu suppea analyysivalikoima. Ympärivuotisten tarkkailukohteiden näytteistä on määritetty laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta ja kesällä joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin on määritetty suppea analyysivalikoima. Vesistöihin joutuva kiintoaine koostuu sekä orgaanisesta että epäorgaanisesta aineksesta. Suurin osa turvetuotannon valumavesien kiintoaineesta on orgaanisessa muodossa. Kiintoainepitoisuudet nousevat erityisesti turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheessa. Pohjavesien pinnan alentuminen johtaa alunamaassa hyvin happamien vesiliukoisten yhdisteiden muodostumiseen ja näin ollen ph-arvon alenemiseen. Fosforia ja typpeä huuhtoutuu turvetuotantosoilta enemmän kuin luonnontilaisilta soilta. Ravinteiden määrä purkuvesissä arvioidaan kokonais- ja mineraaliravinteiden perusteella. Turvetuotanto alueelta purkautuvissa vesissä saattaa esiintyä runsaasti ammoniumtyppeä, mutta fosfaattifosforin pitoisuudet ovat yleensä pienet. Rautaa huuhtoutuu kiintoaineeseen sitoutuneena, ja suurimmat rautakuormitukset sattuvatkin yleensä samaan aikaan suuren kiintoainekuormituksen kanssa. Pääosa happipitoisten vesien raudasta on kuitenkin humukseen sitoutuneena. Purkuvesien rautapitoisuus yleensä lisääntyy turvetuotannon vaikutuksesta.

Turvetuotanto on paikoitellen lisännyt myös liukoisen orgaanisen aineen (humuksen) huuhtoutumista. Humuspitoisuutta on vesistä vaikea määrittää tarkasti. Humuksen määrä voidaan karkeasti arvioida kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) perusteella. COD Mn on KMnO 4 -kemikaalin aiheuttama orgaanisen aineen kemiallinen hajoaminen, joka kuvastaa orgaanisen aineen hajottamiseen kuluvan hapen määrä. Yleisesti ottaen humusaineksen osuus pintavesien orgaanisesta hiilestä vaihtelee ollen keskimäärin noin 50 %, mutta voimakkaasti värillisissä vesissä jo 90 %. Näin ollen COD Mn -arvo ei kuvasta suoraan humuksen määrää vedessä. Tuloksissa COD Mn -arvo ilmoitetaan yksikössä mg O 2 /l. 13 Laaja analyysivalikoima Kiintoaine COD Mn Kokonaisfosfori Kokonaistyppi ph Suppea analyysivalikoima Kiintoaine COD Mn Kokonaisfosfori Kokonaistyppi ph Ammoniumtyppi Fosfaattifosfori (suod.) Rauta 4.4 Päästöjen laskenta Turvetuotantoalueelta lähtevän veden määrän ja laadun tarkkailutulosten perusteella on laskettu turvetuotannon brutto- ja nettopäästöt vesistöön. Bruttopäästö on suoalueelta lähtevä kokonaisainemäärä, joka koostuu alueen kuivatuksen ja muokkauksen aiheuttamasta päästöstä sekä alueen luonnonhuuhtoumasta. Bruttopäästön ja luonnonhuuhtouman erotuksena saadaan nettopäästö. Kiintoaineen, typen ja fosforin päästöt on ilmoitettu yksikössä kg/d tai kg/a. Nettopäästö on laskettu vähentämällä tarkkailukohteiden bruttopäästöistä luonnontilaisten soiden ns. taustapitoisuuksien ja tarkkailusuon valuman avulla laskettu taustahuuhtouma. Tausta pitoisuuksina on käytetty sovittuja lukuja: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 20 g/l ja kokonaistyppi 500 g/l. Nettopäästöt on laskettu vastaaville jaksoille kuin bruttopäästöt. Kemialliselle hapenkulutukselle (COD Mn ) ei ole tiedossa luotettavaa taustapitoisuutta, joten sille lasketaan ainoastaan bruttokuormitus. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta kuormitukset on ilmoitettu yksikössä kg O 2 /d tai kg O 2 /a. Kuormitustarkkailun vesinäyte kuvaa veden laatua näytteenottopäivästä seuraavaan näytteenottopäivään. Jakson päästömäärä saadaan pitoisuuden ja vesimäärän tulona Kuormituksen laskentatapa pätee myös kevät- ja tulvanäytteisiin sekä rankkasadenäytteisiin. Mikäli padosta ei näytteenottohetkellä virtaa vettä, näytettä ei ole otettu vaan jakson kuormitus lasketaan sitä edeltävän näytteenoton pitoisuuksien perusteella.

Tarkkailujakson pituus riippuu näytteenottotiheydestä sekä virtaaman muutoksista. Turvetuotantoalueen päästö (kg/d) saadaan kertomalla ominaiskuormitusluvut tuotantoalueen pinta-alalla (lohkot ja auma-alueet). Kullekin ympärivuotiselle tarkkailukohteelle on käytetty kyseisellä kohteella mitattuja lukuja. Koko tuotantoalueen päästöt on laskettu yhden mittauspaikan tulosten perusteella, mikäli vesienkäsittelymenetelmä on ollut sama koko alueella. Jos osalla tuotantoaluetta vesienkäsittelymenetelmä on ollut eri kuin tarkkailussa olleella osaalueella, on päästöt tälle alueelle arvioitu erikseen ominaiskuormituslukujen avulla. Päästöt on ilmoitettu kg/d tai kg/a ja kemiallisella hapenkulutuksella kg O 2 /d tai kg O 2 /a. Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt on laskettu samoin kuin tuotantovaiheissa oleville alueille ja lisätty kokonaispäästöihin, kunnes alue on kasvittunut tai siirtynyt muuhun käyttöön tai luovutettu, kuitenkin enintään viiden vuoden ajan. Tämän jälkeen jälkikäyttövaiheessa oleva alue ei ole enää mukana turvetuotannon päästölaskelmissa. Eri vuodenaikojen päästöt on saatu laskemalla eri vuodenajoille keskimääräiset päästöt ja kertomalla ne kunkin vuodenajan pituudella. Eri vuodenaikojen päästöt yhteen laskemalla on saatu vuosipäästö. Vuosipäästöt on laskettu hydrologiselle vuodelle 1.11.- 31.10. Täydentävät tarkkailukohteet, joilta ei otettu näytteitä ympärivuotisesti tai ei suoritettu omaa tarkkailua vuonna 2011, päästöt laskettiin ympärivuotisten tarkkailukohteiden keskimääräisten ominaiskuormitusten avulla. Ominaiskuormituksella tarkoitetaan päästöä pinta-alayksikköä (hehtaari) ja aikayksikköä (päivä) kohden. Ominaiskuormitus (g/ha d) saadaan jakamalla pitoisuuden ja jakson keskivirtaaman tulo mittapadon valuma-alueen pinta-alalla. 14 4.5 Raportointi 4.5.1 Väliraportointi Jokaisen näytteenottopäivän jälkeen Nab Labs on koonnut edeltävän kahden viikon perusjakson (tai muun poikkeavanpituisen jakson) virtaamamittauksen tiedot päästömäärän väliraportointia varten. Väliraportoinnissa on käytetty pääsääntöisesti kahden viikon seurantajaksoa. Tulokset ovat olleet heti niiden valmistuttua ja viimeistään 3 viikon kuluttua näytteenotosta nähtävissä www-palvelussa https://data.nablabs.fi/, johon tunnukset saa Vapo Oy:ltä. Tulokset on toimitettu lisäksi kirjallisena postin välityksellä niille Vapo Oy:n toimipaikoille tai muille tarkkailuvelvollisille, joilla ei ole em. yhteyttä. Väliraporteissa on esitetty vesimäärä- ja vedenlaatutiedot ja ominaispäästöjen suuruus g/ha d (kiintoaine, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi) jaksoittain sekä päästöjen kertymä vuoden alusta (kg/km 2 ) ja näihin liittyvä grafiikka. 4.5.2 Vuosiraportointi Pöyry Finland Oy raportoi koko vuoden tarkkailun tulokset päästö-, vesistö- ja pohjavesitarkkailun osalta erillisissä yhteenvetoraporteissa, jotka toimitetaan Vapo Oy:lle ja asianomaisille ELY-keskuksille kirjallisessa muodossa sekä muille tarkkailussa olevien soiden haltijoille ja tarkkailualueen kunnille ensi sijassa sähköisessä muodossa (https://data.nablabs.fi). Vuonna 2011 sekä kuormitus- että vesistötarkkailujen yhteenvetoraportit on tehty erikseen kullekin ELY-keskukselle.

Päästötarkkailun vuosiraporteissa esitetään Vapo Oy:n läntisen Suomen ja muiden tarkkailuun osallistuvien tuotantoalueiden ominaispäästöluvut ja niiden keskiarvot (brutto- ja netto) sekä tarkkailuvuoden kokonaispäästöt kunkin tarkkailuvelvollisen osalta ympäristökeskuksittain, vesistöalueittain (3. jakovaihe) sekä tuotantoalueittain. Vuotuiset päästömäärät (1.11. 31.10.) on laskettu toteutuneiden päästötarkkailujaksojen avulla. Päästöraportin sisältää tarkkailuvuoden päästömäärien tulosten vertailua soiden aikaisempien vuosien ja muiden tarkkailujen tuloksiin taulukkomuodossa sekä graafisesti. Vuosiraportti on laadittu tekstin ja taulukoiden osalta myös sähköiseen muotoon. Konsultti toimittaa tiedot lisäksi Vahti-rekisteriin ympäristöhallinnon TYVI-operaattorin kautta. Tarkkailusoiden vedenlaatua ja kuormitusta on tarkasteltu myös vuodenajoittain. Vuodenajoittaisessa tarkastelussa on noudatettu Ilmatieteen laitoksen ilmoittamia vuosien 2010 ja 2011 termisten vuodenaikojen jaotteluja tarkkailualueella: Vuodenaika Kuukaudet Päivämäärät Viikot Jakson pituus Talvi marras-huhtikuu 6.11.2010-1.4.2011 45 14 147 Kevät huhti-toukokuu 2.4. - 7.5.2011 14-19 36 Kesä touko-syyskuu 8.5. - 19.9.2011 19-39 135 Syksy syys-marraskuu 1.11. - 5.11.2010 20.9. - 31.10.2011 45 (2010) 39 45 (2011) 47 4.6 Yhteenveto suoritetuista tarkkailuista vuonna 2011 Vuonna 2011 tarkkailussa oli mukana 120 pysyvää päästötarkkailuasemaa (liite 1), joista 54 mittasi vesienkäsittelymenetelmän yläpuolista vedenlaatua. Täydentävää tarkkailua tehtiin 297 pisteellä (liite 2), niistä 131 oli yläpuolisia. Erillis-laajaan tarkkailun kahdeksan tarkkailupisteen joukkoon kuuluivat kahden ruokohelpikosteikon, ja yhden kemikalointiaseman tarkkailut. Kuntoonpanovaiheen tarkkailua suoritettiin 47 pisteeltä, joista 19 oli yläpuolisia pisteitä (liite 3). 15

16 5 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2011 5.1 Yleistä Vapo Oy Energian Läntisen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä olevia soita oli vuonna 2011 yhteensä 266 kpl, joista Vapo Oy Energian omistamia oli 235 ja yksityisten omistamia 31 kpl. Vuonna 2009 mukaan ovat tulleet uusien, kuntoonpanovaiheessa olevien tuotantoalueiden lisäksi Vapo-konserniin kuuluvan Kekkilä Oy:n tuotantoalueet. Aikaisemmin Fortumin omistuksessa olleet 15 tuotantoaluetta ovat siirtyneet Vapon omistukseen. Kun eri vesistöalueilla olevat suon osat lasketaan omiksi alueikseen, purkivat Vapon 235 suota vetensä 312 reittiä pitkin. Vapo Oy:n Läntisen alueen tarkkailussa olevien tuotantoalueiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva ala oli 23 044 ha. Levossa oli 1 051 ha ja valmistelussa 2 040 ha. Viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 2 653 ha ja 9 336 ha yli viisi vuotta sitten. Vapo Oy Energian tuotantoalueiden yhteispinta-alat on esitetty taulukossa 1. Vapo Oy Energian osalta tuotannosta poistuneita alueita oli yhteensä 11 989 ha. Alle viisi vuotta poistuneita alueita oli 2 653 ha, ja yli viisi vuotta sitten poistuneita alueita 9 336 ha (taulukko 1). Yksityisten turvetuottajat mukaan laskien saadut yhteispinta-alat on esitetty taulukossa 2. Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet sijaitsevat laajalla maantieteellisellä alueella. Tuotantoalueita on kaikkiaan 21 eri vesistöalueen varrella. Vesistöalueista suurimmat ovat Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöalueet (taulukko 1). Vuonna 2010 Kalajoen vesistöalue siirtyi pois Vapon Läntisen Suomen tarkkailun piiristä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailun yhteyteen. Vapo Oy Energian tuotantoalueita (taulukko 1) vesistöalueittain tarkasteltaessa, eniten tuotantosoita tai niiden osia (30 % koko määrästä) oli kappalemääräisesti mitattuna Kokemäenjoen vesistöalueella (93 kpl). Kokemäenjoen vesistöalueen tuotannossa olevan alan osuus (5 918 ha) koko Läntisen Suomen tarkkailun tuotannossa olevan alan kokonaismäärästä oli 25,7 %. Kymijoen vesistöalueella oli 63 ja Kyrönjoen vesistöalueella 42 turvetuotantoaluetta tai tuotantoalueen osaa. Kyrönjoen alueella tuotannossa olevan suoalan määrä (4 475 ha) edusti 19,4 % kaikesta tuotantoalasta, kun Kymijoella vastaava osuus oli 16,4 %. Karvianjoen vesistöalueella (29 kpl) oli 11,2 % tuotantokelpoisesta pinta-alasta. Muiden 17 vesistöalueen osuus oli tuotannossa olevasta pinta-alasta 25,4 %.

Taulukko 1 Vapo Oy Energian läntisen Suomen tarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden pinta-alat (ha) eri vesistöalueilla vuonna 2011 Vesistöalue Pinta-ala, ha Tuotannossa Levossa Valmistelussa Tuotannosta poistunut Yhteensä alle 5 v yli 5 v 14 Kymijoen vesistöalue 3 895 53 435 356 1 511 6 250 18 Porvoonjoen vesistöalue 27 0 0 2 0 28 27 Paimionjoen vesistöalue 68 0 0 0 0 68 28 Aurajoen vesistöalue 64 0 0 0 0 64 31 Laajoen vesistöalue 0 0 46 0 0 46 33 Lapinjoen vesistöalue 83 0 0 4 0 87 34 Eurajoen vesistöalue 341 57 48 0 0 446 35 Kokemäenjoen vesistöalue 5 918 247 594 464 3 319 10 542 36 Karvianjoen vesistöalue 2 723 115 61 277 1 090 4 266 37 Lapväärtinjoen vesistöalue 397 0 0 51 18 467 38 Teuvanjoen vesistöalue 129 0 0 3 1 133 39 Närpiönjoen vesistöalue 234 36 0 36 0 305 42 Kyrönjoen vesistöalue 4 475 125 33 869 1 881 7 383 44 Lapuanjoen vesistöalue 1 348 147 64 366 866 2 790 46 Purmonjoen vesistöalue 82 0 143 0 0 225 47 Ähtävänjoen vesistöalue 872 26 181 118 435 1 632 48 Kruunupyynjoen vesistöalue 841 35 77 26 10 989 19 Perhonjoen vesistöalue 948 211 358 83 199 1 798 51 Lestijoen vesistöalue 0 0 0 0 0 0 81 Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalue 79 0 0 0 4 83 83 Suomenselän rannikkoalueen vesistöalue 521 0 0 0 2 523 Yhteensä 2011 23 044 1 051 2 040 2 653 9 336 38 123 Yhteensä 2010 24 199 213 2 555 2 361 8 875 38 202 Yhteensä 2009 24 570 526 2 187 1 790 8338 37 409 Yhteensä 2008 22 781 494 1 363 1 904 7662 34 203 17 Vaikka tarkkailussa mukana olevat turvetuotantoalueet jakautuivat useamman ELYkeskuksen alueelle, jää painopiste Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle, missä sijaitsi 98 tuotantoaluetta ja lähes puolet tuotannossa olevasta alueesta (10 896 ha). Vähiten tuotannossa olevaa alaa oli Uudenmaan (0,3 %) alueella (taulukko 2). Vuoden 2009 jälkeen raportissa ei ole ollut enää mukana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevan Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueita. Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden raportointi tapahtuu omana kokonaisuutenaan. Taulukko 2 Turvetuotannon pinta-alat (ha) eri ELY-keskusten alueilla vuonna 2011 ELY-keskus Pinta-ala, ha (Yksityiset mukana) Tuotannossa Levossa Valmistelussa Tuotannosta poistunut Yhteensä alle 5 v yli 5 v Häme 666 76 86 38 101 967 Pirkanmaa 2 451 39 57 274 1 948 4 769 Varsinais-Suomi 4 873 195 272 321 1 623 7 283 Keski-Suomi 5 027 67 634 428 1 912 8 068 Etelä-Pohjanmaa 10 896 688 991 1 675 3 747 17 997 Uusimaa 79 0 0 0 4 83 Yhteensä 2011 23 993 1 065 2 040 2 735 9 336 39 168 Yhteensä 2010 25 181 350 2 563 2 422 8 876 39 391 Yhteensä 2009 25 529 526 2 216 1 937 8 338 38 545 Yhteensä 2008 24 422 536 1 422 1 936 7 661 35 977 Yhteensä 2007 24 138 769 1 463 2 220 6 727 35 316 Yhteensä 2006 24 516 1 040 1 541 2 664 6 127 35 888

Vapo Oy Energian läntisen alueen turvetuotannon tarkkailussa oli vuonna 2011 mukana viiden ELY-keskuksen alueella yhteensä 25 pysyvää päästötarkkailuasemaa, joilta saatiin luotettavat kuormitustiedot koko hydrologiselta vuodelta 2011. Näiden ominaiskuormituslukujen laskennassa käytettyjen asemien mittapatojen valumaalueiden pinta-ala oli yhteensä 3 728 ha, mikä edustaa noin 16 % tarkkailualueen kaikkien turvetuotannossa olevien alueiden tuotantokunnossa olevasta alasta (23 932 ha). Vuonna 2011 oli kahdella pysyvistä päästötarkkailuasemista vesiensuojelumenetelmänä käytössä nk. perustaso, jota on tehostettu ojanpidättimillä. Perustason suolla on käytössä laskeutusaltaat, sarkaoja-altaat sekä päisteputkipidättimet. Kaikkiaan 13 suolla oli käytössä pintavalutus, kahdella suolla virtaaman säätö, kahdella kasvillisuusallas ja pintavalutus, kolmella ruokohelpikosteikko ja neljällä osittain kasvillisuuskenttä ja kosteikko. Neljä tuotantoalueista oli osittain kuntoonpanovaiheessa, loput 21 kokonaan tuotannossa. Ominaiskuormituslaskennassa käytetyt suot on esitetty taulukossa 3 ja niiden sijainti kuvassa 6. Kaikki vuoden 2011 ympärivuotiset päästötarkkailuasemat ovat liitteenä 1 ja täydentävät päästötarkkailuasemat liitteenä 2. Mukana ovat kaikki asemat, joilta on haettu yksi tai useampi näyte hydrologisena vuonna 2011. Taulukko 3 Vapo Oy Energia läntisen alueen päästötarkkailun ominaiskuormitussuot vuonna 2011. Ominaiskuormitussuot Paikkakunta Vesiensuojelutaso ELY-keskus Okssuo Tammela Pintavalutus Häme Isoneva Kyyjärvi Pintavalutus Keski-Suomi Höystösensuo Leivonmäki Ruokohelpikosteikko Keski-Suomi Jokipolvensuo Leivonmäki Ruokohelpikosteikko Keski-Suomi Pajusuo Leivonmäki Virtaaman säätö Keski-Suomi Savonneva Kyyjärvi Pintavalutus Keski-Suomi Valkeissuo Petäjävesi Virtaaman säätö Keski-Suomi Helminkäiskeidas Isojoki / Storå Pintavalutus Varsinais-Suomi Hormaneva Karvia Pintavalutus Varsinais-Suomi Iso-Rydistönkeidas Merikarvia Pintavalutus Varsinais-Suomi Joutsuo Eura Pintavalutus Varsinais-Suomi Jämiänkeidas Kankaanpää Ruokohelpikosteikko Varsinais-Suomi Lammisuo Köyliö / Kjulo Pintavalutus Varsinais-Suomi Mustakeidas-Saarikeidas Jämijärvi Kasvillisuusallas Varsinais-Suomi Nanhiansuo Huittinen / Vittis Pintavalutus Varsinais-Suomi Satamakeidas Honkajoki Kasvillisuusallas / pintavalutus Varsinais-Suomi Kapustaneva Veteli Pintavalutus Etelä-Pohjanmaa Korpisalonneva, lo1 Vimpeli Pintavalutus Etelä-Pohjanmaa Korpisalonneva, lo7 Vimpeli Pintavalutus Etelä-Pohjanmaa Mäkikylänsuo Ähtäri / Etseri kasvillisuuskenttä ja-allas Etelä-Pohjanmaa Palloneva Kauhajoki Kasvillisuuskenttä Etelä-Pohjanmaa Takaneva Kurikka Kasvillisuuskenttä Etelä-Pohjanmaa Sompaneva Parkano Yli-Kujalan menetelmä Pirkanmaa Isosuo Punkalaidun Kosteikko Pirkanmaa Ristineva ap Parkano Pintavalutus Pirkanmaa 18

19 Kuva 6 Vapo Oy Energia läntisen alueen ominaiskuormitussoiden sijoittuminen v. 2011. Kartta Vapo Oy 5.2 Soiden käyttövaihe ja vesiensuojelumenetelmät Vapo Oy Energian läntisen kuormitustarkkailun alueella tuotannossa olevien alueiden kokonaispinta-ala oli pysynyt lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Tuotannossa olevia alueita oli 1175 ha vähemmän, valmistelussa olevia suoalueita oli 414 ha vähemmän ja levossa olevia 849 ha enemmän kuin edellisvuonna. Joitakin vuosia sitten tarkkailualueella yleisin vesiensuojelumenetelmä oli vielä nk. perustaso. Perustasolla tarkoitetaan, että suolla on vesiensuojelumenetelmänä laskeutusaltaat, sarkaoja-altaat sekä päisteputkipidättimet. Vuonna 2011 selvästi yleisin vesiensuojelumenetelmä oli pintavalutus (82,4 % tuotantopinta-alasta v.2010 73 %), toiseksi yleisin virtaamansäätö (9,4 % v.2010 13 %) ja kolmanneksi yleisin perustaso (5,3 % v. 2010 10,9 %). Pintavalutuskentillä puhdistettiin vuonna 2011 purkuvedet yli 80 prosenttia suuremmalta pinta-alalta kuin vuonna 2008. Pintavalutuskentät edustavat tällä hetkellä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT).

20 Taulukko 4 Suon käyttövaiheet ja vesiensuojelumenetelmät Vapo Oy Energian Läntisen Suomen kuormitustarkkailun alueella vuonna 2011 2011 HEHTAARIA LÄNTISEN SUOMEN KUORMITUS- TARKKAILU Perustaso Pintavalutus tai vastaava Haihd./imeytys Tuotannossa 1262 19149 58 487 1999 144 0 23099 Levossa 131 426 0 0 465 41 0 1062 Valmistelussa 0 2003 0 37 0 0 0 2040 Poistunut 2007-2011 2662 Poistunut 2002-2006 3042 Poistunut ennen 2002 6283 Yhteensä 1392 21577 58 524 2464 185 0 38188 Yhteensä % 5,3 82,4 0,2 2,0 9,4 0,7 0,0 Yhteensä 2010 2948 19660 58 494 3560 163 45 38168 Yhteensä 2009 3145 18441 58 554 4038 144 0 36445 Yhteensä 2008 5583 11988 0 104 6378 256 0 33835 Kemikalointi Valunnan säätö Muu Ei mitään YHTEENSÄ 5.3 Ominaiskuormitussoiden valumat v.2011 5.3.1 Tarkkailusoiden näytteenottokertojen väliset virtaamat ja valumat Tarkkailusoiden virtaamat on laskettu näytteenottokertojen välisenä keskiarvona. Pysyvien, ympärivuotisesti vuonna 2011 toimineiden ja ominaiskuormituslaskennassa käytettyjen päästötarkkailuasemien vuoden keskivirtaama oli 23,0 l/s ja keskivaluma 17,5 l/s km 2. Pienin vuoden keskivirtaama oli Höystösensuolla (4,4 l/s) ja suurin Hormanevalla (73 l/s). Vuositasolla näytteenottokertojen välissä pienimmät keskivalumat mitattiin ympärivuotisesti tarkkailluista soista Okssuolla (7,8 l/s km 2 ). Suurimmat valumat mitattiin Jokipolvensuolla, jossa keskivaluma oli 35 l/s (taulukko 5). Suurimmat hetkelliset valumat (taulukko 5) vaihtelivat välillä 26 l/s km 2 (Korpisalonneva lo7) 525 l/s km 2 (Jokipolvensuo). Pienin hetkellinen valuma oli kahdeksalla pysyvällä tarkkailuasemalla 0 l/s km 2 ja useimmilla muilla tarkkailuasemilla lähes 0 l/s km 2.

Taulukko 5 Vapo LS ominaiskuormitussoiden virtaamat ja valumat vuonna 2011 21 Virtaamat ja valumat Vapon LS:n ympärivuotisilla tarkkailuasemilla vuonna 2011 Suo Vesiensuojelutaso Mittapadon Tuotannossa Koko vuosi Suurin Pienin valuma-alue Virtaama Valuma hetkellinen hetkellinen ha ha l/s l/s km 2 valuma valuma Hämeen ELY-keskus Okssuo Pintavalutus 80 48 6,3 8 52 0,00 Keski-Suomen ELY-keskus Isoneva Pintavalutus 148 0 19 13 74 0,31 Höystösensuo Ruokohelpikosteikko 17 17 4,4 26 502 0,00 Jokipolvensuo Ruokohelpikosteikko 22 22 7,5 35 525 0,00 Pajusuo Virtaaman säätö 69 55 19 28 182 0,82 Savonneva Pintavalutus 110 103 21 19 114 0,00 Valkeissuo Virtaaman säätö 66 47 14 20 182 0,00 Varsinais-Suomen ELY-keskus Helminkäiskeidas Pintavalutus 110 102 22 20 80 0,00 Hormaneva Pintavalutus 380 350 73 19 147 0,00 Iso-Rydistönkeidas Pintavalutus 100 84 12 12 147 0,00 Joutsuo Pintavalutus 83 60 16 19 93 0,00 Jämiänkeidas Ruokohelpikosteikko 411 195 47 11 72 0,09 Lammisuo Pintavalutus 200 175 19 10 39 0,70 Mustakeidas-Saarikeidas Kasvillisuusallas 100 96 18 18 114 0,09 Nanhiansuo Pintavalutus 86 73 6,9 8 65 0,00 Satamakeidas Kasvillisuusallas / pvk 145 108 18 12 82 0,10 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Kapustaneva Pintavalutus 153 131 27 18 101 0,18 Korpisalonneva, lo1 Pintavalutus 210 165 47 22 79 0,01 Korpisalonneva, lo7 Pintavalutus 228 195 21 9 26 0,63 Mäkikylänsuo kasvillisuuskenttä ja-allas 120 111 21 17 182 0,08 Palloneva Kasvillisuuskenttä 189 189 49 26 136 0,06 Takaneva Kasvillisuuskenttä 67 67 20 30 136 0,00 Pirkanmaan ELY-keskus Sompaneva Yli-Kujalan menetelmä 80 64 11 14 82 0,04 Isosuo Kosteikko 315 265 26 8 55 0,00 Ristineva ap Pintavalutus 240 119 32 13 82 0,02 ka 2011 (n=25): 3728 2840 23 17 134 0,13 ka 2010 (n=19): 3560 2605 19 13 273 0,04 ka 2009 (n=25): 25 15 236 0,13 Minimi: 4,4 7,8 26 0,00 Maksimi: 73 35 525 0,82 Vesiensuojelutaso (ka): Virtaaman säätö (n=2) 16 24 182 0,41 Pintavalutus (n=13) 25 15 85 0,14 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 11 14 82 0,04 Kasvillisuusallas / pintavalutus (n=2) 18 15 98 0,09 Ruokohelpikosteikko (n=3) 20 24 366 0,03 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=4) 29 20 127 0,03 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=21) 24 18 144 0,13 Tuotanto/valmistelu (n=4) 17 14 80 0,12

Näytteenottokertojen välisenä keskiarvona talvijakson keskivaluma (taulukko 6) pysyvillä tarkkailuasemilla oli 4,2 l/s km 2. Pienin keskivaluma mitattiin talvella Ristinevalla (0,8 l/s km 2 ) ja suurin Pajusuolla (10,8 l/s km 2 ). Kevätjaksolla pysyvillä tarkkailuasemilla keskivaluma oli suurimmillaan kevättulvasta johtuen 51 l/s km 2, pienin keskivaluma Isosuolla (18 l/s km 2 ), suurin keskivaluma puolestaan Höystösensuolla (108 l/s km 2 ). Kesällä keskivaluma oli 12,9 l/s km 2. Pienin keskivaluma mitattiin Okssuolla 2,4 l/s km 2. Suurin keskivaluma kesällä mitattiin Jokipolvensuolla (25 l/s km 2 ). Syksyn keskivaluma oli (19 l/s km 2 ). Tällöin minimi keskivaluma mitattiin Iso-Rydistönkeitaalla (5,4 l/s km 2 ), maksimi Jokipolvensuolla (42 l/s km 2 ). 22 Taulukko 6 Ominaiskuormitussoiden keskivalumat eri vuodenaikoina vuonna 2011 Virtaamat ja valumat Vapon LS:n ympärivuotisilla tarkkailuasemilla vuonna 2011 Suo Vesiensuojelutaso Talvi Kevät Kesä Syksy Vuosi Virtaama Valuma Virtaama Valuma Virtaama Valuma Virtaama Valuma Virtaama Valuma m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 Hämeen ELY-keskus Okssuo Pintavalutus 219 3,2 2053 30 163 2,4 474 6,9 541 8 Keski-Suomen ELY-keskus Isoneva Pintavalutus 608 4,8 3412 27 1534 12 1782 14 1615 13 Höystösensuo Ruokohelpikosteikko 24 1,7 1544 108 214 15 273 19 379 26 Jokipolvensuo Ruokohelpikosteikko 173 9,3 1757 95 460 25 783 42 644 35 Pajusuo Virtaaman säätö 642 10,8 4221 71 1276 21 1843 31 1643 28 Savonneva Pintavalutus 374 3,9 3721 39 1957 21 2105 22 1820 19 Valkeissuo Virtaaman säätö 100 1,7 4394 77 762 13 867 15 1174 20 Varsinais-Suomen ELY-keskus Helminkäiskeidas Pintavalutus 152 1,6 4446 47 1852 19 2512 26 1897 20 Hormaneva Pintavalutus 1711 5,2 12624 38 6063 18 8401 26 6350 19 Iso-Rydistönkeidas Pintavalutus 142 1,6 4887 57 393 4,6 468 5,4 1054 12 Joutsuo Pintavalutus 703 9,8 3824 53 728 10 1568 22 1351 19 Jämiänkeidas Ruokohelpikosteikko 662 1,9 14180 40 2293 6,5 4340 12 4076 11 Lammisuo Pintavalutus 977 5,7 4181 24 1171 6,8 1636 9,5 1673 10 Mustakeidas-Saarikeidas Kasvillisuusallas 500 5,8 4367 51 1090 13 1948 23 1586 18 Nanhiansuo Pintavalutus 402 5,4 1400 19 308 4,1 907 12 592 8 Satamakeidas Kasvillisuusallas / pvk 612 4,9 5361 43 739 5,9 1875 15 1530 12 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Kapustaneva Pintavalutus 236 1,8 6558 50 2224 17 2081 16 2328 18 Korpisalonneva, lo1 Pintavalutus 392 2,2 9192 51 4106 23 4921 27 4046 22 Korpisalonneva, lo7 Pintavalutus 687 3,5 3575 18 1682 8,5 2121 11 1790 9 Mäkikylänsuo kasvillisuuskenttä ja-allas 175 1,7 6799 66 1092 11 1302 13 1782 17 Palloneva Kasvillisuuskenttä 539 3,3 14145 87 2980 18 3919 24 4221 26 Takaneva Kasvillisuuskenttä 392 6,8 5108 89 1234 21 1765 31 1703 30 Pirkanmaan ELY-keskus Sompaneva Yli-Kujalan menetelmä 205 3,0 2684 39 804 12 1123 16 993 14 Isosuo Kosteikko 1637 6,0 4867 18 1546 5,7 2534 9,3 2261 8 Ristineva ap Pintavalutus 158 0,8 8865 43 1696 8,2 3517 17 2735 13 ka 2011 (n=25): 497 4,2 5527 51 1535 13 2202 19 1991 17 ka 2010 (n=19): 1427 14 3082 24 831 6,3 1908 13 1670 13 ka 2009 (n=25): 2189 16 3568 24 496 3,8 4204 31 2132 15 Minimi: 24 0,8 1400 18 163 2,4 273 5,4 379 7,8 Maksimi: 1711 10,8 14180 108 6063 25 8401 42 6350 35

23 5.3.2 Ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskivalumat v. 2011 Vuoden 2011 ominaiskuormitussoiden (25 kpl) vuorokauden keskivalumat on esitetty kuvassa 7. Vertailuarvona Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella olevien ominaiskuormitussoiden (6 kpl) valumat. Kaikilla ominaiskuormitussoilla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Kaikkien ominaiskuormitussoiden koko vuoden keskivaluma oli 13,5 l/s km 2. Suurin keskivaluma oli Jokipolvensuolla (25,3 l/s km 2 ) ja pienin Oksuolla (5,4 l/s km 2 ). Ominaiskuormitussuot sijaitsevat maantieteellisesti laajalla alueella (kuva 6), joten myös valumissa on suuria eroja eri alueiden kesken. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevien kuuden ominaiskuormitussuon keskivaluma oli 15,6 l/s km 2. Valuma on hieman kaikkien asemien keskiarvoa suurempi. Suurin valuma oli Takanevalla (22,9 l/s km 2 ) ja pienin Korpisalonnevan laskuojalla 7 (7,9 l/s km 2 ). Suurimmillaan valuma olivat huhtikuussa kevättulvan aikaan (Kuva 7). Ominaiskuormitussoiden valumat hydrologisena v. 2011 l/s km 2 Keskiarvo (n=25) Etelä-Pohjanmaa (n=6) 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1.11.10 1.12.10 1.1.11 1.2.11 1.3.11 1.4.11 pvm 1.5.11 1.6.11 1.7.11 1.8.11 1.9.11 1.10.11 1.11.11 Kuva 7. Ominaiskuormitussoiden keskimääräiset valumat, sekä Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen alueella sijaitsevien ominaiskuormitussoiden valumat. valumat vuonna 2011.

