ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963



Samankaltaiset tiedostot
KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET


RAISIO, KATTELUKSENMETSÄ RAKENTAMISTAPAMÄÄRÄYKSET Korttelit 1440, tontit 2-5,

RAISIO, KATTELUKSENMETSÄ RAKENTAMISTAPAMÄÄRÄYKSET Korttelit 1440, tontit 2-5,

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.


Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit , 5508 ja yleiset alueet

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas / päivitetty

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat


1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015)

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

3 M SEN KAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA, JOTA VAHVISTAMINEN KOSKEE.

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, IV vaihe

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

RAKENTAMISTAPAOHJEET Laivurintien ja Helkarannantien korttelit

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

3. Suunnittelun yhteydessä on laadittava selvitys tontin maaperästä.

SELOSTUS Tanssijantien_muutos 1 LIETO ILMARINEN TANSSIJANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

Voivalan rannan asemakaavan muutos (Voivalan rannan lisäalue)

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

s-2 s-2 s-2 s-2 Mittakaava: 1: m Laukaan kunta

RAKENTAMISTAPAOHJEET KYTÖHALMEEN ASUNTOALUE. Nro Kaavatunnus 306 Ak3111

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)

Keljonkankaan keskusta

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Keljonkankaan keskusta

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12

Rakennusoikeus ja rakennusala:

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: Tekniset palvelut Rakentaminen

RAKENTAMISTAPAMÄÄRÄYKSET LEMPÄÄLÄ SÄÄKSJÄRVI

IITTI Kirkonkylä RAKENTAMISTAPAOHJE SORRONNIEMI. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p ,

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Lähivirkistysalue. Yleinen pysäköintialue.

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

Transkriptio:

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 KAARINA, SILVOLANRINTEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET 05.02.2007

