Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 27.02.2017 Sivu 1 / 36 Kokoustiedot Aika 27.02.2017 maanantai klo 17:30-17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Jouni Majuri sihteeri Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 27.02.2017 Sivu 2 / 36 Allekirjoitukset puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: pvm pvm tarkastajan nimi tarkastajan nimi Pöytäkirjan nähtävänäolo 30.12.2016 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 2017 osoitteessa, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 27.02.2017 Sivu 3 / 36 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 19 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 20 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 21 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon 6 Kiekkoilun Tuki ry:n (tuleva Espoon Jääurheilun Tuki ry:n) Matinkylän jääurheilukeskuksen rakentamiseen otettavalle lainalle 22 1-4 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto 14 23 5-9 Valtuustokauden 2013-2017 poikkihallinnollisten 18 kehitysohjelmien päättyminen ja valtuustokauden 2017-2021 poikkihallinnollisten kehitysohjelmien aiheet 24 10 Espoon kaupungin turvallisuusohjelman tarkastaminen 21 25 Valtuustoaloite ekologisesti kestävän matkailukohteen 25 "Rakkauden metsän" perustamiseksi Espooseen 26 Valtuustoaloite Siltakadun liikenteen sujuvoittamisesta 29 Espoon keskuksessa 27 Valtuustoaloite opiskelija-asumisen tuotanto-ohjelmasta 32 28 Valtuustokysymys kaupungin toimintojen ulkoistamisesta, sen laajuudesta, seurannasta, kustannuksista ja keskittymisestä tiettyihin toimintoihin sekä halpatyövoiman käytöstä ulkoa ostetussa ja kaupungin omassa toiminnassa 35
Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 4 / 36 19 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 16.2.2017 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 19.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 5 / 36 20 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Ville Lehtola ja Tiina Elo.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 6 / 36 [Ennakkotieto] 346/2017 02.05.06 Kaupunginhallitus 26 30.1.2017 Kaupunginhallitus 40 13.2.2017 21 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n (tuleva Espoon Jääurheilun Tuki ry:n) Matinkylän jääurheilukeskuksen rakentamiseen otettavalle lainalle Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh. 043 824 6040 Jarmo Ikävalko, puh. 050 553 5649 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Espoon Kiekkoilun Tuki ry (tuleva Espoon Jääurheilun Tuki ry) kilpailutuksen perusteella enintään 20 000 000 euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 20 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta Lyhennykset tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 7 / 36 3 päättää, että Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n tulee pitää rakennettava kohde vakuutettuna täydestä arvosta koko takauksen voimassaoloajan, 4 päättää, että takauksen vastavakuudeksi kaupungin tulee saada kiinnitys, joka on 1,3 kertaa taattavan lainan määrä, 5 edellyttää vastavakuutena kohdassa 4 mainitun lisäksi, että Espoon Kiekkoilun Tuki ry sekä sen jäsenseurat sopivat seuraavaa: Yhdistyksen jäsenseurat sitoutuvat siihen, että ne vastaavat yhteisvastuullisesti yhdistyksen ottamasta lainasta ja antavat suostumuksensa siihen, että jäsenseurojen kaupungilta mahdollisista saamista avustuksista kuitataan lainaerät, jotka kaupunki joutuu takauksensa perusteella maksamaan. 6 päättää, että takauksesta peritään takausprovisiota 0,2 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle, 7 päättää, että takaussitomus voidaan allekirjoittaa vasta, kun vuokrasopimus on allekirjoitettu, 8 toteaa, että 14.4.2014 41 myönnetty 15 000 000 euron takauspäätös Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle raukeaa. Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n (helmikuun 2017 jälkeen nimi muuttuu Espoon Jääurheilun Tuki ry:ksi) tarkoituksena on jäsenseurojensa jääurheilun harrastusolosuhteiden ja kilpailutoiminnan kehittäminen ja ylläpitäminen toiminta-alueellaan Espoon kaupungissa. Jäsenseuroja ovat Blues Juniors ry, EKS-Espoon Kiekkoseura ry sekä EPS-Espoon Palloseuran Jääkiekko ry sekä 13.12.2016 alkaen myös Espoon Jäätaiturit ry ja Espoon Taitoluisteluklubi ry. Espoon valtuusto on 14.4.2014 41 myöntänyt takauksen Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle Vermo Areenan rakentamista varten otettavalle 15 000 000 euron lainalle. Tätä lainaa ei ole koskaan nostettu, sillä rakennushanke kaatui korkeimman oikeuden 12.2.2016 antaman kielteiseen päätökseen Vermo areenan tontin pakkolunastamisesta. Espoon Kiekkoilun Tuki ry ja Espoon kaupungin liikuntapalvelut päättivät yhdessä selvittää jääurheilukeskuksen rakentamisen mahdollisuutta Matinkylän urheilupuistoon neljän kaukalon jääurheilukeskusta. Kaupungin omistama jäähalli on käyttökiellossa varsinaisen hallin osalta, halli
Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 8 / 36 puretaan uuden jäähallin rakentamisen tieltä. Tällä hetkellä hallissa ovat käytössä jalkapalloilijoiden puku- ja pesutilat, henkilökunnan tilat, kylmälaitteisto sekä kaluston hallitilat. Uuden halliin yhteyteen on suunniteltu korvaavat tilat. Liikuntapalvelut on vuokralainen näissä tiloissa. Jään tekemiseen tarvittava kylmälaitteisto mitoitetaan siten, että kapasiteettiä on riittävästi myös suunnitteilla olevaan tekojäähän, joka toteutetaan kaupungin hankkeena. Matinkylän urheilupuiston liikuntapalvelujen henkilökunta vastaa voimassaolevan sopimuksen mukaisesti Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n kaksirataisen harjoitusjäähallin jäänhoidosta. Liikuntapalvelut veloittaa Espoon Kiekkoilun Tuki ry:tä sopimuksen mukaisin hinnoin. Tulevan jäähallin jäänhoito hoidetaan edelleen liikuntapalvelujen henkilöstöllä, liikuntapalvelut laskuttaa Espoon Kiekkoilun Tuki ry:tä sopimuksen mukaisesti. Kaupungin omistuksessa olevista jäähalleista käytössä on tällä hetkellä Espoonlahden Forum. Tapiolan harjoitusjäähallissa kaupungin osuus on 45 %. Matinkylän ja Laaksolahden jäähallit ovat käyttökiellossa. Näiden kahden purettavan jäähallin tilavaje korvataan vuokraamalla Matinkylän uudesta jäähallista kaksi kaukaloa kaupungin käyttöön. Espoossa on huutava pula jääajasta, suunnitteilla olevalla ratkaisulla helpotetaan tilannetta, ja taataan espoolaisille lapsille ja nuorille harrastamisen mahdollisuus, kilpaurheilusta harrastamiseen, jääkiekosta taitoluisteluun. Kahden kaukalon vuokraamisella pienennetään myös harrastamisen hintaa. Liikuntapalvelujen lautakunnan hyväksymien maksujen mukaan jäähallin käyttövuoro maksaa 10 euroa tunnilta. Kahden kaukalon vuokraamisella turvataan myös espoolaisten koulujen ja päiväkotien liikuntatunnit, sekä kuntalaisten yleisöluisteluvuorot. Näillä perusteilla liikuntapalvelut ehdottaa, että urheilupuiston käyttäjien puku-pesu-wc-tilat, urheilupuiston kaluston huoltotilat sekä henkilökunnan tilat vuokrataan Espoon Kiekkoilun Tuki ryn jäähallista. Lisäksi liikuntapalvelut ehdottaa, että kaupunki vuokraa neljästä kaukalosta kaksi jaettavaksi espoolaisille jääurheiluseuroille, koululaisille ja päiväkotiryhmille sekä kuntalaisten yleisöluisteluun liikunta- ja nuorisolautakunnan hyväksymien maksujen mukaisesti. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan 7.3.2016 24 varata 1,2 ha alueen Matinkylän urheilupuistosta Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle jäähallin suunnittelua varten. Suunnitteluvaraus on voimassa 28.2.2017 saakka.