24 5.4 Tarkkailusoilta purkautuvan veden laatu 5.4.1 Keskimääräinen vedenlaatu Vuonna 2011 ominaiskuormituslaskelmassa huomioitujen pysyvien tarkkailuasemien (25 kpl) keskimääräinen vedenlaatu on esitetty taulukossa 7. Edellisvuoteen verrattuna vedenlaatu oli parantunut kaikkien mitattujen parametrien osalta. Ympärivuotiset tarkkailuasemat eivät ole joka vuosi täysin samat, mikä selittää osaltaan vuosikeskiarvojen vaihtelua. Taulukko 7 Pysyvien tarkkailuasemien koko vuoden 2011 vedenlaatu Vesiensuojelutaso Vedenlaatu ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l ka 2011 (n=25): 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 ka 2010 (n=26): 6,0 9,2 2185 935 72 27 3,8 51 ka 2009 (n=25): 6,0 10 1855 729 82 28 3,7 47 ka 2008 (n=24): 6,0 8,9 1794 711 77 23 3,2 48 ka 2007 (n=23): 5,8 9,3 2083 827 80 23 3,3 58 Minimi: 4,3 1,1 892 105 12 2,1 0,7 22 Maksimi: 6,5 19 4184 2698 141 159 7,3 85 Vesiensuojelutaso (ka): Virtaaman säätö (n=2) 6,2 7,3 2480 1224 39 11 3,4 35 Pintavalutus (n=13) 5,5 4,5 1957 703 60 28 2,6 60 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 5,9 5,7 2092 971 101 32 4,0 61 Kasvillisuusallas / pintavalutus (n=2) 6,4 13 1152 221 80 21 3,0 32 Ruokohelpikosteikko (n=3) 6,3 4,3 1224 227 53 26 3,2 32 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=4) 6,1 8,4 1539 313 75 24 2,6 41 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=21) 5,9 6,5 1764 588 62 21 2,8 47 Tuotanto/valmistelu (n=5) 5,3 3,9 1899 649 71 49 3,0 64 Suokohtaiset keskiarvot on esitetty taulukossa 8. Kohteilta mitattujen näytteiden määrä on esitetty suokohtaisesti (mitatut näytteet/näytteenottokerrat). Kaikilta kohteilta ei saatu jokaisella mittauskerralla määritettyä näytettä, johtuen jäätymisestä tai mittapisteellä ei ole ollut vettä. Yleisesti voidaan todeta turvetuotannon kuivatusvesien olevan humuspitoisia ja lievästi happamia. Vesissä oli paljon typpeä, fosforia sekä rautaa. Kiintoainepitoisuudet olivat vesien ja vesialueiden luonne huomioiden pääsääntöisesti melko pieniä. Vuositasolla veden ph oli keskimäärin 5,8. Happamin keskimääräinen ph oli Iso- Rydistönkeitaalla (4,3). Lähimpänä neutraalia vesi oli Pajusuolla (ph 6,5). Kemiallisen hapenkulutus (COD Mn -arvo) oli vuositasolla keskimäärin 50 mg O 2 /l, eniten Nanhiansuolla (85 mg O 2 /l) ja vähiten Höystösensuolla (22 mg/l O 2 ). Koko vuoden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 6,1 mg/l ja korkein Mustakeidas-Saarikeitaalla (19 mg/l). Vähiten kiintoainetta oli Ristinevalta purkautuvassa vedessä (1,1 mg/l). Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus on 2,0 mg/l. Isonevan, Höystösensuon, Helminkäiskeitaan, Iso-Rydistönkeitaan ja Ristinevan kiintoainepitoisuudet olivat alle 3 mg/l. Eniten kokonaisfosforia purkautui Okssuolta (141 g/l) ja vähiten Ristinevalta (12 g/l) vuosikeskiarvon ollessa 63 g/l. Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden kokonaisfosforin pitoisuus on 20 g/l. Fosfaattifosforia purkuvesissä oli keskimäärin 25 g/l. Suurin keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus mitattiin Lammisuolta (4 184

g/l) ja pienimmät kokonaistyppipitoisuudet olivat Helminkäiskeitaalla (892 g/l) ja Ristinevalta (963 g/l). Keskimäärin kokonaistyppeä oli purkuvedessä 1785 g/l ja ammoniumtyppeä 598 g/l. Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden kokonaistypen pitoisuus on 500 g/l. Rautapitoisin vesi oli Okssuolla (7,3 mg/l). Alhaisin keskipitoisuus oli Ristinevalla (0,7 mg/l) ja Iso-Rydistönkeitaalla (0,7 mg/l) Keskimäärin purkuvesissä oli rautaa 2,8 mg/l (taulukko 8). 25 Taulukko 8. Pysyvien tarkkailusoiden vuoden 2011 keskimääräinen vedenlaatu Ympärivuotisten tarkkailusoiden vedenlaatu vuonna 2011 Suo Vesiensuojelutaso Näytteiden Vedenlaatu lukumäärä ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l Hämeen ELY-keskus Okssuo Pintavalutus 24 / 25 5,4 4,1 1930 634 141 159 7,3 80 Keski-Suomen ELY-keskus Isoneva Pintavalutus 24 / 24 4,7 2,5 1293 372 22 2,1 1,1 49 Höystösensuo Ruokohelpikosteikko 20 / 25 6,2 2,9 1005 204 25 6,7 1,4 22 Jokipolvensuo Ruokohelpikosteikko 23 / 25 6,2 4,5 1194 142 26 3,3 3,7 31 Pajusuo Virtaaman säätö 25 / 25 6,5 6,0 2081 1148 19 2,9 3,6 23 Savonneva Pintavalutus 23 / 24 5,8 8,5 1880 467 49 10 2,5 57 Valkeissuo Virtaaman säätö 25 / 25 5,8 8,6 2880 1300 59 19 3,2 48 Varsinais-Suomen ELY-keskus Helminkäiskeidas Pintavalutus 23 / 25 6,3 2,4 892 105 66 37 1,3 25 Hormaneva Pintavalutus 25 / 25 5,7 6,4 2207 865 60 13 1,9 53 Iso-Rydistönkeidas Pintavalutus 20 / 24 4,3 1,6 1757 613 17 2,7 0,7 73 Joutsuo Pintavalutus 25 / 25 5,7 3,8 2148 522 69 18 1,5 64 Jämiänkeidas Ruokohelpikosteikko 25 / 25 6,3 5,5 1474 334 107 67 4,5 43 Lammisuo Pintavalutus 25 / 25 6,3 8,0 4184 2698 73 31 6,0 45 Mustakeidas-SaarikeiKasvillisuusallas 24 / 24 6,4 19 1307 284 88 29 4,5 40 Nanhiansuo Pintavalutus 24 / 25 4,7 5,6 1599 196 79 32 3,0 85 Satamakeidas Kasvillisuusallas / pvk 28 / 25 6,4 7,0 998 158 71 14 1,6 23 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Kapustaneva Pintavalutus 25 / 25 5,5 5,3 2224 1067 51 15 1,9 61 Korpisalonneva, lo1 Pintavalutus 25 / 25 5,8 4,4 1836 393 62 17 2,6 72 Korpisalonneva, lo7 Pintavalutus 25 / 25 6,0 5,0 2532 1025 77 24 3,0 75 Mäkikylänsuo kasvillisuuskenttä ja-allas 25 / 25 6,5 13 1712 323 62 16 3,0 39 Palloneva Kasvillisuuskenttä 25 / 25 5,9 7,6 1483 398 84 36 3,3 42 Takaneva Kasvillisuuskenttä 23 / 24 5,8 5,1 1122 247 43 8,4 0,8 30 Pirkanmaan ELY-keskus Sompaneva Yli-Kujalan menetelmä 23 / 25 5,9 5,7 2092 971 101 32 4,0 61 Isosuo Kosteikko 25 / 25 6,4 7,9 1837 286 110 35 3,1 54 Ristineva ap Pintavalutus 25 / 25 5,3 1,1 963 188 12 2,5 0,7 45 ka 2011 (n=25): 604 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 ka 2010 (n=26): 501 6,0 9,2 2185 935 72 27 3,8 51 ka 2009 (n=25): 541 6,0 10 1855 729 82 28 3,7 47 ka 2008 (n=24): 572 6,0 8,9 1794 711 77 23 3,2 48 ka 2007 (n=23): 5,8 9,3 2083 827 80 23 3,3 58 Minimi: 20 4,3 1,1 892 105 12 2,1 0,7 22 Maksimi: 28 6,5 19 4184 2698 141 159 7,3 85 5.4.2 Vedenlaatu eri vuodenaikoina Tarkkailusoiden keskimääräinen vedenlaatu vuodenajoittain vuonna 2011 on esitetty taulukossa 9 ja kuvassa 8. Tarkkailusoiden vedenlaatu eri vuodenaikoina on esitetty taulukoissa 10 13. Talvella Typpi- ja fosforipitoisuudet olivat korkeampia kuin muina vuodenaikoina Myös raudan määrä oli talvijakson aikana suurimmillaan. Talven korkeat ravinnepitoisuudet selittyvät puolestaan pienillä vesimäärillä, jolloin vettä virtaa vähän ja vedet pääsevät väkevöitymään. Keväällä happea kuluttavan aineksen COD Mn -arvo (humus) oli alhaisemmillaan, samoin kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet. Kiintoainepitoisuudet olivat puolestaan keväällä korkeimmillaan. Keväällä lumen

sulamisvedet vaikuttavat laimentavasti ravinteiden pitoisuuksiin. Kiintoaineen osalta kiintoaineen pitoisuus on keväällä suurin, koska sulamisvesien mukana irtoaa enemmän kiintoainesta. Kesällä (tuotantokaudella) COD Mn -arvo oli korkeammillaan. Syksyllä kiintoainepitoisuudet olivat alimmillaan ja kokonaistypen pitoisuus puolestaan korkeimmillaan. Taulukko 9 Pysyvien tarkkailuasemien keskimääräinen vedenlaatu vuodenajoittain vuonna 2011 Vedenlaatu Vuoden- ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn aika 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l talvi 5,9 5,0 2229 1282 89 84 6,0 51 kevät 5,6 10,0 1426 542 38 10 1,4 27 kesä 5,9 5,8 1542 393 64 19 2,8 56 syksy 5,7 4,4 2081 799 44 17 2,3 56 v. 2011 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 26 mg/l 12 Kiintoainepitoisuus vuodenajoittain mg O2/l 60 CODMn-arvo vuodenajoittain 10 50 8 40 6 30 4 20 2 10 0 0 talvi kevät kesä kiintoaine syksy v. 2011 talvi kevät kesä CODMn syksy v. 2011 µg/l 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 talvi Fosforipitoisuus vuodenajoittain kevät kesä syksy v. 2011 muu fosfori PO4-P µg/l 2500 2000 1500 1000 500 0 talvi Typpipitoisuus vuodenajoittain kevät kesä syksy v. 2011 muu typpi NH4-N Kuva 8. Pysyvien tarkkailuasemien keskimääräinen vedenlaatu vuodenajoittain vuonna 2011.

Taulukko 10 Tarkkailusoiden vedenlaatu talvella 2011 27 Suo Vesiensuojelutaso Vedenlaatu ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l Hämeen ELY-keskus Okssuo Pintavalutus 5,4 2,8 2967 1450 259 525 17,5 112 Keski-Suomen ELY-keskus Isoneva Pintavalutus 4,6 1,4 1616 640 23 2 1,6 54 Höystösensuo Ruokohelpikosteikko 6,2 1,6 2120 1135 27 9 1,2 33 Jokipolvensuo Ruokohelpikosteikko 6,3 9,6 1627 393 39 4 11,4 36 Pajusuo Virtaaman säätö 6,5 5,5 2200 2000 17 6 6,7 16 Savonneva Pintavalutus 6,0 4,5 2102 62 50 Valkeissuo Virtaaman säätö 6,1 6,6 3586 3300 67 56 6,2 41 Varsinais-Suomen ELY-keskus Helminkäiskeidas Pintavalutus 6,3 2,2 957 150 72 48 1,1 23 Hormaneva Pintavalutus 6,2 5,9 2586 1700 83 45 4,8 39 Iso-Rydistönkeidas Pintavalutus 4,4 1,9 2610 31 90 Joutsuo Pintavalutus 5,7 3,2 2767 2200 64 40 2,2 60 Jämiänkeidas Ruokohelpikosteikko 6,4 7,9 1851 1000 191 310 16,0 49 Lammisuo Pintavalutus 6,4 6,4 4454 4400 77 58 9,7 37 Mustakeidas-SaarikeKasvillisuusallas 6,5 15,2 1536 750 128 100 7,6 36 Nanhiansuo Pintavalutus 4,6 2,2 1783 430 78 47 3,3 93 Satamakeidas Kasvillisuusallas / pintavalutus 6,4 5,7 1071 250 96 28 2,8 19 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Kapustaneva Pintavalutus 5,5 3,8 2874 1614 77 26 2,2 75 Korpisalonneva, lo1 Pintavalutus 6,0 4,2 2936 1300 119 71 4,7 102 Korpisalonneva, lo7 Pintavalutus 6,1 4,6 2902 1900 103 89 5,9 64 Mäkikylänsuo kasvillisuuskenttä ja-allas 6,7 5,4 2357 1000 85 43 6,9 35 Palloneva Kasvillisuuskenttä 6,1 5,8 1964 1200 121 140 6,7 37 Takaneva Kasvillisuuskenttä 6,2 6,2 1195 51 20 Pirkanmaan ELY-keskus Sompaneva Yli-Kujalan menetelmä 6,1 3,9 2223 340 178 55 5,4 55 Isosuo Kosteikko 6,4 8,5 2286 820 159 135 6,7 55 Ristineva ap Pintavalutus 5,1 1,0 1162 240 11 3 0,7 49 ka 2010 (n=25): 5,9 5,0 2229 1282 89 84 6,0 51 ka 2010 (n=23): 6,0 7,9 2659 1589 102 54 6,0 51 ka 2009 (n=25): 5,9 6,2 1970 1144 78 42 4,2 42 ka 2008 (n=25) 5,9 5,0 1840 755 45 16 1,9 38 ka 2007 (n=23) 5,8 9,3 2083 827 80 23 3,3 58 Minimi: 4,4 1,0 957 150 11 2,0 0,74 16 Maksimi: 6,7 15 4454 4400 259 525 18 112 Vesiensuojelutaso (ka): Virtaaman säätö (n=2) 6,1 6,6 3586 3300 67 56 6,2 41 Pintavalutus (n=13) 5,9 5,2 2479 1565 88 91 7,8 56 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 5,1 1,0 1162 240 11 3 0,7 49 Kasvillisuusallas / pintavalutus (n=2 6,4 5,7 1071 250 96 28 2,8 19 Ruokohelpikosteikko (n=3) 6,3 8,4 1946 1375 69 53 7,2 34 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=4) 6,2 6,2 1195 51 20 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=21) 6,0 5,4 2014 1099 88 75 5,5 45 Tuotanto/valmistelu (n=4) 6,3 6,8 2994 2231 73 50 9,0 46

Taulukko 11 Tarkkailusoiden vedenlaatu keväällä 2011 28 Suo Vesiensuojelutaso Vedenlaatu ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l Hämeen ELY-keskus Okssuo Pintavalutus 5,5 1,8 1325 715 46 17 1,5 34 Keski-Suomen ELY-keskus Isoneva Pintavalutus 5,0 6,7 883 380 23 3 1,1 21 Höystösensuo Ruokohelpikosteikko 6,2 1,7 890 171 39 16 0,7 14 Jokipolvensuo Ruokohelpikosteikko 5,9 3,5 1285 94 29 6 1,9 28 Pajusuo Virtaaman säätö 5,8 5,0 1821 685 17 2 1,0 20 Savonneva Pintavalutus 5,5 22,5 1333 615 31 2 1,0 27 Valkeissuo Virtaaman säätö 5,4 17,1 1703 930 32 10 1,1 22 Varsinais-Suomen ELY-keskus Helminkäiskeidas Pintavalutus 6,2 2,6 899 205 53 37 0,9 18 Hormaneva Pintavalutus 5,4 6,9 1384 590 33 5 0,8 30 Iso-Rydistönkeidas Pintavalutus 4,6 2,4 1401 585 18 2 0,4 36 Joutsuo Pintavalutus 5,4 3,2 1768 485 33 7 0,6 31 Jämiänkeidas Ruokohelpikosteikko 5,9 4,1 1478 585 43 16 1,5 24 Lammisuo Pintavalutus 5,6 3,7 2873 740 38 10 1,3 29 Mustakeidas-SaarikeKasvillisuusallas 5,9 31,0 1328 425 49 8 2,9 26 Nanhiansuo Pintavalutus 4,9 15,0 1665 315 56 16 1,9 33 Satamakeidas Kasvillisuusallas / pintavalutus 6,3 5,9 1043 385 48 19 1,3 13 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Kapustaneva Pintavalutus 5,5 7,8 1579 870 33 5 1,3 31 Korpisalonneva, lo1 Pintavalutus 5,8 10,9 1528 760 53 14 2,3 43 Korpisalonneva, lo7 Pintavalutus 6,0 5,9 1648 875 42 5 1,3 32 Mäkikylänsuo kasvillisuuskenttä ja-allas 6,3 55,2 1493 685 68 20 4,1 27 Palloneva Kasvillisuuskenttä 5,6 12,3 1198 565 52 19 2,2 30 Takaneva Kasvillisuuskenttä 5,7 6,5 1193 445 29 8 0,9 17 Pirkanmaan ELY-keskus Sompaneva Yli-Kujalan menetelmä 5,4 5,2 1408 620 36 10 1,0 30 Isosuo Kosteikko 6,0 11,8 1635 450 49 8 1,7 26 Ristineva ap Pintavalutus 5,2 1,6 904 370 15 3 0,6 30 ka 2011 (n=25): 5,6 10,0 1426 542 38 10 1,4 27 ka 2010 (n=24): 5,9 7,3 1649 627 43 12 1,8 32 ka 2009 (n=25): 5,9 12 1413 575 57 13 2,1 31 ka 2008 (n=25) 5,8 8,1 1455 584 71 16 3,2 34 ka 2007 (n=23) 5,8 9,3 2083 827 80 23 3,3 58 Minimi: 4,6 1,6 883 94 15 2,0 0,40 13 Maksimi: 6,3 55 2873 930 68 37 4 43 Vesiensuojelutaso (ka): Virtaaman säätö (n=2) 5,4 17 1703 930 32 10 1,1 22 Pintavalutus (n=13) 5,5 12 1645 548 42 11 1,7 30 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 5,2 1,6 904 370 15 2,5 0,6 30 Kasvillisuusallas / pintavalutus (n=2 6,3 5,9 1043 385 48 19 1,3 13 Ruokohelpikosteikko (n=3) 5,7 19 1494 575 32 3,8 1,6 24 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=4) 5,7 6,5 1193 445 29 7,5 0,9 17 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=21) 5,6 12 1391 526 39 11 1,4 26 Tuotanto/valmistelu (n=4) 5,8 4,3 1935 570 36 6,5 1,5 29

Taulukko 12 Tarkkailusoiden vedenlaatu kesällä 2011 29 Suo Vesiensuojelutaso Vedenlaatu ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l Hämeen ELY-keskus Okssuo Pintavalutus 5,4 7,3 1477 118 139 104 7,2 78 Keski-Suomen ELY-keskus Isoneva Pintavalutus 4,5 1,9 1077 144 22 2 0,9 53 Höystösensuo Ruokohelpikosteikko 6,3 4,0 692 27 25 4 1,8 24 Jokipolvensuo Ruokohelpikosteikko 6,4 2,2 949 22 20 2 0,7 28 Pajusuo Virtaaman säätö 6,8 7,5 1906 1103 23 3 4,7 25 Savonneva Pintavalutus 5,9 6,8 1842 383 54 11 3,1 73 Valkeissuo Virtaaman säätö 5,9 8,2 2690 885 71 14 3,7 58 Varsinais-Suomen ELY-keskus Helminkäiskeidas Pintavalutus 6,5 2,4 786 38 75 34 1,5 29 Hormaneva Pintavalutus 5,5 7,3 1967 609 57 6 1,7 71 Iso-Rydistönkeidas Pintavalutus 4,2 1,2 1234 330 11 3 0,8 78 Joutsuo Pintavalutus 5,7 4,8 1817 135 87 19 1,8 78 Jämiänkeidas Ruokohelpikosteikko 6,6 4,3 960 24 85 40 3,5 38 Lammisuo Pintavalutus 6,5 11,3 4501 3075 87 33 7,4 51 Mustakeidas-SaarikeKasvillisuusallas 6,6 16,4 986 41 82 22 4,6 43 Nanhiansuo Pintavalutus 4,7 4,8 1577 103 101 41 3,6 106 Satamakeidas Kasvillisuusallas / pintavalutus 6,5 8,9 871 32 69 9 1,5 26 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Kapustaneva Pintavalutus 5,6 5,2 1637 341 45 10 1,8 62 Korpisalonneva, lo1 Pintavalutus 5,8 3,0 1251 41 42 7 2,3 69 Korpisalonneva, lo7 Pintavalutus 6,0 5,6 2492 838 86 20 3,2 96 Mäkikylänsuo kasvillisuuskenttä ja-allas 6,6 5,6 1222 26 52 8 1,9 44 Palloneva Kasvillisuuskenttä 6,0 7,5 1199 53 80 19 3,1 49 Takaneva Kasvillisuuskenttä 5,7 4,0 995 167 47 8 0,7 39 Pirkanmaan ELY-keskus Sompaneva Yli-Kujalan menetelmä 6,1 8,0 2174 1148 107 37 5,3 73 Isosuo Kosteikko 6,5 6,4 1566 108 109 26 2,8 62 Ristineva ap Pintavalutus 5,6 1,0 690 32 12 2 0,7 44 ka 2011 (n=25): 5,9 5,8 1542 393 64 19 2,8 56 ka 2010 (n=22): 6,1 8,1 1750 391 72 17 3,4 61 ka 2009 (n=25): 6,2 10 1755 470 103 28 4,7 56 ka 2008 (n=25) 6,1 11,6 1892 673 113 45 5,2 61 ka 2007 (n=23) 5,8 9,3 2083 827 80 23 3,3 58 Minimi: 4,2 1,0 690 22 11 2,0 0,68 24 Maksimi: 6,8 16 4501 3075 139 104 7 106 Vesiensuojelutaso (ka): Virtaaman säätö (n=2) 5,9 8,2 2690 885 71 14 3,7 58 Pintavalutus (n=13) 5,8 5,3 1772 512 68 20 2,9 63 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 5,6 1,0 690 32 12 2,3 0,7 44 Kasvillisuusallas / pintavalutus (n=2 6,5 8,9 871 32 69 8,7 1,5 26 Ruokohelpikosteikko (n=3) 6,4 10,2 1578 509 53 12 4,1 47 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=4) 5,7 4,0 995 167 47 8 0,7 39 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=21) 5,9 6,2 1440 307 66 18 2,6 55 Tuotanto/valmistelu (n=4) 6,3 6,4 2647 1312 65 18 3,7 58

Taulukko 13 Tarkkailusoiden vedenlaatu syksyllä 2011 30 Suo Vesiensuojelutaso Vedenlaatu ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l Hämeen ELY-keskus Okssuo Pintavalutus 5,4 2,5 1688 510 54 19 3,1 77 Keski-Suomen ELY-keskus Isoneva Pintavalutus 4,7 1,2 1810 1000 18 2 1,5 56 Höystösensuo Ruokohelpikosteikko 6,2 2,0 1343 218 12 3 1,0 23 Jokipolvensuo Ruokohelpikosteikko 6,1 3,0 1005 80 15 3 1,0 33 Pajusuo Virtaaman säätö 6,5 4,1 2570 1400 17 3 1,6 33 Savonneva Pintavalutus 5,6 3,9 2297 510 33 14 2,7 61 Valkeissuo Virtaaman säätö 5,7 4,5 3295 1700 42 20 2,6 59 Varsinais-Suomen ELY-keskus Helminkäiskeidas Pintavalutus 6,3 2,7 1070 130 53 38 1,8 27 Hormaneva Pintavalutus 5,8 4,4 2970 1600 51 26 1,9 58 Iso-Rydistönkeidas Pintavalutus 4,3 1,0 2660 1800 11 3 1,0 84 Joutsuo Pintavalutus 5,8 2,9 2273 470 67 11 1,6 72 Jämiänkeidas Ruokohelpikosteikko 5,9 5,5 2098 410 83 36 3,4 64 Lammisuo Pintavalutus 6,2 7,0 4230 3400 64 38 6,3 63 Mustakeidas-SaarikeKasvillisuusallas 6,2 21,3 1813 510 68 26 4,6 61 Nanhiansuo Pintavalutus 4,6 3,9 1261 94 56 15 2,4 78 Satamakeidas Kasvillisuusallas / pintavalutus 6,4 4,4 1238 370 57 17 1,5 31 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Kapustaneva Pintavalutus 5,3 5,7 3198 1350 40 11 1,9 65 Korpisalonneva, lo1 Pintavalutus 5,5 2,1 1680 160 23 10 2,3 56 Korpisalonneva, lo7 Pintavalutus 5,9 3,4 2870 1200 42 13 2,9 86 Mäkikylänsuo kasvillisuuskenttä ja-allas 5,9 3,4 2028 110 43 14 1,6 44 Palloneva Kasvillisuuskenttä 5,9 6,5 1638 640 61 33 2,9 47 Takaneva Kasvillisuuskenttä 5,5 4,9 1307 170 36 14 1,0 39 Pirkanmaan ELY-keskus Sompaneva Yli-Kujalan menetelmä 5,7 2,7 2408 1600 55 33 3,9 72 Isosuo Kosteikko 6,5 6,9 1929 140 89 28 3,3 61 Ristineva ap Pintavalutus 5,2 1,1 1360 400 12 3 0,9 54 ka 2011 (n=25): 5,7 4,4 2081 799 44 17 2,3 56 ka 2010 (n=21): 6,0 5,7 2111 874 50 10 2,3 47 ka 2009 (n=25): 5,9 17 2538 277 67 7,3 1,0 54 ka 2008 (n=25) 5,9 11 1961 842 67 17 3,0 55 ka 2007 (n=23) 5,8 9,3 2083 827 80 23 3,3 58 Minimi: 4,3 1,0 1005 80 11 2,0 0,87 23 Maksimi: 6,5 21 4230 3400 89 38 6 86 Vesiensuojelutaso (ka): Virtaaman säätö (n=2) 5,7 4,5 3295 1700 42 20 2,6 59 Pintavalutus (n=13) 5,6 4,1 2229 912 49 18 2,6 63 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 5,2 1,1 1360 400 12 3,0 0,9 54 Kasvillisuusallas / pintavalutus (n=2 6,4 4,4 1238 370 57 17 1,5 31 Ruokohelpikosteikko (n=3) 6,1 10 2227 807 39 14 3,0 52 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=4) 5,5 4,9 1307 170 36 14 1,0 39 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=21) 5,7 4,9 2012 709 49 20 2,3 56 Tuotanto/valmistelu (n=4) 6,0 4,5 2702 1560 40 18 3,4 60 5.4.3 Kevättulvan ja rankkasateen aikainen vedenlaatu Tarkkailun puitteissa pyritään ottamaan tarkkailusuolta rankkasadenäytteitä tuotantokauden aikana. Vuonna 2011 rankkasadenäytteitä otettiin kaksi kappaletta. Helminkäiskeitaan pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä otettiin rankkasadenäyte 27.6. ja 16.8.2011. Pitoisuuksissa ei ollut suuria muutoksia koko vuoden keskiarvoon verrattuna. Ainoastaan COD Mn -arvo (humus) oli elokuun näytteessä keskiarvoa korkeampi. Taulukossa 14 on tarkasteltu pysyvien tarkkailuasemien suuren valuman aikaista tilannetta vuoden 2011 osalta. Tarkasteluun valittiin kevättulvan aikaista valumaa kuvasta näytteenottohetki huhtikuun puoliväliltä (11. 14.4.2011), jolloin useilla tuotantoalueilla oltiin lähellä kevättulvan huippua. Pitoisuudet ovat koko vuoden keskipitoisuuksia pienemmät. Ainoastaan kiintoaineen osalta pitoisuus on keskiarvoa

suurempi. Kevään aikana lumen sulamisesta johtuvat suuret valumat laimentavat vesiä. Kiintoaineen osalta pitoisuudet ovat keväällä korkeammat, koska suuret virtaamat irrottavat kiintoainesta. Tulvahuipun aikaiset kiintoainepitoisuudet vaihtelivat Kapustanevan 1,0 mg/l:sta Savonnevan 27 mg/l:ssa. Kokonaistyppipitoisuus vaihteli Helmikäiskeitaan 740 µg/l:sta Lammisuon 3 760 g/l:ssa ja Nanhiansuon 2 780 g/l:ssa. Alhaisin kokonaisfosforipitoisuus mitattiin Ristinevalta (12 µg/l), suurimmat puolestaan Nanhiansuolta (56 µg/l). Taulukko 14 Tarkkailusoiden vedenlaatu vuonna 2011 suuren valuman aikana (11-14.4.2011). ph Kiintoaine kok-n NH4-N kok-p PO4-P Rauta COD Mn mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l keskiarvo, 11.-14.4. 5,5 7,6 1444 180 30 16,5 1,0 21 minimi, 11.-14.4. 4,7 1,0 740 180 14 13,0 0,73 8 maksimi, 11.-14.4. 6,2 27 3760 180 56 20 1,2 36 Kevät 2011 keskiarvo 5,6 10,0 1426 542 38 10 1,4 27 Vuosi 2011 keskiarvo 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 * Ammoniumtypen, fosfaattifosforin ja raudan osalta näytteet vain kahdelta kohteelta. 31 5.5 Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut 5.5.1 Ominaiskuormitus vuositasolla Vuonna 2011 ominaiskuormitus laskentaan otettiin mukaan myös kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) bruttokuormitus. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta lasketaan ainoastaan bruttokuormitus, koska kemialliselle hapenkulutukselle ei ole tarkkaa taustapitoisuutta. Kemiallisen hapenkulutuksen yksikköinä käytetään kg O 2 /d, g O 2 /ha d ja kg O 2 /ha a. Pysyvien tarkkailuasemien keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha d) vuosina 2005-2011 on esitetty taulukossa 15 ja kuvassa 9. Ominaiskuormituslukujen laskemiseen käytettiin vuonna 2011 niiden 25 pysyvän tarkkailuaseman mittaustuloksia, joilta saatiin luotettavat virtaamatiedot koko hydrologiselta vuodelta 2011. Tarkkailusoiden määrä on viime vuosina vaihdellut 19 25 kohteen välillä. Kiintoaineen netto-ominaiskuormitus oli 57 g/ha d, kokonaistypen 11 g/ha d ja kokonaisfosforin 0,26 g/ha d. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) bruttokuormitus oli 489 g O 2 /ha d. Kiintoaineen netto-ominaiskuormitus oli kasvanut kolmanneksen edellisvuodesta. Kokonaistypen nettokuormitus oli noin viidenneksen pienempi ja kokonaisfosfori neljänneksen pienempi edellisvuoteen verrattuna.