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(7) KAARINA, SILVOLANRINTEEN ASEMAKAAVA RAKENTAMISTAPAOHJEET 05.02.2007 1. Yleistä Nämä rakentamistapaohjeet täydentävät 05.02.2007 päivättyä Silvolanrinteen asemakaavaa ja asemakaavan muutosta. Asemakaavamääräyksien mukaan alueella on noudatettava kaavoitus- ja rakennuslautakunnan hyväksymiä rakentamistapaohjeita. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on luoda yhtenäistä kaupunkikuvaa, varmistaa alueelle rakennettavien rakennusten soveltuvuus muihin alueelle rakennettaviin rakennuksiin ja maastoon. Ohjeet toimivat rakentajan oikeusturvana auttaen ennakoimaan tulevan naapuruston yleisilmettä. 2. Asemakaavamääräykset Asemakaavamääräyksissä on pääsääntöisesti erilliset rakennusalat ja -oikeudet asuin- ja talousrakennuksille. Asuinrakennukset on rakennettava kiinni rakennusalan kadunpuoleiseen reunaan niissä kohdin, missä rakennusalan reunassa on nuolimerkintä. Lisäksi kaavassa on määräys, jonka mukaan vähintään 33% asuinrakennusten rakennettavasta kerrosalasta on sijoitettava ullakkokerrokseen. Talousrakennukset on sijoitettu pääsääntöisesti tontin rajoihin kiinni muodostamaan yhdessä asuinrakennusten kanssa näkösuojattuja ja pienilmastoltaan suojaisia pihatiloja. Tontin rajalle sijoitettavien piharakennusten ja autosuojien routasuojauksen saa ulottaa naapuritontin, katualueen sekä lähivirkistysalueen puolelle. Metsäalueeseen rajautuvat tontinosat on merkitty luonnontilaisena hoidettavaksi alueeksi, jolla puusto säilytetään. Kadunreunaan on merkitty istutettava alue. Rakentaminen on alueella sovitettava oleviin pinnanmuotoihin. AO- ja AP-korttelialueilla asuin- tai piharakennukseen voidaan sijoittaa työtila. Asemakaavan mukaan AO- ja AP- korttelialueilla tontin yhteenlasketusta rakennusoikeudesta saadaan enintään 20 % käyttää ympäristöhäiriöitä tuottamattomien työtilojen rakentamiseen. Autopaikkoja on AO- ja AP-korttelialueilla varattava kaksi asuntoa kohti.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 2(7) 3. Korttelit KORTTELIT 1400, 1401 RAKENNUSTEN MITTASUHTEET Rakennusten muodoissa on pyrittävä selkeyteen ja eheyteen. Alueelle rakennettavien rakennusten tulee olla tyyliltään moderneja, alueelle ei saa rakentaa ns. uusvanhoja taloja. AO-korttelialueilla asuinrakennuksen rungon leveys päädyissä saa olla enintään 9 metriä. Asuinrakennuksen päärunko on rakennettava kiinni nuolella merkittyyn rakennusalan rajaan. Kiinni rakentamista ainoastaan erkkerillä, kuistilla tms. rakennusosalla ei hyväksytä. Asuinrakennusten kadunpuoleisen päärungon julkisivun ja vesikaton leikkauskohdan korkeuden vaakaräystään kohdalla tulee olla 4,4-5,8 metriä.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 3(7) KATOT Asuinrakennuksissa tulee olla harjakatto tai ns. murrettu harjakatto, jonka kaltevuus on 1:2 1:1,5 (27-34 ). Talousrakennuksissa tulee olla pulpettikatto, jonka kaltevuus on 1:5 (11 ). Talousrakennuksen katon tulee kallistua omalle tontille. Katemateriaalina tulee käyttää punaista betonikattotiiltä tai poltettua savitiiltä. Mikäli rakennuksissa käytetään räystäitä, tulee käyttää ns. avoräystäitä eli kattokannattimet tulee jättää näkyviin räystäillä, niitä ei saa koteloida alapuolisella laudoituksella. JULKISIVUMATERIAALIT JA VÄRITYS IKKUNAT SOKKELI Rakennusten julkisivumateriaalina tulee käyttää poltettua punatiiltä. Tiilimuurausta on pääsääntöisesti käytettävä myös ikkunan yläpuolella. Lisäksi julkisivumateriaalina voidaan käyttää kuultokäsiteltyä julkisivuvaneria, vaakalaudoitusta tai puurimoitusta, kuitenkin niin, että niiden määrä on julkisivun päämateriaalille selkeästi alisteinen. Tummia värejä sekä kuulto- ja tehostevärejä saa käyttää syvennyksissä, erkkereissä ja parvekkeissa, rakennusrungosta selkeästi erottuvissa osissa. Rakennusten ikkunoissa ei saa olla ns. valeristikoita, mikäli välipuitteita käytetään niiden tulee olla kiinteitä. Ikkunoiden tulee olla ilmeiltään moderneja. Asunnon ensimmäisen kerroksen lattiapinnan korkeuden tulee olla vähintään 400 mm maanpinnasta. Sokkeleiden näkyvän osan enimmäiskorkeus on 700 mm. Sokkeleiden tulee olla sileävalettua betonia tai harmaalla laastilla rapattuja. PIHAJÄRJESTELYT JA TONTIN AITAUS Rakennukset tulee sijoittaa maastoon ja suunnitella siten, että turhilta maaston leikkauksilta ja täytöiltä vältytään. Tontin rajalla maasto tulee liittää huomaamattomasti olevaan pinnan tasoon ilman penkereitä ja jyrkkiä luiskia. Asemakaavassa metsäalueeseen rajautuvia tontinosilla on merkitty alueeksi, jolla puusto säilytetään ja jota tulee hoitaa luonnontilaisena. Pihan rajautuminen luonnonalueeseen tulee olla hienovaraista ja maastoa myötäilevää. Puita tulee istuttaa vähintään 5 puuta/ tontti. Puita ei saa istuttaa alueelle riviin.