Sosiaalipäivystys Sosterissa

Sosiaalipäivystys Sosterissa Sisällöllinen alkukartoitus ja ehdotuksia sosiaalipäivystysmallista 31.1.2012 Annariikka Poikonen Sosiaalityön harjoittelija/projektityöntekijä annariikka.poikonen@jyu.fi

Sisällys 1 JOHDANTO 4 2 ALUEEN TULEVAISUUDESTA 4 3 SOSIAALIPÄIVYTYKSEN TULEVAISUUDESTA 5 3.1 Ajankohtaista tietoa 3.2 Sosiaali- ja terveysministeriö 3.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelusta 3.4 Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.5 Sosiaaliasiamies 3.6 Yhteenvetoa 4 LAIT JA OHJEET 7 5 KUNNAT 9 5.1 Enonkoski 5.2 Kerimäki 5.3 Punkaharju 5.4 Rantasalmi 5.5 Savonlinna 5.6 Sulkava 6 YHTEISTYÖKUMPPANIT 13 6.1 Akuuttityöryhmä 6.2 Keskussairaalan päivystys 6.3 Savonlinnan Kriisikeskus 6.4 Poliisi 6.5 Hätäkeskus 6.6 Perhekeskus Paimenlinna 7 MUIDEN ALUEIDEN MALLEJA 18 7.1 Etelä-Savo 7.2 Pohjois-Karjala 7.3 Eksote 8 SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ 20 8.1 Kolme vaihtoehtoista mallia 8.2 Rajoitettu päivystysaika 8.3 Päivystyspiste 8.4 Palvelun ostaminen yksityiseltä palveluntuottajalta 9 POHDINTAA SOSTERIN NÄKÖKULMASTA 22 9.1 Yhteispäivystyksen yhteyteen? 9.2 Kunnallisen sosiaalitoimen yhteyteen? 9.3 Onko alue liian pieni? 9.4 Alueen sosiaalityöntekijät 9.5 Kustannukset 9.6 Viisi vaihtoehtoa Sosterin alueella 2

10 MALLI KOLME 26 10.1 Paimenlinna 10.2 Eksote 10.3 Vaihtoehtoja 11 YHTEENVETO 29 3

1 JOHDANTO Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteriin kuuluu kuusi jäsenkuntaa: Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava. 31.12.2010 alueella oli asukkaita yhteensä 45 608, joista yli 60 % Savonlinnassa. Maantieteellisesti alue on laaja, vaikka sairaanhoitopiireistä Sosteri on pienin. Sosterin ja jäsenkuntien kuntakortteihin on kirjattu sosiaalipäivystyksen järjestäminen Sosterin toimesta. Sosiaalipäivystys on tällä hetkellä järjestetty eri tavoin kaikissa kunnissa. Savonlinnassa toimii sosiaalityöntekijöistä koostuva varallaoloon perustuva päivystysrinki, Rantasalmi on mukana Mikkelin vetämässä sosiaalipäivystysringissä ja muissa kunnissa kunnan sosiaali-/perusturvajohtaja toimii sosiaalipäivystäjänä. Tässä raportissa tarkastellaan sosiaalipäivystyksen järjestämiseen liittyviä asioita ja hahmotellaan erilaisia vaihtoehtoja sen järjestämiseen. Sosiaalipäivystyksen järjestämistä Sosterissa on kartoitettu jäsenkuntien mielipiteiden ja näkemysten kautta. Toisen merkittävän osan muodostavat eri yhteistyökumppaneiden mielipiteet ja ajatukset sosiaalipäivystyksestä tällä alueella. Lisäksi raportissa tarkastellaan sosiaalipäivystyksen järjestämistä yleisemmällä tasolla lainsäädännön ja erilaisten ohjeiden ja suositusten kautta. Erilaisia järjestämistapoja on esitelty yleisen tason lisäksi esimerkkien avulla. Esimerkkeinä on käytetty lähialueiden sosiaalipäivystysmalleja, joskin niiden väestöpohja on huomattavasti suurempi kuin Sosterin. Lopuksi kuvataan yhtä mallia tarkemmin ja esitetään ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. 2 ALUEEN TULEVAISUUDESTA Tässä tarkastelussa on lähdetty siitä olettamuksesta, että kaikki kuusi jäsenkuntaa osallistuvat sosiaalipäivystykseen, mutta kuntatilanteen ollessa epävakaa, saattaa todellisuus olla toinen. Savonlinna, Punkaharju, Kerimäki ja Puumala suunnittelevat kuntaliitosta 1.1.2013 alkaen. Tällä hetkellä Puumala kuuluu Etelä-Savon sairaanhoitopiiriin ja sen sosiaalipäivystys on järjestetty yhdessä muiden Etelä-Savon kuntien kanssa. Mikäli Puumala liittyy Savonlinnaan vaihtuu sen sairaanhoitopiiri Sosteriksi. Sulkava ja Enonkoski toimivat toistaiseksi itsenäisinä, mutta Sulkavalla puhutaan yhteistyöstä Juvan ja Rantasalmen kanssa. Rantasalmi muodostaa kuntayhteistyöverkoston Juvan ja Joroisten kanssa ja sen sosiaalipäivystys on samojen kuntien sekä yhdeksän muun kanssa yhdessä järjestettynä Mikkelin seudulla. Kysymyksiä ovat siis ainakin: vaihtaisiko Rantasalmi sosiaalipäivystyksensä Etelä-Savosta Sosteriin, tulisiko Puumala mukaan Sosterin sosiaalipäivystykseen liitoksen toteutuessa ja aikooko Sulkava suunnata sosiaalipäivystyksen suhteen silti Sosteriin, vai uusien yhteistyökumppaneiden mukana Etelä-Savon rinkiin? Taulukkoon on laskettu Sosterin kuuden kunnan osalta asukasluvun mukaiset prosenttiosuudet koko väestöstä, sekä kuvitteellisten päivystysviikkojen jakautuminen. Kunta Väkiluku 31.12.2010 % osuus Päivystysviikkojen määrä Pyöristettynä Savonlinna 27685 60,7 31,564 31,5 Enonkoski 1615 3,5 1,82 2 Kerimäki 5641 12,4 6,448 6,5 Punkaharju 3733 8,2 4,264 4 4

Rantasalmi 3996 8,8 4,576 4,5 Sulkava 2938 6,4 3,328 3,5 Yhteensä 45608 100 52 Lisäksi sairaanhoitopiirien osalta käydään keskustelua siitä, tulisiko Sosterin yhdistyä johonkin tai joihinkin lähialueiden sairaanhoitopiireihin. Luonnollisimman vaihtoehdot ovat Etelä-Savon sairaanhoitopiiri (Mikkeli), Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (Kuopio) Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri (Lappeenranta) sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri (Joensuu). Meneillään on ISER-hanke, joka toteutuessaan yhdistäisi Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhdeksi isoksi kuntayhtymäksi tai liikelaitoskuntayhtymäksi vuonna 2014. Yllämainituista piireistä kaikki paitsi Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri myös kuuluvat Sosterin ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen, jossa huolehditaan eritystason sairaanhoidon järjestämisestä. Toinen alueellinen näkökulma on maakunnallinen. Etelä-Savon maakuntaan kuuluu 17 kuntaa: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Joroinen, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna ja Sulkava. Asukasluku maakunnassa on noin 155 000. Tätä aluetta hyödyntämällä voitaisiin yhdistää Mikkelin seudun sosiaalipäivystys ja Sosterin sosiaalipäivystys yhdeksi isoksi sosiaalipäivystysalueeksi. 3 SOSIAALIPÄIVYTYKSEN TULEVAISUUDESTA 3. 1 Ajankohtaista tietoa Valtakunnallista tutkimusta sosiaalipäivystyksen järjestämisestä Suomessa ei ole tehty. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksella on kuitenkin tekeillä tutkimus, jossa kuntiin lähetetyn kyselyn pohjalta kartoitetaan sosiaalipäivystyksen nykytilaa. Tutkimus on osahanke suuremmassa sosiaali- ja terveyshuollon yhteispäivystyshankkeen kokonaisuudessa. THL kartoittaa siis myös terveydenhuollon puolella päivystyksen valtakunnallista tilaa. Sosiaalipäivystyksen osalta tutkimusraportin on tämänhetkisen tiedon mukaan tarkoitus valmistus maaliskuussa 2012. Eri toimijat odottavat tällä hetkellä THL:n tutkimuksen tuloksia, ja oletettavaa on, että niiden pohjalta tehdään johtopäätöksiä ja mahdollisia suosituksia. Hankkeen ollessa yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon hanke, on myös oletettavaa, että raportissa pohditaan sosiaalipäivystyksen ja terveydenhuollon päivystysten järjestämistä jollain tapaa yhteistyössä. 3.2 Sosiaali- ja terveysministeriö Ministeriön mukaan uuteen sosiaalihuoltolakiin voi mahdollisesti tulla täsmällisempi määrittely sosiaalipäivystyksestä. Varmaa tietoa tämän osalta ei vielä kuitenkaan ole. Asiantuntijoista koostuva työryhmä jättää esityksensä sosiaalihuoltolaista vuoden 2011 loppuun mennessä ja laki valmistunee 30.6.2012 mennessä. 5

