Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. marraskuuta 2015 (OR. en) 13585/15 IND 168 COMPET 487 COMER 143 ENER 377 EMPL 422 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Neuvoston 9. marraskuuta 2015 pidettävän ylimääräisen istunnon (kilpailukyky) valmistelu Euroopan terästeollisuuden tilanne Keskustelu Valtuuskunnille toimitetaan oheisena puheenjohtajavaltion ilmoitus Euroopan terästeollisuuden tilanteesta 9. marraskuuta 2015 pidettävää teräsalaa käsittelevää kilpailukykyneuvoston ylimääräistä istuntoa varten. 13585/15 vk/mba/kkr 1 DG G 3 C FI
LIITE EUROOPAN TERÄSALAN KILPAILUKYVYN HAASTEET PUHEENJOHTAJAVALTION TAUSTA-ASIAKIRJA Kilpailukykyneuvoston ylimääräisen istunnon tarkoituksena on puuttua Euroopan teräsalan haasteisiin, jotka koskevat kasvua, työpaikkoja ja maailmanlaajuista kilpailukykyä. Istunto on osa puheenjohtajavaltion pyrkimyksiä edistää Eurooppa-neuvoston ajamaa kilpailukyvyn valtavirtaistamista. 1 Sen tarkoituksena on myös se, että kilpailukykyneuvosto voi täyttää tehtävänsä sellaisten horisontaalisten ja alakohtaisten taloudellisten kysymysten erittelyssä, joilla on huomattavia vaikutuksia EU:n kilpailukykyyn. 2 Tämän toimeksiannon täyttäminen edellyttää kykyä reagoida nopeasti tärkeisiin kysymyksiin. Tämä ilmoitus antaa neuvostossa käytävään keskusteluun taustatietoa teräsalan viimeaikaisista suuntauksista ja Euroopan terästeollisuuden erityisistä haasteista. Tarkoituksena on käydä avoin keskustelu Euroopan terästeollisuuden kilpailukyvystä. Ministereitä pyydetään kertomaan jäsenvaltionsa tilanteesta ja ilmoittamaan näkemyksensä mahdollisista EU:n toimista, joita olisi toteutettava Euroopan terästeollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi. 1 2 Asiak. EUCO 7/1/14, 21.3.2014. Maaliskuussa 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti, että kilpailukykyneuvostoa olisi kuultava neuvoston päätöksentekoprosessissa käsiteltäessä ehdotuksia, joilla todennäköisesti on merkittäviä vaikutuksia kilpailukykyyn, sen lisäksi, että kaikkien neuvoston kokoonpanojen on arvioitava oman alansa vaikutukset". Samaan aikaan Eurooppa-neuvosto totesi, että kilpailukykyneuvoston "on horisontaalisen tehtävänsä mukaisesti aktiivisesti edistettävä kilpailukyvyn parantamista ja kasvun lisäämistä [ ] ja tarkasteltava säännöllisesti sekä horisontaalisia että alakohtaisia kysymyksiä". 13585/15 vk/mba/kkr 2
Puheenjohtajavaltio muistuttaa valtuuskuntia siitä, että kauppaa koskevia kysymyksiä olisi käsiteltävä ennen muuta asiaan kuuluvassa neuvoston kokoonpanossa eli ulkoasiainneuvostossa, jonka seuraava istunto on määrä pitää 27. marraskuuta. Kilpailukykyneuvoston istunnon jälkeen ministerit tapaavat epävirallisella päivällisellä, johon osallistuu useita pääjohtajia Euroopan terästeollisuuden alalta. Tapaamisessa ministereillä on tilaisuus keskustella teollisuuden edustajien kanssa ja saada konkreettinen käsitys todellisesta tilanteesta. Euroopan teräsalan tilanne Euroopan terästeollisuuden liikevaihto on noin 180 miljardia euroa. Se työllistää suoraan noin 360 000 henkilöä ja tuottaa noin 170 miljoonaa tonnia terästä vuodessa yli 500 tuotantopaikassa EU:n 23 jäsenvaltiossa. EU:n tuotanto on nykyään ainoastaan kymmenisen prosenttia maailmanlaajuisesta tuotannosta, kun sen osuus vuonna 2001 oli 22 prosenttia ja vuonna 2007 