PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET



Samankaltaiset tiedostot
ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A TURKU PUH:

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja RAKENTAMISTAPAOHJEET


1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.


Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

IITTI Kirkonkylä RAKENTAMISTAPAOHJE SORRONNIEMI. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p ,

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAISIO, KATTELUKSENMETSÄ RAKENTAMISTAPAMÄÄRÄYKSET Korttelit 1440, tontit 2-5,

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

LAAJENNUSALUE

RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS


0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue.

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

ENNEN SUUNNITTELUN ALOITTAMISTA OTTAKAA YHTEYS RAKENNUSTARKASTAJAAN

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet (päivämääriä lisätty )

RAISIO, KATTELUKSENMETSÄ RAKENTAMISTAPAMÄÄRÄYKSET Korttelit 1440, tontit 2-5,

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit , 5508 ja yleiset alueet

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

3 M SEN KAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA, JOTA VAHVISTAMINEN KOSKEE.

Persson Puurula Eva

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

RAKENTAMISTAPAOHJEET Laivurintien ja Helkarannantien korttelit

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

Ote Karhunmäen (24) kaupunginosan kortteleiden 124, 125 ja 126 tonttijaoista. Kaava 1721

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, IV vaihe

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ

e=0.25 I I e=0.30 IIII e= ET 2013-K28432/1 e=0.30 H a Rasiakuja Purnukuja 29 palahti 2008-K609/1

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015)

RAKENTAMISTAPAOHJE

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

7 KANERVALA AO AKR. Koisokatu Kanervakatu. Vanamokatu Sammalkatu :8 II 850 VUOKONPUISTO

Nämä rakentamistapaohjeet liittyvät Sastamalan kaupungin Ranta-Kukkurin asemakaavaan A-041 (ehdotus ).

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE kaupunginosan korttelit 16, 18-20

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

s-2 s-2 s-2 s-2 Mittakaava: 1: m Laukaan kunta

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.

Transkriptio:

RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä Nämä rakentamistapaohjeet täydentävät 11.10.2008 päivättyä Ruskon Päällistönmäen asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on luoda yhtenäistä taajamakuvaa, varmistaa alueelle rakennettavien rakennusten soveltuvuus muihin alueelle rakennettaviin rakennuksiin ja maastoon. Ohjeet auttavat myös ennakoimaan tulevan naapuruston yleisilmettä. Rakentamistapaohjeet eivät koske olemassa olevia rakennuksia, mutta ohjeet on otettava huomioon rakennuksia korjattaessa. 2. Asemakaavamääräykset Asemakaavamääräyksissä on pääsääntöisesti erilliset rakennusalat ja -oikeudet asuin- ja talousrakennuksille. AO-korttelialueilla talousrakennusten rakennusalat on sijoitettu tontin rajoihin kiinni muodostamaan yhdessä asuinrakennusten kanssa näkösuojattuja ja pienilmastoltaan suojaisia pihatiloja. Kaikilla asuinrakennusten korttelialueilla tontin rajalle rakennettavien piharakennusten ja autosuojien routasuojauksen ja salaojituksen saa ulottaa naapuritontin, katualueen sekä lähivirkistysalueen puolelle. AO-korttelialueilla tontin yhteenlasketusta rakennusoikeudesta saadaan enintään 20 % käyttää ympäristöhäiriöitä tuottamattomien työtilojen rakentamiseen. AP-korttelialueilla autosuojarakennukseen saa sijoittaa enintään 12 autoa. Autosuojarakennusten etäisyys toisistaan on oltava vähintään kaksi metriä. Autopaikkoja on AO-korttelialueilla varattava kaksi asuntoa kohti, AP- ja AP/Ykorttelialueilla 1ap/75 k-m² ja - YL-korttelialueilla 1ap/ 85 k-m².

RUSKON KUNTA 2(11) alueen osa, joka tulee säilyttää luonnonmukaisena autosuoja-/talousrakennuksen rakennusala (tummennettu) autosuoja-/talousrakennuksen rakennusoikeus (m²) sitova tontin raja ja numero korttelialuemerkintä korttelinumero korttelin raja kerrosluku rakennuksen harjan suunta rakennusala istutettava alueen osa (tummennettu) rakennusoikeus (m²) rakennusalan sivu, johon rakennus rakennettava kiinni (nuoli) Esimerkki kaavamääräyksistä tontilla.