Lisäksi sosiaalipäivystyksestä saattaa tulla maininta uuteen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin, jota aletaan pian valmistella. Laissa kerrottaisiin silloin tarkemmin kuntien ja alueellisten toimijoiden järjestämisvastuusta. Laeista huolimatta, ministeriön keskeisin tavoite on se, että sosiaalipäivystys saadaan toimimaan kunnolla koko maassa. Ministeriö on myös korostanut muutaman vuoden ajan, että sosiaalipäivystyksen tulee olla osa normaalia toimintaa. Ministeriö arvelee, että uudet kuntarakenteen muutokset voisivat parantaa sosiaalipäivystyksen toimintaedellytyksiä. Myös ministeriö odottaa THL:n tutkimusraporttia; tuloksista voi tulla esille joitakin uusia asioita, jotka tulisi mahdollisesti ottaa huomioon lakien valmistelussa. 3.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelusta STM:n Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluun liittyvässä taustaraportissa vuodelta 2009 (Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu ja uusi alueellinen palvelurakenne Nykytilan arviointia, kehityslinjoja ja perusteluja) on maininta sosiaalipäivystyksen järjestämisestä: Sosiaalihuollon erityisosaaminen ja erityispalvelut järjestämisvastuun näkökulmasta, kohta 8: Sosiaalihuollon erityispalvelujen järjestämisessä on joitakin kysymyksiä, jotka vaativat lähempää tarkastelua. Sosiaalipäivystys on järjestettävä ja tuotettava riittävän laajalla väestöpohjalla, mutta sen järjestämisalueen ei tarvitse olla kuitenkaan erityisvastuualue. Sosiaalipäivystys voidaan esimerkiksi järjestää 5 + 5 mallilla (taustalla aiemmin esitetty käsitys siitä, että viiden yliopistollisen keskussairaalan lisäksi maassa on toiset viisi sairaanhoitoaluetta, joilla toimii vahva keskussairaala). Tällöin maa jakaantuu kymmeneen sosiaalipäivystysalueeseen. Vuoden 2011 huhtikuussa on säädetty laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kehittämisestä vuosina 2011 2014 (305/2011). Siinä sanotaan muun muassa: 1 Lain tarkoitus Lain tarkoituksena on kehittää alan toimijoiden yhteistyönä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä tavalla, joka tukee perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon sekä erityistason palvelujen yhteensovittamista väestön tarpeiden mukaisesti siten, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut eheänä kokonaisuutena. 2 Kehittämisen yleiset tavoitteet Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä yhden organisaation kokonaisvastuulla yhteen sovitettuna kokonaisuutena kehitetään siten, että: 1) turvataan laadukkaiden, vaikuttavien ja tehokkaiden palvelujen riittävä ja yhdenvertainen saatavuus; 2) vahvistetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyä sekä peruspalveluja; 3) varmistetaan erityistason osaamisen tuki peruspalveluille; 4) luodaan kestävät palvelujen järjestämisen rakenteet; 5) vahvistetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä palvelujen kehittämiseen osallistuvien tahojen yhteistoimintaa ja sitä tukevia rakenteita. Järjestämislaki saattaisi siis hyvinkin olla se laki, jolla sosiaalipäivystykseen tullaan puuttumaan. Ongelmana on tässä vaiheessa lain valmistelun ja täytäntöönpanon aikataulu, joka on huomattavasti 6

hitaampi kuin sosiaalipäivystyksen siirtämisellä Sosteriin on. Esitys kymmenestä valtakunnallisesta sosiaalipäivystyksestä muuttaisi sosiaalipäivystyksen luonnetta todennäköisesti melko paljon siitä, mitä se tällä hetkellä suurimmassa osassa kunnista on. 3.4 Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto edustaa valvontaviranomaisen roolissaan lainsäädäntöä. Heidän tulkintansa mukaan nykyisessä lainsäädännössä ei ilmoiteta, ettei kansalaiselle tarvitsisi järjestää palveluja jonakin vuorokauden aikana. Näin ollen sosiaalipalveluja tulee olla saatavilla kaikilla osaalueilla ympäri vuorokauden. Tämä tarkoittaisi siis sitä, että sosiaalipäivystyksen tulee olla ympärivuorokautista ja sen tulee palvella muitakin kuin lastensuojelun asiakkaita. AVI:n mukaan kansalaisilla tulee olla myös tiedossaan puhelinnumero, johon voi kaikenlaisissa hätätilanteissa ottaa yhteyttä. Puhelinnumero voi olla myös hätänumero, kunhan se on sosiaalipäivystyksenkin osalta kansalaisten tiedossa. AVI on myös tietoinen THL:ssä tekeillä olevasta tutkimuksesta ja he aikovat kommentoida sekä valtakunnallisia että alueellisia tuloksia ennen raportin julkaisemista. 3.5 Sosiaaliasiamies Alueella toimii yhteensä neljä sosiaaliasiamiestä. Heistä kukaan ei ole saanut lähivuosien aikana yhtäkään yhteydenottoa, joka olisi liittynyt sosiaalipäivystykseen. Sosterin oma sosiaaliasiamies toivoo, että sosiaalipäivystyksessä päästäisiin sellaiseen malliin, jossa kaikki alueen kansalaiset olisivat tasa-arvoisessa asemassa. Nyt kuntalaiset ovat keskenään eriarvoisessa asemassa suhteessa sosiaalipäivystyksen palveluihin. Sosiaaliasiamies uskoo myös, että toimiva sosiaalipäivystysjärjestelmä saattaisi lisätä yhteydenottoja, kun viranomaiset tietäisivät järjestelmän toimivan. Erityisesti näin voisi käydä silloin, kun päivystäjä olisi varsinainen päivystäjä, eikä viranomaisten tarvitsisi pohtia, onko tapauksessa ylitetty kynnys, jolloin kannattaa herättää kotona nukkuva päivätyönsä jo tehnyt päivystäjä. Toimiva malli lisäisi siis päivystyksen oikeanlaista käyttöä ja olisi näin parempi palvelu kuntalaisille. Tärkeää olisi myös se, että palvelu kattaisi tarpeita laajemmaltikin kuin ainoastaan lastensuojelun osalta. 3.6 Yhteenvetoa Eri viranomaisten ajankohtaisista näkemyksistä voi tehdä sen johtopäätöksen, että sosiaalipäivystykseen liittyvää ohjeistusta ja/tai lainsäädäntöä tullaan tulevaisuudessa täsmentämään. Siihen voidaan puuttua erilaisilla ohjeistuksilla ja suosituksilla, mutta myös uusilla sosiaalihuolto- ja sosiaali- ja terveyshuollon järjestämislailla. 4 LAIT JA OHJEET Sosiaalipäivystyksestä ei säädetä omalla laillaan, vaan erilaisten sosiaalipalveluita koskevien lakien katsotaan määrittävän myös sosiaalipäivystystä. Sosiaalipäivystykseen keskeisimmin liittyvät lait ja niiden pykälät on koottu omaksi liitteeksi (liite 1). 7