Taulukko 15 Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut vuosina 2005-2011 32 Jakso Ominaiskuormitus, brutto Ominaiskuormitus, netto Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori g/ha d g O2/ha d g/ha d ka 2011 (n=25): 87 19 0,56 489 57 11 0,26 ka 2010 (n=19): 64 19 0,57 43 14 0,35 ka 2009 (n=25): 95 21 0,79 69 14 0,53 ka 2008 (n=24): 123 28 0,85 81 17 0,43 ka 2007 (n=23): 89 23 0,75 68 18 0,54 Ka 2006 (n=24): 126 28 0,95 93 20 0,61 Ka 2005 (n=24): 142 25 0,90 117 19 0,65 kg/ha a 50 40 30 20 10 0 Kiintoaineen nettoominaiskuormitus kg/ha a 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Kokonaistypen nettoominaiskuormitus kg/ha a 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 Kokonaisfosforin nettoominaiskuormitus 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 9. Pysyvien tarkkailuasemien keskimääräiset netto-ominaiskuormitukset vuonna 2011 Tarkkailusoiden vuoden 2011 ominaiskuormitukset vuositasolla on esitetty taulukoissa 16 ja 17 Kuormitukset vaihtelivat paljon tuotantoalueittain ja eri parametrien kohdalla. Selvästi suurimmat kiintoaineen nettomääräiset kuormitukset tulivat Mustakeidas- Saarikeitaalta (336 g/ha d) ja Mäkikylänsuolta (290 g/ha d). Mustakeidas-Saarikeitaan kiintoaineen kuormitusta nostavat kevään ja syksyn korkeat kiintoainepitoisuudet (62 mg/l ja 56 mg/l). Korkeat kiintoainepitoisuudet ovat seurausta suurista virtaamista. Mäkikylänsuolla kevään erittäin korkea kiintoainepitoisuus (200 mg/l) mitattiin suuren virtaaman aikaan, joten kuormitus on myös suuri. Mäkikylänsuon kiintoainekuormituksesta 92 % tuli kevään aikana. Ristinevalla ja Iso-Rydistönkeitaalla, joilla vesiensuojelun tasona on pintavalutus sekä Höystösensuolla, jossa on käytössä ruokohelpikosteikko, laskennallisen kiintoaineen netto-ominaiskuormitus jäi alhaisista pitoisuuksista johtuen negatiiviseksi. Kokonaistypen nettokuormitus oli suurin Pajusuolla (31 g/ha d) ja Valkeissuolla (24 g/ha d). Sekä Pajusuolla, että Valkeissuolla suurimmat typpikuormitukset syntyivät keväällä 2011, jolloin kovat virtaamat ovat huuhtoneet typpeä purkuvesiin. Pienin typen nettokuormitus oli Ristinevalla (2,8 g/ha d). Ristinevan purkuvesissä oli alhaiset typpipitoisuudet. Suurin nettokuormitus fosforin osalta tuli Mustakeidas-Saarikeitaalta (0,64 g/ha d) ja Pallonevalta (0,62 g/ha d). Mustakeidas-Saarikeitaan vesiensuojelutasona on Kasvillisuusallas. Mustakeidas-Saarikeitaan fosforikuormitus oli suurimmillaan keväällä, jolloin fosforipitoisuus alhainen, mutta virtaama korkea. Isonevalla, Jokipolvensuolla, Pajusuolla, Iso-Rydistönkeitaalla ja Ristinevalla fosforin nettokuormitus oli negatiivinen, koska nettokuormitus alitti laskennallisen luonnon taustakuormitustason.

Taulukko 16 Tarkkailusoiden vuosikuormitukset (kg/ha a ja kg O 2 /ha a) vuonna 2011 33 Vapo LS tarkkailusoiden vuosikuormitukset (kg/ha a ja kg O2/ha a)) vuonna 2011 Suo Vesiensuojelutaso Näytteiden Mittapadon Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto lukumäärä valuma-alue Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori kpl ha kg/ha a Kg O2/ha a kg/ha a Hämeen ELY-keskus Okssuo Pintavalutus 24 80 6,8 3,3 0,23 126 1,9 2,1 0,18 Keski-Suomen ELY-keskus Isoneva Pintavalutus 24 148 8,7 3,8 0,07 149 0,7 1,8-0,01 Höystösensuo Ruokohelpikosteikko 20 17 12 5,3 0,20 103-4,7 1,1 0,03 Jokipolvensuo Ruokohelpikosteikko 23 22 30 7,7 0,20 202 7,7 2,2-0,01 Pajusuo Virtaaman säätö 25 69 41 15,5 0,13 171 24 11,1-0,04 Savonneva Pintavalutus 23 110 50 9,4 0,20 287 38 6,4 0,08 Valkeissuo Virtaaman säätö 25 66 51 11,9 0,22 199 38 8,7 0,09 Varsinais-Suomen ELY-keskus Helminkäiskeidas Pintavalutus 23 110 13 4,6 0,31 131 0,1 1,5 0,18 Hormaneva Pintavalutus 25 380 47 10,5 0,23 269 35 7,5 0,11 Iso-Rydistönkeidas Pintavalutus 20 100 4,3 3,3 0,04 118-3,4 1,4-0,04 Joutsuo Pintavalutus 25 83 18 9,8 0,24 239 5,6 6,8 0,12 Jämiänkeidas Ruokohelpikosteikko 25 411 13 4,0 0,20 102 5,8 2,2 0,13 Lammisuo Pintavalutus 25 200 17 9,4 0,15 106 11 7,9 0,09 Mustakeidas-Saarikeidas Kasvillisuusallas 24 100 134 6,3 0,35 189 122 3,4 0,23 Nanhiansuo Pintavalutus 24 86 14 3,3 0,16 170 9 2,0 0,11 Satamakeidas Kasvillisuusallas / pvk 28 145 20 3,5 0,19 73 12 1,6 0,11 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Kapustaneva Pintavalutus 25 153 22 8,6 0,17 237 11 5,9 0,06 Korpisalonneva, lo1 Pintavalutus 25 210 30 9,3 0,29 375 16 5,7 0,14 Korpisalonneva, lo7 Pintavalutus 25 228 13 6,2 0,18 190 7,4 4,8 0,12 Mäkikylänsuo kasvillisuuskenttä ja-allas 25 120 117 6,1 0,25 140 106 3,4 0,14 Palloneva Kasvillisuuskenttä 25 189 56 7,6 0,39 240 40 3,6 0,23 Takaneva Kasvillisuuskenttä 23 67 39 8,2 0,29 213 20 3,5 0,10 Pirkanmaan ELY-keskus Sompaneva Yli-Kujalan menetelmä 23 80 20 7,5 0,21 203 10,7 5,2 0,12 Isosuo Kosteikko 25 315 16 3,8 0,21 108 10,5 2,5 0,15 Ristineva ap Pintavalutus 25 240 4,0 3,1 0,04 128-4,3 1,0-0,04 ka 2011 (n=25): 604 3728 32 6,9 0,21 179 21 4,1 0,10 ka 2010 (n=19): 409 3458 24 7,0 0,21 16 5,0 0,13 ka 2009 (n=25): 541 4495 35 7,5 0,29 25 5,1 0,19 ka 2008 (n=24): 572 3690 45 10 0,31 30 6,3 0,16 ka 2007 (n=23): 33 8,5 0,28 25 6,6 0,20 ka 2006 (n=24): 46 10,4 0,34 34 7,3 0,22 ka 2005 (n=24): 52 9,1 0,33 43 6,9 0,24 Minimi: 4,0 3,1 0,035 73-4,7 1,0-0,04 Maksimi: 134 15 0,39 375 122 11 0,23 Vesiensuojelutaso (ka): Virtaaman säätö (n=2) 46 14 0,17 185 31 10 0,02 Pintavalutus (n=13) 19 6,5 0,18 194 9,8 4,2 0,09 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 20 7,5 0,21 203 11 5,2 0,12 Kasvillisuusallas / pintavalutus (n=2) 77 4,9 0,27 131 67 2,5 0,17 Ruokohelpikosteikko (n=3) 18 5,7 0,20 136 2,9 1,9 0,05 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=4) 57 6,4 0,28 175 44 3,3 0,16 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=21) 35 7,0 0,21 177 24 4,1 0,10 Tuotanto/valmistelu (n=4) 14 6,4 0,18 188 4,8 4,1 0,09

Taulukko 17 Tarkkailusoiden vuosikuormitukset (g/ha d ja g O 2 / ha d) vuonna 2011 34 Vapo LS tarkkailusoiden vuosikuormitukset (g/ha d ja g O2 / ha d) vuonna 2011 Suo Vesiensuojelutaso Näytteiden Mittapadon Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto lukumäärä valuma-alue Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori kpl ha g/ha d g O2/ ha d g/ha d Hämeen ELY-keskus Okssuo Pintavalutus 24 80 19 9 0,62 346 5,2 5,6 0,49 Keski-Suomen ELY-keskus Isoneva Pintavalutus 24 148 24 11 0,19 407 2,0 5,1-0,02 Höystösensuo Ruokohelpikosteikko 20 17 33 15 0,54 283-13 3,1 0,08 Jokipolvensuo Ruokohelpikosteikko 23 22 81 21 0,56 552 21 6,2-0,04 Pajusuo Virtaaman säätö 25 69 113 42 0,36 467 66 31-0,12 Savonneva Pintavalutus 23 110 137 26 0,56 785 104 18 0,23 Valkeissuo Virtaaman säätö 25 66 139 33 0,59 546 103 24 0,24 Varsinais-Suomen ELY-keskus Helminkäiskeidas Pintavalutus 23 110 35 13 0,84 359 0,29 4,1 0,50 Hormaneva Pintavalutus 25 380 128 29 0,63 738 95 20 0,30 Iso-Rydistönkeidas Pintavalutus 20 100 12 9,0 0,10 323-9 3,7-0,11 Joutsuo Pintavalutus 25 83 48 27 0,66 654 15 19 0,33 Jämiänkeidas Ruokohelpikosteikko 25 411 36 11 0,54 280 16 6,1 0,35 Lammisuo Pintavalutus 25 200 48 26 0,42 289 31 22 0,25 Mustakeidas-Saarikeidas Kasvillisuusallas 24 100 367 17 0,96 516 336 9,2 0,64 Nanhiansuo Pintavalutus 24 86 39 9 0,45 465 25 5,5 0,31 Satamakeidas Kasvillisuusallas / pvk 28 145 54 9,5 0,51 200 33 4,3 0,30 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Kapustaneva Pintavalutus 25 153 60 24 0,47 649 30 16 0,16 Korpisalonneva, lo1 Pintavalutus 25 210 82 25 0,78 1027 43 16 0,40 Korpisalonneva, lo7 Pintavalutus 25 228 36 17 0,48 519 20 13 0,33 Mäkikylänsuo kasvillisuuskenttä ja-allas 25 120 320 17 0,67 383 290 9,4 0,37 Palloneva Kasvillisuuskenttä 25 189 154 21 1,07 657 110 10 0,62 Takaneva Kasvillisuuskenttä 23 67 106 22 0,80 583 55 10 0,29 Pirkanmaan ELY-keskus Sompaneva Yli-Kujalan menetelmä 23 80 54 21 0,57 555 29 14 0,32 Isosuo Kosteikko 25 315 43 10,5 0,56 295 29 6,9 0,42 Ristineva ap Pintavalutus 25 240 11 8,4 0,12 350-12 2,7-0,11 ka 2011 (n=25): 604 3728 87 19 0,56 489 57 11 0,26 ka 2010 (n=19): 409 3458 64 19 0,57 43 14 0,35 ka 2009 (n=25): 541 4495 95 21 0,79 69 14 0,53 ka 2008 (n=24): 572 3690 123 28 0,85 81 17 0,43 ka 2007 (n=23): 89 23 0,75 68 18 0,54 Minimi: 11,0 8,4 0,096 200-12,9 2,7-0,12 Maksimi: 367 42 1,07 1027 336 31 0,64 Vesiensuojelutaso (ka): Virtaaman säätö (n=2) 126 37 0,47 506 84 27 0,06 Pintavalutus (n=13) 52 17,8 0,49 532 26,9 11,5 0,23 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 54 20,6 0,57 555 29 14,4 0,32 Kasvillisuusallas / pintavalutus (n=2) 211 13,3 0,73 358 184 6,7 0,47 Ruokohelpikosteikko (n=3) 50 15,6 0,55 372 8,0 5,1 0,13 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=4) 156 17,7 0,78 480 121 8,9 0,43 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=21) 97 19,1 0,58 484 65 11,3 0,26 Tuotanto/valmistelu (n=5) 38 17,5 0,49 514 13,1 11,4 0,24

35 5.5.2 Ominaiskuormitus eri vuodenaikoina Vapo Oy Energian läntisen alueen turvetuotannon tarkkailun eräänä tärkeänä tehtävänä on selvittää kuormituksen kokonaismäärän ohella myös sen jakautumista eri vuodenajoille. Tämä on yksi syy, miksi tarkkailu on suunniteltu ympärivuotiseksi. Vuodenaikojen ajoitus on esitetty kappaleessa 4.5. Tarkkailusoiden keskimääräinen ominaiskuormitus eri vuodenaikoina on esitetty taulukossa 18. Vuonna 2011 ympärivuotista tarkkailua, ilman häiriöitä pystyttiin suorittamaan 25 tarkkailupisteellä. Taulukko 18 Tarkkailusoiden ominaiskuormitukset eri vuodenaikoina vuonna 2011 Jakso Ominaiskuormitus, brutto Ominaiskuormitus, netto Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori g/ha d g O2/ha d g/ha d Talvi (n=25) 21 8,1 0,28 167 14 6,2 0,20 Kevät (n=25) 468 61 1,7 1023 380 39 0,83 Kesä (n=25) 80 18 0,62 597 58 12 0,40 Syksy (n=25) 74 32 0,63 825 42 24 0,31 Vuosi (n=25) 87 19 0,56 489 57 11 0,26 Tarkkailusoiden ominaiskuormitukset vaihtelivat vuonna 2011 selvästi eri vuodenaikoina (taulukot 19-23). Kaikkien parametrien osalta ominaiskuormitus oli suurin keväällä, jolloin valumat ovat suurimmillaan. Kuormitukset olivat puolestaan talvella pienimmillään, jolloin keskivaluma oli alhainen. Varsinkin kiintoaineen kuormituksen osalta eri vuodenaikojen vaikutus näkyy selvästi. Keväällä kiintoaineen kuormitus on huomattavasti muita vuodenaikoja korkeampi. Virtaamalla on suuri vaikutus kuormituksiin. Keväällä valumat ovat suurimmillaan. Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen valuma oli keväällä 46,2 l/s km 2, kesällä 10,4 l/s km 2, syksyllä 27,8 l/s km 2 ja talvella 3,7 l/s km 2.

Taulukko 19 Tarkkailusoiden talven aikaiset kuormituksetvuonna 2011 36 Vapo LS tarkkailusoiden talven aikaiset kuormitukset (g/ha d ja g O2 /ha d) vuonna 2011 Suo Vesiensuojelutaso Näytteiden Mittapadon Vuosikuormitus, brutto Ominaiskuormitus, netto lukumäärä valuma-alue Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori kpl ha g/ha d g O2/ ha d g/ha d Hämeen ELY-keskus Okssuo Pintavalutus 24 80 7,9 7,8 0,76 296 2,4 6,4 0,71 Keski-Suomen ELY-keskus Isoneva Pintavalutus 24 148 5,7 6,9 0,11 248-2,5 4,9 0,03 Höystösensuo Ruokohelpikosteikko 20 17 2,1 3,9 0,05 61-0,9 3,1 0,02 Jokipolvensuo Ruokohelpikosteikko 23 22 58 12 0,33 337 42 7,8 0,17 Pajusuo Virtaaman säätö 25 69 50 21 0,16 159 32 16-0,03 Savonneva Pintavalutus 23 110 26 7,5 0,17 212 19 5,8 0,10 Valkeissuo Virtaaman säätö 25 66 10 5,5 0,09 63 7,0 4,7 0,06 Varsinais-Suomen ELY-keskus Helminkäiskeidas Pintavalutus 23 110 3,9 1,4 0,10 26 1,1 0,7 0,07 Hormaneva Pintavalutus 25 380 26 12 0,41 168 17 10 0,32 Iso-Rydistönkeidas Pintavalutus 20 100 1,6 3,1 0,03 121-1,3 2,3 0,00 Joutsuo Pintavalutus 25 83 22 26 0,42 455 5,3 22 0,25 Jämiänkeidas Ruokohelpikosteikko 25 411 10 3,0 0,25 74 7,2 2,2 0,22 Lammisuo Pintavalutus 25 200 28 21 0,35 217 18 19 0,26 Mustakeidas-Saarikeidas Kasvillisuusallas 24 100 98 7,9 0,57 96 88 5,4 0,47 Nanhiansuo Pintavalutus 24 86 11 8,4 0,42 429 1,4 6,0 0,32 Satamakeidas Kasvillisuusallas / pintavalu 28 145 28 5,1 0,44 103 20 3,0 0,36 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Kapustaneva Pintavalutus 25 153 4,2 4,1 0,10 95 1,1 3,3 0,07 Korpisalonneva, lo1 Pintavalutus 25 210 8,1 6,1 0,26 220 4,4 5,2 0,22 Korpisalonneva, lo7 Pintavalutus 25 228 13 8,9 0,32 200 7,4 7,4 0,26 Mäkikylänsuo kasvillisuuskenttä ja-allas 25 120 7,8 3,4 0,12 48 4,9 2,6 0,09 Palloneva Kasvillisuuskenttä 25 189 17 5,1 0,25 95 11 3,7 0,20 Takaneva Kasvillisuuskenttä 23 67 28 6,5 0,26 108 16 3,6 0,14 Pirkanmaan ELY-keskus Sompaneva Yli-Kujalan menetelmä 23 80 9,7 3,7 0,29 33 4,6 2,5 0,23 Isosuo Kosteikko 25 315 43 11 0,63 273 33 8,3 0,52 Ristineva ap Pintavalutus 25 240 0,7 0,8 0,01 31-0,7 0,4-0,01 ka 2011 (n=25): 604 3728 21 8,1 0,28 167 14 6,2 0,20 ka 2010 (n=23): 464 4072 64 24 0,62 44 19 0,43 ka 2009 (n=25): 541 4495 83 26 1,0 58 19 0,79 ka 2008 (n=24): 572 3690 88 32 0,82 53 25 0,45 ka 2007 (n=23): 100 39 1,1 65 30 0,77 Minimi: 0,7 0,8 0,007 26-2,5 0,4-0,03 Maksimi: 98 26 0,76 455 88 22 0,71 Vesiensuojelutaso (ka): Virtaaman säätö (n=2) 30 13 0,13 111 19 10 0,02 Pintavalutus (n=13) 12 8,8 0,27 209 5,6 7,1 0,20 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 10 3,7 0,29 33 5 2,5 0,23 Kasvillisuusallas / pintavalutus (n=2) 63 6,5 0,50 100 54 4,2 0,41 Ruokohelpikosteikko (n=3) 24 6,2 0,21 157 16,2 4,4 0,13 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=4) 24 6,5 0,31 131 16 4,6 0,24 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=21) 23 7,5 0,26 146 16 5,7 0,19 Tuotanto/valmistelu (n=5) 10 11,2 0,35 274 1,6 9,1 0,26 Netto-ominaiskuormitukset olivat talvijaksolla 2011 alhaisempia kuin edellisenä talvena. Keväällä 2011 kiintoaineen netto-ominaiskuormitus oli lähes viisinkertainen verrattuna edellisen vuoden kevääseen. Kokonaistypen ja -fosforin nettokuormitukset olivat edellisen kevään kuormituksia korkeammat. Myös kesällä ja syksyllä kaikki nettokuormitukset olivat edellisvuotta korkeammat (taulukko 20).

Taulukko 20 Tarkkailusoiden kevään aikaiset kuormitukset vuonna 2011 37 Vapo LS tarkkailusoiden kevään aikaiset kuormitukset (g/ha d ja g O2 /ha d) vuonna 2011 Suo Vesiensuojelutaso Näytteiden Mittapadon Vuosikuormitus, brutto Ominaiskuormitus, netto lukumäärä valuma-alue Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori kpl ha g/ha d g O2/ ha d g/ha d Hämeen ELY-keskus Okssuo Pintavalutus 24 80 50 35 1,2 809-1,6 22 0,69 Keski-Suomen ELY-keskus Isoneva Pintavalutus 24 148 188 22 0,56 447 142 11 0,10 Höystösensuo Ruokohelpikosteikko 20 17 159 76 5,0 1141-27 29 3,1 Jokipolvensuo Ruokohelpikosteikko 23 22 403 95 3,5 1904 239 54 1,83 Pajusuo Virtaaman säätö 25 69 328 111 1,0 1041 205 81-0,19 Savonneva Pintavalutus 23 110 944 46 1,1 870 876 29 0,44 Valkeissuo Virtaaman säätö 25 66 1390 120 2,1 1263 1257 87 0,77 Varsinais-Suomen ELY-keskus Helminkäiskeidas Pintavalutus 23 110 95 36 1,9 716 14 16 1,1 Hormaneva Pintavalutus 25 380 434 45 0,91 622 368 29 0,25 Iso-Rydistönkeidas Pintavalutus 20 100 115 64 0,86 1733 18 40-0,12 Joutsuo Pintavalutus 25 83 178 88 1,3 1213 86 65 0,39 Jämiänkeidas Ruokohelpikosteikko 25 411 146 51 1,3 804 77 34 0,63 Lammisuo Pintavalutus 25 200 84 60 0,8 561 42 50 0,37 Mustakeidas-Saarikeidas Kasvillisuusallas 24 100 1168 55 2,0 1198 1080 33 1,1 Nanhiansuo Pintavalutus 24 86 294 28 0,89 447 261 20 0,56 Satamakeidas Kasvillisuusallas / pintavalu 28 145 213 40 1,6 418 139 21 0,85 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Kapustaneva Pintavalutus 25 153 141 65 1,1 1233 55 44 0,26 Korpisalonneva, lo1 Pintavalutus 25 210 501 69 2,4 1869 414 48 1,52 Korpisalonneva, lo7 Pintavalutus 25 228 103 25 0,60 464 72 17 0,29 Mäkikylänsuo kasvillisuuskenttä ja-allas 25 120 2788 92 3,9 1425 2674 64 2,8 Palloneva Kasvillisuuskenttä 25 189 1049 94 4,0 1988 899 57 2,5 Takaneva Kasvillisuuskenttä 23 67 529 97 2,3 1269 376 58 0,80 Pirkanmaan ELY-keskus Sompaneva Yli-Kujalan menetelmä 23 80 175 46 1,0 812 107 29 0,33 Isosuo Kosteikko 25 315 156 25 0,69 294 125 17 0,38 Ristineva ap Pintavalutus 25 240 65 35 0,60 1035-9,3 17-0,14 ka 2011 (n=25): 604 3728 468 61 1,7 1023 380 39 0,83 ka 2010 (n=24): 492 3933 121 33 0,78 81 22 0,38 ka 2009 (n=25): 541 4495 395 27 1,1 355 16 0,67 ka 2008 (n=24): 572 3690 88 32 0,82 53 25 0,45 ka 2007 (n=23): 100 39 1,1 65 30 0,77 Minimi: 50 22 0,56 294-27 11-0,19 Maksimi: 2788 120 5,0 1988 2674 87 3,1 Vesiensuojelutaso (ka): Virtaaman säätö (n=2) 859 116 1,6 1152 731 84 0,29 Pintavalutus (n=13) 245 48 1,1 925 180 31 0,44 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 175 46 1,0 812 107 29 0,33 Kasvillisuusallas / pintavalutus (n=2) 690 47 1,8 808 610 27 1,0 Ruokohelpikosteikko (n=3) 236 74 3,3 1283 97 39 1,9 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=4) 1131 77 2,8 1244 1019 49 1,6 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=21) 530 62 1,8 1042 439 40 0,92 Tuotanto/valmistelu (n=5) 139 53 1,0 925 70 35 0,36

Taulukko 21 Tarkkailusoiden kesän aikaiset kuormitukset vuonna 2011 38 Vapo LS tarkkailusoiden kesän aikaiset kuormitukset (g/ha d ja g O2 /ha d) vuonna 2011 Suo Vesiensuojelutaso Näytteiden Mittapadon Vuosikuormitus, brutto Ominaiskuormitus, netto lukumäärä valuma-alue Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori kpl ha g/ha d g O2/ ha d g/ha d Hämeen ELY-keskus Okssuo Pintavalutus 24 80 27 3,6 0,49 174 23 2,6 0,45 Keski-Suomen ELY-keskus Isoneva Pintavalutus 24 148 17 11 0,25 603-3,7 6,3 0,04 Höystösensuo Ruokohelpikosteikko 20 17 39 10 0,26 302 13 3,9 0,01 Jokipolvensuo Ruokohelpikosteikko 23 22 61 17 0,35 528 19 6,7-0,08 Pajusuo Virtaaman säätö 25 69 140 42 0,40 524 103 32 0,03 Savonneva Pintavalutus 23 110 138 41 1,0 1479 102 32 0,68 Valkeissuo Virtaaman säätö 25 66 85 38 0,82 759 62 33 0,59 Varsinais-Suomen ELY-keskus Helminkäiskeidas Pintavalutus 23 110 45 13 1,3 449 12 5,0 0,93 Hormaneva Pintavalutus 25 380 196 35 0,86 1232 165 27 0,54 Iso-Rydistönkeidas Pintavalutus 20 100 3,9 4,1 0,04 275-4,0 2,1-0,04 Joutsuo Pintavalutus 25 83 54 18 0,72 633 36 14 0,54 Jämiänkeidas Ruokohelpikosteikko 25 411 30 6,1 0,60 218 19 3,3 0,49 Lammisuo Pintavalutus 25 200 69 26 0,48 299 57 24 0,36 Mustakeidas-Saarikeidas Kasvillisuusallas 24 100 466 10 1,0 405 444 4,9 0,79 Nanhiansuo Pintavalutus 24 86 18 5,6 0,34 406 11 3,8 0,27 Satamakeidas Kasvillisuusallas / pintavalu 28 145 44 4,6 0,29 139 34 2,0 0,19 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Kapustaneva Pintavalutus 25 153 92 27 0,70 1019 63 20 0,41 Korpisalonneva, lo1 Pintavalutus 25 210 66 25 0,90 1336 27 16 0,51 Korpisalonneva, lo7 Pintavalutus 25 228 42 19 0,61 721 27 15 0,46 Mäkikylänsuo kasvillisuuskenttä ja-allas 25 120 41 11 0,52 406 22 6,6 0,34 Palloneva Kasvillisuuskenttä 25 189 127 19 1,3 845 96 11 1,00 Takaneva Kasvillisuuskenttä 23 67 87 18 0,93 749 50 8,8 0,56 Pirkanmaan ELY-keskus Sompaneva Yli-Kujalan menetelmä 23 80 83 28 0,80 805 62 23 0,60 Isosuo Kosteikko 25 315 24 7,6 0,46 309 15 5,2 0,36 Ristineva ap Pintavalutus 25 240 7,5 4,8 0,08 303-6,6 1,3-0,06 ka 2011 (n=25): 604 3728 80 18 0,62 597 58 12 0,40 ka 2010 (n=22): 466 3727 53 10 0,36 42 7,0 0,25 ka 2009 (n=25): 541 4495 25 5,3 0,27 18 3,6 0,20 ka 2008 (n=24): 98 20 0,85 78 15 0,64 ka 2007 (n=23): 65 14 0,53 53 10 0,41 Minimi: 3,9 3,6 0,04 139-6,6 1,3-0,08 Maksimi: 466 42 1,3 1479 444 33 1,00 Vesiensuojelutaso (ka): Virtaaman säätö (n=2) 112 40 0,61 642 82 33 0,31 Pintavalutus (n=13) 60 18 0,60 687 39 13 0,39 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 83 28 0,80 805 62 23 0,60 Kasvillisuusallas / pintavalutus (n=2) 255 7,5 0,65 272 239 3,5 0,49 Ruokohelpikosteikko (n=3) 44 11 0,41 349 17 4,6 0,14 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=4) 70 14 0,81 577 46 7,9 0,57 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=21) 86 18 0,64 595 63 13 0,41 Tuotanto/valmistelu (n=5) 48 15 0,54 607 30 11 0,36 Pysyvien tarkkailuasemien kesän 2011 (tuotantokauden) aikaiset brutto- ja nettokuormitukset on koottu taulukkoon 21. Tuotantoajan ominaiskuormat vaihtelivat suuresti tuotantoalueittain. Kiintoaineen osalta selvästi suurimmat nettokuormitukset havaittiin edellisvuoden tapaan Saarikeitaalla (444 g/ha d) ja Hormanevalla (165 g/ha d). Kesän pienimmät kiintoaineen nettokuormitukset olivat Ristinevalla, Iso- Rydistönkeitaalla ja Isonevalla, joiden nettokuormitukset alittivat alhaisista pitoisuuksista johtuen luonnon laskennallisen taustakuormituksen. Kesäajan suurimmat typen nettokuormitukset olivat Valkeissuolla (33 g/ha d), Pajusuolla (32 g/ha d) ja Savonnevalla (32 g/ha d), pienimmät vastaavasti Ristinevalla (1,3 g/ha d). Kesäajan suurimmat fosforin nettokuormitukset olivat Pallonevalla (1,0 g/ha d) ja Helminkäiskeitaalla (0,93 g/ha d) ja pienimmät Ristinevalla, Iso-Rydistönkeitaalla ja Isonevalla, joiden nettokuormitukset alittivat luonnon laskennallisen taustakuormituksen. Kesäajan suurimmat kemiallisen hapenkulutuksen bruttokuormitukset olivat Savonnevalla (1479 g O 2 /ha d) ja pienimmät Satamakeitaalla (139 g O 2 /ha d) (taulukko 21).