RUSKON KUNTA 3(11) 3. Korttelit KORTTELI 500-509 RAKENNUSTEN MITTASUHTEET KATOT Rakennusten muodoissa on pyrittävä selkeyteen ja eheyteen. Katemateriaalina tulee käyttää tummanharmaata saumattua peltikatetta, kattotiiltä tai tiilikuvioitua peltiä. Asuinrakennusten kattomuodon tulee olla joko harjakatto tai ns. murrettu harjakatto, jonka kaltevuus on 1:2-1:1,5 (27-34 ) tai pulpettikatto, jonka kaltevuus on 1:5-1:4 (11-14 ). Tontin rajaan kiinni rakennettavissa talousrakennuksissa/autotalleissa ja pulpettikattoisten asuinrakennusten talousrakennuksissa/autotalleissa tulee olla pulpettikatto, jonka kaltevuus on 1:5-1:4 (11-14 ). Tontin rajaan kiinni rakennettavien talousrakennusten/autotallien kattojen tulee kallistua omalle tontille. Muissa talousrakennuksissa/autotalleissa tulee olla harjakatto, jonka kaltevuus on 1:2-1:1,5 (27-34 ).

RUSKON KUNTA 4(11) JULKISIVUMATERIAALIT JA VÄRITYS SOKKELI Rakennusten pääjulkisivumateriaalina tulee käyttää rappausta tai tiilimuurausta. Rappaus: Vaaleat sävyt (pastellivärit, maalarinvalkoinen, harmaa ja ruskea) Tiilimuuraus: vaaleat sävyt ja ruskea Asunnon pääsisääntulokerroksen lattiapinnan korkeuden tulee olla vähintään 400 mm maanpinnasta. Sokkelina käsiteltävän julkisivun osan korkeus maan pinnasta saa olla korkeintaan 700 mm. Sokkeleiden tulee olla sileävalettua betonia tai harmaalla laastilla rapattuja. PIHAJÄRJESTELYT JA TONTIN AITAAMINEN Rakennukset tulee sijoittaa maastoon siten, että turhilta maaston leikkauksilta ja täytöiltä vältytään. Tontin rajalla maasto tulee liittää huomaamattomasti olevaan pinnan tasoon ilman penkereitä ja jyrkkiä luiskia. Hyväkuntoista olemassa olevaa puustoa tulee säilyttää tontin osalla, jolla ympäristö säilytetään. Pihan rajautuminen luonnonalueeseen tulee olla hienovaraista ja maastoa myötäilevää. Säilytettävät puut tulee suojata rakentamisen aikana. Rakentajien tulee sopia rajanaapuriensa kanssa tonttien välisen rajan mahdollisesta aitaamisesta. Aita voi olla pensasaita tai lauta-aita. Yli 100 cm korkealle rakennetulle aidalle on haettava toimenpidelupa. Pihagrillit, tomutus, vaatteiden kuivatus ja vastaavat toiminnot tulee pyrkiä sijoittamaan siten, etteivät ne haittaa naapureita. TONTTILIITTYMÄ JA JÄTEHUOLTO Tontille saa rakentaa ainoastaan yhden, enintään neljä metriä leveän tonttiliittymän. Kiinteistöjen on liityttävä järjestetyn jätteidenkuljetuksen piiriin. Jätesäiliöt tulee sijoittaa liittymän läheisyyteen ja niille suositellaan rakennettavaksi aitaus. POSTILAATIKOT JA NUMEROKILVET Postilaatikot on sijoitettava ryhmiin ja niissä on käytettävä yhtenäistä postilaatikkotyyppiä. Kiinteistöt on varustettava valaistuilla numerokilvillä.

RUSKON KUNTA 5(11) KORTTELIT 510 521 RAKENNUSTEN MITTASUHTEET KATOT Rakennusten muodoissa on pyrittävä selkeyteen ja eheyteen. Katemateriaalina tulee käyttää tummanharmaata saumattua peltikatetta, kattotiiltä tai tiilikuvioitua peltiä. Asuinrakennusten kattomuodon tulee olla joko harjakatto tai ns. murrettu harjakatto, jonka kaltevuus on 1:2-1:1,5 (27-34 ) Tontin rajaan kiinni rakennettavissa talousrakennuksissa/autotalleissa tulee olla pulpettikatto, jonka kaltevuus on 1:5-1:4 (11-14 ). Tontin rajaan kiinni rakennettavien talousrakennusten/autotallien kattojen tulee kallistua omalle tontille. Muissa talousrakennuksissa/autotalleissa tulee olla harjakatto, jonka kaltevuus on 1:2-1:1,5 (27-34 ).