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut muutamia ohjeistuksia 2000-luvulla sosiaalipäivystyksestä. Lisäksi Talentia on julkaissut aiheesta oman ohjeistuksensa. Seuraavassa käydään tiivistetysti läpi ohjeistusten sisältöä, tarkempi tutustuminen onnistuu helposti linkin kautta, kaikki ohjeet ovat saatavilla internetissä. Kiireellinen sosiaalipalvelu. Sosiaalipäivystyksen järjestäminen Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:8 Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto, Helsinki 2005 http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=39503&name=dlfe-8722.pdf Opas sisältää näkökulmia, jotka on otettava huomioon sosiaalipäivystyksen järjestämisessä. Varsinaista järjestämistä pohditaan neljä seikan kautta, jotka on ratkaistava kun järjestämistä suunnitellaan: 1. Voivatko kuntalaiset ottaa suoraan yhteyttä sosiaalipäivystykseen puhelimitse tai asioimalla sosiaalipäivystyksen toimipisteessä, vai kanavoituuko kiireellisen sosiaalipalvelun tarve jonkin toisen päivystävän viranomaisen tai toimijatahon välittämänä? 2. Päivystävätkö työntekijät aktiivityöajan mukaisesti työpaikalla vai varallaolosopimusjärjestelyin? 3. Minkälaisiin yhteistyömalleihin on mahdollisuuksia eri toimijatahojen ja ammattien edustajien kesken? 4. Mitkä ovat sosiaalipäivystyksen perustehtävät; rajataanko päivystys joihinkin ongelmatilanteisiin tai väestöryhmiin, vai palveleeko sosiaalipäivystys kaiken ikäisiä ja kaikenlaisissa kiireellistä päivystyksellistä sosiaalipalvelua edellyttävissä arjen hätätilanteissa? Lisäksi päivystyksen laatuun liittyviä suositeltavia elementtejä on esitelty seitsemän: - Välittömään avun tarpeeseen vastataan - Sosiaalipäivystys on toimiva osa peruspalveluita - Yhteistyö- ja konsultaatiovalmiudet ovat kunnossa - Ammattitaito on tehtävien vaatimusten mukainen - Hyvin järjestetty tuki arkipäivän kriisitilanteissa luo valmiutta suurten onnettomuuksien hoitoon - Päivystystyö on työntekijälle turvallista - Seuranta tukee työn kehittämistä Sosiaalipäivystyksen kehittäminen Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:64 Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2006 http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=28707&name=dlfe- 3543.pdf&title=Sosiaalipaivystyksen_kehittaminen_fi.pdf Opas on jaettu kolmeen osaan: sosiaalipäivystyksen organisointi, asiakastyö sosiaalipäivystyksessä ja sosiaalipäivystyksen jatkuva kehittäminen ja arviointi. Organisointia koskeva tieto tulee pääpirteittään käsiteltyä tässä raportissa eri kohdissa. Sen sijaan sosiaalipäivystyksen asiakastyötä tai kehittämistä ei käsitellä tässä raportissa. Asiakastyön osalta sosiaalipäivystykseen liittyy monia erityisiä huomioon otettavia seikkoja, jotka poikkeavat virka-aikana tehdystä sosiaalityön asiakastyöstä. Kehittämisen osalta muistutetaan kehittämisen ja etenkin arvioinnin ja palautteen tärkeydestä myös toimivan mallin kehittämisen jälkeen. 8

Sosiaalipäivystyksen asiakastiedot sosiaalihuollon tietojärjestelmässä Sosiaalialan tietoteknologiahanke Jenni-Mari Räsänen & Jarmo Kärki, Sosiaali- ja terveysministeriö, 2007 http://www.sosiaaliportti.fi/file/1b38ed96-c812-4105-85b9- cb70aa9485f5/sosiaalip%c3%a4ivystys.pdf Julkaisussa kuvataan ja määritellään ne tiedot, jotka sosiaalipäivystyksen asiakkaasta on kirjattava. Julkaisun tarkoituksena on edistää sosiaalihuollossa käytettävien asiakastietojen yhtenäistämistä, niiden yhtenäistä rekisteröimistä myös sosiaalipäivystyksen osalta. Sosiaalipäivystys ja paikallinen sopiminen Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, 2008 http://www.talentia.fi/files/88/ohjeita_sosiaalipaivystyksen_paikalliseen_sopimiseen.pdf Opas sisältää Talentian kantoja ja näkemyksiä sosiaalipäivystyksestä sopimiseen päivystävien työntekijöiden ja työnantajan välillä. Ohjeita on esimerkiksi työajasta ja korvauksista. 5 KUNNAT 5.1 Enonkoski Tämän hetkinen tilanne Enonkoskella ja Punkaharjulla sosiaalijohtaja/johtava viranhaltija päivystää jatkuvasti ympärivuorokauden. Sosiaalityöntekijä päivystää virka-aikana. Yhteydenotot tulevat pääasiassa poliisin ja hätäkeskuksen kautta ja yhteistyötä tehdään lisäksi muun muassa Essi ry:n kanssa, jonka kautta saa kiireellisiä sijoituspaikkoja lapsille. Tapauksia on vuosittain verrattain vähän, vuonna 2011 ei marraskuuhun mennessä ole ollut yhtäkään, yleensä vuodessa on 1-3 tapausta. Näkemyksiä ja mielipiteitä Sosiaalipäivystys tulisi järjestää vakinaisten päivystäjien toimesta, niin että heillä voisi kuitenkin olla muitakin työtehtäviä. Toinen vaihtoehto voisi olla lastensuojeluyksikön yhteyteen perustettava sosiaalipäivystysyksikkö. Malli voisi olla myös sekoitus eri malleja ja parhaita vaihtoehtoja. Mikäli päivystystä lähdetään toteuttamaan yhdessä vain Sosterin alueella, tulisivat yhteydenotot ainoastaan viranomaisten kautta. Mikäli taas alue olisi suurempi, esimerkiksi Mikkelin suuntaan, voisi harkita kansalaisten mahdollisuutta ottaa itse yhteyttä sosiaalipäivystykseen. Hyvää sosiaalipäivystyksen järjestämisessä Sosterissa olisi sen saaminen alueen isoimman toimijaorganisaation alle sekä toimiva yhteistyö terveydenhuoltoon. Sosiaalipäivystys kannattaisi rajata koskemaan ainoastaan lastensuojelua. 5.2 Kerimäki Tämän hetkinen tilanne 9