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 4(7) Tontit tulee aidata korttelialueittain yhtenäisesti lukuun ottamatta metsäaluetta n. 1,2 metriä korkeaksi kasvavalla pensasaidalla. RAKENNUSTEN LIITTÄMINEN KUNNALLISTEKNIIKKAAN Rakennusten suunnittelussa tulee huomioida katualueilla olevan viemäriverkon korkeusasema. Mikäli viemäröintiä vaativia tiloja sijoitetaan viemärilinjan alapuolelle esim. kellarikerrokseen, tulee rakentaa kiinteistökohtainen pumppaamo.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 5(7) KORTTELIT 1402, 1403, 1404 ja 1405 RAKENNUSTEN MITTASUHTEET Rakennusten muodoissa on pyrittävä selkeyteen ja eheyteen. Alueelle rakennettavien rakennusten tulee olla tyyliltään moderneja, alueelle ei saa rakentaa ns. uusvanhoja taloja. Asuinrakennuksen rungon leveys päädyissä saa olla enintään 9 metriä. Asuinrakennuksen päärunko on rakennettava kiinni nuolella merkittyyn rakennusalan rajaan. Kiinni rakentamista ainoastaan erkkerillä, kuistilla tms. rakennusosalla ei hyväksytä. Asuinrakennusten kadunpuoleisen päärungon julkisivun ja vesikaton leikkauskohdan korkeuden vaakaräystään kohdalla tulee olla 4,4-5,8 metriä.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 6(7) KATOT Asuinrakennuksissa tulee olla harjakatto tai ns. murrettu harjakatto, jonka kaltevuus on 1:2 1:1,5 (27-34 ). Tontin rajaan kiinnirakennettavissa talousrakennuksissa tulee olla pulpettikatto, jonka kaltevuus on 1:5 (11 ). Talousrakennuksen katon tulee kallistua omalle tontille. Muissa talousrakennuksissa tulee olla harjakatto, jonka kaltevuus on 1:2 1:1,5 (27-34 ). Katemateriaalina tulee käyttää punaista betonikattotiiltä tai poltettua savitiiltä. Mikäli rakennuksissa käytetään räystäitä, tulee käyttää ns. avoräystäitä eli kattokannattimet tulee jättää näkyviin räystäillä, niitä ei saa koteloida alapuolisella laudoituksella. JULKISIVUMATERIAALIT JA VÄRITYS IKKUNAT SOKKELI Rakennusten julkisivumateriaalina tulee käyttää vaaleaa hienosahattua vaaka- tai pystylaudoitusta tai vaihtoehtoisesti rappausta. Laudoituksen tulee olla yhdensuuntainen eli laudan suuntaa ei julkisivulla saa vaihtaa. Lisäksi julkisivumateriaalina voidaan käyttää kuultokäsiteltyä julkisivuvaneria tai puurimoitusta, sekä selkeästi erottuvissa rakennusosissa kuten erkkereissä punatiilimuurausta kuitenkin niin, että niiden määrä on julkisivun päämateriaalille selkeästi alisteinen. Tummia värejä sekä kuulto- ja tehostevärejä saa käyttää syvennyksissä, erkkereissä ja parvekkeissa, rakennusrungosta selkeästi erottuvissa osissa. Rakennusten ikkunoissa ei saa olla ns. valeristikoita, mikäli välipuitteita käytetään niiden tulee olla kiinteitä. Ikkunoiden tulee olla ilmeiltään moderneja. Koristeellisia pielilaudoituksia ei saa käyttää. Ikkunat tulee sijoittaa pääsääntöisesti lähelle julkisivulaudoituksen pintaa. Asunnon ensimmäisen kerroksen lattiapinnan korkeuden tulee olla vähintään 400 mm maanpinnasta. Sokkeleiden näkyvän osan enimmäiskorkeus on 700 mm. Sokkeleiden tulee olla sileävalettua betonia tai harmaalla laastilla rapattuja.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 7(7) PIHAJÄRJESTELYT JA TONTIN AITAUS Rakennukset tulee sijoittaa maastoon ja suunnitella siten, siten, että turhilta maaston leikkauksilta ja täytöiltä vältytään. Tontin rajalla maasto tulee liittää huomaamattomasti olevaan pinnan tasoon ilman penkereitä ja jyrkkiä luiskia. Puita tulee istuttaa vähintään 5 puuta/ tontti. Puita ei saa istuttaa alueelle riviin. Tontit tulee aidata korttelialueittain yhtenäisesti n. 1,2 metriä korkeaksi kasvavalla pensasaidalla. RAKENNUSTEN LIITTÄMINEN KUNNALLISTEKNIIKKAAN Rakennusten suunnittelussa tulee huomioida katualueilla olevan viemäriverkon korkeusasema. Mikäli viemäröintiä vaativia tiloja sijoitetaan viemärilinjan alapuolelle esim. kellarikerrokseen, tulee rakentaa kiinteistökohtainen pumppaamo. 4. Rakennuslupaan liittyvät vaatimukset Asemapiirrosta varten tontti on vaaittava siten, että asemapiirroksessa voidaan esittää tontin alkuperäiset ja muutettavat maaperän korkeusasemat vähintään 0,5 metrin käyrin. Asemapiirrokseen on merkittävä katupiirustusten mukainen kadun korkeusasema. Maaperän laatu ja rakennusten perustamistapa tulee selvittää luotettavasti rakennuslupavaiheessa. Perustamistapaa koskevat rakennesuunnitelmat pohjatutkimuksineen tulee hyväksyttää rakennusvalvontatoimistossa hyvissä ajoin ennen perustustöihin ryhtymistä.