Taulukko 22 Tarkkailusoiden syksyn aikaiset kuormitukset vuonna 2011 39 Vapo LS tarkkailusoiden syksyn aikaiset kuormitukset (g/ha d ja g O2 /ha d) vuonna 2011 Suo Vesiensuojelutaso Näytteiden Mittapadon Vuosikuormitus, brutto Ominaiskuormitus, netto lukumäärä valuma-alue Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori kpl ha g/ha d g O2/ ha d g/ha d Hämeen ELY-keskus Okssuo Pintavalutus 24 80 15 10 0,31 460 3,0 7,0 0,20 Keski-Suomen ELY-keskus Isoneva Pintavalutus 24 148 14 21 0,26 665-10 15 0,02 Höystösensuo Ruokohelpikosteikko 20 17 35 23 0,20 378 1,8 14-0,13 Jokipolvensuo Ruokohelpikosteikko 23 22 79 30 0,47 1059 6,2 12-0,26 Pajusuo Virtaaman säätö 25 69 123 76 0,53 891 69 63-0,01 Savonneva Pintavalutus 23 110 62 49 0,45 1203 24 40 0,07 Valkeissuo Virtaaman säätö 25 66 64 43 0,56 788 38 36 0,30 Varsinais-Suomen ELY-keskus Helminkäiskeidas Pintavalutus 23 110 57 24 1,1 663 11 13 0,66 Hormaneva Pintavalutus 25 380 92 66 1,1 1274 48 55 0,64 Iso-Rydistönkeidas Pintavalutus 20 100 4,7 12 0,05 387-4,7 9,4-0,04 Joutsuo Pintavalutus 25 83 51 41 1,1 1341 14 32 0,72 Jämiänkeidas Ruokohelpikosteikko 25 411 60 24 0,89 694 39 19 0,68 Lammisuo Pintavalutus 25 200 56 35 0,51 530 39 31 0,34 Mustakeidas-Saarikeidas Kasvillisuusallas 24 100 483 36 1,3 1209 444 26 0,86 Nanhiansuo Pintavalutus 24 86 47 14 0,62 837 26 8,7 0,41 Satamakeidas Kasvillisuusallas / pintavalu 28 145 61 16 0,71 425 36 10 0,45 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Kapustaneva Pintavalutus 25 153 70 45 0,52 906 43 38 0,25 Korpisalonneva, lo1 Pintavalutus 25 210 51 41 0,54 1387 3,7 29 0,07 Korpisalonneva, lo7 Pintavalutus 25 228 32 27 0,38 800 13 22 0,20 Mäkikylänsuo kasvillisuuskenttä ja-allas 25 120 41 23 0,48 493 19 17 0,27 Palloneva Kasvillisuuskenttä 25 189 125 35 1,17 964 83 25 0,75 Takaneva Kasvillisuuskenttä 23 67 114 35 0,95 950 61 22 0,42 Pirkanmaan ELY-keskus Sompaneva Yli-Kujalan menetelmä 23 80 36 34 0,78 1012 7,8 27 0,50 Isosuo Kosteikko 25 315 53 16 0,71 489 37 12 0,55 Ristineva ap Pintavalutus 25 240 16 21 0,17 811-14 14-0,12 ka 2011 (n=25): 604 3728 74 32 0,63 825 42 24 0,31 ka 2010 (n=21): 445 3560 63 24 0,54 40 17 0,31 ka 2009 (n=25): 541 4495 235 62 1,35 176 45 0,82 ka 2008 (n=24): 172 33 1,03 135 24 0,67 ka 2007 (n=23): 83 26 0,65 61 21 0,44 Minimi: 4,7 10 0,05 378-14 7,0-0,26 Maksimi: 483 76 1,3 1387 444 63 0,86 Vesiensuojelutaso (ka): Virtaaman säätö (n=2) 93 60 0,54 839 53 50 0,15 Pintavalutus (n=13) 44 31 0,55 867 15 24 0,26 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 36 34 0,78 1012 7,8 27 0,50 Kasvillisuusallas / pintavalutus (n=2) 272 26 0,98 817 240 18 0,66 Ruokohelpikosteikko (n=3) 58 26 0,52 711 15 15 0,10 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=4) 83 27 0,83 724 50 19 0,50 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=21) 80 32 0,65 821 47 24 0,32 Tuotanto/valmistelu (n=5) 38 29 0,55 843 12 23 0,29

Taulukko 23 Vuodenaikojen osuus koko vuoden kuormituksesta tarkkailusoilla vuonna 2011 40 Suo Vuodenaikojen osuus koko vuoden kuormituksesta vuonna 2011 Kiintoaine Typpi Talvi Kevät Kesä Syksy Talvi Kevät Kesä Syksy Hämeen ELY-keskus Okssuo 15 % 22 % 51 % 12 % 35 % 33 % 14 % 17 % Keski-Suomen ELY-keskus Isoneva 6 % 59 % 27 % 8 % 18 % 16 % 39 % 26 % Höystösensuo 2 % 40 % 42 % 17 % 7 % 43 % 26 % 24 % Jokipolvensuo 22 % 39 % 29 % 10 % 17 % 36 % 32 % 16 % Pajusuo 16 % 24 % 48 % 12 % 18 % 22 % 38 % 22 % Savonneva 3 % 56 % 35 % 6 % 6 % 15 % 56 % 24 % Valkeissuo 2 % 66 % 23 % 8 % 5 % 26 % 47 % 21 % Varsinais-Suomen ELY-keskus Helminkäiskeidas 3 % 23 % 48 % 26 % 4 % 26 % 40 % 30 % Hormaneva 5 % 28 % 55 % 12 % 10 % 15 % 44 % 31 % Iso-Rydistönkeidas 4 % 79 % 12 % 5 % 9 % 57 % 17 % 17 % Joutsuo 15 % 25 % 46 % 13 % 31 % 23 % 28 % 18 % Jämiänkeidas 12 % 35 % 28 % 25 % 9 % 39 % 19 % 33 % Lammisuo 22 % 16 % 49 % 14 % 29 % 19 % 35 % 16 % Mustakeidas-Saarikeidas 9 % 29 % 46 % 16 % 17 % 31 % 22 % 30 % Nanhiansuo 10 % 57 % 21 % 12 % 35 % 22 % 27 % 16 % Satamakeidas 16 % 33 % 36 % 15 % 17 % 35 % 22 % 26 % Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Kapustaneva 3 % 21 % 55 % 21 % 6 % 21 % 43 % 31 % Korpisalonneva, lo1 6 % 55 % 30 % 10 % 14 % 24 % 37 % 25 % Korpisalonneva, lo7 16 % 26 % 44 % 14 % 20 % 14 % 42 % 25 % Mäkikylänsuo 1 % 92 % 5 % 2 % 8 % 45 % 26 % 21 % Palloneva 3 % 55 % 32 % 10 % 6 % 36 % 36 % 21 % Takaneva 9 % 43 % 34 % 15 % 9 % 36 % 33 % 22 % Pirkanmaan ELY-keskus Sompaneva 5 % 27 % 56 % 11 % 5 % 20 % 51 % 24 % Isosuo 38 % 28 % 20 % 15 % 38 % 17 % 26 % 19 % Ristineva ap 2 % 48 % 27 % 23 % 3 % 36 % 23 % 38 % Suo ka 2011: 10 % 41 % 36 % 13 % 15 % 28 % 33 % 24 % Minimi 2011: 1 % 16 % 5 % 2 % 3 % 14 % 14 % 16 % Maksimi 2011: 38 % 92 % 56 % 26 % 38 % 57 % 56 % 38 % ka 2010: 26 % 24 % 27 % 24 % 31 % 21 % 18 % 30 % Fosfori CODMn Talvi Kevät Kesä Syksy Talvi Kevät Kesä Syksy Hämeen ELY-keskus Okssuo 48 % 17 % 28 % 8 % 38 % 22 % 18 % 22 % Keski-Suomen ELY-keskus Isoneva 15 % 22 % 46 % 17 % 16 % 9 % 39 % 37 % Höystösensuo 2 % 74 % 18 % 6 % 6 % 34 % 24 % 37 % Jokipolvensuo 18 % 49 % 24 % 9 % 14 % 27 % 24 % 35 % Pajusuo 16 % 24 % 43 % 17 % 12 % 18 % 24 % 46 % Savonneva 6 % 17 % 66 % 11 % 4 % 10 % 43 % 44 % Valkeissuo 5 % 26 % 54 % 15 % 4 % 18 % 31 % 47 % Varsinais-Suomen ELY-keskus Helminkäiskeidas 4 % 20 % 56 % 20 % 3 % 19 % 34 % 44 % Hormaneva 15 % 14 % 49 % 22 % 5 % 9 % 39 % 47 % Iso-Rydistönkeidas 8 % 72 % 14 % 7 % 10 % 43 % 11 % 37 % Joutsuo 22 % 15 % 44 % 19 % 23 % 14 % 20 % 43 % Jämiänkeidas 19 % 21 % 37 % 23 % 9 % 25 % 7 % 59 % Lammisuo 30 % 16 % 40 % 14 % 24 % 16 % 25 % 34 % Mustakeidas-Saarikeidas 24 % 20 % 39 % 17 % 9 % 25 % 27 % 40 % Nanhiansuo 38 % 15 % 33 % 14 % 35 % 7 % 19 % 38 % Satamakeidas 27 % 27 % 26 % 21 % 12 % 14 % 5 % 68 % Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Kapustaneva 9 % 19 % 55 % 18 % 5 % 15 % 40 % 40 % Korpisalonneva, lo1 19 % 28 % 42 % 11 % 12 % 17 % 38 % 33 % Korpisalonneva, lo7 28 % 12 % 48 % 12 % 14 % 9 % 43 % 34 % Mäkikylänsuo 7 % 51 % 30 % 12 % 5 % 32 % 22 % 41 % Palloneva 6 % 31 % 49 % 14 % 4 % 25 % 30 % 41 % Takaneva 10 % 25 % 49 % 16 % 6 % 19 % 29 % 46 % Pirkanmaan ELY-keskus Sompaneva 15 % 16 % 52 % 18 % 2 % 15 % 30 % 53 % Isosuo 46 % 9 % 30 % 16 % 33 % 8 % 27 % 32 % Ristineva ap 2 % 46 % 29 % 23 % 3 % 26 % 11 % 60 % ka 2011: 18 % 27 % 40 % 15 % 12 % 19 % 26 % 42 % Minimi 2011: 2 % 9 % 14 % 6 % 2 % 7 % 5 % 22 % Maksimi 2011: 48 % 74 % 66 % 23 % 38 % 43 % 43 % 68 % ka 2010: 34 % 19 % 22 % 25 % Taulukossa 23 on esitetty vuodenaikojen osuus kokonaiskuormituksesta tarkkailusoilla, joilta saatiin tietoja koko vuoden ajalta (25 kpl). Kiintoainekuormituksesta suurin osa (41 %) syntyi keväällä ja vähiten talvella (10 %). Typpikuorma kolmannes (33 %) syntyi kesällä ja vähiten talvella (15 %). Fosforikuormituksesta 40 % syntyi kesällä, muina vuodenaikoina 15 27 % (vähiten syksyllä). Kemiallisen hapenkulutuksen osalta suurin kuormitus syntyi syksyllä (42 %) ja pienin talvella (12 %). On huomioitava, että kevät- ja syksyjakso ovat kummatkin pituudeltaan vain reilu kolmasosa talvi- ja kesäjaksojen pituuksista. Lisäksi vaihtelu oli soiden välillä suurta.

5.5.3 Eri vesiensuojelutasojen ominaiskuormitusten vertailu Kuvissa 8-11 on esitetty vesiensuojelutasoittain pysyvien tarkkailuasemien kiintoaineen, typen ja fosforin netto-ominaiskuormitusten sekä kemiallisen hapenkulutuksen bruttokuormituksen jakaantuminen vuodenajoittain ja koko vuoden 2011 osalta. Lukuarvot on esitetty taulukoissa 18 ja 19 22. Koko vuotta tarkasteltaessa huonoimmat netto-ominaiskuormitukset antaneen vesiensuojelutason kuormitukset olivat kiintoaineen osalta 23-kertaa, typen osalta 5,3-kertaa ja fosforin osalta 8,0-kertaa korkeammat kuin parhaan vesiensuojelutason. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta vesienkäsittelymenetelmillä ei ollut suuria niin suuria eroja. Huonoimman bruttokuormituksen antaneen vesiensuojelutason kuormitukset olivat 55 % korkeammat, kuin parhaan vesiensuojelutason. Koko vuotta tarkasteltaessa pienimmät kiintoaineen netto-ominaiskuormitukset syntyivät ruokohelpikosteikko menetelmällä (8,0 g/ha d; n=3) ja suurimmat kasvillisuusallas/pintavalutuskenttä menetelmällä (184 g/ha d; n=2) sekä kasvillisuuskentällä/kosteikolla (121 g/ha d; n=4). Kasvillisuuskentän/pintavalutuskentän korkeita kiintoainekuormituksia nostavat Saarikeitaan korkeat kuormitukset. Pintavalutuskentiltä, joka on yleisin vesienkäsittelymenetelmä, purkautuvan veden kiintoaineen netto-ominaiskuormitus oli 27 g/ha d; n=13. Keväällä kiintoaineen nettokuormitukset olivat kaikkein korkeimmat, johtuen suuresta valumasta (kuva 10). Keväällä kiintoaineen netto-ominaiskuormitus oli pienin ruokohelpikosteilla (97 g/ha d; n=3) ja suurimmat kasvillisuuskentällä/kosteikolla (1019 g/ha d; n=4). 41 1000 A. Kiintoaineen netto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain eri vesiensuojelutasoilla vuonna 2011 Virtaaman säätö Pintavalutus Yli-Kujalan menetelmä Ruokohelpi-kosteikko kasv.kenttä / kosteikko Kasvillisuusallas / pvk SS(g/ha d) 800 600 400 200 0 Talvi Kevät Kesä Syksy vuosi Kuva 10 Kiintoaineen netto-ominaiskuormitukset eri vesiensuojelutasoilla vuodenajoittain vuonna 2011 Typen osalta koko vuotta tarkasteltaessa pienimmät netto-ominaiskuormitukset syntyivät ruokohelpikosteikko menetelmällä (5,1 g/ha d; n=3) ja suurimmat virtaamansäätö menetelmällä (27 g/ha d; n=2) Pintavalutuskentiltä purkautuvan veden typen netto-ominaiskuormitus oli 12 g/ha d; n=13. Keväällä typen nettokuormitukset olivat korkeimmat, johtuen suuresta valumasta. Kohteilla, joiden vesienkäsittelymenetelminä ovat erityyppiset kasvillisuuskentät tai kosteikot typen netto-ominaiskuormitukset ovat keväällä korkeimmat ja kesällä alhaiset (kuva 11).

42 100 B. Typen netto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain eri vesiensuojelutasoilla vuonna 2011 Virtaaman säätö Pintavalutus Yli-Kujalan menetelmä Ruokohelpi-kosteikko kasv.kenttä / kosteikko Kasvillisuusallas / pvk N(g/ha d) 80 60 40 20 0 Talvi Kevät Kesä Syksy vuosi Kuva 11 Typen netto-ominaiskuormitukset eri vesiensuojelutasoilla vuodenajoittain vuonna 2011 Fosforin osalta koko vuotta tarkasteltaessa pienimmät netto-ominaiskuormitukset syntyivät virtaamansäätö (0,06 g/ha d; n=2) ja ruokohelpikosteikko menetelmillä (0,13 g/ha d; n=3) ja suurimmat kasvillisuusallas/pintavalutus menetelmällä (0,47 g/ha d; n=2) Pintavalutuskentiltä purkautuvan veden fosforin netto-ominaiskuormitus oli 0,23 g/ha d; n=13. Keväällä kohteilla, joiden vesienkäsittelymenetelminä ovat erityyppiset kasvillisuuskentät tai kosteikot fosforin netto-ominaiskuormitukset ovat korkeimmat ja kesällä alhaiset (kuva 12). 2,00 C. Fosforin netto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain eri vesiensuojelutasoilla vuonna 2011 Virtaaman säätö Pintavalutus Yli-Kujalan menetelmä Ruokohelpi-kosteikko kasv.kenttä / kosteikko Kasvillisuusallas / pvk P(g/ha d) 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 0,00 Talvi Kevät Kesä Syksy vuosi Kuva 12 Fosforin netto-ominaiskuormitukset eri vesiensuojelutasoilla vuodenajoittain vuonna 2011 Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta koko vuotta tarkasteltaessa pienimmät brutto-ominaiskuormitukset syntyivät kasvillisuusallas/pintavalutus (358 go 2 /ha d; n=2) ja ruokohelpikosteikko menetelmillä (372 go 2 /ha d; n=3) ja suurimmat Yli-Kujalan menetelmällä (555 g/ha d; n=1) Pintavalutuskentiltä purkautuvan veden kemiallisen hapenkulutuksen bruttokuormitus oli 532 go 2 /ha d; n=13 (kuva 13).

43 1200 D. Kemiallisen hapenkulutuksen bruttokuormitukset vuodenajoittain eri vesiensuojelutasoilla vuonna 2011 Virtaaman säätö Pintavalutus Yli-Kujalan menetelmä Ruokohelpi-kosteikko kasv.kenttä / kosteikko Kasvillisuusallas / pvk CODMn(g O2/ha d) 1000 800 600 400 200 0 Talvi Kevät Kesä Syksy vuosi Kuva 13 Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) brutto-ominaiskuormitukset eri vesiensuojelutasoilla vuodenajoittain vuonna 2011 5.5.4 Ominaiskuormien vaihtelu tuotantoalueittain ja vuosittain Hormanevalla vuoden 2011 netto-ominaiskuormitus kaikkien kolmen parametrin (kiintoaine, typpi, fosfori) osalta kaikkien asemien keskiarvoa korkeampi. Nettoominaiskuormitus oli vuoden keskiarvoa pienempi kaikkien kolmen parametrin osalta Iso-Rydistönkeitaalla, Jokipolvensuolla, Ristinevalla, Höystösensuolla ja Satamakeitaalla (taulukko 24). Pysyvien tarkkailuasemien nettomääräiset ominaiskuormitukset vuosina 2007-2011 on esitetty suokohtaisesti taulukossa 24. Keskimääräiset nettokuormitukset v. 2007-2011 olivat 54 g/ha d kiintoainetta, 13 g/ha d kokonaistyppeä ja 0,37 g/ha kokonaisfosforia. Mediaaniarvot olivat 45 g/ha d kiintoainetta, 11 g/ha d typpeä ja 0,39 g/ha d fosforia. Ominaiskuormien vaihtelu on ollut varsin suurta eri soiden ja eri vuosien välillä. Viiden vuoden jaksolla (2007-2011) keskimääräisesti suurimmat kiintoaineen ominaiskuormat olivat Saarikeitaalla (234 g/ha d). Saarikeitaalla on tarkkailu aloitettu 2010. Kohteelta, jossa tarkkailua on suoritettu koko viiden vuoden jakson ajan, suurin kiintoaineen ominaiskuormitus oli Pajusuolla (87 g/ha d). Korkein keskimääräinen typen netto-ominaiskuormitus oli Pajusuolla (33 g/ha d). Muista soista korkeimmat typpikuormitukset syntyivät Valkeissuolla (24 g/ha d) ja Hormanevalla (24 g/ha d). Korkein fosforin netto-ominaiskuormitus oli Satamakeitaalla (0,86 g/ha d). Pienimmät keskimääräiset kiintoaineen netto-ominaiskuormat olivat Ristinevalla (v. - 3,8 g/ha d). Ristinevan kiintoaineen netto-ominaiskuormitus on negatiivinen johtuen luonnon tausta-arvoa alhaisemmista pitoisuuksista, joita käytetään kuormituslaskennassa. Pienimmät keskimääräiset typen ominaiskuormat olivat edellisvuoden tapaan Ristinevalla (3,8 g ha/d) ja mäkikylänsuolla (5,4 g/ha d). Fosforin osalta pienimmät netto-ominaiskuormitukset olivat Ristinevalla (-0,07 g/ha d) ja Pajusuolla (-0,06 g/ha d).

Taulukko 24 Tarkkailusoiden keskimääräiset netto-ominaiskuormitukset vuosina 2007-2011 44 Suo Vuosi Vuosikuormitus, netto Suo Vuosi Vuosikuormitus, netto Suo Vuosi Vuosikuormitus, netto Kiintoaine Typpi Fosfori Kiintoaine Typpi Fosfori Kiintoaine Typpi Fosfori g/ha d g/ha d g/ha d Okssuo 2007 21 15 0,44 Korpisalon- 2007 Satama- 2007 37 37 2,0 2008 5,8 19 0,49 neva 2008 26 39 0,52 keidas 2008 41 17 1,1 2009 14 13 0,50 lo1 2009 28 13 0,16 ap 2009 23 6,2 0,54 2010 1,9 10 0,26 2010 14 15 0,37 2010 29 4,7 0,32 2011 5,2 5,6 0,49 2011 43 16 0,39 2011 33 4,3 0,30 ka 10 13 0,44 ka 28 20 0,36 ka 33 14 0,86 Isosuo 2007 76 8,1 0,36 Korpisalon- 2007 - - - Nanhian- 2007 78 13 0,75 2008 95 16 0,73 neva 2008 - - - suo 2008 94 13 0,88 2009 110 13 0,61 lo7 2009 - - - 2009 82 11 0,82 2010 63 7,7 0,50 2010 32 17 0,57 2010 48 12 0,67 2011 29 6,9 0,42 2011 20 15,7 0,33 2011 25 5,5 0,30 ka 75 10 0,52 ka 26 16 0,45 ka 65 11 0,68 Jämiän- 2007 - - - Jokipolven- 2007 50 14 0,28 Kapustan- 2007 - - - keidas 2008 21 10 0,55 suo 2008 103 8,6 0,04 neva 2008 - - - 2009 24 6,8 0,47 rhk ap 2009 22 6,0-0,004 2009 - - - 2010 36 7,8 1,04 2010 139 7,8 0,101 2010 37 22 0,36 2011 16 6,1 0,35 2011 21 6,2-0,040 2011 30 16 0,16 ka 24 8 0,60 ka 67 8,5 0,08 ka 33 19 0,26 Pajusuo 2007 91 27 0,10 Sompa- 2007 78 25 0,61 Helmikäis- 2007 30 11 0,02 2008 84 34-0,33 neva 2008 20 21 0,31 keidas 2008 89 22 1,3 2009 74 28-0,011 2009 13 7,8 1,5 2009 28 11 1,0 2010 121 47 0,08 2010 88 19 0,36 2010-4,4 5,4 0,53 2011 66 31-0,12 2011 28 14 0,27 2011 0,29 4,1 0,50 ka 87 33-0,06 ka 45 18 0,62 ka 29 11 0,66 Savon- 2007 31 12 0,28 Risti- 2007 2,4 5,1-0,04 Horma- 2007 30 33 0,48 neva 2008 64 20 0,54 neva 2008 11 5,5-0,07 neva 2008 24 27 0,48 2009 87 9,8 0,59 2009-14 2,8-0,076 2009 46 21 0,74 2010 29 13 0,31 2010-7 2,8-0,052 2010 103 21 0,43 2011 104 18 0,24 2011-12 2,7-0,11 2011 95 20 0,30 ka 63 14 0,39 ka -3,8 3,8-0,07 ka 60 24 0,49 Valkeis- 2007 60 27 0,50 Höystösen- 2007 23 13 0,29 Isoneva 2007 - - - suo 2008 24 26 0,48 suo 2008-17 2,4-0,18 (Peura- 2008 - - - 2009 51 15 0,38 2009 17 7,3 0,07 linnanneva) 2009 - - - 2010 73 33 0,50 2010-1,8 6,6 0,021 2010 45 8,6 0,15 2011 103 24 0,24 2011-12,9 3,1 0,084 2011 1,5 5,1-0,04 ka 62 25 0,42 ka 1,7 6,5 0,06 ka 23 7 0,06 Iso-Rydistön- 2007 - - - Joutsuo 2007 - - - Lammisuo 2007 - - - keidas 2008 - - - 2008 - - - 2008 - - - 2009 - - - 2009 16 2,9 0,26 2009 56 27 0,40 2010-1,5 2,3-0,01 2010 29 15 0,43 2010 74 34 0,43 2011-9,0 3,7-0,11 2011 15 19 0,33 2011 31 22 0,25 ka -5 3-0,06 ka 20 12 0,34 ka 54 28 0,36 Musta- 2007 - - - Mäkikylänsuo 2007 - - - Palloneva 2007 - - - Keidas 2008 - - - 2008 - - - 2008 - - - 2009 - - - 2009 - - - 2009 - - - 2010 132 4,4 0,56 2010 1,6 1,4 0,06 2010 - - - 2011 336 9,2 0,64 2011 290 9,4 0,37 2011 110 9,8 0,62 ka 234 6,8 0,60 ka 146 5,4 0,22 ka 110 10 0,62 Takaneva 2007 - - - KAIKKI 2011 57 11 0,26 2008 - - - KAIKKI ka 07-11 54 13 0,37 2009 - - - 05-09 2010 - - - minimi -5,3 3,0-0,07 2011 55 9,6 0,29 mediaani 39 12 0,41 ka 55 10 0,29 maksimi 234 7 0,6

45 6 TARKKAILUSUOT 6.1 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Tässä kappaleessa on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen osalta esitetty erikseen kunkin tarkkailusuon vedenlaatu, virtaamat ja valumat sekä kuormitustulokset. Suot on järjestetty sijaintikunnan mukaiseen aakkosjärjestykseen. Tarkkailusoiden tulokset näytekerroittain löytyvät Vapo Oy Energian turvetuotannon tuloshallinnasta internetistä (https://data.nablabs.fi/). Suokohtaiset tarkastelut on pyritty pitämään melko suppeina ja tarkkailun tulokset on esitetty pääasiassa taulukoin ja kuvaajin. Suokohtainen tarkastelu antaa kuitenkin mahdollisuuden myös käsitellä suon erityispiirteitä ja sallii erilaiset kuormitusten esitystavat sekä mahdollisen vesienkäsittelyn tehon tarkastelun, mikäli ympäristölupa niin edellyttää. Tämä on usein tarpeen täydentävien päästöasemien kohdalla, joiden tarkkailuohjelmat poikkeavat suuresti toisistaan mm. kuormitustarkkailupisteiden luonteen ja näytteenottotiheyden osalta. Kaikkien täydentävien päästötarkkailuasemien tuloksia on verrattu pysyvien päästötarkkailuasemien keskimääräiseen vedenlaatuun ja ominaiskuormituslukuihin. Tällöin saadaan myös kuva siitä, paljonko kokonaiskuormitusluvut poikkeaisivat ominaiskuormitusluvuilla lasketuista arvoista (kappale 7), mikäli kuormitus laskettaisiin suon omien vedenlaatu- ja virtaamatietojen perusteella. Tuloksia vertailtaessa tulee kuitenkin huomioida näytteiden vähäinen määrä sekä näytteenottoajankohdat. Täydentävillä tarkkailuasemilla näytteitä otetaan pääsääntöisesti vain kesäaikaan, kun taas keskimääräiset ominaiskuormitusluvut lasketaan ympärivuotisen seurannan perusteella. Tätäkin enemmän kuormitustuloksiin vaikuttaa virtaama, joka voi muuttaa keskikuormitusta suuresti, mikäli näytteenotto ajoittuu poikkeuksellisen virtaaman ajalle. Useimmilla täydentävillä tarkkailuasemilla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta, vaan kuormitus lasketaan hetkellisen virtaaman mukaan. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla lasketut vuosikuormitukset Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen alueella on esitetty taulukoissa 420-421. Pintavalutuskenttien puhdistustehoa tarkasteltaessa käytetään vuosina 1987-1992 tehdyissä tutkimuksissa pintavalutuskentillä keskimäärin saavutettuja poistumia: kiintoaine 50 %, kokonaistyppi yli 40 % ja kokonaisfosfori yli 40 % (Ihme 1994). Vapon Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailussa on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelta mukana 40 pysyvää tarkkailuasemaa, 143 täydentävää tarkkailupistettä ja kahdeksan kuntoonpano vaiheessa olevaa tarkkailupistettä, joilta otettiin näytteitä hydrologisena vuonna 2011.

6.2 Alajärvi Alajärven kaupungin osalta Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa on mukana yksi suo. Täydentävää tarkkailua suoritettiin Paskonevan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla pisteillä, joista molemmista otettiin neljä näytettä (taulukko 25). Taulukko 25 Päästötarkkailupisteet Alajärven alueella vuonna 2011. Täydentävät päätötarkkailupisteet 2011 Suo Havaintopaikka Kunta ELY-keskus Näytteitä Paskoneva Paskonneva, pvk ap Alajärvi Etelä-Pohjamaan ELY 4 Paskoneva Paskonneva, pvk yp Alajärvi Etelä-Pohjamaan ELY 4 46 6.2.1 Paskoneva (Alajärvi) Paskonevan tuotantoalue sijaitsee Alajärven kaupungissa. Turvetuotantoalue sijoittuu Ähtävänjoen vesistöalueen (47) Kurejoen vesistöalueen (47.04) Vähäjoen valumaalueelle (47.048). Paskonevan tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin 1984 ja ympäristölupaa haettaessa tuotantoa ei ollut vielä aloitettu. Tuotanto Paskonevalla aloitettiin 2011. Tuotannossa oli kaikkiaan 49 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Paskonevan turvetuotantoon 21.12.2007 (päätös nro 151/2007/4, dnro LSY-2004-Y-321). Lupa koskee noin 54 ha:n aluetta. Ympäristöluvan mukaan Paskonevan kuivatusvedet johdetaan sarkaojarakenteiden, virtaamansäätöpatojen ja laskeutusaltaiden (2 kpl) avulla ja käsitellään lisäksi 2,5 ha:n suuruisen pintavalutuskentän (4,7 % valuma-alueesta) avulla ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän alapuolisen mittapadon valuma-alue on 53,0 ha. Paskonevan pintavalutuskentällä suoritetaan täydentävää tarkkailua. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen lisäksi näytteitä otetaan pintavalutuskentän yläpuolelta vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailun vuoksi. Vedenlaatu Taulukoissa 26 ja 27 on esitetty Paskonevan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolinen vedenlaatu. Hydrologisena vuonna 2011 Paskonevan ylä- ja alapuolisilta pisteiltä otettiin molemmilta neljä näytettä (joulu-, touko-, elo- ja syyskuussa). Vuonna 2011 Paskonevalta purkautuva vesi (taulukko 27) oli laadultaan tyypillistä turvetuotantoalueelta purkautuvaa vettä: lievästi hapanta, humuspitoista ja ravinteikasta. Purkuvesi oli kaikkien parametrien osalta pysyvien tarkkailuasemien koko vuoden keskiarvoja huonompaa. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli 2,5-kertaa suurempi, COD Mn -arvo oli 1,5-kertaa suurempi ja kiintoainepitoisuus kaksinkertainen verrattuna pysyvien tarkkailuasemien vuosikeskiarvoon. Edelliseen vuoteen verrattuna kiintoaineen keskimääräinen pitoisuus oli kohonnut. Elokuun näytteenottokerran korkeat kiintoainepitoisuudet nostavat keskiarvoa. Elokuussa 15. - 31.8.2011 Paskonevalla suoritettiin laskeutusaltaiden puhdistusta, mikä saattaa selittää korkeat kiintoainepitoisuudet elokuussa.

Taulukko 26 Paskoneva pintavalutuskentän yläpuolinen vedenlaatu vuonna 2011 47 Viikko pvm 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 51 14.12.2010 5,9 9,0 4 620 54 49 19 5.5.2011 5,5 6,0 2 670 39 30 34 18.8.2011 5,0 50 40 5 050 122 98 38 14.9.2011 5,4 12 5 170 53 76 Keskiarvo 2010: Keskiarvo 2009: Om.kuorm. 2011 5,5 19 40 4378 #DIV/0! 67 ##### ##### 63 5,5 11 4835 #NUM! 54 #NUM! #NUM! 63 6,0 9,7 3867 54 59 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 Taulukko 27 Paskoneva pintavalutuskentän alapuolinen vedenlaatu vuonna 2011 Viikko pvm 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 49 2.12.2010 5,8 3,2 5 240 51 74 19 2.5.2011 6,2 4,0 3 460 50 54 29 12.7.2011 4,7 35 30 4 500 93 84 39 19.9.2011 5,2 11 5 150 55 81 Keskiarvo 2010: Keskiarvo 2009: Om.kuorm. 2011 Virtaama ja valuma 5,5 13 30 4588 #DIV/0! 62 ##### ##### 73 5,5 7,5 4825 #NUM! 53 #NUM! #NUM! 78 5,3 7,5 4667 56 88 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 Paskonevalla pintavalutuskentän alapuolisella pisteellä kirjataan näytteenottojen yhteydessä hetkelliset virtaamat (taulukko 28). Neljän näytteen keskimääräinen valuma (11 l/s km 2 ) oli hieman pysyvien asemien vuosikeskiarvoa (13,5 l/s km 2 ) pienempi. Hetkellisten virtaamien käyttö ja näytteiden vähyys heikentävät tulosten luotettavuutta. Kuormitus Paskonevan kuormitukset olivat vuonna 2011 ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Keskiarvoa suuremmat kuormitukset selittyvät korkeilla pitoisuuksilla. Edellisvuoteen nähden kiintoaineen nettokuormitus oli lisääntynyt, kokonaistypen ja - fosforin nettokuormitukset puolestaan pienenivät. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) bruttokuormitus oli 1,5 kertaa suurempi verrattuna pysyvien asemien keskiarvoon (Taulukko 28). Ominaiskuormitussoiden tiedoilla Paskonevalle laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 420. Taulukko 28 Paskonnevan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman kuormitus vuonna 2011. Vapon pysyvien tarkkailuasemien keskimääräiset nettokuormitukset v. 2011: kiintoaine 57 g/ha d, typpi 11 g/ha d, fosfori 0,26 g/ha d. Bruttokuormitus Nettokuormitus Virtaama Valuma Kiinto- Kok. Kok. CODMn Kiinto- Kok. Kok. Q aine typpi fosf. aine typpi fosf. pvm l/s l/s km 2 g / ha d g / ha d g / ha d g O2/ha d g / ha d g / ha d g / ha d 2.12.2010 1,0 1,9 5,2 8,5 0,1 121 2,0 7,7 0,1 2.5.2011 0,9 1,8 6,1 5,3 0,1 83 3,1 4,5 0,0 12.7.2011 6,4 12 367 47 1,0 880 346 42 0,8 19.9.2011 15 27 261 122 1,3 1919 213 110 0,8 Ka 2011: 5,7 11 160 46 0,6 751 141 41 0,4 Med. 2011: 3,7 7,0 133 28 0,5 501 108 25 0,4 Ka 2010: 6,9 13 124 52 0,8 101 46 0,54 Ka 2009: Om.kuorm. 2011: 13,5 87 19 0,56 490 57 11 0,26

Puhdistusteho Puhdistustehoa on arvioitu vertailemalla pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisen pisteen pitoisuuksia. Hydrologisena vuonna 2011 otettujen näytteiden (4 kpl) perusteella Paskonevan pintavalutuskenttä puhdisti kiintoaineesta keskimäärin 31 % (22 % v.2010) ja kokonaisfosforista 7 % (taulukko 29). Kokonaistypen pitoisuus ja COD Mn -arvo kohosivat pintavalutuskentällä. Kokonaisfosforia kenttä poisti huonosti lukuun ottamatta heinäkuun näytteenottokertaa, jolloin yläpuolisella pisteellä fosforipitoisuus oli korkea. Muilla näytteenottokerroilla yläpuolisen pisteen fosforipitoisuudet olivat pieniä joten puhdistusta ei tapahtunut. Suomessa pintavalutuskentät poistavat keskimäärin yli 50 % kiintoaineesta ja yli 40 % kokonaistypestä ja fosforista (Ihme 1994). Taulukko 29 Paskonevan pintavalutuskentän puhdistusteho v. 2011 48 Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O 2 mg/l O 2 % 2.12.2010 9,0 3,2 64 4620 5240-13 54 51 6 49 74-51 2.5.2011 6,0 4,0 33 2670 3460-30 39 50-28 30 54-80 12.7.2011 50 35 30 5050 4500 11 122 93 24 98 84 14 19.9.2011 12 11 8 5170 5150 0 53 55-4 76 81-7 Keskiarvo: 19 13 31 4378 4588-5 67 62 7 63 73-16 Minimi: 6,0 3,2 8 2670 3460-30 39 50-28 30 54-80 Maksimi: 50 35 64 5170 5240 11 122 93 24 98 84 14 2010 ka 9,7 7,5 22 3867 4667-21 54 56-2 59 88-49 2009 ka 6.3 Alavus Täydentävää kuormitustarkkailua suoritettiin 13 tarkkailupisteellä, joista viisi oli yläpuolisia pisteitä. Näytteitä otettiin kaikkiaan 52 kpl (taulukko 30). Taulukko 30 Päästötarkkailupisteet Alavuden alueella vuonna 2011. Täydentävät päätötarkkailupisteet 2011 Suo Havaintopaikka Kunta ELY-keskus Näytteitä Aitaneva Aitaneva, kosteikko, ap Alavus Etelä-Pohjamaan ELY 4 Aitaneva Aitaneva, kosteikko, yp Alavus Etelä-Pohjamaan ELY 4 Haapaneva Haapaneva, ap Alavus Etelä-Pohjamaan ELY 4 Haapaneva Haapaneva, yp Alavus Etelä-Pohjamaan ELY 4 Löyänneva Löyänneva, laskuoja 1 Alavus Etelä-Pohjamaan ELY 4 Matoneva 3 Matoneva 3, pv-kentän alapuoli Alavus Etelä-Pohjamaan ELY 4 Matoneva 3 Matoneva 3, pv-kentän yläpuoli Alavus Etelä-Pohjamaan ELY 4 Mylly-Siikaneva Mylly-Sikaneva. kosteikon alapuoli Alavus Etelä-Pohjamaan ELY 4 Mylly-Siikaneva Mylly-Sikaneva. kosteikon yläpuoli Alavus Etelä-Pohjamaan ELY 4 Paaluneva Paaluneva, laskeutusallas 1, ap Alavus Etelä-Pohjamaan ELY 4 Rahka-Romuneva Rahka-Romunneva, kasvillisuuskentän ap Alavus Etelä-Pohjamaan ELY 4 Rahka-Romuneva Rahka-Romunneva, kasvillisuuskentän yp Alavus Etelä-Pohjamaan ELY 4 Vehkaneva Vehkaneva, Laskuoja 1 Alavus Etelä-Pohjamaan ELY 4 6.3.1 Aitaneva (Alavus) Aitanevan turvetuotantoalue sijaitsee Alavuden kaupungin Sydänmaan kylässä noin 12 km Alavuden keskustasta länteen. Tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin vuonna 1978 ja tuotanto 1981. Aitaneva sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueen Jääskänjärven-Allasjoen (44.098) valuma-alueella, joka kuuluu Nurmonjoen valuma-alueeseen (44.09).