Kerimäellä sosiaalipäivystäjänä toimii kunnan sosiaalijohtaja, jonka päivystäminen perustuu jatkuvaan vapaaehtoiseen varallaoloon. Sosiaalijohtajalla on sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Hälytykset tulevat hätäkeskukselta ja poliisilta sekä suoraan asiakkailta, sillä päivystysnumerona toimii sosiaalijohtajan työnumero, mikä on yleisesti tiedossa. Kerimäelle ei ole lastensuojelulaitosta tai omaa kriisisijaisperhettä, minne kiireellisissä lastensuojelutapauksissa lapsen voisi viedä. Sen sijaan kunnalla on sopimus Essi Ry:n kanssa. Essi Ry:llä on ympärivuorokautinen päivystys, jonka kautta kunta voi saada kiireellisen sijoituspaikan myös virka-ajan ulkopuolella. Päivystystilanteessa hätäkeskus arvioi, keitä viranomaisia tilanteeseen lähetetään, yhteistyökumppaneita sosiaalipäivystäjälle ovat muun muassa poliisi ja ensihoitoyksikkö/sairaankuljetus. Jonkin verran yhteistyötä tehdään myös Savonlinnan päivystyksen kanssa. Usein sosiaalipäivystäjä toimii kuitenkin myös yksin. Pääosin sosiaalipäivystyksen tapaukset liittyvät lastensuojeluun, lisäksi jonkin verran päihdehuoltoon ja vanhustenhuoltoon. Vanhustenhuollon osalta auttaa merkittävästi Sosterin kotihoidon ympärivuorokautinen päivystys, joka yöaikaan toimii yöpartiona. Yhteydenottoja puhelimitse iltaisin ja viikonloppuisin tulee viikoittain. Varsinaisia, esimerkiksi hätäkeskuksen kautta tulevia ilmoituksia, jotka johtavat aktiivityöhön tulee vain muutama vuodessa. Vuonna 2010 näitä tapauksia oli noin viisi, joista lasten sijoituksia kaksi, toinen arkiyönä ja toinen sunnuntai-aamuna. Näkemyksiä ja mielipiteitä - Sosiaalipäivystykseen täytynee rekrytoida vähintään kaksi toimivaltaista, virkasuhteista sosiaalityötekijää, jotka pystyvät kuntien antamalla valtuutuksella itsenäiseen päätöksentekoon yhteistyössä muiden viranomaisten ( hätäkeskus, poliisi, terveydenhuolto jne. ) kanssa. Päivystys tapahtuisi virka-ajan ulkopuolella eli klo 16.00 jälkeen. Viikonloppujen ja juhlapyhien päivystysajat on mietittävä erikseen. Joillakin alueilla ei ole ympärivuorokautista päivystystä, jolloin päivystys päättyy esim. 24.00. - Sosterissa toimii ympärivuorokautinen terveydenhuollon päivystys, josta sosiaalipäivystys voi saada tukea tehtävien suorittamiseen. Mikäli aamuyöllä ei ole päivystystä, voi Sosterin päivystys erikseen sovittavalla tavalla paikata tilannetta, esim. ottamalla ilmoituksen vastaan ja siirtämällä sen sosiaalipäivystykselle aamulla päivystyksen käynnistyessä. Mikäli Sosteri hoitaa päivystyksen, työskentelevät sosiaalipäivystäjät todennäköisesti Savonlinnan yhteispäivystyksen yhteydessä. - Asiakas ei voi ottaa suoraan yhteyttä sosiaalipäivystäjään. Tämä käytäntö on siinä mielessä hyvä, koska näin päivystäjä tietää, onko kohteeseen menossa muita viranomaisia (poliisi, ensihoito jne. ), jolloin voidaan toimia yhteistyössä. Lisäksi sosiaalipäivystäjän työturvallisuus tulee varmistettua. - Sosiaalipäivystys voi olla laaja-alainen palvelujärjestelmä. Vanhusväestö lisääntyy ja tuo päivystysaikanakin yhteydenottoja. Kerimäellä kotihoidon päivystys on yhteistyökumppani vanhusten ja vammaisten virka-ajan ulkopuolisen avun saannissa. Ongelmallisempi tilanne on akuutin päihdehuollon palvelujen järjestämisessä, jossa yhteistyö poliisin ja terveydenhuollon kanssa on välttämätöntä. 10

5.3 Punkaharju Punkaharjulla on yhteinen sosiaalijohtaja ja sama tilanne kuin Enonkoskella, kts. kohta 5.1. 5.4 Rantasalmi Tämän hetkinen tilanne Rantasalmi on mukana Etelä-Savon sosiaalipäivystyksessä, jossa on mukana 12 kuntaa (Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, - ja Suomenniemi 1.1.2011 alk.) Seudullinen sosiaalipäivystys on ollut 1.7.2005 alkaen. Mikkelin kaupunki hallinnoi ja koordinoi seudullista sosiaalipäivystystä. Yhteydenotot sosiaalipäivystykseen tulevat poliisin, hätäkeskuksen, Etelä-Savon Ensi-neuvon puhelinpalvelun tai terveydenhuollon päivystyksen kautta. Myös turvakodista, lastenkodeista tai kriisikeskuksesta voidaan ottaa yhteys sosiaalipäivystäjään. Näkemyksiä ja mielipiteitä Rantasalmen sosiaalipäivystysviikot on hoidettu Juvan ja Joroisten toimesta. Eli Rantasalmelta sosiaalityöntekijät eivät osallistu ollenkaan päivystykseen. Näin ollen on tarkoituksenmukaista jatkaa nykykäytäntöä niin kauan kuin Juva, Joroinen ja Rantasalmi tuottavat ja järjestävät yhdessä sosiaalihuollon palveluja (sopimus voimassa 31.12.2012 saakka - kunnat päättävät erikseen mahdollisesta jatkoyhteistyöstä 1.1.2013 alkaen). Seudullinen suunnittelu kuitenkin kiinnostaa aina, mutta ainakin vuosi 2012 menee nykykäytännöin. Jos Rantasalmi suuntaa sosiaalipalvelut Savonlinnan järjestämisalueelle niin silloin tilanne voi olla toinen. Päätöksiä asiasta ei ole tehty. Rantasalmi toivoo, että Savonlinnan sosiaalipäivystyksen etenemisestä ja työryhmän valmistelusta tehtävät muistiot toimitettaisiin perhepalvelualueelle. Jos tilanne muuttuu Rantasalmen osalta, niin silloin olisi hyvä olla tiedossa, mitä valmistelua Savonlinnan seudulla jo tehty. Jos mahdollista niin muistiot ja tiedot hankeen etenemisestä tulisi laittaa perhepalvelupäällikkö Pirjo Tujuselle p. 040-5225359, pirjo.tujunen@juva.fi. 5.5 Savonlinna Tämän hetkinen tilanne Sosiaalipäivystys toimii Savonlinnassa vapaaehtoisten sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien varallaolo-päivystyksenä. Yhteensä päivystäjiä on ringissä seitsemän: 2 lastensuojelun sosiaalityöntekijää, johtava sosiaalityöntekijä, 1 aikuissosiaalityöntekijä, 1 kehitysvammahuollon sosiaalityöntekijä sekä 2 sosiaaliohjaajaa, joista toinen toimii päätyösään poliisilaitoksella. Sosiaalipäivystäjien mielestä seitsemän henkilöä on minimimäärä, millä päivystysrinkiä voi pyörittää. Päivystysvuoro kestää viikon, ja se vaihdetaan maanantaisin koko ringin yhteisessä palaverissa, jossa edellinen päivystäjä antaa raportin viikon tapahtumista. Varsinaista takapäivystystä ei ole, 11

mutta päivystysvuorossa oleva voi soittaa muille päivystysrinkiläisille konsultaatiota tarvitessaan. Sosiaaliohjaajien päivystäessä he soittavat päätösvaltaiselle päivystäjälle mikäli päätös esimerkiksi kiireellisestä sijoituksesta täytyy tehdä. Yhteydenotot tulevat vain muiden viranomaisten kautta. Yleisimmin yhteydenotot tulevat hätäkeskuksen ja poliisin kautta, mutta myös esimerkiksi lastensuojeluyksiköistä (Sonetti, kaupungin oma), sairaalasta ja ambulanssista. Tarvittaessa lapsi voidaan viedä muun muassa Mehiläisen ylläpitämään Sonettiin tai muutamaan alueella toimivaan ammatilliseen perhekotiin. Päivystyksellä on käytettävissä myös Essi ry:n perhepankki. Yllä mainittujen lisäksi muita yhteistyökumppaneita ovat Sosterin päihdehuoltokeskus ja kaupungin kotipalvelu yöpartioineen. Vuonna 2008 sosiaalipäivystykseen otettiin yhteyttä 59 kertaa, seuraavana vuonna luku oli 109. Vuonna 2010 sosiaalipäivystykseen otettiin yhteyttä 86 kertaa. Näistä noin 60 oli lastensuojeluun liittyviä tapauksia. Puhelimitse hoidettiin kaikki paitsi 8 tapausta, päivystäjä liikkui vuoden aikana siis vain 8 kertaa. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin kolme. Vuonna 2011 tapauksia oli ollut 60 kappaletta 17.10. mennessä. Päivystäjien kokemuksen mukaan tapaukset painottuvat lievästi iltaaikaan, noin kello 20-24 välille, mutta koska tapauksia on melko harvakseltaan, on niitä kuitenkin melko tasaisesti koko päivystysajan. Sosiaalipäivystyksen kustannukset ovat noin yhden sosiaalityöntekijän palkan verran vuodessa, nämä kustannukset kertyvät pääasiassa päivystäjien varallaolokorvauksista. Päivystäjät saavat päivystysviikon jälkeiselle viikolle yhden ylimääräisen vapaapäivän päivätyöstään. Näkemyksiä ja mielipiteitä Vaikka päivystäjät tekevät päivystystyötään vapaaehtoisesti, kokevat he silti, että päivystyksen voisi hoitaa varsinainen päivystäjä. He kokevat myös, että yhteistyökumppaneita, erityisesti poliisia, helpottaisi myös se, että Sosterin alueella toimisi vain yksi päivystäjä kerrallaan, jolle kuuluisi kaikkien kuntalaisten asiat. Tällä hetkellä Savonlinnan päivystykseen tulee puheluita myös muiden kuntalaisten asioista, mutta päivystäjillä ei ole toimivaltaa niissä asioissa, joten he eivät voi esimerkiksi poliisia tilanteessa auttaa. Alueellisessa päivystyksessä mietityttää kuitenkin alueen suuruus, mahdolliset ajomatkat tulisivat alueen toiselta laidalta toiselle hyvin pitkiksi. Heidän mielestään yhteydenottojen tulisi tulla jatkossakin ainoastaan viranomaisten kautta ja päivystys voisi palvella edelleen myös muissa kuin lastensuojelutapauksissa, mikäli vastuualue kuitenkin pysyisi edelleen hyvin rajattuna. Päivystäjät ovat miettineet joskus mallia, jossa osa kunnan sosiaalityöntekijöistä tekisi varsinaista työtään ilta-aikaan. Työ olisi tällöin muuta kuin välitöntä asiakastyötä ja siihen kuuluisi lisäksi päivystys. 5.6 Sulkava Tämän hetkinen tilanne Sulkavalla sosiaalipäivystyksen hoitaa sosiaalijohtaja varallaoloon perustuvalla päivystyksellä. Sosiaalijohtajan lomien aikana pätevä sosiaalityöntekijä hoitaa sosiaalipäivystyksen myöskin varallaolona, josta hänelle maksetaan varallaolopalkkio. Päivystyspuhelimen puhelinnumero on 12