15,7 prosenttia. Kiinan osuus maailman terästuotannosta sen sijaan on noussut vuoden 1999 15 prosentista nykyiseen noin 50 prosenttiin. Teräs on EU:n talouden yleisen kilpailukyvyn merkittävä tekijä ja muodostaa olennaisen osan joidenkin teollisuuden alojen arvoketjuista. Kohtuuhintaisen ja korkealuokkaisen teräksen toimittaminen liittyy läheisesti monen teollisuuden alan, kuten rakennus-, auto-, elektroniikka-, konevalmistus- ja sähkötekniikkateollisuuden, kilpailukykyyn. EU:n teräsala on toteutettujen rakenneuudistustoimien ansiosta tällä hetkellä dynaamisempi, innovoivampi ja asiakaskeskeisempi. Terästeollisuuden valmiudet kehittää uusia erityisominaisuuksia ja korkealuokkaisia terästuotteita antaa maailmanlaajuista kilpailuetua. Lisäksi Euroopan terästeollisuus on ympäristönsuojelun tasoltaan ja resurssitehokkuudeltaan maailman huippua. Siihen kohdistuu kuitenkin merkittäviä haasteita, joita kuvataan yksityiskohtaisesti jäljempänä. Jäljempänä on myös esimerkkejä käytössä olevista toimintatavoista, joiden ansiosta näihin haasteisiin voidaan vastata. 13585/15 vk/mba/kkr 3
Euroopan terästeollisuuden keskeiset haasteet 1. Maailmanlaajuinen liikakapasiteetti ja hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt: poliittinen sitoutuminen kumppaniemme kanssa ja olemassa olevien välineiden hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla EU:n teräsala kärsii merkittävästä maailmanlaajuisesta tuotannon liikakapasiteetista. Muut tuottajat kärsivät samoin maailmanlaajuisesta talouden hidastumisesta ja siitä johtuvasta liikakapasiteetista, joka aiheuttaa hintojen laskua ja kannustaa kilpailevia alueita kauppaa vääristävään käyttäytymiseen. Esimerkiksi Kiinan terästuotannon ylikapasiteetti oli vuonna 2014 noin 340 miljoonaa tonnia, mikä on yli kaksi kertaa niin paljon kuin EU:n raakateräksen tuotanto kyseisenä vuonna (169 miljoonaa tonnia). Kiinan talouden hidastuminen on lisännyt yli-investointeja tuotantokapasiteettiin. EU:n ulkopuoliset teräksen tuottajamaat ovat toteuttaneet paikallisen terästeollisuutensa suojelemiseksi kaupan rajoitus- tai vääristymätoimenpiteitä, joihin kuuluvat tulliesteet, muut kuin tariffitoimenpiteet, vientihelpotukset ja -tuet sekä erityyppisten teräksen tuotannon raaka-aineiden rajoitukset. Kolmannet maat harjoittavat paikallisen protektionismin lisäksi usein hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä liikatuotannon vientiä varten. Komissio puuttuu tähän ongelmaan kaupan suojatoimillaan, jos se on tarpeen ja asiasta on näyttöä. Tällä hetkellä on voimassa 37 lopullista polkumyynnin vastaista toimenpidettä EU:n terästeollisuuden suojelemiseksi tällaisilta sopimattomilta kaupallisilta menettelyiltä. 2. Energiakustannukset yleinen ja EU:n sisäinen tilanne Useimmista viimeaikaisista energian hintaa käsittelevistä tilastoista käy ilmi, että sähkö on EU:ssa huomattavasti kalliimpaa kuin joillakin muilla terästä tuottavilla maailman alueilla ja että tämä on vaikuttanut merkittävästi energiaintensiivisiin aloihin kuten teräsalaan. Energian hinnoissa on edelleen eroja EU:n sisällä, ja erot voivat olla suuria kansallisten energiapolitiikkojen ja -verojen vuoksi. 13585/15 vk/mba/kkr 4