Vuonna 2011 Aitanevalla oli tuotannossa 71,1 ha. Viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 6,0 ha. Vuonna 2011 tuotanto aloitettiin 2.6.2011 ja päättyi 4.8.2011, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 37 kpl. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 28.11.2008 myöntänyt Aitanevalle ympäristöluvan LSY-2008-Y-80. Aiempi hakemus Vapo Oy oli 9.5.2003 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Aitanevan turvetuotannolle. Ympäristölupavirasto hylkäsi 20.2.2006 antamallaan päätöksellä nro 24/2006/4 hakemuksen, koska Aitanevan alueen vesienkäsittely ei ollut parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vaasan hallinto-oikeus pysytti 7.3.2008 antamallaan päätöksellä nro 08/0067/1 ympäristölupaviraston päätöksen. Vesinäytteet otetaan laskuojaan 1 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kosteikkoaluetta ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja jouluhelmikuu) kolmen vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Kosteikon alapuolisen mittapadon valuma-alue on 72,3ha, josta tuotannossa on 71,5 ha. Aitanevan tuotantokelpoisesta alasta 71,1 ha:lla vesienkäsittelymenetelmänä ovat virtaamansäätö, laskeutusaltaat sekä kosteikko. 49 Vedenlaatu Aitanevan kosteikon yläpuolinen vedenlaatu on esitetty taulukossa 31, kosteikon alapuolinen vedenlaatu taulukossa 32. Vuonna 2011 otettujen näytteiden (2 kpl) perusteella Aitanevan kosteikolta purkautuvan veden pitoisuudet ovat kiintoaineen osalta hieman pysyvien asemien keskiarvoa suuremmat. Kokonaistypen ja -fosforin pitoisuudet sekä COD Mn -arvo ovat noin kaksinkertaiset keskiarvoon verrattuna. Taulukko 31 Aitanevan kosteikon yläpuolinen vedenlaatu vuonna 2011 Viikko pvm 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 53 28.12.2010 Ei näytettä! 19 3.5.2011 6,0 14 2 980 117 57 29 11.7.2011 6,1 18 3 310 189 110 Keskiarvo 2010: Keskiarvo 2009: Om.kuorm. 2011 6,1 16 ##### 3145 #DIV/0! 153 ##### ##### 84 6,1 16 3145 #NUM! 153 #NUM! #NUM! 84 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 Taulukko 32 Aitanevan kosteikon alapuolinen vedenlaatu vuonna 2011 Viikko pvm 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 53 28.12.2010 Ei näytettä! 19 3.5.2011 5,5 5,0 2 560 71 63 29 11.7.2011 5,9 10 3 440 157 130 Keskiarvo 2010: Keskiarvo 2009: Om.kuorm. 2011 5,7 7,5 ##### 3000 #DIV/0! 114 ##### ##### 97 5,7 7,5 3000 #NUM! 114 #NUM! #NUM! 97 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50

Virtaama ja valuma Aitanevalla ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta, vaan kuormitusten laskemiseen käytetään hetkellisiä virtaamia. Valumat ovat vaihdelleet välillä 5,4 10,9 l/s km 2 (keskiarvo 8,2 l/s km 2 ). Kahden näytteen keskivaluma on pienempi verrattuna pysyvien tarkkailuasemien koko vuoden keskivalumaan 13,5 l/s km 2. Näytteenottajien merkintöjen mukaan toukokuun näytteenottokerralla oli padotusta, joka heikentää virtaamien luotettavuutta. Kuormitus Kosteikolta purkautuvan veden netto-ominaiskuormitus (taulukko 33) oli vuonna 2011 kiintoaineen osalta pienempi ja kokonaistypen sekä -fosforin osalta suurempi verrattuna pysyvien asemien koko vuoden nettokuormituksiin. Kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) bruttokuormitus oli noin 20 % pysyvien asemien keskiarvoa suurempi. Tulosten luotettavuutta heikentävät näytteiden vähäisyys, hetkellisten virtaamien käyttö sekä toukokuussa havaittu padotus. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla Aitanevalle laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 420. Taulukko 33 Aitaneva, kosteikolta purkautuvan veden kuormitus vuonna 2011 Bruttokuormitus Nettokuormitus Virtaama Valuma Kiinto- Kok. Kok. CODMn Kiinto- Kok. Kok. Q aine typpi fosf. aine typpi fosf. pvm l/s l/s km 2 g / ha d g / ha d g / ha d g O2/ha d g / ha d g / ha d g / ha d 28.12.2010-3.5.2011 7,9 11 47 24 0,7 594 28 19 0,5 11.7.2011 3,9 5,4 47 16 0,7 607 37 14 0,6 Ka 2011: 5,9 8,2 47 20 0,7 601 33 17 0,6 Med. 2011: 6 8 47 20 1 33 17 1 Ka 2010: Ka 2009: Om.kuorm. 2011: 13,5 87 19 0,56 490 57 11 0,26 50 Puhdistusteho Aitonevan kosteikon puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla yläpuolisen pisteen ja kosteikon alapuolisen pisteen vedenlaatua. Vuonna 2011 otettujen kahden näytteen perusteella kosteikko puhdisti keskimäärin 53 % kiintoaineesta, 5 % kokonaistypestä ja 25 % kokonaisfosforista. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta ei tapahtunut puhdistumista, vaan COD Mn -arvo kohosi kosteikolla. Taulukko 34 Aitoneva, kosteikon puhdistusteho vuonna 2011 Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % 28.12.2010 Ei näytettä! 3.5.2011 14 5,0 64 2980 2560 14 117 71 39 57 63-11 11.7.2011 18 10 44 3310 3440-4 189 157 17 110 130-18 Keskiarvo: 16 7,5 53 3145 3000 5 153 114 25 84 97-16 Minimi: 14 5,0 44 2980 2560-4 117 71 17 57 63-18 Maksimi: 18 10 64 3310 3440 14 189 157 39 110 130-11

6.3.2 Haapaneva (Alavus) Haapanevan turvetuotantoalue sijaitsee Seinäjoen ja Alavuden kaupunkien alueilla Avaranperän eteläpuolella. Tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin vuonna 1974 ja tuotanto 1976. Haapaneva sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueella ja Haapaluoman valumaalueella (44.094). Kuivatusvedet johdetaan kahdella laskuojalla Haapaluomaan ja edelleen Lehmijoen ja Nurmonjoen kautta Lapuanjokeen. Vuonna 2011 Haapanevalla oli tuotannossa 61,9 ha. Viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 9,0 ha. Vuonna 2011 tuotanto aloitettiin 2.5.2011 ja päättyi 1.8.2011, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 31 kpl. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 30.11.2006 myöntänyt Haapanevalle ympäristöluvan LSY-2003-Y-423. Vesinäytteet otetaan Haapanevan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmien tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kasvillisuuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalistoukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan kasvillisuuskentän valmistumisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tuotannon päättymistä sekä jälkihoidon aikana. Kasvillisuuskentän alapuolisen mittapadon valuma-alue on 68,1 ha. Haapanevan tuotantokelpoisesta alasta 61,9 ha:lla vesienkäsittelymenetelmänä ovat virtaamansäätö, laskeutusaltaat sekä kasvillisuuskenttä. O 2 Vedenlaatu Haapanevan kasvillisuuskentän yläpuolinen vedenlaatu on esitetty taulukossa 35 ja alapuolinen pisteen vedenlaatu taulukossa 36. Vuonna 2011 otettujen näytteiden (2 kpl) perusteella Haapanevan kasvillisuuskentältä purkautuvan veden pitoisuudet ovat kiintoaineen, kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn -arvo) osalta pysyvien asemien koko vuoden keskiarvoa hieman suuremmat. Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat keskiarvoa pienemmät. Taulukko 35 Haapanevan kasvillisuuskentän yläpuolinen vedenlaatu vuonna 2011 Viikko pvm 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 52 21.12.2010 Ei näytettä! 21 17.5.2011 6,8 6,0 1 930 70 41 30 21.7.2011 6,5 20 12 2 470 75 58 Keskiarvo 2010: Keskiarvo 2009: Om.kuorm. 2011 6,7 13 12 2200 #DIV/0! 73 #DIV/0! ##### 50 6,7 13 2200 #NUM! 73 #NUM! #NUM! 50 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 Taulukko 36 Haapanevan kasvillisuuskentän alapuolinen vedenlaatu vuonna 2011 Viikko pvm 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 52 21.12.2010 Ei näytettä! 21 17.5.2011 6,6 3,6 1 500 37 42 30 21.7.2011 6,5 9,0 2 330 62 66 51 Keskiarvo 2010: Keskiarvo 2009: Om.kuorm. 2011 6,6 6,3 ##### 1915 #DIV/0! 50 ##### ##### 54 6,6 6,3 1915 #NUM! 50 #NUM! #NUM! 54 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50

Virtaama ja valuma Haapanevalla ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta, vaan kuormitusten laskemiseen käytetään hetkellisiä virtaamia. Valumat ovat vaihdelleet välillä 1,2 8,1 l/s km 2 (keskiarvo 4,6 l/s km 2 ). Kahden näytteen keskivaluma on pienempi verrattuna pysyvien tarkkailuasemien koko vuoden keskivalumaan 13,5 l/s km 2. Kuormitus Kasvillisuuskentältä purkautuvan veden netto-ominaiskuormitus (taulukko 37) oli vuonna 2011 otettujen näytteiden (2 kpl) perusteella pienempi verrattuna pysyvien asemien koko vuoden nettokuormituksiin. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) bruttokuormitus oli 60 % pysyvien asemien vuosikeskiarvoa pienempi. Tulosten luotettavuutta heikentävät näytteiden vähäisyys, sekä hetkellisten virtaamien käyttö. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla Haapanevalle laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 420. Taulukko 37 Haapaneva, kasvillisuuskentältä purkautuvan veden kuormitus vuonna 2011 Bruttokuormitus Nettokuormitus Virtaama Valuma Kiinto- Kok. Kok. CODMn Kiinto- Kok. Kok. Q aine typpi fosf. aine typpi fosf. pvm l/s l/s km 2 g / ha d g / ha d g / ha d g O2/ha d g / ha d g / ha d g / ha d 21.12.2010-17.5.2011 5,5 8,1 25 10 0,3 293 11,2 7,0 0,1 21.7.2011 0,8 1,2 9,4 2,4 0,1 69 7,3 1,9 0,0 Ka 2011: 3,2 4,6 17 6,4 0,2 181 9,2 4,4 0,1 Med. 2011: 3,2 4,6 17 6,4 0,2 9,2 4,4 0,1 Ka 2010: Ka 2009: Om.kuorm. 2011: 13,5 87 19 0,56 490 57 11 0,26 52 Puhdistusteho Haapanevan kasvillisuuskentän puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla yläpuolisen pisteen ja kasvillisuuskentän alapuolisen pisteen vedenlaatua. Vuonna 2011 otettujen kahden näytteen perusteella kasvillisuuskenttä puhdisti keskimäärin 52 % kiintoaineesta, 13 % kokonaistypestä ja 32 % kokonaisfosforista. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta ei tapahtunut puhdistumista, vaan keskimääräinen COD Mn -arvo hieman kohosi kasvillisuuskentällä. Taulukko 38 Haapaneva, kasvillisuuskentän puhdistusteho vuonna 2011 Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % 21.12.2010 Ei näytettä! 17.5.2011 6,0 3,6 40 1930 1500 22 70 37 47 41 42-2 21.7.2011 20,0 9,0 55 2470 2330 6 75 62 17 58 66-14 Keskiarvo: 13,0 6,3 52 2200 1915 13 73 50 32 50 54-9 Minimi: 6,0 3,6 40 1930 1500 6 70 37 17 41 42-14 Maksimi: 20,0 9,0 55 2470 2330 22 75 62 47 58 66-2 2010 ka 2009 ka

6.3.3 Löyänneva (Alavus) Löyänneva sijaitsee Alavuden kaupungin alueella noin 11 km Alavuden keskustasta koilliseen. Löyännevan ojitukset aloitettiin vuonna 1971 ja tuotanto vuonna 1972. Suon ojitus oli aloitettu alun perin vuonna 1960. Enimmillään tuotannossa on ollut 260 ha vuosina 1978-1981. Vuonna 2000 tuotannossa oli 97 ha ja vuosina 2007-2009 45 ha. Tuotannosta on poistunut yhteensä 223,7 ha. Valtakunnallisen vesistöaluejaottelun mukaan Löyänneva sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueella ja Salonjoen valuma-alueella (44.076). Vuonna 2011 Löyännevalla oli tuotannossa 39,5 ha. Tuotanto aloitettiin 5.7.2011 ja päättyi 4.8.2011, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 14 kpl. Löyännevalla on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintaviraston 22.6.2011 myöntämä ympäristölupa Nro 72/2011/1 Dnro LSSAVI/474/04.08/2010. Löyännevan turvetuotantoalueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 15.12.2006 antama ympäristölupa nro 168/2006/4, joka koskee Löyännevan, Matoneva 3:n, Mylly- Sikanevan ja Teerinevan tuotantoalueiden toimintaa. Lupa oli Löyännevan turvetuotannon osalta voimassa 31.12.2010 saakka. Vaasan hallinto-oikeus on 26.2.2008 antamallaan päätöksellä nro 08/0102/3 pidentänyt eräitä ympäristöluvassa annettuja määräaikoja ja muilta osin pysyttänyt päätöksen. Vesinäytteet otetaan laskuojaan kosteikosta 1 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kosteikkoa ja laskeutusallasta ja niiden jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalistoukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) neljän vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen toiminnan lopettamista sekä jälkihoidon aikana. Löyännevalle rakennettiin 29.6 12.7.2011 uusi kasvillisuuskenttä. Mittakaivo asennettiin 7.7.2011. Kasvillisuuskentän alapuolisen mittapadon valuma-alue on 24,7 ha. Löyännevan tuotantokelpoisesta alasta 39,9 ha:lla vesienkäsittelymenetelmänä ovat virtaamansäätö, laskeutusaltaat sekä kasvillisuuskenttä. Vedenlaatu Löyännevan kasvillisuuskentältä purkautuvan vedenlaatu on esitetty taulukossa 39. Vuonna 2011 otettujen näytteiden (3 kpl) perusteella Löyännevan kasvillisuuskentältä purkautuvan veden pitoisuudet olivat kaikkien mitattujen parametrien osalta pysyvien asemien koko vuoden keskiarvoa huomattavasti pienemmät. Taulukko 39 Löyännevan kasvillisuukentältä purkautuva vedenlaatu vuonna 2011 Viikko pvm 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 51 16.12.2010 6,2 4,5 990 40 14 21 16.5.2011 6,5 3,6 670 28 19 35 22.8.2011 4,2 1,6 742 < 3 3,1 53 Keskiarvo 2010: Keskiarvo 2009: Om.kuorm. 2011 5,6 3,2 ##### 801 #DIV/0! 24 ##### ##### 12 6,2 3,6 742 #NUM! 28 #NUM! #NUM! 14 6,7 2,9 980 390 270 140 2,1 23 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50

54 Virtaama ja valuma Löyännevalla ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta, vaan kuormitusten laskemiseen käytetään hetkellisiä virtaamia. Valumat ovat vaihdelleet välillä 17 40 l/s km 2 (keskiarvo 29 l/s km 2 ). Kahden näytteen keskivaluma on suurempi verrattuna pysyvien tarkkailuasemien koko vuoden keskivalumaan 13,5 l/s km 2. Kuormitus Kasvillisuuskentältä purkautuvan veden netto-ominaiskuormitus (taulukko 40) oli vuonna 2011 otettujen näytteiden (2 kpl) perusteella pienempi verrattuna pysyvien asemien koko vuoden nettokuormituksiin. Myös kemiallisen hapenkulutuksen bruttokuormitus (COD Mn ) oli pysyvien asemien vuosikeskiarvoa pienempi. Tulosten luotettavuutta heikentävät näytteiden vähäisyys sekä hetkellisten virtaamien käyttö. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla Löyännevalle laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 420. Taulukko 40 Löyänneva, kasvillisuuskentältä purkautuvan veden kuormitus vuonna 2011 Bruttokuormitus Nettokuormitus Virtaama Valuma Kiinto- Kok. Kok. CODMn Kiinto- Kok. Kok. Q aine typpi fosf. aine typpi fosf. pvm l/s l/s km 2 g / ha d g / ha d g / ha d g O2/ha d g / ha d g / ha d g / ha d 16.12.2010-16.5.2011 10 40 126 23 0,98 665 56 5,9 0,28 22.8.2011 4,1 17 23 11 0,04 44-6 3,5-0,24 Ka 2011: 7,1 29 74 17 0,51 355 25 4,7 0,02 Med. 2011: 7,1 28,5 74 17,0 0,51 25 4,7 0,02 Ka 2010: Ka 2009: Om.kuorm. 2011: 13,5 87 19 0,56 490 57 11 0,26 6.3.4 Matoneva 3 (Alavus) Matoneva 3:n tuotantoalue sijaitsee Alavuden kaupungissa Rantatöysän kylässä noin 10 km Alavuden keskustasta koilliseen. Matonevan 3 valmistelut aloitettiin vuonna 1978 ja tuotanto vuonna 1980. Valtakunnallisen vesistöaluejaottelun mukaan Matoneva 3 sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueella. Vuonna 2011 Matoneva 3:lla oli tuotannossa 48,0 ha. Tuotanto aloitettiin 9.5.2011 ja päättyi 4.8.2011, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 44. Matoneva 3:n turvetuotantoalueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 15.12.2006 antama ympäristölupa nro 168/2006/4, joka koskee Löyännevan, Matoneva 3:n, Mylly-Sikanevan ja Teerinevan tuotantoalueiden toimintaa. Vaasan hallinto-oikeus on 26.2.2008 antamallaan päätöksellä nro 08/0102/3 pidentänyt eräitä ympäristöluvassa annettuja määräaikoja ja muilta osin pysyttänyt päätöksen. Vesinäytteet otetaan Matoneva 3:lta laskuojaan 1 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmien tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalistoukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan

kasvillisuuskentän valmistumisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä tai tuotannon päättymistä sekä jälkihoidon aikana. Matonevan 3 pintavalutuskentän alapuolisen mittapadon valuma-alue on 56,5 ha, josta tuotannossa oli 48 ha. Matonevan 3 koko tuotantokelpoisesta alasta (48 ha) vesienkäsittelymenetelmänä ovat virtaamansäätö ja laskeutusaltaat sekä 36,8 ha:lla vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Vedenlaatu Matonevan 3 pintavalutuskentän yläpuolinen vedenlaatu on esitetty taulukossa 41 ja alapuolinen pisteen vedenlaatu taulukossa 42. Vuonna 2011 otetun näytteen perusteella Haapanevan kasvillisuuskentältä purkautuvan veden pitoisuudet ovat pysyvien asemien koko vuoden keskiarvoa huomattavasti pienemmät. Matonevalta mitattiin näyte ainoastaan elokuun näytteenottokerralla. Taulukko 41 Matoneva 3, pintavalutuskentän yläpuolinen vedenlaatu vuonna 2011 Viikko pvm 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 51 16.12.2010 Ei näytettä 21 16.5.2011 Ei näytettä 35 22.8.2011 6,3 4,0 987 29 28 Keskiarvo 2010: Keskiarvo 2009: Om.kuorm. 2011 6,3 4,0 ##### 987 #DIV/0! 29 #DIV/0! ##### 28 6,3 4,0 987 #NUM! 29 #NUM! #NUM! 28 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 Taulukko 42 Matoneva 3, pintavalutuskentän alapuolinen vedenlaatu vuonna 2011 Viikko pvm 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 51 16.12.2010 Ei näytettä 21 16.5.2011 Ei näytettä 35 22.8.2011 6,1 2,4 781 26 29 55 Keskiarvo 2010: Keskiarvo 2009: Om.kuorm. 2011 6,1 2,4 ##### 781 #DIV/0! 26 #DIV/0! ##### 29 6,1 2,4 781 #NUM! 26 #NUM! #NUM! 29 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 Virtaama ja valuma Matoneva 3:lla ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta, vaan kuormitusten laskemiseen käytetään hetkellisiä virtaamia. Elokuun näytteenottokerralla pintavalutuskentän yläpuolisen pisteen valuma oli 16 l/s km 2 ja alapuolisen pisteen valuma 39,3 l/s km 2. Pysyvien asemien koko vuoden keskivaluma oli 13,5 l/s km 2. Kuormitus Pintavalutuskentältä purkautuvan veden netto-ominaiskuormitus (taulukko 43) oli vuonna 2011 otetun perusteella pienempi verrattuna pysyvien asemien koko vuoden nettokuormituksiin. Kemiallisen hapenkulutuksen bruttokuormitus (COD Mn ) oli lähes kaksinkertainen verrattuna pysyvien asemien keskiarvoon. Tulosten luotettavuutta heikentävät näytteiden vähäisyys sekä hetkellisten virtaamien käyttö. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla Matonevalle 3 laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 420.

56 Taulukko 43 Matoneva 3, pintavalutuskentältä purkautuvan veden kuormitus vuonna 2011 Bruttokuormitus Nettokuormitus Virtaama Valuma Kiinto- Kok. Kok. CODMn Kiinto- Kok. Kok. Q aine typpi fosf. aine typpi fosf. pvm l/s l/s km 2 g / ha d g / ha d g / ha d g O2/ha d g / ha d g / ha d g / ha d 16.12.2010-16.5.2011-22.8.2011 22 39 82 27 0,88 985 14 9,5 0,20 Ka 2011: 22 39 82 27 0,88 985 14 9,5 0,20 Med. 2011: 22,2 39,3 82 26,5 0,88 14 9,5 0,20 Ka 2010: Ka 2009: Om.kuorm. 2011: 13,5 87 19 0,56 490 57 11 0,26 Puhdistusteho Matoneva 3 pintavalutuskentän puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla yläpuolisen pisteen ja pintavalutuskentän alapuolisen pisteen vedenlaatua. Pitoisuusvertailuna vuonna 2011 otetun näytteen perusteella pintavalutuskenttä puhdisti keskimäärin 40 % kiintoaineesta, 21 % kokonaistypestä ja 10 % kokonaisfosforista. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo ei pienentynyt pintavalutuskentän aikana (taulukko 44). Taulukko 44 Matoneva 3, pintavalutuskentän puhdistusteho vuonna 2011 Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % 16.12.2010 Ei näytettä 16.5.2011 Ei näytettä 22.8.2011 4,0 2,4 40 987 781 21 29 26 10 28 29-4 Keskiarvo: 4,0 2,4 40 987 781 21 29 26 10 28 29-4 Minimi: 4,0 2,4 40 987 781 21 29 26 10 28 29-4 Maksimi: 4,0 2,4 40 987 781 21 29 26 10 28 29-4 6.3.5 Mylly-sikaneva (Alavus) Mylly-sikanevan turvetuotantoalue sijaitsee Alavuden. Tuotanto alueella on aloitettu 1977. Mylly-Sikanevan kuivatusvedet johdetaan myös Salonjokeen neljän laskuojan kautta (laskuojan 1 kautta 5,0 ha, laskuojan 2 kautta 34,7 ha, laskuojan 3 kautta 43,0 ha ja laskuojan 4 kautta 34,8 ha) ja edelleen reittiä Kätkänjoki Ranta Töysänjärvi Lapuanjoki. Vuonna 2011 Mylly-sikanevalla oli tuotannossa 55,6 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 54,7 ha. Vuonna 2011 tuotanto aloitettiin 12.5.2011 ja päättyi 4.8.2011, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 26 kpl. Ympäristölupavirasto hyväksyi 11.12.2008 Vapo Oy:n suunnitelman Mylly-Sikanevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta tuotantoalueelle rakennettavan kasvillisuuskentän kautta ja täydentää Löyännevan, Matoneva 3:n, Mylly-Sikanevan ja Teerinevan turvetuotantoa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 168/2006/4 lupamääräystä. Mylly-Sikanevan kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaiden 2, 6 ja 7 kautta kasvillisuuskentälle. Kuivatusvedet käsitellään kasvillisuuskentällä ympäri vuoden.

Kasvillisuuskentän alapuolisen mittapadon valuma-alue on 112,5 ha. Mylly-sikanevan tuotantokelpoisesta alasta 74 ha:lla vesienkäsittelymenetelmänä ovat virtaamansäätö, laskeutusaltaat sekä kasvillisuuskenttä. 57 Vedenlaatu Mylly-sikanevan kasvillisuuskentän yläpuolinen vedenlaatu on esitetty taulukossa 45 ja alapuolinen pisteen vedenlaatu taulukossa 46. Vuonna 2011 otettujen näytteiden (2 kpl) perusteella kasvillisuuskentältä purkautuvan veden pitoisuudet ovat pysyvien asemien koko vuoden keskiarvoa pienemmät, ainoastaan kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) oli keskiarvoa korkeampi. Taulukko 45 Mylly-sikanevan kasvillisuuskentän yläpuolinen vedenlaatu vuonna 2011 Viikko pvm 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 51 16.12.2010 Ei näytettä! 19 2.5.2011 5,0 8,0 1 330 36 37 35 22.8.2011 4,9 11 1 800 67 62 39 21.9.2011 Ei näytettä! Keskiarvo 2010: Keskiarvo 2009: Om.kuorm. 2011 5,0 9,5 ##### 1565 #DIV/0! 52 ##### ##### 50 5,0 9,5 1565 #NUM! 52 #NUM! #NUM! 50 5,9 6,5 1600 550 33 11 50 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 Taulukko 46 Mylly-sikanevan kasvillisuuskentän alapuolinen vedenlaatu vuonna 2011 Viikko pvm 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 51 16.12.2010 Ei näytettä! 19 2.5.2011 4,8 3,6 1 310 32 52 35 22.8.2011 5,1 5,5 1 510 47 69 39 21.9.2011 Ei näytettä! Keskiarvo 2010: Keskiarvo 2009: Om.kuorm. 2011 5,0 4,6 ##### 1410 #DIV/0! 40 ##### ##### 61 5,0 4,6 1410 #NUM! 40 #NUM! #NUM! 61 6,0 4,8 1700 590 30 8 45 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 Virtaama ja valuma Mylly-sikanevalla ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta, vaan kuormitusten laskemiseen käytetään hetkellisiä virtaamia. Valumat ovat vaihdelleet välillä 13 36 l/s km 2 (keskiarvo 24 l/s km 2 ). Kahden näytteen keskivaluma on suurempi verrattuna pysyvien tarkkailuasemien koko vuoden keskivalumaan 13,5 l/s km 2. Joulukuun näytteenottokerralla ei pystytty määrittämään virtaamia jäätymisestä johtuen. Syyskuun näytteenottokerralla alueella oli tulva, joten näytteitä ei pystytty ottamaan. Kuormitus Kasvillisuuskentältä purkautuvan veden netto-ominaiskuormitus (taulukko 47) oli vuonna 2011 otettujen näytteiden (2 kpl) perusteella kiintoaineen osalta pienempi, kokonaistypen ja -fosforin osalta suurempi verrattuna pysyvien asemien koko vuoden nettokuormituksiin. Kemiallisen hapenkulutuksen bruttokuormitus (COD Mn ) oli lähes 2,5 -kertaa pysyvien asemien keskiarvoa suurempi. Tulosten luotettavuutta heikentävät näytteiden vähäisyys sekä hetkellisten virtaamien käyttö. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla Mylly-sikanevalle laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 420.

58 Taulukko 47 Mylly-sikaneva, kasvillisuuskentältä purkautuvan veden kuormitus vuonna 2011 Bruttokuormitus Nettokuormitus Virtaama Valuma Kiinto- Kok. Kok. CODMn Kiinto- Kok. Kok. Q aine typpi fosf. aine typpi fosf. pvm l/s l/s km 2 g / ha d g / ha d g / ha d g O2/ha d g / ha d g / ha d g / ha d 16.12.2010-2.5.2011 40 36 111 40 1,0 1597 49 25 0,4 22.8.2011 14 13 61 17 0,5 763 39 11 0,3 21.9.2011 - Ka 2011: 27 24 86 28 0,8 1180 44 18 0,3 Med. 2011: 27,2 24,2 86 28,5 0,75 44 18,0 0,33 Ka 2010: Ka 2009: Om.kuorm. 2011: 13,5 87 19 0,56 490 57 11 0,26 Puhdistusteho Mylly-sikanevan kasvillisuuskentän puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla yläpuolisen pisteen ja kasvillisuuskentän alapuolisen pisteen vedenlaatua. Vuonna 2011 otettujen kahden näytteen perusteella kasvillisuuskenttä puhdisti keskimäärin 55 % kiintoaineesta, 10 % kokonaistypestä ja 23 % kokonaisfosforista. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta ei vuonna 2011 tapahtunut puhdistumista, vaan COD Mn -arvot kohosivat kasvillisuuskentällä (taulukko 48). Taulukko 48 Mylly-sikaneva, kasvillisuuskentän puhdistusteho vuonna 2011 Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % 16.12.2010 Ei näytettä! 2.5.2011 8,0 3,6 55 1330 1310 2 36 32 11 37 52-41 22.8.2011 11,0 5,5 50 1800 1510 16 67 47 30 62 69-11 21.9.2011 Ei näytettä! Keskiarvo: 9,5 4,6 52 1565 1410 10 52 40 23 50 61-22 Minimi: 8,0 3,6 50 1330 1310 2 36 32 11 37 52-41 Maksimi: 11,0 5,5 55 1800 1510 16 67 47 30 62 69-11 2010 ka 6,5 4,8 26 1600 1700-6 33 30 9 50 45 10 2009 ka 6.3.6 Paaluneva (Alavus) Paalunevan turvetuotantoalue sijaitsee Alavuden kaupungissa Juupakylän itäpuolella. Paalunevan ojitukset aloitettiin vuonna 1973 ja tuotanto 70 ha:n alalla vuonna 1975. Vuonna 2011 Paalunevalla ei ollut tuotantoa. Paaluneva sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueella ja Haapaluoman valuma-alueella (44.094). Kuivatusvedet johdetaan kahdella laskuojalla Haapaluomaan ja edelleen Lehmijoen ja Nurmonjoen kautta Lapuanjokeen. Paalunevalla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 31.11.2006 myöntämä ympäristölupa (Nro 163/2006/4) Vesinäytteet otetaan Paalunevan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja jouluhelmikuu) kahden vuoden ajan kasvillisuuskentän valmistumisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tuotannon päättymistä sekä jälkihoidon aikana.