sosiaalijohtajan virka-numero. Kuntalaisilta ei ole kuitenkaan tullut juurikaan puheluita, vaikka numero ei ole salainen. Puhelinnumeroa on markkinoitu sosiaalipäivystysnumerona ainoastaan viranomaisille. Vuoden 2011 aikana yhteydenottoja on tullut noin 10, joista liikkeellelähdön on vaatinut kolme tapausta. Näistä yksi on ollut kiireellinen sijoitus ja yksi johtanut sijoituspaikan muutokseen. Johtuen sosiaalipäivystysmallista, joskus sosiaalipäivystyksen puheluita on jäänyt muutamia vastaamatta. Viranomaisilta tulleisiin puheluihin ei ole pystynyt soittamaan takaisin, sillä numero on aina tuntematon. Tällöin tapaukset ovat todennäköisesti menneet poliisin sosiaalityöntekijälle, joka on sitten tehnyt tapauksesta lastensuojeluilmoituksen sosiaalitoimelle. Näkemyksiä ja mielipiteitä -Sosiaalijohtajalla on lautakunnan päätös, että seudullista sosiaalipäivystystä saa alkaa järjestämään. Toisaalta nyt kunnanjohdossa puhutaan myös Rantasalmi-Juva-Sulkava yhteistyöstä, joten tilanne on muuttuva. -Sosterin päivystys on lain hengen mukainen paikka myös sosiaalipäivystykselle, ja paras olisi klo 16.00-8.00 arkisin ja koko viikonlopun ajan, kunnilta voisi olla takapäivystäjä, jota voisi tavoitella ensin. Mahdollisesti myös 18.00-02.00 vuoro ja aamulla kello 05.00 eteenpäin voisi riittää. -Yhteydenotot ainoastaan hätäkeskuksen kautta. Varallaolopäivystyskin riittäisi, jos sitten olisi yhteys poliisiin, joilla mahdollisuus lähteä minne vain tarvittaessa. Pitäisi rajata lastensuojeluun, perheväkivaltaan ja kriisityön järjestämiseen, eli niihin, mihin poliisikin joutuu puuttumaan. 6 YHTEISTYÖKUMPPANIT 6.1 Akuuttityöryhmä Oma toiminta Toiminta on alkanut tammikuussa 2011 ja ryhmään kuuluu kuusi hoitajaa. Mallia työryhmälle on otettu muun muassa Joensuussa ja Imatralla toimivista vastaavista työryhmistä. Akuuttityöryhmä työskentelee arkisin kello 8-20 ja viikonloppuisin kello 10-20. Arkisin aamuvuoro on ajalla 8-16 ja iltavuoro 12-20. Viikonloppuisin työskennellään yhdessä pitkässä vuorossa. Akuuttityöryhmään otetaan yhteyttä puhelimitse, paikan päälle ei pääse etukäteen ilmoittamatta. Eniten yhteydenottoja tule yhteistyökumppaneilta, niistä suurin on yhteispäivystys. Lisäksi omaiset ja asiakkaat ottavat suoraan yhteyttä. Työskentely alkaa puhelimitse, jossa tilannetta selvitetään ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Jatkotoimenpiteenä voi olla esimerkiksi ajan varaaminen akuuttityöryhmälle, ajan varaaminen jollekin toiselle taholle tai kotikäynti. Tyypilliset tilanteet liittyvät erilaisiin perhekriiseihin, esimerkiksi omaisten kuolemaan ja avioeroon. Useilla asiakkailla on sekä päihde- että mielenterveysongelmia. Monet asiakkaat ovat myös kykenemättömiä itse huolehtimaan itselleen apua ja erilaisia tukia. Asiakkaina on paljon alle 25-vuotiaita nuoria. Kaikki asiakkaat ovat kuitenkin täysi-ikäisiä. Asiakkaita tulee tasaisesti kaikista Sosterin kunnista. 13

Mielipiteitä ja näkemyksiä Akuuttityöryhmä tekee tällä hetkellä yhteistyötä kuntien sosiaalitoimien kanssa puhelimitse konsultointiapua pyytäen, aikoja varaten ja esimerkiksi lastensuojeluilmoituksia tekien. Asiakkaat ovat täysi-ikäisiä, mutta useilla on omia alaikäisiä lapsia. Lisäksi he voivat ottaa yhteyttä Savonlinnan sosiaalipäivystäjiin. Joissain tapauksissa apuna on myös Sosterin omia sosiaalityöntekijöitä. Akuuttityöryhmä kokee, että sosiaalipäivystäjästä, jonka työpiste sijaitsisi heitä lähellä, olisi heille paljon apua. Näin he voisivat kysyä apua ja konsultaatiota välittömästi, pyytää mahdollisesti mukaan tapaamisiin ja siirtää alaikäisiä koskevat asiat suoraan jouhevasti sosiaalipäivystäjälle. Heidän mielestään yhteyden ottaminen ja yhteistyö olisi helpompaa sellaisen henkilön kanssa, jolla olisi kasvot, jonka kanssa voisi hoitaa asioita muutenkin kuin puhelimitse. Tällä hetkellä työryhmällä menee runsaasti aikaa puhelimessa selvittäessään sosiaalipuolen asioita. Myös kynnys ottaa yhteyttä varsinaiseen päivystäjään, olisi heidän mielestään pienempi, kuin sellaiseen päivystäjään, jonka tietää olevan kotonaan päivätyönsä jälkeen päivystyspuhelimen kanssa. Heidän kokemuksensa mukaan ilta-aika kello 16 ja 20 välillä on kaikkein kriittisin. Jo näiden neljän tunnin ajan samassa paikassa olevasta sosiaalipäivystäjästä olisi paljon hyötyä. Akuuttityöryhmän mielestä sosiaalipäivystyksen järjestäminen aktiivityönä keskussairaalan alueella olisi hyvä vaihtoehto. 6.2. Keskussairaalan päivystys Keskussairaalan päivystyksessä tarvittaisiin sosiaalipäivystyksen apua noin 1-2 kertaa kuukaudessa. Tilanteita on siis melko vähän. Toisaalta päivystys ei myöskään ole tietoinen sosiaalipäivystyksestä, onko sellaista, milloin sinne voi ottaa yhteyttä ja miten yhteyttä otetaan. Jos heillä olisi enemmän tietoa, käyttäisivät he sosiaalipäivystystä kenties enemmän. Tilanteet, joissa sosiaalipäivystykseen voitaisiin ottaa yhteyttä, liittyvät lähinnä lapsiin, tilanteisiin, joissa lapset liittyvät alkoholi- ja väkivaltaongelmiin sekä kodittomiin, tai muutoin syrjäytyneisiin. Vanhusten osalta tilanteet siirtyvät usein kotihoidolle, johon yhteistyösuhde on hyvä. Usein mahdolliset sosiaalipäivystystilanteet hoidetaan nykyään niin, että odotetaan virka-aikaan. Päivystys toivoisi lisää tietoa sosiaalipäivystyksestä. Myös työnjakoa voisi selventää, tämän kanssa on ollut aiemmin hankaluuksia. Tämä olisi erityisen tärkeää silloin, jos sosiaalipäivystys toimisi jollain tavalla yhteistyössä yhteispäivystyksen kanssa. 6.3. Savonlinnan Kriisikeskus Oma toiminta Kriisikeskuksessa työskentelee kolme työntekijää: kaksi kriisityöntekijää sekä toiminnanjohtaja, joka myös osallistuu asiakastyöhön. Kriisikeskus on avoinna arkisin 10 17. Lisäksi keskiviikosta perjantaihin kriisipuhelin on auki kello 19 saakka. Kriisikeskuksesta voi varata ajan, tai mennä vain ilman varattua aikaa paikan päälle. Keskukseen voi myös soittaa. Suurin osa asiakkaista soittaa ensin, ja varaa sitten ajan. Pelkästään puhelinkontaktissa olevia asiakkaita on vähän. Tarvittaessa työntekijät voivat mennä myös 14