RUSKON KUNTA 6(11) JULKISIVUMATERIAALIT JA VÄRITYS SOKKELI Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää laudoitusta tai rappausta. Laudoitus ja rappaus: Vaaleat sävyt (pastellivärit, maalarinvalkoinen, harmaa ja ruskea) Asunnon pääsisääntulokerroksen lattiapinnan korkeuden tulee olla vähintään 400 mm maanpinnasta. Sokkelina käsiteltävän julkisivun osan korkeus maan pinnasta saa olla korkeintaan 700 mm. Sokkeleiden tulee olla sileävalettua betonia tai harmaalla laastilla rapattuja. PIHAJÄRJESTELYT JA TONTIN AITAAMINEN TONTTILIITTYMÄ Rakennukset tulee sijoittaa maastoon siten, että turhilta maaston leikkauksilta ja täytöiltä vältytään. Tontin rajalla maasto tulee liittää huomaamattomasti olevaan pinnan tasoon ilman penkereitä ja jyrkkiä luiskia. Hyväkuntoista olemassa olevaa puustoa tulee säilyttää tontin osalla, jolla ympäristö säilytetään. Pihan rajautuminen luonnonalueeseen tulee olla hienovaraista ja maastoa myötäilevää. Säilytettävät puut tulee suojata rakentamisen aikana. Rakentajien tulee sopia rajanaapuriensa kanssa tonttien välisen rajan mahdollisesta aitaamisesta. Aita voi olla pensasaita tai lauta-aita. Yli 100 cm korkealle rakennetulle aidalle on haettava toimenpidelupa. Pihagrillit, tomutus, vaatteiden kuivatus ja vastaavat toiminnot tulee pyrkiä sijoittamaan siten, etteivät ne haittaa naapureita. Tontille saa rakentaa ainoastaan yhden, enintään neljä metriä leveän tonttiliittymän. Kiinteistöjen on liityttävä järjestetyn jätteidenkuljetuksen piiriin. Jätesäiliöt tulee sijoittaa liittymän läheisyyteen ja niille suositellaan rakennettavaksi aitaus. POSTILAATIKOT JA NUMEROKILVET Postilaatikot on sijoitettava ryhmiin ja niissä on käytettävä yhtenäistä postilaatikkotyyppiä. Kiinteistöt on varustettava valaistuilla numerokilvillä.

RUSKON KUNTA 7(11) KORTTELIT 522-531 RAKENNUSTEN MITTASUHTEET KATOT Rakennusten muodoissa on pyrittävä selkeyteen ja eheyteen. Katemateriaalina tulee käyttää tummanharmaata saumattua peltikatetta, kattotiiltä tai tiilikuvioitua peltiä. Asuinrakennusten kattomuodon tulee olla joko harjakatto tai ns. murrettu harjakatto, jonka kaltevuus on 1:2-1:1,5 (27-34 ) Tontin rajaan kiinni rakennettavissa talousrakennuksissa/autotalleissa tulee olla pulpettikatto, jonka kaltevuus on 1:5-1:4 (11-14 ). Tontin rajaan kiinni rakennettavien talousrakennusten/autotallien kattojen tulee kallistua omalle tontille. Muissa talousrakennuksissa/autotalleissa tulee olla harjakatto, jonka kaltevuus on 1:2-1:1,5 (27-34 ).

RUSKON KUNTA 8(11) JULKISIVUMATERIAALIT JA VÄRITYS SOKKELI Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää laudoitusta tai rappausta. Alueelle saa rakentaa höylähirsitaloja peittomaalattuina ja nurkkalaudoilla varustettuna. Laudoitus, rappaus ja höylähirsi: Vaaleat sävyt (pastellivärit, maalarinvalkoinen, harmaa ja ruskea) Asunnon pääsisääntulokerroksen lattiapinnan korkeuden tulee olla vähintään 400 mm maanpinnasta. Sokkelina käsiteltävän julkisivun osan korkeus maan pinnasta saa olla korkeintaan 700 mm. Sokkeleiden tulee olla sileävalettua betonia tai harmaalla laastilla rapattuja. PIHAJÄRJESTELYT JA TONTIN AITAAMINEN TONTTILIITTYMÄ Rakennukset tulee sijoittaa maastoon siten, että turhilta maaston leikkauksilta ja täytöiltä vältytään. Tontin rajalla maasto tulee liittää huomaamattomasti olevaan pinnan tasoon ilman penkereitä ja jyrkkiä luiskia. Hyväkuntoista olemassa olevaa puustoa tulee säilyttää tontin osalla, jolla ympäristö säilytetään. Pihan rajautuminen luonnonalueeseen tulee olla hienovaraista ja maastoa myötäilevää. Säilytettävät puut tulee suojata rakentamisen aikana. Rakentajien tulee sopia rajanaapuriensa kanssa tonttien välisen rajan mahdollisesta aitaamisesta. Aita voi olla pensasaita tai lauta-aita. Yli 100 cm korkealle rakennetulle aidalle on haettava toimenpidelupa. Pihagrillit, tomutus, vaatteiden kuivatus ja vastaavat toiminnot tulee pyrkiä sijoittamaan siten, etteivät ne haittaa naapureita. Tontille saa rakentaa ainoastaan yhden, enintään neljä metriä leveän tonttiliittymän. Kiinteistöjen on liityttävä järjestetyn jätteidenkuljetuksen piiriin. Jätesäiliöt tulee sijoittaa liittymän läheisyyteen ja niille suositellaan rakennettavaksi aitaus. POSTILAATIKOT JA NUMEROKILVET Postilaatikot on sijoitettava ryhmiin ja niissä on käytettävä yhtenäistä postilaatikkotyyppiä. Kiinteistöt on varustettava valaistuilla numerokilvillä.