Komissio pyrkii päästökauppajärjestelmän uudistuksesta hiljattain hyväksytyssä ehdotuksessa turvaamaan energiavaltaisen teollisuuden, mukaan lukien teräsalan, pääsyn päästöoikeuksien ilmaisjakojärjestelmän piiriin yleisten ilmastoa ja energiaa koskevien puitteiden edellyttämissä rajoissa. Neuvosto ja Euroopan parlamentti käsitellevät ehdotusta parhaillaan. Ehdotukseen kuuluu myös innovaatiorahaston ja nykyaikaistamisrahaston perustaminen tuen lisäämiseksi innovatiivisten teknologioiden esittämiselle ja investointien helpottamiseksi nykyaikaistettaessa energiajärjestelmiä sekä energiatehokkuuden lisäämiseksi alhaisen tulotason jäsenvaltioissa. Kansallisten energiajärjestelmien puitteissa toteutettavia tukitoimenpiteitä silmällä pitäen valtiontuki- ja kilpailupolitiikka ovat tärkeitä osatekijöitä sisämarkkinoiden suojelemiseksi. Komission ohjeet uusiutuvan energian tukijärjestelmistä ja jäsenvaltioiden mahdollisuus kompensoida päästökauppajärjestelmän välillisiä kustannuksia auttavat keventämään teollisuuden kustannuksia. 3. Investointiohjelma: terästeollisuuden nykyaikaistaminen EU:n terästeollisuuteen kohdistuu myös huomattavia haasteita, jotka koskevat kannustamista uusiin kestäviin investointeihin. Euroopan investointiohjelma voi auttaa kannustamaan energiavaltaisen teollisuuden, kuten terästeollisuuden, kilpailukykyä innovatiivisten ratkaisujen kautta. Äskettäin perustettu Euroopan investointineuvontakeskus voi kehittää erityisasiantuntemusta energiatehokkaista teollisuuksista ja tukea hyvien investointihankkeiden valmistelua. Vaikka Euroopan strategisten investointien rahastoon (ESIR) ei kuulu alakohtaisia kiintiöitä, Euroopan investointipankki (EIP) on jo hyväksynyt yhden teräshankkeen ja myöntänyt sille tukea ESIR-rahastosta, minkä lisäksi muita hankkeita voitaisiin toimittaa arvioitaviksi. 4. Euroopan globalisaatiorahasto: aktiivisen työmarkkinapolitiikan tukeminen Euroopan globalisaatiorahasto voi yhteisrahoittaa jopa 60 prosenttia aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden kokonaiskustannuksista. Toimenpiteet ovat osa yksilöityjen palveluiden koordinoitua pakettia, jossa palvelut on suunniteltu helpottamaan työttömien työelämään palaamista tai itsensä työllistämistä. 13585/15 vk/mba/kkr 5
Päätelmä Edellä on esitetty Euroopan terästeollisuuden keskeiset haasteet ja esimerkkejä EU:n politiikkatoimista, joilla terästeollisuutta voidaan tukea ja helpottaa sen kilpailukyvyn tehostamista. Nämä ovat kuitenkin vain esimerkkejä. Muita mahdollisia toimintatapoja ja toimia voisivat olla kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille pääsyn helpottaminen tai EU:n valtiontukisääntöjen mukaisten mahdollisuuksien hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla. Myös tuleva kiertotalouspaketti tarjoaa mahdollisuuksia EU:n terästeollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen. EU:n terästeollisuuden kilpailukyvyn käsittelyssä ja valvonnassa voitaisiin hyödyntää Euroopan komission perustamaa energiatehokkaita teollisuuksia käsittelevää korkean tason ryhmää samoin kuin sidosryhmiä, joiden avulla voitaisiin vastata terästeollisuuden erityistilanteeseen. Lisäksi voitaisiin tehostaa vuoropuhelua tärkeiden terästä tuottavien kolmansien maiden (kuten Kiina ja Intia) kanssa, mukaan lukien OECD:n teräskomitean yhteydessä. Jäsenvaltioita pyydetään ottamaan nämä seikat huomioon kilpailukykyneuvostossa käytävässä tulevassa keskustelussa. 13585/15 vk/mba/kkr 6