kotikäynnille. Palvelu on asiakkaille maksutonta, luottamuksellista ja nopeaa, ajan voi saada samallekin päivälle. Asiakkaat ovat pääasiassa yksilöasiakkaita, mutta työskentelyä tapahtuu myös esimerkiksi pariskuntien ja perheiden kanssa. Kriisikeskuksessa järjestetään myös debriefing-tilaisuuksia. Asiakkaiden tilanteet ja huolet ovat hyvin moninaisia, tyypillisimpiä ovat läheisen kuolema, parisuhdekriisit, huoli läheisestä, masentuneisuus, ahdistus ja väkivaltatapaukset. Asiakkaat ohjautuvat keskukseen mm. työterveyshuollosta, terveyskeskuksesta, sairaalasta, akuuttityöryhmästä, mielenterveysvastaanotolta ja kouluista. Kriisikeskukseen ei kuitenkaan tarvita lähetettä ja osa asiakkaista löytääkin palvelut itse esimerkiksi internetin kautta. Virka-ajan ulkopuolella asiakkaat ohjautuvat psykiatrian akuuttityöryhmään tai sairaalaan. Asiakkaiden ongelmat eivät yleensä ole niin akuutteja, että heidät pitäisi vastaanottaa esim. viikonloppuna. Erikseen ovat onnettomuustilanteet, jolloin tarvitaan henkistä tukea. Savonlinnassa on myös Vapepan (vapaaehtoinen pelastuspalvelu) toimintaa, jossa kriisikeskuskin on mukana Lisäksi kriisikeskuksessa toimii eri aikoina erilaisia ryhmiä. Tällä hetkellä toimii lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten vertaisryhmä. Mielipiteitä ja näkemyksiä Kriisikeskuksen työntekijöitä on joskus konsultoitu sosiaalipäivystysasioissa heidän työaikansa ulkopuolella, mutta tätä tapahtuu harvoin. Heidän mielestään heidän työtään helpottaisi kovasti, mikäli saatavilla olisi henkilö, jonka voisi pyytää työpariksi ja avuksi. Heidän omat resurssinsa tahtovat olla riittämättömät erityisesti äkillisissä tilanteissa. Kriisikeskus toivoo yhteistyötä sosiaalipäivystyksen kanssa. (Sosiaalipäivystys tuskin kykenee vastaamaan tähän, sillä keskuksen aukioloajat eivät vastaa sosiaalipäivystyksen aikoja.) 6.4 Poliisi Sosterin alue kuuluu Etelä-Savon poliisilaitokseen, jonka toiminta-alueella asuu noin 156 000 asukasta. Alueella on kolme kaupunkia: Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki sekä 14 kuntaa: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Kerimäki, Mäntyharju, Pertunmaa, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina ja Sulkava. Poliisin ensisijainen toive sosiaalipäivystyksen osalta on sen yhtenäisyys koko poliisilaitoksen alueella. Poliisin työtä hankaloittaa vaihtelevat toiminnot eri kunnissa. Poliisi toivoisi yhtä puhelinnumeroa koko alueelle, varsinaisia toimijoita voisi kyllä olla enemmänkin. Yhtenäisyyden lisäksi sosiaalipäivystäjän tavoitettavuus pitäisi olla 100 prosenttista. Tällä hetkellä poliisi ei aina tavoita sellaisten kuntien sosiaalipäivystäjää, jossa ei toimi sosiaalipäivystysrinkiä. Tällöin tapaukset yleensä vuotavat Savonlinnan sosiaalipäivystykseen, vaikka kyseessä olisikin toisen kunnan asiakas. Ongelmaksi muodostuvat tällöin sosiaalipäivystäjien toimivaltaisuudet, jotka eivät yllä Savonlinnan ulkopuolelle. Poliisin mukaan kuntarajat eivät saisi olla esteenä auttamiselle, joten alueellinen sosiaalipäivystys olisi aivan ehdoton tasapuolisen ja laadukkaan palvelun takaamiselle. Sosiaalipäivystys tekee välillä poliisille virka-apu pyyntöjä. Poliisi on velvollinen antamaan virkaapua muille viranomaisille, mutta ristiriitoja välillä aiheuttaa sen nopeus: poliisilla ei ole välttämättä 15

resursseja lähteä antamaan sitä välittömästi, vaan aikaa saattaa kulua tuntejakin, jolloin akuutti toimiminen on mahdotonta. Poliisin mukaan ongelmakohta on myös yöaikaan paikan löytäminen esimerkiksi lapsille, nuorille ja muille tarvitseville. Pitäisi olla selkeät toimintaohjeet ja paikat erilaisten tilanteiden varalle. Poliisin mukaan aktiivispäivystäminen olisi ehdottomasti varallaoloa parempi vaihtoehto, varallaoloon perustuva malli on paljon epävarmempi ja hankalampi poliisin kannalta. 6.5 Hätäkeskus Oma toiminta Tällä hetkellä toiminnassa on vielä Etelä-Savon hätäkeskus, jonka toimipaikka on Mikkelissä. Käynnissä olevan hätäkeskuslaitoksen uudistamisen jälkeen Sosterin kunnat tulevat kuulumaan Itäja Kaakkois-Suomen hätäkeskusalueeseen, johon yhdistyy Etelä-Savon lisäksi Kaakkois-Suomi, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Vanhan hätäkeskuksen alueella asuu noin 164 00 ihmistä, uuden alueen väestöpohja tulee olemaan noin 885 000 ihmistä ja yhdistyminen tapahtuu vuonna 2012. Uuden alueen sijaintipaikkakunta on Kuopio. Kaikki alueuudistukset tehdään vuoteen 2015 mennessä, jonka jälkeen alueita on vanhojen 15 sijaan kuusi. Tämän hetkisen hätäkeskuksen alueella sosiaalipäivystys on järjestetty neljällä eri tavalla: Mikkelin seudulla on toimiva päivystysrinki, Savonlinnassa on oma rinki, Sosterin muut neljä kuntaa ovat omillaan ja Heinävesi kuuluu Pohjois-Karjalan sosiaalipäivystykseen. Hätäkeskuksessa arvioidaan kansalaisen puhelun perusteella, onko asiassa tarvetta ottaa yhteyttä sosiaalipäivystäjään. Hätäkeskuspäivystäjillä pitäisi olla kaikkien kuntien osalta sosiaalipäivystyksen puhelinnumero ja toimintaohjeet, joiden mukaan he toimivat. Sosiaalipäivystyksen puhelinnumeron lisäksi hätäkeskus tarvitsee erilaisten laitosten ja yksikköjen yhteystiedot, kuntien vastuulla on pitää yhteystiedot ajan tasalla hätäkeskukseen päin. Tällä hetkellä hätäkeskus joutuu ottamaan välillä yhteyttä Savonlinnan sosiaalipäivystykseen, vaikka kyse olisikin toisen kunnan asukkaasta, sillä oikean kunnan sosiaalipäivystystä ei tavoiteta. Ongelmana on toimivallan puute, mutta hätäkeskus itse hyvin hankalassa tilanteessa myös, kun langan päässä odottaa koko ajan hädässä oleva ihminen. Sosiaalipäivystykseen johtavia tilanteita tulee hätäkeskukseen ympäri vuorokauden, mutta ne painottuvat kuitenkin perjantain ja lauantain sekä lauantain ja sunnuntain välisiin öihin. Vuoden 2011 alusta marraskuun alkuun hätäkeskus välitti 280 tapausta Mikkelin sosiaalipäivystysalueella ja 88 tapausta Savonlinnan alueella (Sosterin kunnat lukuun ottamatta Rantasalmea). Savonlinnan alueella tapauksia on suhteessa asukaslukuun vähemmän kuin Mikkeliin alueella, mistä voisi tehdä sen johtopäätöksen, että toimiva sosiaalipäivystys lisää sen kysyntää. Näkemyksiä ja mielipiteitä Kaikkein tärkeintä hätäkeskukselle olisi sosiaalipäivystyksen yhtenäisyys. Toiminnan pitäisi olla samanlaista koko alueella, niin ettei hätäkeskuspäivystäjän tarvitsisi etsiä joka kerta miten eri kuntien kohdalla toiminta olikaan järjestetty ja mihin otettiinkaan yhteyttä. Yhtenäisen toiminnan lisäksi toinen tärkeä asia on tavoitettavuus. Tällä hetkellä etenkään pienten kuntien sosiaalipäivystystä ei aina saa kiinni. Hätäkeskuksella on myös välillä huoli siitä, meneehän asia 16