Vedenlaatu Paalunevan laskeutusaltaalta 1 purkautuvan vedenlaatu on esitetty taulukossa 49. Vuonna 2011 otettujen näytteiden (3 kpl) perusteella paalunevalta purkautuvan veden pitoisuudet olivat kaikkien mitattujen parametrien osalta pysyvien asemien koko vuoden keskiarvoa pienemmät. Taulukko 49 Paaluneva, laskeutusaltaalta 1 purkautuvan vedenlaatu vuonna 2011 Viikko pvm 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 52 20.12.2010 6,4 3,2 1 200 114 18 19 5.5.2011 5,4 1,6 1 060 23 34 30 21.7.2011 6,0 8,0 850 35 38 59 Keskiarvo 2010: Keskiarvo 2009: Om.kuorm. 2011 5,9 4,3 ##### 1037 #DIV/0! 57 ##### ##### 30 6,0 3,2 1060 #NUM! 35 #NUM! #NUM! 34 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 Virtaama ja valuma Paalunevalla ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta, vaan kuormitusten laskemiseen käytetään hetkellisiä virtaamia. Valumat ovat vaihdelleet välillä 1,8 16 l/s km 2 (keskiarvo 8,9 l/s km 2 ). Kahden näytteen keskivaluma on pienempi verrattuna pysyvien tarkkailuasemien koko vuoden keskivalumaan 13,5 l/s km 2. Kuormitus Laskeutusaltaalta 1 purkautuvan veden netto-ominaiskuormitus (taulukko 50) oli vuonna 2011 otettujen näytteiden (2 kpl) perusteella pienempi verrattuna pysyvien asemien koko vuoden nettokuormituksiin. Jouluun näytteenottokerralla ei voitu jään takia määrittää virtaamaa. Myös kemiallisen hapenkulutuksen bruttokuormitus (COD Mn ) oli pysyvien asemien vuosikeskiarvoa pienempi. Tulosten luotettavuutta heikentävät näytteiden vähäisyys sekä hetkellisten virtaamien käyttö. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla Paalunevalle laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 420. Taulukko 50 Paaluneva, laskeutusaltaalta 1 purkautuvan veden kuormitus vuonna 2011 Bruttokuormitus Nettokuormitus Virtaama Valuma Kiinto- Kok. Kok. CODMn Kiinto- Kok. Kok. Q aine typpi fosf. aine typpi fosf. pvm l/s l/s km 2 g / ha d g / ha d g / ha d g O2/ha d g / ha d g / ha d g / ha d 20.12.2010-5.5.2011 18 16 22 15 0,32 472-5,6 7,8 0,04 21.7.2011 2,0 1,8 12 1,3 0,05 59 9,3 0,5 0,02 Ka 2011: 10 8,9 17 8,0 0,19 265 1,9 4,2 0,03 Med. 2011: 10,0 8,9 17 8,0 0,19 2 4,2 0,03 Ka 2010: Ka 2009: Om.kuorm. 2011: 13,5 87 19 0,56 490 57 11 0,26 6.3.7 Vehkaneva (Alavus) Vehkaneva sijaitsee noin 16 km Alavuden kaupungin keskustasta lounaaseen. Vuonna 2011 Vehkanevalla ei ollut tuotantoa. Vehkaneva sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueen Kuotesjärven Vehkajoen valuma-alueella (44.096). Vehkanevan kuivatusvedet johdetaan yhdellä laskuojalla alapuolisten pelto- ja metsäojien (Vehkanevanoja) kautta

Vehkajokeen, joka laskee Iso Allasjärveen eli Taipalenjärveen. Vesireitin pituus tuotantoalueelta Iso Allas-järveen on noin 5 km. Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto on 31.12.2010 myöntänyt Vehkanevan turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (nro 143/2010/1, Dnro LSSAVI/187/04.08/2010). Aikaisemmat päätökset: Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 30.11.2006 antamallaan päätöksellä nro 162/2006/4 myöntänyt ympäristöluvan Vehkanevan turvetuotantoon. Lupa myönnettiin määräaikaisena 31.12.2010 saakka. Vaasan hallinto-oikeus on 13.5.2008 antamallaan päätöksellä nro 08/0271/3 osittain muuttanut ympäristölupaviraston päätöksen lupamääräystä 6, joka koskee päästöjä ilmaan. Vuonna 2011 Vehkanevalla suoritettiin tarkkailua laskuojan 1 alapuolisella pisteellä. Mittapadon valuma-alue oli 44 ha. Näytteitä otettiin joulu-, touko- ja heinäkuussa. Vedenlaatu Vehkanevan laskuojalta 1 purkautuvan vedenlaatu on esitetty taulukossa 51. Vuonna 2011 otettujen näytteiden (3 kpl) perusteella vehkanevalta purkautuvan veden pitoisuudet olivat kaikkien mitattujen parametrien osalta pysyvien asemien koko vuoden keskiarvoa pienemmät. Edelliseen vuoteen verrattuna pitoisuudet olivat hieman kohonneet. Taulukko 51 Vehkaneva, laskuojalta 1 purkautuvan vedenlaatu vuonna 2011 Viikko pvm 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 52 21.12.2010 5,9 3,5 900 34 40 19 5.5.2011 5,8 2,5 1 270 20 28 30 21.7.2011 6,3 6,0 880 39 34 60 Keskiarvo 2010: Keskiarvo 2009: Om.kuorm. 2011 6,0 4,0 ##### 1017 #DIV/0! 31 ##### ##### 34 5,9 3,5 900 #NUM! 34 #NUM! #NUM! 34 6,5 2,1 760 140 19 8 30 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 Virtaama ja valuma Vehkanevalla ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta, vaan kuormitusten laskemiseen käytetään hetkellisiä virtaamia. Valumat ovat vaihdelleet välillä 1,1 32 l/s km 2 (keskiarvo 16 l/s km 2 ). Kahden näytteen keskivaluma on suurempi verrattuna pysyvien tarkkailuasemien koko vuoden keskivalumaan 13,5 l/s km 2. Joulukuun näytteenottokerralla ei jäästä johtuen pystytty määrittämään virtaamaa. Kuormitus Laskuojalta 1 purkautuvan veden netto-ominaiskuormitus (taulukko 52) oli vuonna 2011 otettujen näytteiden (2 kpl) perusteella kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta pienempi sekä kokonaistypen osalta samaa tasoa verrattuna pysyvien asemien koko vuoden nettokuormituksiin. Myös kemiallisen hapenkulutuksen bruttokuormitus (COD Mn ) oli pysyvien asemien vuosikeskiarvoa pienempi. Tulosten luotettavuutta heikentävät näytteiden vähäisyys sekä hetkellisten virtaamien käyttö. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla Vehkanevalle laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 420.

Taulukko 52 Vehkaneva, laskuojalta 1 purkautuvan veden kuormitus vuonna 2011 61 Bruttokuormitus Nettokuormitus Virtaama Valuma Kiinto- Kok. Kok. CODMn Kiinto- Kok. Kok. Q aine typpi fosf. aine typpi fosf. pvm l/s l/s km 2 g / ha d g / ha d g / ha d g O2/ha d g / ha d g / ha d g / ha d 21.12.2010-5.5.2011 14 32 69 35 0,55 770 14 21 0,00 21.7.2011 0,5 1,1 6 0,9 0,04 33 4 0,4 0,02 Ka 2011: 7,3 16 37 18 0,29 402 9 11 0,01 Med. 2011: 7,3 16 37 18 0,29 9 11 0,01 Ka 2010: Ka 2009: Om.kuorm. 2011: 13,5 87 19 0,56 490 57 11 0,26 6.3.8 Rahka-Romuneva (Alavus) Rahka-Romunevan turvetuotantoalue sijaitsee Alavuden kaupungin Sydänmaan kylässä noin 11-13 km Alavuden keskustasta länteen. Tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin vuonna 1978 ja tuotanto 1980. Vuonna 2011 tuotannossa oli 178,3 ha. Viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 42,3 ha. Rahka-Romuneva sijoittuu Lapuanjoen vesistöalueen (44) Nurmonjoen valuma-alueelle (44.09) ja edelleen Kuotesjärven - Vehkajoen valuma-alueelle (44.098). Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 21.6.2005 myöntänyt Rahka-Romunevalle ympäristöluvan LSY-2003-Y-416. Sen mukaan vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa. Näytteitä otetaan kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen, kahden vuoden ajan kasvillisuuskentän valmistumisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Vesinäytteet otetaan sulan maan aikana laskuojaan 2 kasvillisuuskentältä johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet myös pumppaamon jälkeen ennen kasvillisuuskenttää (vanha piste la 4 ap). Kasvillisuuskentän alapuolisen mittapadon valuma-alue on 147,3 ha, josta tuotannossa on 117,4 ha. Rahka-Romunevan tuotannossa olevasta alasta 178,3 ha:lla vesienkäsittelymenetelmänä ovat virtaamansäätö ja laskeutusaltaat, lisäksi 148,7 alalta kuivatusvedet johdetaan kosteikolle. Vedenlaatu Rahka-Romunevan kasvillisuuskentän yläpuolinen (laskeutusaltaan 4 alapuolinen) vedenlaatu on esitetty taulukossa 53, kasvillisuuskentän alapuolinen vedenlaatu taulukossa 54. Vuonna 2011 Rahka-Romunevan kasvillisuuskentältä purkautuvan veden pitoisuudet ovat pienentyneet edellisvuosiin nähden. Ainoastaan kiintoaineen pitoisuus kohosi edellisestä vuodesta. Pysyvien asemien vuoden 2011 keskiarvoon verrattuna pitoisuudet olivat suuremmat. Kiintoaineen keskimääräinen pitoisuus oli kaksinkertainen pysyvien asemien keskiarvoon verrattuna.

Taulukko 53 Rahka-Romunevan kasvillisuuskentän yläpuolinen (la 4 ap) vedenlaatu vuonna 2011 62 Viikko pvm 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 51 16.12.2010 6,2 32 13 3 000 231 41 19 3.5.2011 5,9 38 14 2 380 70 49 29 11.7.2011 6,6 20 12 2 010 156 50 39 19.9.2011 5,4 6,0 2 250 75 82 Keskiarvo 2010: Keskiarvo 2009: Om.kuorm. 2011 6,0 24 13 2410 #DIV/0! 133 ##### ##### 56 6,1 26 2315 #NUM! 116 #NUM! #NUM! 50 6,4 15 2475 1100 132 30 3,6 58 5,9 5,3 1650 448 88 26 2,6 49 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 Taulukko 54 Rahka-Romunevan kasvillisuuskentän alapuolinen vedenlaatu vuonna 2011 Viikko pvm 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 51 16.12.2010 5,4 3,6 1 600 67 61 19 3.5.2011 5,8 18 2 080 65 45 29 11.7.2011 6,2 12 1 470 92 53 39 19.9.2011 5,8 19 2 170 83 70 Keskiarvo 2010: Keskiarvo 2009: Om.kuorm. 2011 5,8 13 ##### 1830 #DIV/0! 77 ##### ##### 57 5,8 15 1840 #NUM! 75 #NUM! #NUM! 57 6,2 10 2000 1100 94 100 4,9 58 6,2 61 30 2500 1028 147 36 6,3 53 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 Virtaama ja valuma Rahka-Romunevalla ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta, vaan kuormitusten laskemiseen käytetään hetkellisiä virtaamia. Valumat ovat vaihdelleet välillä 0,5 22 l/s km 2 (keskiarvo 18 l/s km 2 ). Neljän näytteen keskivaluma on suurempi verrattuna pysyvien tarkkailuasemien keskivalumaan 13,5 l/s km 2. Näytteenottajien merkintöjen mukaan touko- ja heinäkuun näytteenottokerroilla oli padotusta, joka heikentää virtaamien luotettavuutta. Kuormitus Kasvillisuusaltaalta purkautuvan veden netto-ominaiskuormitus (taulukko 55) oli vuonna 2011 kiintoaineen osalta noin nelinkertainen, kokonaistypen osalta noin kaksinkertainen ja kokonaisfosforin osalta noin kolminkertainen kuin pysyvillä tarkkailuasemilla keskimäärin. Kemiallisen hapenkulutuksen bruttokuormitus (COD Mn ) oli 1,7-kertaa pysyvien asemien vuosikeskiarvoa suurempi. Tulosten luotettavuutta heikentävät näytteiden vähäisyys, hetkellisten virtaamien käyttö sekä touko- ja heinäkuussa havaittu padotus. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla Rahka-Romunevalle laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 420.

Taulukko 55 Rahka-Romuneva, kasvillisuuskentältä purkautuvan veden kuormitus vuonna 2011 63 Bruttokuormitus Nettokuormitus Virtaama Valuma Kiinto- Kok. Kok. CODMn Kiinto- Kok. Kok. Q aine typpi fosf. aine typpi fosf. pvm l/s l/s km 2 g / ha d g / ha d g / ha d g O2/ha d g / ha d g / ha d g / ha d 16.12.2010 0,8 0,5 1,7 0,8 0,0 29 0,8 0,5 0,0 3.5.2011 71 49 755 87 2,7 1887 671 66 1,9 11.7.2011 3,7 2,5 26 3,2 0,2 115 22 2,1 0,2 19.9.2011 33 22 364 42 1,6 1340 325 32 1,2 Ka 2011: 27 18 287 33 1,1 843 255 25 0,8 Med. 2011: 18 12 195 22 0,9 727 174 17 0,7 Ka 2010: 8,6 5,8 60 8,6 0,5 49 6,1 0,4 Ka 2009: 46 31 465 52 2,4 411 38 1,8 Om.kuorm. 2011: 13,5 87 19 0,56 490 57 11 0,26 Puhdistusteho Kasvillisuuskentän puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla yläpuolisen pisteen (la4 ap) ja kasvillisuuskentän alapuolisen pisteen vedenlaatua. Kasvillisuuskenttä puhdisti keskimäärin 45 % kiintoaineesta, 24 % kokonaistypestä ja 42 % kokonaisfosforista. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta ei tapahtunut puhdistumista, vaan keskimääräinen COD Mn -arvo kohosi kasvillisuuskentällä. Edellisiin vuosiin verrattuna puhdistustehot ovat hieman parantuneet (taulukko 56). Taulukko 56 Rahka-Romuneva, kasvillisuuskentältä puhdistusteho vuonna 2011 Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % 16.12.2010 32 3,6 89 3000 1600 47 231 67 71 41 61-49 3.5.2011 38 18 53 2380 2080 13 70 65 7 49 45 8 11.7.2011 20 12 40 2010 1470 27 156 92 41 50 53-6 19.9.2011 6,0 19-217 2250 2170 4 75 83-11 82 70 15 Keskiarvo: 24 13 45 2410 1830 24 133 77 42 56 57-3 Minimi: 6,0 3,6-217 2010 1470 4 70 65-11 41 45-49 Maksimi: 38 19 89 3000 2170 47 231 92 71 82 70 15 2010 ka 15 10 32 2475 2000 19 132 94 29 58 58 0 2009 ka 5,3 61-1062 1650 2500-52 88 147-68 49 53-9

64 6.4 Evijärvi Ympärivuotista tarkkailua suoritettiin neljällä tarkkailupisteellä, joista kaksi oli vesienkäsittelymenetelmän yläpuolisia pisteitä. Täydentävää kuormitustarkkailua suoritettiin viidellä tarkkailupisteellä, joista yksi oli vesienkäsittelymenetelmän yläpuolinen piste. Tarkkailupisteiltä otettiin kaikkiaan 62 näytettä hydrologisena vuonna 2011 (taulukko 57). Taulukko 57 Päästötarkkailupisteet Evijärven alueella vuonna 2011. Ympärivuotiset päätötarkkailupisteet 2011 Suo Havaintopaikka Kunta ELY-keskus Näytteitä Porrasneva Porrasneva, lo1 ap Evijärvi Etelä-Pohjamaan ELY 24 Porrasneva Porrasneva, lo1 yp Evijärvi Etelä-Pohjamaan ELY 24 Pyymaanneva Pyymaanneva, pvk3 ap Evijärvi Etelä-Pohjamaan ELY 2 Pyymaanneva Pyymaanneva, pvk3 yp Evijärvi Etelä-Pohjamaan ELY 2 Täydentävät päätötarkkailupisteet 2011 Pyymaanneva Pyymaanneva, allas1 Evijärvi Etelä-Pohjamaan ELY 3 Pyymaanneva Pyymaanneva, allas4 Evijärvi Etelä-Pohjamaan ELY 2 Saapasneva Saapasneva, allas1 Evijärvi Etelä-Pohjamaan ELY 3 Saapasneva Saapasneva, kosteikko 1ap Evijärvi Etelä-Pohjamaan ELY 1 Saapasneva Saapasneva, kosteikko 1yp Evijärvi Etelä-Pohjamaan ELY 1 6.4.1 Porrasneva (Evijärvi / Kauhava) Porrasnevan turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1983. Porrasnevalla oli vuonna 2011 tuotannossa 81,5 ha ja valmistelussa 143 ha. Tuotanto aloitettiin 3.5. ja lopetettiin 7.9.2011, tuotantopäiviä oli kaikkiaan 76 kpl. Kesällä 2011 Porrasnevalla oli rankkoja sateita (29.6. 40mm ja 5-7.8. 50mm) Porrasnevan valumavedet johdetaan ympärivuotisesti viiden pintavalutuskentän kautta vesistöön seuraavasti: Lohkolta 1 (laskuoja 1) Kurunpäkin ja Kielisenpäkin kautta Narssjön Byggasvikeniin (Narsbäckenin valuma-alue), lohkolta 7 (laskuoja 6) Seippispuron ja Keskijoen kautta Särkijärveen (Särkisenjärven va), josta edelleen Kerttuanjärveen sekä lohkoilta 3, 4 ja 5 (laskuojat 3, 4 ja 5) Pietilänpäkin ja Norijoen kautta Kerttuanjärveen (Paalasenjärven alue). Porrasnevalla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston vesienjohtamislupa (päätös 10/2003/2), dnro 98337/2, myönnetty 3.3.2002) sekä Vaasan hallinto-oikeuden vesienjohtamislupa (päätös 04/0356/1, dnro 01272-01275/03/8150, myönnetty 27.8.2004). Porrasnevan kuormitustarkkailuasema sijaitsee lohkon 1 (laskuoja 1) alapuolella Purmonjoen vesistöalueella Narsbäckenin valuma-alueella (46.054). Puhdistustehon selvittämiseksi näyte otetaan myös lohkon 1 yläpuolelta. Alapuolisen mittapadon valuma-alue on 126,2 ha. Vedenlaatu Hydrologisena vuonna 2011 Porrasnevalta purkautuvasta vedestä otettujen näytteiden (24 kpl) perusteella oli pysyvien päästötarkkailuasemien vuosikeskiarvoon verrattuna enemmän typpiyhdisteitä ja rautaa. Myös kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn - arvo (lähinnä humus) oli pysyvien asemien keskiarvoa korkeampi (taulukko 58). Muuten vedenlaatu oli parempi verrattuna päästötarkkailuasemien vuosikeskiarvoon. Edellisen vuoden pitoisuuksiin verrattuna ei ollut tapahtunut suuria muutoksia.

Vuonna 2011 veden ph:n keskiarvo oli 6,0. Vuonna 2009 purkuveden ph laski varsin pieneksi. Pohjavesien pinnan alentuminen johtaa alunamaassa hyvin happamien vesiliukoisten yhdisteiden muodostumiseen. Vuonna 2010 ph-mediaani oli 5,5 kun se vuonna 2009 oli 4.6 eli ph oli korkeampi ja näin ollen myös parempi kuin vuonna 2009. Useiden kalalajien lisääntyminen alkaa kärsiä ph:n laskiessa alle 5:n. Kaikille kalalajeille ph:n laskeminen alle 4:n on yleensä tappavaa. 65 Taulukko 58 Porrasnevan lohko1 yläpuolinen vedenlaatu vuonna 2011 Vko Pvm Vedenlaatu 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 46 8.11.2010 6,0 3,6 4 810 58 90 48 23.11.2010 6,5 27 12 4 790 153 67 50 8.12.2010 6,5 54 12 2 800 560 71 52 21.12.2010 6,5 160 24 2 700 650 69 5 25.1.2011 6,4 97 11 4 210 204 69 9 22.2.2011 6,4 33 11 4 140 3 100 206 130 12 56 14 28.3.2011 6,5 10 3 760 167 57 15 6.4.2011 6,1 8,4 1 820 1 100 33 2 1,1 24 16 12.4.2011 5,5 4,8 1 570 25 21 17 19.4.2011 5,8 13 2 360 1 300 56 13 1,1 36 18 27.4.2011 6,4 10 2 160 91 36 20 9.5.2011 6,8 9,0 2 520 1 400 91 33 5,1 46 22 23.5.2011 6,8 9,0 2 505 94 55 24 6.6.2011 6,8 12 2 870 106 74 26 22.6.2011 7,0 9,0 3 260 1 600 105 28 6,5 73 28 6.7.2011 6,1 50 30 5 820 146 120 30 21.7.2011 6,2 8,0 5 070 88 120 32 1.8.2011 6,4 24 14 4 940 2 600 154 58 8,6 110 34 16.8.2011 6,4 13 4 900 124 120 36 29.8.2011 6,6 10 4 460 113 110 38 12.9.2011 6,7 13 3 930 2 100 111 44 6,7 91 40 28.9.2011 6,2 13 5 080 100 100 42 12.10.2011 6,3 12 4 790 81 85 44 24.10.2011 6,6 7,3 4 090 2 600 108 64 6,4 80 Keskiarvo 2010: Keskiarvo 2009: 6,4 25 16 3723 1975 151 47 5,9 74 6,4 12 12 4010 1850 107 39 6,5 72 6,3 15 21 3825 1726 107 30 5,4 81 Om.kuorm.suot 2011 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 Näytteitä 24 kpl Talvi 7 kpl 6,4 55 14 3887 3100 285 130 12 68 Kevät 4 kpl 6,0 9,1 #DIV/0! 1978 1200 51 8 1,1 29 Kesä 10 kpl 6,6 16 22 4028 1925 113 41 6,7 92 Syksy 3 kpl 6,4 11 #DIV/0! 4653 2600 96 64 6,4 88

Taulukko 59 Porrasnevan lohko1 alapuolinen vedenlaatu vuonna 2011. 66 Vko Pvm Vedenlaatu 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 46 8.11.2010 5,7 1,6 3 650 32 79 48 23.11.2010 5,9 2,4 3 190 43 76 50 8.12.2010 5,8 1,5 3 200 55 94 52 21.12.2010 5,9 3,6 3 200 106 110 5 25.1.2011 5,6 2,8 2 900 51 97 9 22.2.2011 5,9 2,4 2 930 1 700 40 2,0 2,3 85 14 28.3.2011 6,2 4,0 3 480 52 77 15 6.4.2011 6,2 3,6 1 820 1 100 33 4,0 1,4 30 16 12.4.2011 5,9 4,8 1 500 23 21 17 19.4.2011 5,8 4,0 1 710 850 34 6,0 0,89 29 18 27.4.2011 6,0 2,3 1 320 23 35 20 9.5.2011 6,2 1,6 950 140 22 2,0 0,99 48 22 23.5.2011 6,3 1,6 1 060 24 50 24 6.6.2011 6,7 2,9 1 290 35 62 26 22.6.2011 6,4 4,7 1 760 38 53 2,0 1,9 78 28 6.7.2011 6,2 16 3 290 75 110 30 21.7.2011 6,0 5,0 1 920 53 100 32 1.8.2011 6,0 8,0 2 060 81 47 2,0 6,1 120 34 16.8.2011 5,8 3,2 2 620 42 110 36 29.8.2011 6,1 5,0 2 520 31 110 38 12.9.2011 6,0 3,2 2 080 510 33 2,0 3,2 94 40 28.9.2011 5,7 10 2 070 42 96 42 12.10.2011 5,9 3,9 3 410 37 83 44 24.10.2011 5,9 1,5 2 960 1 600 37 13 3,0 78 6,0 4,2 ##### 2370 752 43 4,1 2,5 78 6,0 3,4 #NUM! 2300 680 39 2,0 2,1 81 Keskiarvo 2010: 5,5 3,4 2539 741 46 4,6 1,7 81 Keskiarvo 2009: 4,6 17 34 2315 881 74 28 4,1 76 Om.kuorm.suot 2011 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 Näytteitä 24 kpl Talvi 7 kpl 5,9 2,6 #DIV/0! 3221 1700 54 2,0 2,3 88 Kevät 4 kpl 6,0 3,7 #DIV/0! 1588 975 28 5,0 1,1 29 Kesä 10 kpl 6,2 5,1 #DIV/0! 1955 192 42 2,0 3,0 88 Syksy 3 kpl 5,8 5,1 #DIV/0! 2813 1600 39 13 3,0 86 Virtaama ja valuma Porrasnevan tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 40 l/s ja keskivaluma 31,7 l/s km 2 (kuva 14). Mittapadon valuma-alue on 126,2 ha. Suurin virtaama oli huhtikuun keskivaiheilla kevättulvan aikana, jolloin mitattiin vuoden suurin valuma 281 l/s km 2. Porrasnevalla oli lähes koko vuoden ajan padotusta. Padotuksesta ja virtaamamittarin rikkoutumisesta johtuen on käytetty Kapustanevan (Veteli) valumia. l/s km 2 250 Porrasnevan valumat hydrologisena v. 2011 22.2.-21.10.2011 Käytetty Kapustanevan valumia Ominaiskuormitussuot (n=25) Porrasneva 225 200 175 150 125 100 75 50 25 0 1.11.10 1.12.10 1.1.11 1.2.11 1.3.11 1.4.11 pvm 1.5.11 1.6.11 1.7.11 1.8.11 1.9.11 1.10.11 1.11.11 Kuva 14 Porrasnevan tarkkailuaseman valumat hydrologisena vuonna 2011

67 Kuormitus Porrasnevalta otettujen näytteiden ja virtaamien perusteella vuoden 2011 nettoominaiskuormitukset (taulukko 60) olivat kiintoaineen ja fosforin osalta pienemmät. Typen nettokuormitus oli puolestaan yli kolminkertainen verrattuna pysyvien tarkkailuasemien keskiarvoon. Kemiallisen hapenkulutuksen bruttokuormitus (COD Mn ) oli 3,8-kertaa pysyvien asemien vuosikeskiarvoa suurempi. Nettokuormitukset olivat suurimmillaan keväällä (kiintoaine 264 g/ha d, typpi 144 g/ha d ja fosfori 1,15 g/ha d) ja pienimmillään talvella (kiintoaine 10 g/ha d, typpi 22,2 g/ha d ja fosfori 0,21 g/ha d). Talven alhaiset kuormitukset johtuivat pienistä virtaamista. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla Porrasnevalle laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 420. Taulukko 60 Porrasnevan tarkkailuaseman kuormitus hydrologisena vuonna 2011. Vertailuarvoina pysyvien tarkkailuasemien keskimääräiset netto-ominaiskuormitukset ja COD Mn :n osalta bruttokuormitus Kiintoaine Typpi Fosfori CODMn Keskikuormitus kg/d 22 9,8 0,17 282 * Vuosikuormitus (brutto) g/ha d 128 57 1,01 1910 * Vuosikuormitus (netto) g/ha d 51 38 0,24 Vuosikuormitus (brutto) kg/ha a 47 21 0,37 697 * Vuosikuormitus (netto) kg/ha a 19 14 0,09 Om.kuorm. 2011 vuosi netto g/ha d 57 11 0,26 490 * *Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) bruttokuormitusten yksiköt kg O 2 /d, g O 2 /ha d ja kg O 2 /ha a. Puhdistusteho Porrasnevan puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla lohko 1 pintavalutuskentän yläpuolista ja alapuolista vedenlaatua (taulukko 61). Pintavalutuskenttä puhdisti keskimäärin 84 % kiintoaineesta, 36 % kokonaistypestä ja 72 % kokonaisfosforista. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta ei tapahtunut puhdistumista, vaan keskimääräiset COD Mn -arvot hieman kohosivat ylä- ja alapuolisten pisteiden välillä. Suomessa pintavalutuskentät poistavat keskimäärin yli 50 % kiintoaineesta ja yli 40 % kokonaistypestä ja -fosforista (Ihme 1994). Kiintoaineen osalta 12.4.2011 saatu huono puhdistusteho selittyy yläpuolisen pisteen vedenlaadulla, joka on jo huomattavasti alle pysyvien tarkkailuasemien keskiarvoa. Edelliseen vuoteen verrattuna puhdistustehot paranivat kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta. Kokonaistypen puhdistusteho oli samaa tasoa edellisvuoden kanssa. Vuoden aikojen välisessä vertailussa kiintoainetta kosteikko poisti parhaiten talvella. Talvella kiintoainepitoisuudet ovat suuria, mutta virtaamat ovat erittäin pieniä, lähellä nollaa, joten kentälle tulee vähän vettä. Kokonaistyppeä kenttä poisti parhaiten kesällä. Ammoniumtyppeä kenttä poisti keskimäärin 62 %, fosfaattifosforia 91 % ja rautaa 58 % (taulukot 58 ja 59).

Taulukko 61 Porrasnevan lohko1 puhdistusteho vuonna 2011 68 Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % 8.11.2010 3,6 1,6 56 4810 3650 24 58 32 45 90 79 12 23.11.2010 27 2,4 91 4790 3190 33 153 43 72 67 76-13 8.12.2010 54 1,5 97 2800 3200-14 560 55 90 71 94-32 21.12.2010 160 3,6 98 2700 3200-19 650 106 84 69 110-59 25.1.2011 97 2,8 97 4210 2900 31 204 51 75 69 97-41 22.2.2011 33 2,4 93 4140 2930 29 206 40 81 56 85-52 28.3.2011 10 4,0 60 3760 3480 7 167 52 69 57 77-35 6.4.2011 8,4 3,6 57 1820 1820 0 33 33 0 24 30-25 12.4.2011 4,8 4,8 0 1570 1500 4 25 23 8 21 21 0 19.4.2011 13 4,0 69 2360 1710 28 56 34 39 36 29 19 27.4.2011 10 2,3 77 2160 1320 39 91 23 75 36 35 3 9.5.2011 9,0 1,6 82 2520 950 62 91 22 76 46 48-4 23.5.2011 9,0 1,6 82 2505 1060 58 94 24 74 55 50 9 6.6.2011 12 2,9 76 2870 1290 55 106 35 67 74 62 16 22.6.2011 9,0 4,7 48 3260 1760 46 105 53 50 73 78-7 6.7.2011 50 16 68 5820 3290 43 146 75 49 120 110 8 21.7.2011 8,0 5,0 38 5070 1920 62 88 53 40 120 100 17 1.8.2011 24 8,0 67 4940 2060 58 154 47 69 110 120-9 16.8.2011 13 3,2 75 4900 2620 47 124 42 66 120 110 8 29.8.2011 10 5,0 50 4460 2520 43 113 31 73 110 110 0 12.9.2011 13 3,2 75 3930 2080 47 111 33 70 91 94-3 28.9.2011 13 10 23 5080 2070 59 100 42 58 100 96 4 12.10.2011 12 3,9 68 4790 3410 29 81 37 54 85 83 2 24.10.2011 7,3 1,5 79 4090 2960 28 108 37 66 80 78 3 Keskiarvo: 25 4,2 84 3723 2370 36 151 43 72 74 78-5 Mediaani: 12 3,4 72 4010 2300 36 107 39 68 72 81 0 Minimi: 3,6 1,5 0 1570 950-19 25 22 0 21 21-59 Maksimi: 160 16 98 5820 3650 62 650 106 90 120 120 19 2010 15 3,7 76 3825 2400 37 107 45 58 80 80 1 2009 Talvi 55 2,6 84 3887 3221 13 285 54 74 68 88-31 Kevät 9,1 3,7 51 1978 1588 18 51 28 31 29 29-1 Kesä 16 5,1 66 4028 1955 52 113 42 63 92 88 4 Syksy 11 5,1 57 4653 2813 39 96 39 59 88 86 3 6.4.2 Pyymaanneva (Evijärvi) Pyymaannevan turvetuotantoalue sijaitsee Evijärven kunnan alueella. Vuonna 2011 Pyymaannevalla oli tuotannossa 157,7 ha ja valmistelussa 6,6 ha. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä olivat laskeutusaltaat tehostettuna ojapidättimillä sekä ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Ympäristölupahakemuksen mukaan (dnro LSY-2008-Y-165) hankealueen kuivatusvedet johdetaan neljällä laskuojalla Vallinpuron tai Sammalojan kautta Raisjokeen. Kaikki kuivatusvedet puhdistetaan ennen vesistöön johtamista. Hakija esittää merkittäviä muutoksia nykyisin käytössä oleviin menetelmiin. Nykyisinä puhdistusmenetelminä käytettyjen sarkaoja-altaiden, päisteputkipidättimien, laskeutusaltaiden, virtaamansäätöpatojen lisäksi vesienkäsittelyä tehostetaan rakentamalla kolme ympärivuotisesti käytössä oleva pintavalutuskenttää ja yksi kosteikko. Pyymaannevan tarkkailuasema sijaitsee Kruunupyynjoen vesistöalueen (49.071) Raisjoen osavaluma-alueella (48.007). Pyymaannevalla tarkkailua suoritetaan altaiden 1 ja 4 alapuolisilta pisteiltä. Vuonna 2011 Pyymaannevalle valmistui uusi pintavalutuskenttä (pvk 3), aloitettiin tarkkailu 12.10.2011. Pintavalutuskentälle asennettiin virtaamamittari 24.10.2011. Kentän alapuolisen mittapadon valuma-alue on 182,5 ha.

Pyymaannevan altaat 1 ja 4 69 Vedenlaatu Pyymaannevan laskeutusaltaan 1 vedenlaatu on esitetty taulukossa 62 ja laskeutusaltaan 4 vedenlaatu taulukossa 63. Vuonna 2011 otettujen näytteiden (3kpl) perusteella Pyymaannevan laskeutusaltaan 1 kokonaistypen pitoisuus oli pysyvien asemien koko vuoden keskiarvoa korkeampi. Muiden mitattujen parametrien osalta pitoisuudet olivat pienemmät verrattuna keskiarvoon. Edelliseen vuoteen verrattuna pitoisuudet olivat pienentyneet. Laskeutusaltaan 4 pitoisuudet olivat otettujen näytteiden (2 kpl) perusteella korkeammat verrattuna pysyvien asemien vuosikeskiarvoon. Kiintoainepitoisuus pitoisuus ja COD Mn -arvo olivat kaksinkertaiset, kokonaistypen kolminkertainen ja kokonaisfosforin 12 kertaa suurempi verrattuna pysyvien asemien keskiarvoon. Edelliseen vuoteen verrattuna kokonaisfosforin ja kiintoaineen pitoisuudet olivat kohonneet. Taulukko 62 Pyymaannevan allas 1 vedenlaatu vuonna 2011 Viikko pvm 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 50 9.12.2010 6,4 7,5 3 200 49 52 19 4.5.2011 6,5 3,0 1 910 36 43 24 8.6.2011 7,0 7,0 1 460 43 53 Keskiarvo 2010: Keskiarvo 2009: Om.kuorm. 2011 Taulukko 63 Pyymaannevan allas 4 vedenlaatu vuonna 2011 6,6 5,8 ##### 2190 #DIV/0! 43 ##### ##### 49 6,5 7,0 1910 #NUM! 43 #NUM! #NUM! 52 6,7 26 10 3400 63 46 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 Viikko pvm 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 50 9.12.2010 5,4 20 7 200 1 420 130 19 4.5.2011 4,6 5,0 3 370 114 77 24 8.6.2011 Ei näytettä! Keskiarvo 2010: Keskiarvo 2009: Om.kuorm. 2011 5,0 13 ##### 5285 #DIV/0! 767 ##### ##### 104 5,0 13 5285 #NUM! 767 #NUM! #NUM! 104 4,5 7,5 5467 76 130 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 Virtaama ja valuma Pyymaannevan laskeutusaltaalta 1 ei voitu määrittää virtaamaa vuonna 2011. Laskeutusaltaalla 4 mitataan hetkellisiä virtaamia näytteenottojen yhteydessä. Virtaama määritettiin ainoastaan toukokuun näytteenottokerralla (Taulukko 64). Tulosten luotettavuutta heikentää hetkellisten virtaamien käyttö. Kuormitus Pyymaannevan laskeutusaltaan 4 kuormitus toukokuun näytteenottokerran perusteella oli kiintoaineen osalta pienempi, typen ja fosforin osalta suurempi verrattuna pysyvien asemien keskiarvoon. Kemiallisen hapenkulutuksen bruttokuormitus (COD Mn ) oli kaksinkertainen pysyvien asemien vuosikeskiarvoon nähden. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla Pyymaannevalle laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 420.