RUSKON KUNTA 9(11) KORTTELIT 532-542 RAKENNUSTEN MITTASUHTEET KATOT Rakennusten muodoissa on pyrittävä selkeyteen ja eheyteen. Katemateriaalina tulee käyttää punaista saumattua peltikatetta, kattotiiltä tai tiilikuvioitua peltiä. Asuinrakennusten kattomuodon tulee olla joko harjakatto tai ns. murrettu harjakatto, jonka kaltevuus on 1:2-1:1,5 (27-34 ) Tontin rajaan kiinni rakennettavissa talousrakennuksissa/autotalleissa tulee olla pulpettikatto, jonka kaltevuus on 1:5-1:4 (11-14 ). Tontin rajaan kiinni rakennettavien talousrakennusten/autotallien kattojen tulee kallistua omalle tontille. Muissa talousrakennuksissa/autotalleissa tulee olla harjakatto, jonka kaltevuus on 1:2-1:1,5 (27-34 ).

RUSKON KUNTA 10(11) JULKISIVUMATERIAALIT JA VÄRITYS SOKKELI Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää yhtenäistä rappausta, laudoitusta tai tiilimuurausta. Laudoitus ja rappaus: Vaaleat sävyt (pastellivärit, maalarinvalkoinen, harmaa ja ruskea) Tiilimuuraus: vaaleat sävyt ja ruskea Asunnon pääsisääntulokerroksen lattiapinnan korkeuden tulee olla vähintään 400 mm maanpinnasta. Sokkelina käsiteltävän julkisivun osan korkeus maan pinnasta saa olla korkeintaan 700 mm. Sokkeleiden tulee olla sileävalettua betonia tai harmaalla laastilla rapattuja. PIHAJÄRJESTELYT JA TONTIN AITAAMINEN TONTTILIITTYMÄ Rakennukset tulee sijoittaa maastoon siten, että turhilta maaston leikkauksilta ja täytöiltä vältytään. Tontin rajalla maasto tulee liittää huomaamattomasti olevaan pinnan tasoon ilman penkereitä ja jyrkkiä luiskia. Hyväkuntoista olemassa olevaa puustoa tulee säilyttää tontin osalla, jolla ympäristö säilytetään. Pihan rajautuminen luonnonalueeseen tulee olla hienovaraista ja maastoa myötäilevää. Säilytettävät puut tulee suojata rakentamisen aikana. Rakentajien tulee sopia rajanaapuriensa kanssa tonttien välisen rajan mahdollisesta aitaamisesta. Aita voi olla pensasaita tai lauta-aita. Yli 100 cm korkealle rakennetulle aidalle on haettava toimenpidelupa. Pihagrillit, tomutus, vaatteiden kuivatus ja vastaavat toiminnot tulee pyrkiä sijoittamaan siten, etteivät ne haittaa naapureita. Tontille saa rakentaa ainoastaan yhden, enintään neljä metriä leveän tonttiliittymän. Kiinteistöjen on liityttävä järjestetyn jätteidenkuljetuksen piiriin. Jätesäiliöt tulee sijoittaa liittymän läheisyyteen ja niille suositellaan rakennettavaksi aitaus. POSTILAATIKOT JA NUMEROKILVET Postilaatikot on sijoitettava ryhmiin ja niissä on käytettävä yhtenäistä postilaatikkotyyppiä. Kiinteistöt on varustettava valaistuilla numerokilvillä.