varmasti eteenpäin, vaikka sosiaalipäivystäjän saisikin kiinni. Järjestämistavalla ei siis hätäkeskuksen puolesta olisi niin paljon väliä, kunhan toiminta on alueellisesti yhtenäistä ja tavoitettavuus on takuuvarmaa. Parasta olisi, jos sosiaalipäivystys numeroita olisi vain yksi, eikä joka kunnalla omaa. Lisäksi erittäin tärkeää on, että sosiaalipäivystäjällä olisi toimivalta. Nyt kun tilanteet valuvat Savonlinnaan, ei siellä ole toimivaltaa muihin kuntiin. Alueellinen järjestelmä, jossa päivystäjällä on toimivalta kaikissa alueen kunnissa, auttaisi hätäkeskusta paljon. Virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen lisäksi hätäkeskus toivoisi tavoitettavuutta myös virkaaikaiseen sosiaalityöhön. Tällä hetkellä päiväsaikaan on erittäin hankala saada sosiaalityöntekijää tai muuta akuuteista tilanteista vastaavaa kiinni, sillä puhelimeen ei vastata. Hätäkeskukseen tulee kuitenkin hätäpuheluita ympäri vuorokauden. Hätäkeskuksen mukaan sosiaalipäivystyksen on ehdottomasti myös vastattava kaikkien ikäryhmien tarpeisiin, eikä vain lapsiin. Etenkin vanhuksiin liittyvät tapaukset ovat kasvussa. Hätäkeskus näkee sosiaalipäivystyksessä paljon kehitettävää, ja toivoo, että sitä tullaan oikeasti toteuttamaan jatkossa eri tavalla. Yhteistyö on kuitenkin heidän mielestään toiminut Savonlinnan kanssa oikein hyvin ja he ovat jatkossakin valmiita neuvottelemaan ja suunnittelemaan yhdessä, yhteistyötä tehden kuntien kanssa. 6.6 Perhekeskus Paimenlinna Perhekeskus Paimenlinna (Savonlinnan kaupungin lastenkoti) on seitsemänpaikkainen, tarkoitettu 0-18-vuotiaille lapsille lyhyistä pitkiin sijoituksiin. Tulevaisuudessa lastenkoti on saamassa uudet tilat ja paikkamäärä lisääntyy seitsemällä. Mikäli sosiaalipäivystystä järjestettäisiin lastenkodin yhteydessä, pitäisi työvuorossa olla öisin kaksi työntekijää nykyisen yhden sijaan. Suurempi paikkamäärä tekisi tästä järkevämmän vaihtoehdon, kun työtehtäviä riittäisi lastenkodin omassa toiminnassakin enemmän yöajaksi. Työntekijöiden lisäksi lastenkodin henkilökunnan pitäisi saada koulutusta ja opastusta uusiin työnkuviin, esimerkiksi tietoa muidenkin ikäryhmien kuin lasten ja nuorten tarpeista, muun muassa vanhuksiin liittyvät tapaukset ovat varmasti kasvussa. Toinen työntekijä yövuorossa, vaikka toimenkuva olisikin päivystäjän, toisi lisäturvaa lastenkodin öihin ja olisi avuksi heidänkin toiminnassaan. Hyvänä lastenkodin näkökulmasta nähdään myös se, että esimerkiksi lapsen kiireellisen sijoittamisen yhteydessä lapsen hakenut päivystäjä jäisi samaan paikkaan lapsen kanssa, jolloin henkilöt lapsen ympärillä eivät vaihtuisi niin usein. Lastenkoti sosiaalipäivystyksen paikkana on perusteltavissa myös lastensuojelutapausten suurella osuudella sosiaalipäivystyksen tapauksista. Mikäli sosiaalipäivystys toimisi lastenkodin yhteydessä, pitäisi takapäivystäjänä olla kuitenkin sosiaalityöntekijän kelpoisuuden omaava henkilö päätöksiä vaativia tilanteita varten. Kaikki sosiaalipäivystyksen tilanteet eivät kuitenkaan vaadi päätösvaltaa, joten myös sosiaaliohjaaja sosiaalipäivystäjänä pystyisi hoitamaan ison osan tapauksista. 17

7 MUIDEN ALUEIDEN MALLEJA 7.1 Etelä-Savo Alueeseen kuuluu 12 kuntaa: Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Ristiina ja Suomenniemi. Alueen väestöpohja on noin 110 000 asukasta. Sosiaalipäivystys on varallaoloon perustuvaa päivystystä. Yhden vuoron pituus on 1 viikko, vaihto tapahtuu perjantaisin. Päivystysviikot on jaettu kuntien välillä niiden asukasluvun perusteella puolen viikon tarkkuudella. Kunnat voivat ostaa toisiltaan päivystysviikkoja, jos eivät kykene huolehtimaan omista vastuuviikoistaan. Sosiaalipäivystäjinä voivat toimia kunnan tai kuntayhtymän virassa olevat sosiaalityötä johtavat viranhaltijat, johtavat sosiaalityöntekijät ja sosiaalityöntekijät. Lisäksi päivystäjänä voi toimia muut kelpoisuusehdot täyttävät sosiaalityöntekijät kunnan palkatessa heidät määräaikaisiin virkasuhteisiin heidän päivystämän viikon ajaksi. Mikkelin kaupunki hallinnoi ja koordinoi päivystystä. Päivystyskoordinaattori vastaa päivystysrenkaan käytännön organisoinnista ja sen toimivuudesta. Hän vastaa toiminnasta tekemällä varallaolovuorolistat, järjestämällä sosiaalipäivystäjien työnohjauksen, pitämällä yhteyttä päivystäjiin, kuntiin ja yhteistyökumppaneihin sekä kehittää toimintaa. Mikkeli laskuttaa muita kuntia asukasluvun perusteella koordinoinnista aiheutuvista kuluista, joita jää muille kunnille maksettavaksi yhteensä 40 000 euroa vuodessa. Yhden päivystysviikon kustannukseksi on laskettu 2700 euroa. Yhteydenotto sosiaalipäivystäjään tapahtuu ainoastaan muiden viranomaisten kautta. Näitä ovat muun muassa poliisi, hätäkeskus, Etelä-Savon Ensi-neuvon puhelinpalvelu, terveydenhuollon päivystys, turvakoti, lastenkodit ja kriisikeskus. 7.2 Pohjois-Karjala Alueeseen kuuluu 15 kuntaa: Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kesälahti, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Valtimo. Alueen väestöpohja on noin 170 000 asukasta. Sosiaalipäivystystä järjestetään arkisin kello 16-24 ja viikonloppuisin kello 12-24. Sosiaalipäivystäjinä toimii kaksi päätoimista sosiaalityöntekijää, jotka toimivat pääasiassa vuorotellen. Heidän loma-aikansa yms. sijaistaa päivätyönsä muualla tekevistä sosiaalityöntekijöistä koostuva rinki, jonka harteille jää vuodessa 30 päivystyspäivää. Alueella on noin 1000 päivystystapausta vuodessa, ja ne painottuvat ennen kello 24 olevaan aikaan. Päivystysajan ulkopuolella tapahtuvat tapaukset ovat harvinaisia. Alueella on useita 24 tuntia vuorokaudessa auki olevia yksiköitä, jotka toimivat yhteistyössä sosiaalipäivystyksen kanssa. Esimerkiksi työparin voi saada näistä yksiköistä, kuten turvakodista. Yöaikana Joensuun seutukunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö Kaaripihan vastaanottokodista saa puhelinneuvontaa ja ohjausta lastensuojeluun liittyvissä asioissa. Päivystysajan ulkopuolella tapaukset ohjautuvat ympärivuorokauden aukioleviin yksiköihin, käytännössä toiminta on vain sitä, 18