Taulukko 64 Pyymaannevan laskeutusaltaan 4 kuormitus vuonna 2011 70 Bruttokuormitus Nettokuormitus Virtaama Valuma Kiinto- Kok. Kok. CODMn Kiinto- Kok. Kok. Q aine typpi fosf. aine typpi fosf. pvm l/s l/s km 2 g / ha d g / ha d g / ha d g O2/ha d g / ha d g / ha d g / ha d 9.12.2010-4.5.2011 4,4 16 70 47 1,6 1072 42 40 1,3 8.6.2011 - Ka 2011: 4,4 16 70 47 1,6 1072 42 40 1,3 Med. 2011: 4,4 16,1 70 46,9 1,59 42 40,0 1,31 Ka 2010: Ka 2009: Om.kuorm. 2011: 13,5 87 19 0,56 490 57 11 0,26 Pyymaanneva, pintavalutuskenttä 3 Vedenlaatu Pyymaannevan pintavalutuskentän 3 yläpuolinen vedenlaatu on esitetty taulukossa 65 pintavalutuskentän alapuolinen vedenlaatu taulukossa 66. Vuonna 2011 otettujen näytteiden (2kpl) perusteella Pyymaannevan pintavalutuskentältä 3 purkautuvan veden kokonaistyppipitoisuus ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräiset COD Mn -arvot olivat korkeammat verrattuna pysyvien asemien keskiarvoon. Muiden mitattujen parametrien osalta pitoisuudet olivat pysyvien asemien vuosikeskiarvoa pienemmät. Pintavalutuskentältä purkautuvan vesi oli kahden näytteen perusteella hapanta, ph 4,4. Pohjavesien pinnan alentuminen johtaa alunamaassa hyvin happamien vesiliukoisten yhdisteiden muodostumiseen. Useiden kalalajien lisääntyminen alkaa kärsiä ph:n laskiessa alle 5:n. Kaikille kalalajeille ph:n laskeminen alle 4:n on yleensä tappavaa Taulukko 65 Pyymaannevan pintavalutuskentän 3 yläpuolinen vedenlaatu vuonna 2011 Vko Pvm Vedenlaatu 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 42 12.10.2011 5,6 19 3 680 82 90 44 24.10.2011 6,0 18 4 120 2 500 97 38 5,3 92 5,8 19 ##### 3900 2500 90 38 5,3 91 5,8 19 #NUM! 3900 2500 90 38 5,3 91 Keskiarvo 2010: Keskiarvo 2009: Om.kuorm.suot 2011 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 Taulukko 66 Pyymaannevan pintavalutuskentän 3 alapuolinen vedenlaatu vuonna 2011 Vko Pvm Vedenlaatu 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 42 12.10.2011 4,4 1,3 3 030 52 91 44 24.10.2011 4,4 2,7 3 180 1 900 59 24 2,7 97 4,4 2,0 ##### 3105 1900 56 24 2,7 94 4,4 2,0 #NUM! 3105 1900 56 24 2,7 94 Keskiarvo 2010: Keskiarvo 2009: Om.kuorm.suot 2011 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50

Virtaama ja valuma Pintavalutuskentälle 3 asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari 28.10.2011. 71 Puhdistusteho Pyymaannevan pintavalutuskentän 3 puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla yläpuolista ja alapuolista vedenlaatua. Pintavalutuskenttä puhdisti keskimäärin 89 % kiintoaineesta, 20 % kokonaistypestä ja 38 % kokonaisfosforista. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta ei tapahtunut puhdistumista, vaan keskimääräiset COD Mn -arvot hieman kohosivat pintavalutuskentällä (taulukko 67). Suomessa pintavalutuskentät poistavat keskimäärin yli 50 % kiintoaineesta ja yli 40 % kokonaistypestä ja -fosforista (Ihme 1994). Ammoniumtyppeä kenttä poisti keskimäärin 24 %, fosfaattifosforia 37 % ja rautaa 49 % (taulukot 65 ja 66). Taulukko 67 Pyymaannevan pintavalutuskentän 3 puhdistusteho vuonna 2011 Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % 12.10.2011 19 1,3 93 3680 3030 18 82 52 37 90 91-1 24.10.2011 18 2,7 85 4120 3180 23 97 59 39 92 97-5 Keskiarvo: 19 2,0 89 3900 3105 20 90 56 38 91 94-3 6.4.3 Saapasneva (Evijärvi) Saapasnevan tuotantoalue kuuluu Pyymaannevan ja Iso-Saapasnevan kanssa samalle alueelle. Vuonna 2011 Saapasnevalla oli tuotannossa 24,5 ha ja levossa 3,4 ha. Saapasnevalle rakennettiin vuonna 2011 uusi kosteikko. Saapasnevan altaalla 1 suoritetaan täydentävää tarkkailua vuonna 2011. Näytteitä otettiin huhti-, elo- ja syyskuussa. Saapasnevan mittapadon valuma-alue on 57,2 ha. Vuonna 2011 saapasnevan kosteikolla 1 aloitettiin tarkkailu 12.10.2011. Kosteikon alapuoleisen mittapadon valuma-alue on 55,6 ha. Vedenlaatu Vuonna 2011 otettujen näytteiden perusteella (3 kpl) Saapasnevan altaalta 1 purkautuvassa vedessä oli kiintoainetta ja kokonaistyppeä enemmän, kuin tarkkailusoilla keskimäärin (taulukko 68). Muuten pitoisuudet olivat pienemmät kuin pysyvillä asemilla keskimäärin vuonna 2011. Edelliseen vuoteen verrattuna kiintoainepitoisuus oli hieman laskenut, muutoin pitoisuudet olivat nousseet. Taulukko 68 Saapasnevan alataan 1 vedenlaatu vuonna 2011 Viikko pvm 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 50 9.12.2010 6,3 13 1 400 64 38 19 4.5.2011 6,2 6,0 2 540 43 37 24 8.6.2011 6,8 6,0 2 320 60 37 Keskiarvo 2010: Keskiarvo 2009: Om.kuorm. 2011 6,4 8,3 ##### 2087 #DIV/0! 56 ##### ##### 37 6,3 6,0 2320 #NUM! 60 #NUM! #NUM! 37 6,5 10 2067 42 35 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50

Vuonna 2011 Saapasnevan uuden kosteikon ylä- ja alapuoliselta pisteeltä otettiin ainoastaan yksi näyte. Kosteikolta purkautuvan veden kokonaistyppipitoisuus oli pysyvien asemien keskiarvoa korkeampi. Muiden mitattujen parametrien osalta pitoisuudet olivat keskiarvoa pienemmät (taulukot 69 70). Taulukko 69 Saapasneva, kosteikon 1 yläpuolinen vedenlaatu vuonna 2011 Viikko pvm 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 42 12.10.2011 6,4 7,2 2 110 28 43 Om.kuorm. 2011 6,4 7,2 ##### 2110 #DIV/0! 28 ##### ##### 43 6,4 7,2 2110 #NUM! 28 #NUM! #NUM! 43 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 Taulukko 70 Saapasneva, kosteikon 1 alapuolinen vedenlaatu vuonna 2011 Viikko pvm 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 42 12.10.2011 6,4 4,8 1 920 23 41 72 Om.kuorm. 2011 6,4 4,8 ##### 1920 #DIV/0! 23 ##### ##### 41 6,4 4,8 1920 #NUM! 23 #NUM! #NUM! 41 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 Virtaama, valuma ja kuormitus Saapasnevan altaalla 1 mitattiin hetkellisiä virtaamia näytteenoton yhteydessä. Virtaama pystyttiin määrittämään ainoastaan kesäkuun näytteenottokerralla, jolloin valuma oli 8,4 l/s km². Valuma on hieman pienempi kuin pysyvillä asemilla keskimäärin (13,5 l/s km²) vuonna 2011. Hetkellisten virtaamien käyttö sekä mittausten vähäinen määrä heikentävät tulosten luotettavuutta. Saapasnevan altaan 1 netto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen osalta pienemmät, fosforin ja typen osalta samaa tasoa verrattuna pysyvien asemien koko vuoden kuormituksiin. Myös kemiallisen hapenkulutuksen bruttokuormitus (COD Mn ) oli pysyvien asemien vuosikeskiarvoa pienempi (taulukko 71). Ominaiskuormitussoiden tiedoilla Saapasnevalle laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 420 Taulukko 71 Saapasneva, kosteikon 1 kuormitus vuonna 2011 Bruttokuormitus Nettokuormitus Virtaama Valuma Kiinto- Kok. Kok. CODMn Kiinto- Kok. Kok. Q aine typpi fosf. aine typpi fosf. pvm l/s l/s km 2 g / ha d g / ha d g / ha d g O2/ha d g / ha d g / ha d g / ha d 9.12.2010-4.5.2011-8.6.2011 4,8 8,4 44 17 0,4 268 29 13 0,3 Ka 2011: 4,8 8,4 44 17 0,4 268 29 13 0,3 Med. 2011: 4,8 8,4 44 16,8 0,44 29 13,2 0,29 Ka 2010: 47 82 698 150 2,7 556 114 1,3 Ka 2009: Om.kuorm. 2011: 13,5 87 19 0,56 490 57 11 0,26 Saapasnevan kosteikolta 1 mitattiin hetkellisiä virtaamia näytteenoton yhteydessä. Pisteellä tarkkailu aloitettiin lokakuussa, jolloin valuma oli 10,4 l/s km². Valuma on hieman pienempi kuin pysyvillä asemilla keskimäärin (13,5 l/s km²) vuonna 2011. Hetkellisten virtaamien käyttö sekä mittausten vähäinen määrä heikentävät tulosten luotettavuutta.

Saapasnevan kosteikon 1 netto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta pienemmät ja typen osalta samaa tasoa verrattuna pysyvien asemien koko vuoden kuormituksiin. Myös kemiallisen hapenkulutuksen bruttokuormitus (COD Mn ) oli pysyvien asemien vuosikeskiarvoa pienempi (taulukko 72). Ominaiskuormitussoiden tiedoilla Saapasnevalle laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 420. Taulukko 72 Saapasneva, kosteikon 1 kuormitus vuonna 2011 Bruttokuormitus Nettokuormitus Virtaama Valuma Kiinto- Kok. Kok. CODMn Kiinto- Kok. Kok. Q aine typpi fosf. aine typpi fosf. pvm l/s l/s km 2 g / ha d g / ha d g / ha d g O2/ha d g / ha d g / ha d g / ha d 12.10.2011 5,8 10,4 43 17 0,2 367 25 13 0,03 Ka 2011: 5,8 10,4 43 17 0,2 367 25 13 0,03 Med. 2011: 5,8 10,4 43 17,2 0,21 25 12,7 0,03 Om.kuorm. 2011: 13,5 87 19 0,56 490 57 11 0,26 73 Puhdistusteho Saapasnevan kosteikon 1 puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla yläpuolista ja alapuolista vedenlaatua. Kosteikko puhdisti keskimäärin 33 % kiintoaineesta, 9 % kokonaistypestä, 18 % kokonaisfosforista ja 5 % COD Mn -arvosta. Taulukko 73 Saapasnevan kosteikon 1 puhdistusteho vuonna 2011 Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % 12.10.2011 7,2 4,8 33 2110 1920 9 28 23 18 43 41 5 Keskiarvo: 7,2 4,8 33 2110 1920 9 28 23 18 43 41 5 6.5 Halsua Ympärivuotista tarkkailua suoritettiin seitsemällä tarkkailupisteellä ja kuntoonpanovaiheen kuormitustarkkailua suoritettiin kahdella tarkkailupisteellä. Kaikki tarkkailupisteet sijaitsevat Kairinevan tuotantoalueella. Tarkkailupisteiltä otettiin kaikkiaan 92 näytettä hydrologisena vuonna 2011 (taulukko 74). Taulukko 74 Päästötarkkailupisteet Halsuan alueella vuonna 2011. Ympärivuotiset päätötarkkailupisteet 2011 Suo Havaintopaikka Kunta ELY-keskus Näytteitä Kairineva Kairineva Halsua Etelä-Pohjamaan ELY 15 Kairineva Kairineva kosteikko 1 ap Halsua Etelä-Pohjamaan ELY 7 Kairineva Kairineva kosteikko 1 yp Halsua Etelä-Pohjamaan ELY 8 Kairineva Kairinneva kosteikko 2 ap Halsua Etelä-Pohjamaan ELY 12 Kairineva Kairinneva kosteikko 2 yp Halsua Etelä-Pohjamaan ELY 12 Kairineva Kairinneva pvk 3 ap Halsua Etelä-Pohjamaan ELY 12 Kairineva Kairinneva pvk 3 yp Halsua Etelä-Pohjamaan ELY 12 Kuntoonpanovaiheen tarkkailupisteet 2011 Kairineva Kairinneva pvk2 ap Halsua Etelä-Pohjamaan ELY 7 Kairineva Kairinneva pvk2 yp Halsua Etelä-Pohjamaan ELY 7

6.5.1 Kairineva (Halsua) Kairinevan tuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1977 ja tuotanto 1980. Vuonna 2011 Kairinevalla oli tuotannossa 277,9 ha, levossa 189,7 ja valmistelussa 83,3 ha. Tuotannossa olevalla alalla (277,9 ha) kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat ja virtaamansäätö, sekä 102 ha alalla ympärivuotinen pintavalutuskenttä ja 175,9 ha alalla kosteikko. Levossa olevan alan (189,7 ha) kuivatusvedet käsitellään laskeutusaltailla, virtaamansäädöllä sekä 9,8 ha alalta ympärivuotisella pintavalutuskentällä ja 179,9 ha alalta kosteikolla. Valmistelussa olevan alan (83,3 ha) kuivatusvedet käsitellään 61,7 ha alalta ympärivuotisella pintavalutuskentällä, virtaamansäädöllä ja laskeutusaltailla sekä 21,6 ha alalta kosteikolla ja laskeutusaltailla. Kairinevan tuotantoalueella on Etelä-Suomen aluehallintoviraston 26.5.2010 myöntämä ympäristölupa (Nro 19/2010/3 Dnro ESAVI/126/04.08/2010) Aiemmat päätökset, Kairinevan tuotantoalueella on Länsi-Suomen vesioikeuden vesienjohtamislupa (päätös 20/2000/2, dnro 98406, myönnetty 11.4.2000) ja Vaasan hallinto-oikeuden vesienjohtamislupa (päätös 00/0068/4, dnro 01080/00/8150, myönnetty 1.12.2000). 74 Tarkkailupisteet Kairinevan vanhalla tarkkailupisteellä tarkkailu päättyi 7.6.2011, jonka jälkeen vedet ohjattiin uusille vesienkäsittelyrakenteille Kairinevan uudella pintavalutuskentällä 3 jatkuvatoiminen tarkkailu aloitettiin 23.5.2011. Virtaamamittari asennettiin 4.7.2011. Tarkkailua suoritetaan myös pintavalutuskentän yläpuoliselta pisteeltä pintavalutuskentän puhdistustehon tarkkailemiseksi. Pintavalutuskentän alapuoleisen mittapadon valuma-alue on 187,9 ha. Kairinevan uudella kosteikolla 1 jatkuvatoiminen tarkkailu aloitettiin 19.7.2011. Tarkkailua suoritetaan myös kosteikon yläpuolisella pisteellä kosteikon puhdistustehon määrittämiseksi. Kosteikon alapuolisen mittapadon valuma-alue on 537,4 ha. Kairinevan kosteikolla 2 tarkkailu aloitettiin 7.6.2011. Tarkkailua suoritetaan myös kosteikon yläpuolisella pisteellä kosteikon puhdistustehon määrittämiseksi. Virtaamamittari asennettiin 4.7.2011. Kosteikon alapuolisen mittapadon valuma-alue on 142,8 ha. Kairinevan pintavalutuskentällä 2 kuntoonpanovaiheen tarkkailu aloitettiin 19.7.2011. Virtaamamittari asennettiin 9.9.2011. Näytteitä otetaan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilta pisteiltä pintavalutuskentän puhdistustehon määrittämiseksi. Pintavalutuskentän alapuoleisen mittapadon valuma-alue on 68,4 ha. Vedenlaatu Kairineva, vanha tarkkailupiste Vuonna 2011 Kairinevan vanhalla tarkkailupisteellä tarkkailu päättyi 7.6.2011. Otettujen näytteiden (15 kpl) perusteella purkautuvassa vedessä oli runsaasti kiintoainesta, lähes 6 kertaa enemmän, kuin pysyvillä asemilla keskimäärin koko vuonna 2011 (taulukko 75). Myös muden mitattujen suureiden keskimääräiset pitoisuudet olivat pysyvien asemien keskiarvoa korkeammat. Ainoastaan

keskimääräinen COD Mn -arvo oli pysyvien asemien keskiarvoa pienempi. Edellisiin vuosiin verrattuna pitoisuudet olivat kasvaneet. Taulukko 75 Kairinevan tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2011 (tarkkailu pisteellä päättynyt) Vko Pvm Vedenlaatu 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 45 4.11.2010 6,3 5,5 1 840 88 43 48 23.11.2010 6,3 13 1 770 44 42 49 1.12.2010 6,3 20 11 2 425 68 43 51 13.12.2010 6,3 36 22 2 700 92 43 52 20.12.2010 6,2 49 28 3 200 104 47 4 18.1.2011 5,3 15 2 900 132 40 8 14.2.2011 6,2 98 25 2 890 1 900 173 57 27 35 13 22.3.2011 6,2 41 19 2 630 110 29 15 4.4.2011 6,3 19 2 670 1 800 138 90 24 28 16 13.4.2011 5,8 41 5,0 1 450 52 23 17 18.4.2011 5,1 110 8,0 1 150 220 98 5 3,4 42 18 26.4.2011 5,4 31 4,0 890 41 38 20 9.5.2011 5,9 6,0 800 140 28 3 3,0 50 22 23.5.2011 6,3 11 1 180 38 41 24 7.6.2011 6,8 19 1 340 56 42 26 20.6.2011 Ei näytettä! 28 4.7.2011 Ei näytettä! 30 19.7.2011 Ei näytettä! 6,0 34 15 1989 1015 84 39 14 39 6,2 20 15 1840 1010 88 31 14 42 Keskiarvo 2010: 6,4 19 15 1909 896 60 25 13 39 Keskiarvo 2009: 6,4 12 13 1696 642 53 15 8,7 35 Om.kuorm.suot 2011 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 Näytteitä: 15 kpl Talvi 7 kpl 6,1 39 21 2645 1900 103 57 27 40 Kevät 4 kpl 5,7 50 5,7 1540 1010 82 48 14 33 Kesä 3 kpl 6,3 12 #DIV/0! 1107 140 41 3,0 3,0 44 Syksy 1 kpl 6,3 5,5 #DIV/0! 1840 #DIV/0! 88 #DIV/0! #DIV/0! 43 75 Kairineva, pintavalutuskenttä 3 Kairinevan uuden pintavalutuskentän 3 ylä- ja alapuolisella pisteellä tarkkailu aloitettiin 23.5.2011 (taulukot 76 77) Otettujen näytteiden (12 kpl) perusteella pintavalutuskentältä 3 purkautuvan veden pitoisuudet ovat huomattavasti pienemmät verrattuna pysyvien asemien vuosikeskiarvoon. Ainoastaan keskimääräinen COD Mn - arvo oli korkeampi pysyvien asemien keskiarvoon verrattuna. Pintavalutuskentältä purkautuvan vesi oli hapanta, ph 4,3. Pohjavesien pinnan alentuminen johtaa alunamaassa hyvin happamien vesiliukoisten yhdisteiden muodostumiseen. Useiden kalalajien lisääntyminen alkaa kärsiä ph:n laskiessa alle 5:n. Kaikille kalalajeille ph:n laskeminen alle 4:n on yleensä tappavaa. Taulukko 76 Kairinevan pintavalutuskentän 3 yläpuolinen vedenlaatu vuonna 2011 Vko Pvm Vedenlaatu 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 22 23.5.2011 6,5 33 12 1 205 51 44 24 7.6.2011 6,6 18 1 120 46 44 26 20.6.2011 6,8 37 14 1 360 300 66 11 10 41 28 4.7.2011 6,6 36 16 1 350 63 45 30 19.7.2011 6,7 11 1 090 49 46 32 2.8.2011 6,4 42 16 1 580 530 67 12 11 62 34 15.8.2011 6,5 9,0 1 510 42 56 37 5.9.2011 6,1 9,0 1 350 39 62 38 15.9.2011 6,2 29 16 2 070 520 53 4 3,8 56 40 26.9.2011 5,9 6,4 1 650 31 62 42 10.10.2011 6,2 15 1 630 43 54 44 25.10.2011 6,6 6,4 1 410 620 40 18 5,8 40 6,4 21 15 1444 493 49 11 7,7 51 6,5 17 16 1385 525 48 12 7,9 50 Om.kuorm.suot 2011 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50

76 Taulukko 77 Kairinevan pintavalutuskentän 3 alapuolinen vedenlaatu vuonna 2011 Vko Pvm Vedenlaatu 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 22 23.5.2011 4,2 2,1 770 13 48 24 7.6.2011 4,2 < 1 1 010 14 79 26 20.6.2011 4,1 < 1 1 490 23 20 < 2 4,0 110 28 4.7.2011 4,1 1,1 1 710 28 140 30 19.7.2011 4,2 < 1 1 445 20 55 32 2.8.2011 4,2 1,1 1 615 36 25 3 5,4 120 34 15.8.2011 4,1 < 1 1 220 18 98 37 5.9.2011 4,2 1,0 946 13 69 38 15.9.2011 4,4 1,7 887 39 22 < 2 2,5 57 40 26.9.2011 4,4 1,0 944 17 55 42 10.10.2011 4,5 2,9 1 020 23 52 44 25.10.2011 4,8 < 1 883 150 16 4 2,1 45 4,3 1,3 ##### 1162 62 19 2,8 3,5 77 4,2 1,0 #NUM! 1015 38 19 2,5 3,3 63 Om.kuorm.suot 2011 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 Kairineva, pintavalutuskenttä 2 Kairinevan uuden pintavalutuskentän 2 ylä- ja alapuolisella pisteellä tarkkailu aloitettiin 19.7.2011 (taulukot 78 79). Otettujen näytteiden (8 kpl) perusteella pintavalutuskentältä 2 purkautuvan veden pitoisuudet ovat huomattavasti pienemmät verrattuna pysyvien asemien vuosikeskiarvoon. Ainoastaan COD Mn -arvo (lähinnä humus) oli korkeampi pysyvien asemien keskiarvoon verrattuna. Taulukko 78 Kairinevan pintavalutuskentän 2 yläpuolinen vedenlaatu vuonna 2011 Vko Pvm Vedenlaatu ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 30 19.7.2011 6,6 5,0 1 210 310 40 45 32 2.8.2011 6,3 7,0 1 315 320 37 61 34 15.8.2011 6,0 5,4 1 010 160 28 58 37 5.9.2011 6,2 16 1 380 330 46 57 38 15.9.2011 5,1 32 19 1 540 190 60 73 40 26.9.2011 5,5 8,0 1 010 190 41 56 42 10.10.2011 6,3 24 11 1 300 280 62 50 44 25.10.2011 6,6 17 1 240 400 56 48 6,1 14 15 1251 273 46 56 6,3 12 15 1270 295 44 57 Om.kuorm.suot 2011 5,8 6,1 1785 598 63 50

Taulukko 79 Kairinevan pintavalutuskentän 2 alapuolinen vedenlaatu vuonna 2011 77 Vko Pvm Vedenlaatu ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 30 19.7.2011 4,6 < 1 940 10 24 71 32 2.8.2011 4,6 1,5 990 20 21 70 34 15.8.2011 4,7 1,0 730 6 15 57 37 5.9.2011 5,0 1,0 758 19 15 54 38 15.9.2011 5,1 9,5 1 060 30 32 58 40 26.9.2011 5,3 2,0 672 44 18 50 42 10.10.2011 5,6 5,7 748 65 26 42 44 25.10.2011 5,9 2,3 761 180 18 40 5,1 3,0 ##### 832 47 21 55 5,1 1,8 #NUM! 760 25 20 56 Om.kuorm.suot 2011 5,8 6,1 1785 598 63 50 Kairineva, kosteikko 1 Kairinevan uuden kosteikon 1 ylä- ja alapuolisella pisteellä tarkkailu aloitettiin 19.7.2011 (taulukot 80 81). Otettujen näytteiden (8 kpl) perusteella kosteikolta 1 purkautuvan veden pitoisuudet ovat kiintoaineen ja raudan sekä COD Mn -arvon osalta korkeammat kuin pysyvillä asemilla keskimäärin vuonna 2011. Typpeä ja fosforia kosteikolta purkautuvassa vedessä oli puolestaan vähemmän pysyvien asemien keskiarvoon nähden. Taulukko 80 Kairinevan kosteikon 1 yläpuolinen vedenlaatu vuonna 2011 Vko Pvm Vedenlaatu 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 30 19.7.2011 6,9 20 11 1 360 65 39 32 2.8.2011 6,4 40 18 2 230 410 115 14 10 74 34 15.8.2011 6,2 44 9,9 1 900 320 85 10 6,6 58 37 5.9.2011 6,4 30 13 2 140 81 60 38 15.9.2011 5,7 150 22 2 260 640 126 3 4,1 60 40 26.9.2011 5,6 9,9 1 980 32 62 42 10.10.2011 6,3 15 1 840 55 51 44 25.10.2011 6,6 12 1 810 750 60 24 8,5 43 6,3 40 15 1940 530 77 13 7,3 56 6,4 25 13 1940 525 73 12 7,6 59 Om.kuorm.suot 2011 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 Taulukko 81 Kairinevan kosteikon 1 alapuolinen vedenlaatu vuonna 2011 Vko Pvm Vedenlaatu 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 30 19.7.2011 6,4 7,5 1 360 67 52 32 2.8.2011 5,8 10 1 680 140 57 4 4,4 63 34 15.8.2011 6,0 16 1 780 240 58 20 4,3 57 37 5.9.2011 6,0 9,9 1 830 52 58 38 15.9.2011 6,3 9,9 1 690 350 52 9 5,7 51 40 26.9.2011 6,1 12 1 880 41 56 42 10.10.2011 6,3 9,6 1 730 45 50 44 25.10.2011 6,6 7,4 1 810 500 48 15 6,0 47 6,2 10,3 ##### 1720 308 53 12 5,1 54 6,2 9,9 #NUM! 1755 295 52 12 5,1 54 Om.kuorm.suot 2011 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50

Kairineva, kosteikko 2 Kairinevan uuden kosteikon 2 ylä- ja alapuolisella pisteellä tarkkailu aloitettiin 7.6.2011 (taulukot 82 83). Otettujen näytteiden (11 kpl) perusteella kosteikolta 2 purkautuvassa vedessä oli vuonna 2011 enemmän kiintoainetta ja rautaa, kuin pysyvillä asemilla keskimäärin vuonna 2011. Myös COD Mn -arvo oli pysyvien asemien vuosikeskiarvoa suurempi. Kiintoaineen pitoisuutta nostaa 20.6.2011 mitattu korkea pitoisuus. Muiden mitattujen parametrien osalta pitoisuudet olivat pysyvien asemien keskiarvoa pienemmät. Taulukko 82 Kairinevan kosteikon 2 yläpuolinen vedenlaatu vuonna 2011 Vko Pvm Vedenlaatu 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 24 7.6.2011 7,1 150 23 1 530 160 117 11 12 43 26 20.6.2011 7,0 100 18 1 400 280 90 10 7,5 48 28 4.7.2011 7,0 10 1 470 360 53 16 6,6 50 30 19.7.2011 7,1 8,0 1 510 340 50 18 6,7 49 32 2.8.2011 6,1 18 2 160 550 65 4 6,0 85 34 15.8.2011 5,9 12 1 660 420 42 6 4,7 77 37 5.9.2011 6,5 13 1 660 470 56 13 6,0 68 38 15.9.2011 5,6 15 2 260 760 44 3 3,1 70 40 26.9.2011 5,4 3,7 1 750 500 27 4 3,1 73 42 10.10.2011 6,3 7,0 1 770 640 34 11 3,8 60 44 25.10.2011 6,8 9,4 1 650 680 47 16 5,3 51 6,4 31 20 1711 469 57 10 5,9 61 6,5 12 20 1660 470 50 11 6,0 60 Om.kuorm.suot 2011 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 78 Taulukko 83 Kairinevan kosteikon 2 alapuolinen vedenlaatu vuonna 2011 Vko Pvm Vedenlaatu 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 24 7.6.2011 6,0 15 1 380 22 72 9 5,3 56 26 20.6.2011 5,8 32 18 2 420 48 131 14 5,1 90 28 4.7.2011 5,9 7,3 2 010 21 91 13 4,2 140 30 19.7.2011 6,4 4,0 1 520 42 70 14 4,0 68 32 2.8.2011 5,7 7,0 1 680 160 61 6 4,6 88 34 15.8.2011 5,6 3,7 1 430 100 40 4 3,7 74 37 5.9.2011 6,0 4,7 1 310 93 44 10 4,6 71 38 15.9.2011 6,0 18 1 890 470 44 5 3,6 65 40 26.9.2011 5,3 2,8 1 640 410 27 2 2,7 70 42 10.10.2011 6,1 6,0 1 610 430 29 5 3,0 58 44 25.10.2011 6,6 3,5 1 410 440 32 13 4,2 51 5,9 9,5 18 1664 203 58 8,6 4,1 76 6,0 6,0 18 1610 100 44 9,0 4,2 70 Om.kuorm.suot 2011 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 Virtaama ja valuma Kairineva, vanha tarkkailupiste Kairinevan tarkkailupisteeltä poistettiin virtaamamittari 7.6.2011. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli jaksolla (1.11.2010 7.6.2011) 28,1 l/s ja keskivaluma 8,3 l/s km 2. Etelä-pohjanmaan ELY-keskuksen alueella olevien pysyvien tarkkailusoiden keskivaluma samalla jaksolla on 12,9 l/s km 2. Kevättulva alkoi huhtikuun alussa ja kesti toukokuun alkuun saakka (kuva 15). Suurin valuma mitattiin huhtikuun puolivälissä

(58,4 l/s km 2 ), talvella virtaama kävi nollassa. Marraskuussa 2010 ja 4.-18.4.2011 näytteenottajat raportoivat mittapadon padottaneen, jolloin on käytetty Korpisalonnevan valumaa. 79 l/s km 2 110 Kairinevan valumat hydrologisena 1.11.2010-7.6.2011 1.11.-1.12. 2010 ja 4.-18.4.2011 käytetty Korpisalonnevan valumaa. Ominaiskuormitussuot (n=25) Kairinneva 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1.11.10 1.12.10 1.1.11 1.2.11 1.3.11 1.4.11 pvm 1.5.11 1.6.11 1.7.11 1.8.11 1.9.11 1.10.11 1.11.11 Kuva 15 Kairinevan tarkkailuaseman valumat vuonna 2011 (vuorokausikeskiarvot) Kairineva, pintavalutuskenttä 3 Kairinevan pintavalutuskentän 3 alapuoliselle mitta-asemalle asennettiin virtaamamittari 8.7.2011. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli jaksolla (8.7.2011 31.10.2011) 24,9 l/s ja keskivaluma 13,3 l/s km 2. Etelä-pohjanmaan ELY-keskuksen alueella olevien pysyvien tarkkailusoiden keskivaluma oli kyseisellä jaksolla 22,1 l/s km 2. Vuoden 2011 kesällä saatiin kovia sadekuuroja. Kairinevalla satoi 23. - 24.7.2011 77mm, 6-7.8 77mm, 13. - 14.8 44mm. Kairinevan pintavalutuskentän 3 valumat hydrologisena 8.7.-31.10.2011 l/s km 2 110 Ominaiskuormitussuot (n=25) Kairinneva pvk 3 ap 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1.11.10 1.12.10 1.1.11 1.2.11 1.3.11 1.4.11 pvm 1.5.11 1.6.11 1.7.11 1.8.11 1.9.11 1.10.11 1.11.11 Kuva 16 Kairinevan pintavalutuskentän 3 valumat vuonna 2011 (vuorokausikeskiarvot)

Kairineva, pintavalutuskenttä 2 Kairinevan pintavalutuskentän 2 alapuoliselle mitta-asemalle asennettiin virtaamamittari 9.9.2011. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli jaksolla (9.9.2011 31.10.2011) 5,2 l/s ja keskivaluma 6,4 l/s km 2. Etelä-pohjanmaan ELY-keskuksen alueella olevien pysyvien tarkkailusoiden keskivaluma oli vastaavalla jaksolla 30,7 l/s km 2. Näytteenottajien merkintöjen mukaan mittapadolla oli padotusta, joten 5.- 26.9.2011 käytettiin pintavalutuskentän 3 valumaa. 80 l/s km 2 110 Kairinevan pintavalutuskentän 2 valumat hydrologisena 9.9.-31.10.2011 5.9.-26.9.2011 käytetty Kairinevan pvk3 valumaa. Ominaiskuormitussuot (n=25) Kairinneva pvk 2 ap 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1.11.10 1.12.10 1.1.11 1.2.11 1.3.11 1.4.11 pvm 1.5.11 1.6.11 1.7.11 1.8.11 1.9.11 1.10.11 1.11.11 Kuva 17 Kairinevan pintavalutuskentän 2 valumat vuonna 2011 Kairineva, kosteikko 1 Kairinevan kosteikolle 1 asennettavan virtaamamittarin asennusta siirrettiin kovasta virtaamasta johtuen. Kosteikolta mitattiin näytteenoton yhteydessä hetkellisiä virtaamia. Keskivirtaama oli 131,7 l/s ja hetkellisten virtaamien pohjalta laskettu keskivaluma oli 24,5 l/s km 2. Kairineva, kosteikko 2 Kairinevan kosteikon 2 alapuoliselle mitta-asemalle asennettiin virtaamamittari 8.7.2011. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli jaksolla (8.7.2011 31.10.2011) 27,6 l/s ja keskivaluma 34 l/s km 2. Etelä-pohjanmaan ELY-keskuksen alueella olevien pysyvien tarkkailusoiden keskivaluma oli vastaavalla jaksolla 22,1 l/s km 2. Näytteenottajien merkintöjen mukaan mittapadolla oli padotusta, joten 5.- 26.9.2011 käytettiin pintavalutuskentän 3 valumaa.

l/s km 2 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Kairinevan kosteikon 2 valumat hydrologisena 8.7.-31.10.2011 5.9.-26.9.2011 käytetty Kairinevan pvk3 valumaa. Ominaiskuormitussuot (n=25) Kairinneva kosteikko 2 ap 81 0 1.11.10 1.12.10 1.1.11 1.2.11 1.3.11 1.4.11 pvm 1.5.11 1.6.11 1.7.11 1.8.11 1.9.11 1.10.11 1.11.11 Kuva 18 Kairinevan kosteikon 2 valumat vuonna 2011 (vuorokausikeskiarvot) Kuormitus Kairineva, vanha tarkkailupiste Kairinevalla vuonna 2011 suoritetun tarkkailun pohjalta laskettu jakson (1.11.2010 7.6.2011) netto-ominaiskuormitus oli kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta suurempi kuin pysyvillä tarkkailuasemilla keskimäärin vuonna 2011. Typen kuormitus oli keskiarvoa alhaisempi. Kiintoaineen netto-ominaiskuormitus oli noin 4,8-kertainen ja kokonaisfosforin 1,3-kertainen keskitasoon verrattuna. Kokonaistyppi oli 53 % pysyvien asemien keskitasosta. Kemiallisen hapenkulutuksen bruttokuormitus (COD Mn ) oli pysyvien asemien vuosikeskiarvoa pienempi (taulukko 84). Edellisvuoteen verrattuna kiintoaineen ja kokonaisfosforin netto-ominaiskuormitukset olivat kasvaneet. Ts. perustaso + ojanpidättimet ei ole olleet erityisen tehokas vesienkäsittelymenetelmä sateisina vuosina. Virtaama ja valumatiedot eivät anna todenmukaista kuvaa Kairinevan kuormituksesta, koska virtaamatiedoissa on jouduttu käyttämään Korpisalonnevan tietoja padotuksesta johtuen. Taulukko 84 Kairinevan tarkkailuaseman kuormitus jaksolla 1.11.2010-7.6.2011 (Kuormitus laskennassa käytetty jakson pituutta 218d) Vertailuarvoina pysyvien tarkkailuasemien keskimääräiset netto-ominaiskuormitukset ja COD Mn :n osalta bruttokuormitus. Kiintoaine Typpi Fosfori CODMn Keskikuormitus kg/d 183 6,1 0,32 139 * Jakson kuormitus (brutto) g/ha d 294 10,6 0,56 252 * Jakson kuormitus (netto) g/ha d 274 5,4 0,35 Jakson kuormitus(brutto) kg/ha 64 2,3 0,12 55 * Jakson kuormitus (netto) kg/ha 60 1,2 0,08 Om.kuorm. 2011 vuosi netto g/ha d 57 11 0,26 490 * *Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) bruttokuormitusten yksiköt kg O 2 /d, g O 2 /ha d ja kg O 2 /ha a.

Kairineva, pintavalutuskenttä 3 Kairinevan uudella pintavalutuskentällä 3 tarkkailu aloitettiin 23.5.2011. Pintavalutuskentälle 3 laskettiin kuormitukset käyttämällä tarkkailujakson (23.5. 31.10.2011) tietoja. Netto-ominaiskuormitus oli kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta pienempi kuin pysyvillä asemilla keskimäärin vuonna 2011. kokonaistypen kuormitus oli samaa tasoa pysyvien asemien kanssa. Kemiallisen hapenkulutuksen bruttokuormitus (COD Mn ) oli yli kaksinkertainen pysyvien asemien keskiarvoon nähden. Kiintoaineen netto-ominaiskuormitus oli negatiivinen eli pintavalutuskentältä 3 purkautuvan veden kiintoaine pitoisuudet ovat olleet alle luonnontilaisen suon pitoisuuksien, joita käytetään kuormituslaskennassa (taulukko 85). Taulukko 85 Kairinevan pintavaltutuskentän 3 kuormitus jaksolla 23.5.2010 31.10.2011 (Kuormitus laskennassa käytetty jakson pituutta 162) Vertailuarvoina pysyvien tarkkailuasemien keskimääräiset netto-ominaiskuormitukset ja COD Mn :n osalta bruttokuormitus Kiintoaine Typpi Fosfori CODMn Keskikuormitus kg/d 4,0 3,1 0,05 195 * Jakson kuormitus (brutto) g/ha d 24 17,8 0,31 1121 * Jakson kuormitus (netto) g/ha d -5,8 10,5 0,01 Jakson kuormitus(brutto) kg/ha 3,8 2,9 0,05 182 * Jakson kuormitus (netto) kg/ha -0,9 1,7 0,00 Om.kuorm. 2011 vuosi netto g/ha d 57 11 0,26 490 * *Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) bruttokuormitusten yksiköt kg O 2 /d, g O 2 /ha d ja kg O 2 /ha a. Kairineva, pintavalutuskenttä 2 Kairinevan uudella pintavalutuskentällä 2 tarkkailu aloitettiin 19.7.2011. Virtaamamittari mitta-asemalle asennettiin 5.9.2011, joten tätä ennen kuormituslaskennassa on käytetty näytteenoton yhteydessä määritettyjä hetkellisiä virtaamia. Pintavalutuskentälle 2 laskettiin kuormitukset käyttämällä tarkkailujakson (8.7. 31.10.2011) tietoja. Netto-ominaiskuormitukset olivat pienemmät kuin pysyvillä asemilla keskimäärin vuonna 2011. Kemiallisen hapenkulutuksen bruttokuormitus (COD Mn ) oli lähes kaksinkertainen pysyvien asemien keskiarvoon nähden (taulukko 86). Taulukko 86 Kairinevan pintavaltutuskentän 2 kuormitus jaksolla 19.7.2010 31.10.2011 (Kuormitus laskennassa käytetty jakson pituutta 105). Vertailuarvoina pysyvien tarkkailuasemien keskimääräiset netto-ominaiskuormitukset ja COD Mn :n osalta bruttokuormitus Kiintoaine Typpi Fosfori CODMn Keskikuormitus kg/d 4,8 1,0 0,03 62 * Jakson kuormitus (brutto) g/ha d 65 13,9 0,37 909 * Jakson kuormitus (netto) g/ha d 30 5,2 0,03 Jakson kuormitus(brutto) kg/ha 6,8 1,5 0,04 95 * Jakson kuormitus (netto) kg/ha 3,2 0,5 0,00 Om.kuorm. 2011 vuosi netto g/ha d 57 11 0,26 490 * *Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) bruttokuormitusten yksiköt kg O 2 /d, g O 2 /ha d ja kg O 2 /ha a. Kairineva, kosteikko 1 Kairinevan uudella kosteikolla 1 tarkkailu aloitettiin 19.7.2011. Virtaamamittaria mittaasemalle ei vielä asennettu kovista virtaamista johtuen, joten kuormituslaskennassa on käytetty näytteenoton yhteydessä määritettyjä hetkellisiä virtaamia. Kosteikolle 1 laskettiin kuormitukset käyttämällä tarkkailujakson (19.7. 31.10.2011) tietoja. Jakson netto-ominaiskuormitukset olivat suuremmat kuin pysyvillä asemilla keskimäärin 82

vuonna 2011 (taulukko 87). Jakson aikana virtaamat olivat suuria ja alueella oli kovia sateita, mikä nostaa kuormituksia. Hetkellisten virtaamien käyttö, jakson pituus heikentävät kuormitusten luotettavuutta. Taulukko 87 Kairinevan kosteikon 1 kuormitus jaksolla 19.7.2010 31.10.2011 (Kuormitus laskennassa käytetty jakson pituutta 105). Vertailuarvoina pysyvien tarkkailuasemien keskimääräiset netto-ominaiskuormitukset ja COD Mn :n osalta bruttokuormitus Kiintoaine Typpi Fosfori CODMn Keskikuormitus kg/d 139 21 0,61 672 * Jakson kuormitus (brutto) g/ha d 274 41 1,17 1277 * Jakson kuormitus (netto) g/ha d 229 30 0,72 Jakson kuormitus(brutto) kg/ha 29 4,3 0,12 134 * Jakson kuormitus (netto) kg/ha 24 3,1 0,08 Om.kuorm. 2011 vuosi netto g/ha d 57 11 0,26 490 * *Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) bruttokuormitusten yksiköt kg O 2 /d, g O 2 /ha d ja kg O 2 /ha a. Kairineva, kosteikko 2 Kairinevan uudella kosteikolla 2 tarkkailu aloitettiin 7.6.2011. Virtaamamittari mittaasemalle asennettiin 4.7.2011, joten tänä ennen kuormituslaskennassa on käytetty näytteenoton yhteydessä määritettyjä hetkellisiä virtaamia. Kosteikolle 1 laskettiin kuormitukset käyttämällä tarkkailujakson (7.6. 31.10.2011) tietoja. Jakson nettoominaiskuormitukset olivat suuremmat kuin pysyvillä asemilla keskimäärin vuonna 2011. Myös kemiallisen hapenkulutuksen bruttokuormitus (COD Mn ) oli pysyvien asemien vuosikeskiarvoa suurempi (taulukko 88). Heinä- ja elokuun suuret valumat nostavat kuormituksia. Tuolloin alueella oli kovia sateita. Taulukko 88 Kairinevan kosteikon 2 kuormitus jaksolla 7.6.2010 31.10.2011 (Kuormitus laskennassa käytetty jakson pituutta 147). Vertailuarvoina pysyvien tarkkailuasemien keskimääräiset netto-ominaiskuormitukset ja COD Mn :n osalta bruttokuormitus. Kiintoaine Typpi Fosfori CODMn Keskikuormitus kg/d 16 4,7 0,15 220 * Jakson kuormitus (brutto) g/ha d 115 35 1,11 1656 * Jakson kuormitus (netto) g/ha d 74 25 0,70 Jakson kuormitus(brutto) kg/ha 17 5,2 0,16 243 * Jakson kuormitus (netto) kg/ha 11 3,7 0,10 Om.kuorm. 2011 vuosi netto g/ha d 57 11 0,26 490 * *Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) bruttokuormitusten yksiköt kg O 2 /d, g O 2 /ha d ja kg O 2 /ha a. Puhdistusteho Kairineva, pintavalutuskenttä 3 Kairinevan pintavalutuskentän 3 puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla yläpuolista ja alapuolista vedenlaatua. Pintavalutuskenttä puhdisti keskimäärin 94 % kiintoaineesta, 20 % kokonaistypestä ja 61 % kokonaisfosforista (taulukko 89). Suomessa pintavalutuskentät poistavat keskimäärin yli 50 % kiintoaineesta ja yli 40 % kokonaistypestä ja -fosforista (Ihme 1994). Kiintoainetta ja kokonaisfosforia pintavalutuskenttä poisti erittäin hyvin. Tästä johtuen pintavalutuskentän alapuoliselta mitatut kiintoainepitoisuudet olivat pienemmät (1,3 mg/l), kuin luonnontilaiselta suolta purkautuvassa vedessä (2,0 mg/l). Kemiallisen hapenkulutuksen osalta ei tapahtunut puhdistumista, vaan keskimääräinen COD Mn -arvo kohosi pintavalutuskentällä. 83

Ammoniumtyppeä kenttä poisti keskimäärin 87 %, fosfaattifosforia 76 % ja rautaa 54 %. Taulukko 89 Kairinevan pintavalutuskentän 3 puhdistusteho vuonna 2011 84 Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % 23.5.2011 33 2,1 94 1205 770 36 51 13 75 44 48-9 7.6.2011 18 1,0 94 1120 1010 10 46 14 70 44 79-80 20.6.2011 37 1,0 97 1360 1490-10 66 20 70 41 110-168 4.7.2011 36 1,1 97 1350 1710-27 63 28 56 45 140-211 19.7.2011 11 1,0 91 1090 1445-33 49 20 59 46 55-20 2.8.2011 42 1,1 97 1580 1615-2 67 25 63 62 120-94 15.8.2011 9,0 1,0 89 1510 1220 19 42 18 57 56 98-75 5.9.2011 9,0 1,0 89 1350 946 30 39 13 67 62 69-11 15.9.2011 29 1,7 94 2070 887 57 53 22 58 56 57-2 26.9.2011 6,4 1,0 84 1650 944 43 31 17 45 62 55 11 10.10.2011 15 2,9 81 1630 1020 37 43 23 47 54 52 4 25.10.2011 6,4 1,0 84 1410 883 37 40 16 60 40 45-13 Keskiarvo: 21 1,3 94 1444 1162 20 49 19 61 51 77-52 Mediaani: 17 1,0 94 1385 1015 25 48 19 60 50 63-16 Minimi: 6,4 1,0 89 1090 770-33 31 13 45 40 45-211 Maksimi: 42 2,9 97 2070 1710 57 67 28 75 62 140 11 Kairineva, pintavalutuskenttä 2 Kairinevan pintavalutuskentän 2 puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla yläpuolista ja alapuolista vedenlaatua. Otettujen näytteiden (8kpl) perusteella pintavalutuskenttä poisti kiintoainetta erittäin hyvin keskimäärin 79 %, kokonaistyppeä 33 %, kokonaisfosforia 54 %. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta ei tapahtunut juurikaan muutoksia (taulukko 90). Suomessa pintavalutuskentät poistavat keskimäärin yli 50 % kiintoaineesta ja yli 40 % kokonaistypestä ja -fosforista (Ihme 1994). Ammoniumtyppeä kenttä poisti keskimäärin 83 %. Taulukko 90 Kairinevan pintavalutuskentän 2 puhdistusteho vuonna 2011 Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % 19.7.2011 5,0 1,0 80 1210 940 22 40 24 40 45 71-58 2.8.2011 7,0 1,5 79 1315 990 25 37 21 43 61 70-15 15.8.2011 5,4 1,0 81 1010 730 28 28 15 46 58 57 2 5.9.2011 16 1,0 94 1380 758 45 46 15 67 57 54 5 15.9.2011 32 9,5 70 1540 1060 31 60 32 47 73 58 21 26.9.2011 8,0 2,0 75 1010 672 33 41 18 56 56 50 11 10.10.2011 24 5,7 76 1300 748 42 62 26 58 50 42 16 25.10.2011 17 2,3 86 1240 761 39 56 18 68 48 40 17 Keskiarvo: 14 3,0 79 1251 832 33 46 21 54 56 55 1 Mediaani: 12 1,8 79 1270 760 32 44 20 51 57 56 8 Minimi: 5,0 1,0 70 1010 672 22 28 15 40 45 40-58 Maksimi: 32 10 94 1540 1060 45 62 32 68 73 71 21

Kairineva, kosteikko 1 Kairinevan kosteikon 1 puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla yläpuolista ja alapuolista vedenlaatua. Kosteikko puhdisti keskimäärin 74 % kiintoaineesta, 11 % kokonaistypestä ja 32 % kokonaisfosforista. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta pitoisuuksissa ei tapahtunut juurikaan muutoksia (taulukko 91). Ammoniumtyppeä kenttä poisti keskimäärin 42 %, fosfaattifosforia 6 % ja rautaa 30 %. Taulukko 91 Kairinevan kosteikon 1 puhdistusteho vuonna 2011 85 Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % 19.7.2011 20 7,5 63 1360 1360 0 65 67-3 39 52-33 2.8.2011 40 10 75 2230 1680 25 115 57 50 74 63 15 15.8.2011 44 16 64 1900 1780 6 85 58 32 58 57 2 5.9.2011 30 10 67 2140 1830 14 81 52 36 60 58 3 15.9.2011 150 10 93 2260 1690 25 126 52 59 60 51 15 26.9.2011 10 12-21 1980 1880 5 32 41-28 62 56 10 10.10.2011 15 10 36 1840 1730 6 55 45 18 51 50 2 25.10.2011 12 7,4 38 1810 1810 0 60 48 20 43 47-9 Keskiarvo: 40 10 74 1940 1720 11 77 53 32 56 54 3 Mediaani: 25 10 64 1940 1755 6 73 52 26 59 54 3 Minimi: 10 7,4 63 1360 1360 0 32 41-28 39 47-33 Maksimi: 150 16 75 2260 1880 25 126 67 59 74 63 15 Kairineva, kosteikko 2 Kairinevan kosteikon 2 puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla yläpuolista ja alapuolista vedenlaatua. Kosteikko puhdisti keskimäärin 70 % kiintoaineesta ja 3 % kokonaistypestä. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) ja kokonaisfosforin osalta ei tapahtunut puhdistumista, vaan pitoisuus kohosi kosteikolla (taulukko 92). Ammoniumtyppeä kenttä poisti keskimäärin 57 %, fosfaattifosforia 15 % ja rautaa 31 %. Taulukko 92 Kairinevan kosteikon 2 puhdistusteho vuonna 2011 Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % 19.7.2011 8,0 4,0 50 1510 1520-1 50 70-40 49 68-39 2.8.2011 18 7,0 61 2160 1680 22 65 61 6 85 88-4 15.8.2011 12 3,7 69 1660 1430 14 42 40 5 77 74 4 5.9.2011 13 4,7 64 1660 1310 21 56 44 21 68 71-4 15.9.2011 15 18-20 2260 1890 16 44 44 0 70 65 7 26.9.2011 3,7 2,8 24 1750 1640 6 27 27 0 73 70 4 10.10.2011 7,0 6,0 14 1770 1610 9 34 29 15 60 58 3 25.10.2011 9,4 3,5 63 1650 1410 15 47 32 32 51 51 0 Keskiarvo: 31 9,5 70 1711 1664 3 57 58-3 61 76-23 Mediaani: 12 6,0 65 1660 1610 10 50 44 5 60 70-4 Minimi: 3,7 2,8 27 1400 1310-73 27 27-72 43 51-180 Maksimi: 150 32 90 2260 2420 22 117 131 38 85 140 7

86 6.6 Isojoki Ympärivuotista tarkkailua suoritettiin kahdella tarkkailupisteellä, joista toinen oli vesienkäsittelymenetelmän yläpuolinen piste. Täydentävää tarkkailua suoritettiin kahdella pisteellä. Tarkkailupisteiltä otettiin kaikkiaan 92 näytettä hydrologisena vuonna 2011 (taulukko 93). Taulukko 93 Päästötarkkailupisteet Isojoen alueella vuonna 2011. Ympärivuotiset päätötarkkailupisteet 2011 Helminkäiskeidas Helminkäiskeidas ap Isojoki Etelä-Pohjamaan ELY 23 Helminkäiskeidas Helminkäiskeidas yp Isojoki Etelä-Pohjamaan ELY 19 Täydentävät päätötarkkailupisteet 2011 Tempakankeidas Tempakankeidas ap Isojoki Etelä-Pohjamaan ELY 3 Tempakankeidas Tempakankeidas yp Isojoki Etelä-Pohjamaan ELY 3 6.6.1 Helmikäiskeidas (Isojoki) Helmikäiskeitaan turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1979 ja tuotanto 1981. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä Helmikäiskeidas/Kotokeidas 1:llä oli vuonna 2011 tuotannossa 89,5 ha, josta kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on pintavalutus 79,5 ha:n alalla ja vain laskeutusallas ja virtaamansäätö 10 ha:n alalta. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on hyväksynyt Helmikäiskeitaan-Tempakankeitaan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemuksen 17.11.2006 (päätös nro 150/2006/4, dnro LSY-2004-Y-405). Helmikäiskeitaalla suoritetaan tarkkailua laskuojan 1 ylä- ja alapuolisella pisteellä. Helmikäiskeitaan tarkkailuasema sijaitsee Lapväärtinjoen vesistöalueella (37.064). Alapuolisen mittapadon valuma-alue on 110,0 ha. Vedenlaatu Vuonna 2011 Helmikäiskeitaalla aloitettiin tarkkailu myös laskuojan 1 yläpuolisella tarkkailuasemalla, pintavalutuskentän tehon tarkkailemiseksi (taulukko 94). Hydrologisena vuonna 2011 Helmikäiskeitaan laskuojan 1 alapuoliselta tarkkailuasemalta otettujen näytteiden (23 kpl) perusteella purkautuvan veden pitoisuudet olivat huomattavasti pysyvien asemien keskiarvoa pienemmät. Edellisvuosien tapaan kokonais- ja fosfaattifosforin pitoisuudet olivat hieman keskiarvoa suuremmat (taulukko 95). Vuoden 2010 vuosikeskiarvoihin verrattuna pitoisuudet olivat melko samaa tasoa. Ravinteiden määrä vedessä oli vähentynyt.

Taulukko 94 Helmikäiskeitaan laskuojan 1 yläpuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2011 87 Vko Pvm Vedenlaatu 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 5 24.1.2011 6,5 6,3 1 100 166 11 8 14.2.2011 6,5 11 1 220 800 187 120 6,0 13 14 29.3.2011 Ei näytettä! 15 5.4.2011 6,3 6,4 1 680 790 78 42 2,2 10 16 12.4.2011 5,8 3,5 960 26 10 17 19.4.2011 5,7 4,4 960 240 31 26 0,54 22 18 27.4.2011 5,9 3,0 1 050 28 20 20 10.5.2011 6,7 8,5 1 065 320 93 37 0,30 23 22 24.5.2011 6,9 15 620 81 15 24 7.6.2011 7,4 7,2 470 69 15 27 27.6.2011 7,1 2,8 700 130 78 39 2,3 14 28 5.7.2011 6,9 4,6 1 010 106 18 30 19.7.2011 7,1 3,0 680 95 17 32 2.8.2011 6,1 8,0 1 680 560 213 140 4,6 52 34 16.8.2011 7,1 5,5 880 133 20 37 6.9.2011 6,9 3,7 886 100 17 38 13.9.2011 6,3 15 1 710 460 76 25 2,1 27 40 26.9.2011 5,7 4,3 1 460 58 41 42 13.10.2011 6,4 3,8 1 290 72 27 44 24.10.2011 6,5 3,1 1 330 660 85 53 2,5 20 6,5 6,3 ##### 1092 495 93 60 2,6 21 6,5 4,6 #NUM! 1050 510 81 41 2,3 18 Keskiarvo 2010: Keskiarvo 2009: Om.kuorm.suot 2011 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 Näytteitä: 19 kpl Talvi 2 kpl 6,5 8,7 #DIV/0! 1160 800 177 120 6,0 12 Kevät 4 kpl 5,9 4,3 #DIV/0! 1163 515 41 34 1,4 16 Kesä 10 kpl 6,9 7,3 #DIV/0! 970 368 104 60 2,3 22 Syksy 3 kpl 6,2 3,7 #DIV/0! 1360 660 72 53 2,5 29 Taulukko 95 Helmikäiskeitaan laskuojan 1 alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2011 Vko Pvm Vedenlaatu 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 45 1.11.2010 6,4 4,8 1 150 53 24 47 17.11.2010 6,5 3,4 1 210 57 21 49 2.12.2010 5,8 2,8 940 94 25 51 16.12.2010 Ei näytettä! 52 20.12.2010 6,3 2,8 1 100 71 28 5 24.1.2011 6,4 < 1 750 70 21 8 14.2.2011 6,5 1,1 784 150 69 48 1,1 20 14 29.3.2011 Ei näytettä! 15 5.4.2011 6,6 5,2 1 035 250 95 62 1,2 16 16 12.4.2011 6,1 2,8 740 37 13 17 19.4.2011 6,2 1,5 970 160 38 12 0,63 21 18 27.4.2011 6,0 1,0 850 40 20 20 10.5.2011 6,1 2,4 930 38 62 28 1,4 23 22 24.5.2011 6,1 < 1 710 62 30 24 7.6.2011 6,5 2,0 780 77 37 27 27.6.2011 6,7 3,2 810 21 93 48 1,8 24 28 5.7.2011 6,6 2,8 690 96 23 30 19.7.2011 6,9 2,5 740 98 19 32 2.8.2011 6,1 2,8 980 53 71 26 1,2 51 34 16.8.2011 6,5 2,0 780 64 35 37 6.9.2011 6,6 1,3 618 56 22 38 13.9.2011 6,4 3,5 819 38 67 32 1,5 24 40 26.9.2011 6,0 1,3 1 040 39 36 42 13.10.2011 6,2 2,2 1 040 55 25 44 24.10.2011 6,4 2,5 1 050 130 65 38 1,8 21 Keskiarvo 2010: Keskiarvo 2009: 6,3 2,4 ##### 892 105 66 37 1,3 25 6,4 2,5 #NUM! 850 92 65 35 1,3 23 6,6 2,5 1050 263 83 39 1,3 24 6,3 3,7 1252 274 110 54 1,3 32 Om.kuorm.suot 2011 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 Näytteitä: 23 kpl 25 kpl Talvi 5 kpl 6,3 2,2 #DIV/0! 957 150 72 48 1,1 23 Kevät 4 kpl 6,2 2,6 #DIV/0! 899 205 53 37 0,9 18 Kesä 10 kpl 6,5 2,4 #DIV/0! 786 38 75 34 1,5 29 Syksy 4 kpl 6,3 2,7 #DIV/0! 1070 130 53 38 1,8 27

Virtaama ja valuma Hydrologisena vuonna 2011 Helmikäiskeitaan tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 17,5 l/s ja keskivaluma 15,9 l/s km 2 (v. 2010 13,2 l/s km 2 ). Suurin yksittäinen valuma mitattiin syyskuun puolivälissä (79,5 l/s km 2 ), talvella virtaamat kävivät nollassa. Kevättulva alkoi huhtikuun alussa ja oli huipussaan huhtikuun puolivälissä. V-padon rakenteet olivat vuotaneet elokuussa, tästä johtuen 16.8. 6.9.2011 käytettiin Leppisuot 1:n valumaa. Valumat sahasivat ylös-alas pumppaamoiden toiminnasta johtuen. Siksi kuvassa 19 on esitetty päivittäiset keskivalumat, ei suoraan 30 minuutin välein tehdyistä telog-mittauksista laskettuja valumia. 88 l/s km 2 125 Helminkäiskeitaan valumat hydrologisena v. 2011 16.8-6.9.2011 käytetty Leppisuot 1valumaa Ominaiskuormitussuot (n=25) Helminkäiskeidas 100 75 50 25 0 1.11.10 1.12.10 1.1.11 1.2.11 1.3.11 1.4.11 pvm 1.5.11 1.6.11 1.7.11 1.8.11 1.9.11 1.10.11 1.11.11 Kuva 19 Helmikäiskeitaan tarkkailuaseman valumat vuonna 2010 (Vuorokausikeskiarvot) Kuormitus Helminkäiskeitaan kuormitustiedot hydrologisena vuonna 2011 on esitetty taulukossa 96. Hydrologisena vuonna 2011 otettujen näytteiden (23 kpl) perusteella lasketut Nettoominaiskuormitukset olivat kiintoaineen ja typen osalta pienemmät ja fosforin osalta noin kaksinkertainen verrattuna pysyvien asemien vuosikeskiarvoon. Kemiallisen hapenkulutuksen bruttokuormitus (COD Mn ) oli pysyvien asemien vuosikeskiarvoa pienempi. Ennen vuotta 2007 Helminkäiskeitaalla oli vesienkäsittelymenetelmänä perustaso (kuva 20). Kiintoaineen kuormitukset ovat olleet erittäin alhaiset vuosina 2010 ja 2011. Tämä johtuu pienistä kiintoainepitoisuuksista. Taulukko 96 Helmikäiskeitaan tarkkailuaseman kuormitus vuonna 2011. Pysyvien tarkkailuasemien keskimääräiset netto-ominaiskuormitukset: 57 g SS/ha d, 11 g N/ha d, 0,26 g P/ha d. Kiintoaine Typpi Fosfori CODMn Keskikuormitus kg/d 4,7 1,7 0,11 45 * Vuosikuormitus (brutto) g/ha d 35 13 0,84 359 * Vuosikuormitus (netto) g/ha d 0,18 4,1 0,50 Vuosikuormitus (brutto) kg/ha a 13 4,6 0,31 131 * Vuosikuormitus (netto) kg/ha a 0,1 1,5 0,18 Om.kuorm. 2011 vuosi netto g/ha d 57 11 0,26 490 *

89 Kuva 20 Helmikäiskeitaan nettokuormitusten (g/ha d) vuosien välinen vaihtelu 2007 2011. Vesienkäsittelynä ennen vuotta 2006 perustaso, vuosina 2007-2011 pintavalutus. Puhdistusteho Helmikäiskeitaan laskuojan 1 pintavalutuskentän puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla yläpuolista ja alapuolista vedenlaatua. Pintavalutuskenttä puhdisti keskimäärin 65 % kiintoaineesta, 22 % kokonaistypestä ja 29 % kokonaisfosforista (taulukko 97). Suomessa pintavalutuskentät poistavat keskimäärin yli 50 % kiintoaineesta ja yli 40 % kokonaistypestä ja -fosforista (Ihme 1994). Ammoniumtyppeä kenttä poisti keskimäärin 79 %, fosfaattifosforia 39 % ja rautaa 54 %. Orgaanista ainesta (COD Mn ) kenttä ei poistanut. Taulukko 97 Helmikäiskeitaan pintavalutuskentän puhdistusteho vuonna 2011 Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % 1.11.2010 näytettä! 17.11.2010 näytettä! 2.12.2010 näytettä! 16.12.2010 näytettä! 20.12.2010 näytettä! 24.1.2011 6,3 1,0 84 1100 750 32 166 70 58 11 21-91 14.2.2011 11 1,1 90 1220 784 36 187 69 63 13 20-54 29.3.2011 näytettä! 5.4.2011 6,4 5,2 19 1680 1035 38 78 95-22 10 16-60 12.4.2011 3,5 2,8 20 960 740 23 26 37-42 10 13-30 19.4.2011 4,4 1,5 66 960 970-1 31 38-23 22 21 5 27.4.2011 3,0 1,0 67 1050 850 19 28 40-43 20 20 0 10.5.2011 8,5 2,4 72 1065 930 13 93 62 33 23 23 0 24.5.2011 15 1,0 93 620 710-15 81 62 23 15 30-100 7.6.2011 7,2 2,0 72 470 780-66 69 77-12 15 37-147 27.6.2011 2,8 3,2-14 700 810-16 78 93-19 14 24-71 5.7.2011 4,6 2,8 39 1010 690 32 106 96 9 18 23-28 19.7.2011 3,0 2,5 17 680 740-9 95 98-3 17 19-12 2.8.2011 8,0 2,8 65 1680 980 42 213 71 67 52 51 2 16.8.2011 5,5 2,0 64 880 780 11 133 64 52 20 35-75 6.9.2011 3,7 1,3 65 886 618 30 100 56 44 17 22-29 13.9.2011 15 3,5 77 1710 819 52 76 67 12 27 24 11 26.9.2011 4,3 1,3 70 1460 1040 29 58 39 33 41 36 12 13.10.2011 3,8 2,2 42 1290 1040 19 72 55 24 27 25 7 24.10.2011 3,1 2,5 19 1330 1050 21 85 65 24 20 21-5 Keskiarvo: 6,3 2,2 65 1092 848 22 93 66 29 21 25-23 Mediaani: 4,6 2,2 65 1050 810 21 81 65 23 18 23-28 Minimi: 2,8 1,0-14 470 618-66 26 37-43 10 13-147 Maksimi: 15 5,2 93 1710 1050 52 213 98 67 52 51 12 Talvi 8,7 1,1 88 1160 767 34 177 70 61 12 21-71 Kevät 4,3 2,6 39 1163 899 23 41 53-29 16 18-13 Kesä 7,3 2,4 68 970 786 19 104 75 29 22 29-32 Syksy 3,7 2,0 46 1360 1043 23 72 53 26 29 27 7