että poliisi vie lapsen johonkin näistä yksiköistä, jokainen kunta on ilmoittanut oman alueensa osalta paikan, johon kiireelliset lastensuojelutapaukset voi viedä. Jos päivystysajan ulkopuolella, kello 24-8 täytyy tehdä päätösvaltaa vaativia päätöksiä, kuten kiireellinen huostaanotto, tekee päätöksen arkisin aamulla kello 8 töihin tulevan kunnan sosiaalityöntekijä ja tai viikonloppuisin kello 12 töihin tuleva sosiaalipäivystäjä. Päätöstä ei siis tehdä yöllä. Näitä tapauksia on todella vähän, joten ympärivuorokautista päivystystä ei olla nähty taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevänä. Kustannuksina mallissa on kahden sosiaalityöntekijän (päivystäjän) palkat sekä muita erilliskorvauksia, joista yhteensä tulee hiukan yli 100 000 euroa vuodessa. Kustannukset jaetaan kuntien kesken alle 21-vuotiaiden määrään suhteutettuna. 7.3 Eksote Alueeseen kuuluu yhdeksän kuntaa: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari, joiden yhteinen väestöpohja noin 134 000 asukasta. Näistä kaikki paitsi Imatra kuuluvat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoteen. Sosiaalipäivystysmalli on kaksiportainen, jossa etupäivystys toimii vastaanottokodissa ja takapäivystys muodostuu päivätyönsä muualla tekevistä sosiaalityöntekijän pätevyyden omaavista vapaaehtoisista päivystäjistä. Vastaanottokodissa työskentelee pääasiassa sosionomeja tai vastaavan koulutuksen omaavia ohjaajia. Se on auki ympäri vuorokauden. Sosiaalipäivystys on päätetty järjestää vastaanottokodin yhteydessä, sillä päivystystapauksista noin 90% on lastensuojelutapauksia. Kaikki sosiaalipäivystys puhelut ohjautuvat vastaanottokotiin. Sieltä otetaan tarvittaessa yhteyttä takapäivystäjään. Takapäivystäjät päivystävät viikon vuoroissa, vuoro vaihtuu maanantaisin. Pääasiassa takapäivystäjät ovat sosiaalipuolen esimiehiä ja johtavia sosiaalityöntekijöitä. He tekevät tarvittaessa päätösvaltaa vaativat päätökset, konsultoivat puhelimitse etupäivystäjää sekä lähtevät etupäivystäjän työparina kotikäynneille. Kotikäynneille ei koskaan lähdetä yksin. Takapäivystäjät eivät hoida kirjaamista, vaan sen tekevät aina etupäivystäjät. Lastensuojelutapausten lisäksi tyypillisiä päivystystapauksia ovat ikäihmisiin liittyvät asiat, mielenterveysongelmat sekä äkilliset kuolemantapaukset, joiden yhteydessä sosiaalipäivystäjä voi olla mukana viemässä kuolinviestiä sekä jäädä omaisten luokse heidän kotiinsa. Sosiaalipäivystys vastaa siis kaikkiin tapauksiin ja palvelee kaikenikäisiä, vaikka toiminta paikantuukin lastensuojeluyksikköön. Kustannukset on jaettu kuntien kesken suoraan asukasluvun perusteella. Kustannuksiksi katsotaan palkat sekä matkakulut, mutta esimerkiksi puhelinkulut ja muut vastaanottokodin kustannukset eivät kuulu sosiaalipäivystykselle, vaan vastaanottokodille. Vastaanottokodista sosiaalipäivystyksen budjetissa on 4 työntekijää, lisäksi palkkakuluja tulee takapäivystäjien varallaolokorvauksista ja aktiivityöstä. Yhteydenotto sosiaalipäivystäjään tapahtuu ainoastaan muiden viranomaisten kautta. Eniten yhteydenottoja tulee hätäkeskuksesta ja poliisilta. Eksoten mallista on kerrottu tarkemmin vielä luvussa 10. 19

8 SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ 8.1 Kolme vaihtoehtoista mallia Tässä esiteltyä kolmea toimintamallia voidaan kutsua niin sanotuiksi perusmalleiksi, joiden pohjalle valtaosa sosiaalipäivystyksistä on rakennettu. Malleista voidaan myös yhdistellä osia keskenään, jättää jotain pois tai lisätä jotain. Varallaoloon perustuva päivystysrinki Miten: Puhelinpäivystystä, muuttuu aktiivityöksi hälytyksen tullessa Kuka: Kuntien sosiaalityöntekijät tai muut kelpoisuusehdon täyttävät virkamiehet Milloin: Virka-ajan ulkopuolella, arkisin 16-8 ja viikonloppuisin pe klo 16 ma klo 8 Missä: Ei sidottu paikkaan, puhelin kulkee päivystäjän mukana Kustannukset: Varallaolokorvaukset, aktiivityön palkka Kuntien välinen työnjako: Asukasluvun mukaan päivystysviikot, kunnat voivat ostaa toisiltaan tarvittaessa viikkoja Hyviä puolia: Työntekijät jo olemassa, edullinen Haasteita: Pienissä kunnissa ei välttämättä ole kelpoisuusehdon täyttäviä työntekijöitä, kuormittavuus: päivätyö + päivystys Muuta: Päivystyskoordinaattorin palkkaaminen helpottaa organisointia (Etelä- Savo), päivystäjinä voi toimia myös esimerkiksi sosiaaliohjaajia, mikäli kelpoisuus ehdon täyttävä työntekijä on tavoitettavissa takapäivystyksen kautta. Päivystys aktiivityötä Miten: Aktiivityönä Kuka: Varsinainen/varsinaiset päivystäjät Milloin: Virka-ajan ulkopuolella, arkisin 16-18 ja viikonloppuisin pe klo 16- ma klo 8 Missä: Päivystyspisteessä, joka voi olla jonkin muun toimipaikan yhteydessä Kustannukset: Päivystäjän palkka Kuntien välinen työnjako: Kustannusten jako Hyviä puolia: Päivystäjän asiantuntemus, paremmin yhteistyökumppaneiden saavutettavissa, kynnys ottaa yhteyttä matalampi Haasteita: Pätevien päivystäjien saaminen, kallis Muuta: Päivystäjiä voidaan palkata myös alimitoitetusti, jolloin heidän lomansa yms. sijaistaa sosiaalityöntekijöistä koostuva päivystysrinki (Pohjois- Karjala). Malliin voidaan myös lisätä takapäivystysrinki, joka koostuu kunnan kelpoisuusehdon täyttävistä sosiaalityöntekijöistä, he voivat konsultoida, sekä tehdä päätöksiä, mikäli varsinainen päivystäjä ei täytä kelpoisuusehtoa. 20