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 9 / 36 Espoon kaupunki on käynnistänyt valmistelut Matinkylän jäähallin purkamiseksi kuluvan kauden jälkeen ja tontin pitkäaikainen vuokrasopimus tehdään jääurheilukeskuksen takauspäätöksen varmistuttua. Luonnossuunnitteluvaiheessa Matinkylän jääurheilukeskuksesta laadittiin useita eri toteutusvaihtoehtoja. Tehtyjen toiminnallisten ja taloudellisten vertailujen pohjalta päädyttiin 4-rataiseen yksitasoineen ratkaisuun. Ratkaisu ottaa parhaiten ottaa huomioon Matinkylän urheilupuiston muut toiminnot. Jääurheilukeskuksen kokonaisala oheistiloineen on 16 500 neliömetriä. Matinkylän jääurheilukeskus on espoolaisten lasten ja nuorten jääkiekkoa, ringetteä ja taitoluistelua harrastavien seurojen yhteishanke. Suunniteltu jääurheilukeskus oheistiloineen mahdollistaa sen käyttäjille tie- ja raideliikenteen käytön ja Matinkylän urheilupuiston voimassa oleva asemakaava mahdollistaa jääurheilukeskuksen rakentamisen nopean käynnistämisen. Espoon Kiekkoilun Tuki ry on teettänyt Arkkitehtitoimisto Pentti Värälä Oy:lla Matinkylän jääurheilukeskuksen luonnossuunnitelman. Yhdistys on jättänyt esityksen Etelä-Suomen Aluehallintovirastoon Matinkylän jääurheilukeskuksen saamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelman käsittelyyn 2018. Luonnossuunnitelmien perustuen Matinkylän jääurheilukeskuksen kustannusarvio on 17 600 000 euroa. Rahoitukseen käytetään omia varoja 500 000 euroa sekä avustuksia 750 000 euroa ja lainan osuus on näin arvioitu olevan 16 350 000 euroa. Takaus haetaan 20 000 000 eurolle. Se sisältää varauksen rakentamisen aikana mahdollisesti esiin tuleviin lisä- ja muutostöihin. Espoon kaupungin takausvastuut kasvavat tämän takauksen myötä ainoastaan 5 milj. euroa, kun Kiekkoilun Tuki ry:lle aiemmin myönnetty 15 milj. euron takaus samassa raukeaa. Myönnettävälle takaukselle vaaditaan lisäksi 1,3 kertainen vastavakuus kiinnityksen muodossa, joka merkittävästi pienentää kaupungin rahoituksellista riskiä. Espoon kaupungin myöntämiä takauksia Espoon Kiekkoilutuki ry:lle Leppävaaran harjoitusjäähallin rakentamista varten on 31.12.2016 jäljellä 3,2 milj. euroa. historia Kaupunginhallitus 30.1.2017 26 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1
Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 10 / 36 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Espoon Kiekkoilun Tuki ry (tuleva Espoon Jääurheilun Tuki ry) kilpailutuksen perusteella enintään 20 000 000 euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 20 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta Lyhennykset tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen 3 päättää, että Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n tulee pitää rakennettava kohde vakuutettuna täydestä arvosta koko takauksen voimassaoloajan, 4 päättää, että takauksen vastavakuudeksi kaupungin tulee saada kiinnitys, joka on 1,3 kertaa taattavan lainan määrä, 5 edellyttää vastavakuutena kohdassa 4 mainitun lisäksi, että Espoon Kiekkoilun Tuki ry sekä sen jäsenseurat sopivat seuraavaa: Yhdistyksen jäsenseurat sitoutuvat siihen, että ne vastaavat yhteisvastuullisesti yhdistyksen ottamasta lainasta ja antavat suostumuksensa siihen, että jäsenseurojen kaupungilta mahdollisista saamista avustuksista kuitataan lainaerät, jotka kaupunki joutuu takauksensa perusteella maksamaan. 6 päättää, että takauksesta peritään takausprovisiota 0,2 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle, 7
Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 11 / 36 päättää, että takaussitomus voidaan allekirjoittaa vasta, kun vuokrasopimus on allekirjoitettu, 8 toteaa, että 14.4.2014 41 myönnetty 15 000 000 euron takauspäätös Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle raukeaa. Käsittely Sistonen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 7-kohta). Byman Lahtisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Kaupungin osallistuminen hankkeeseen ostopalvelusopimuksia tekemällä tulee selvittää erillisenä asiana ja niin, että siitä tehdään avoin ja läpinäkyvä riskikartoitus ja kilpailuanalyysi. Kivekäs teki seuraavan lisäysehdotuksen: Kaupunginhallitus kehottaa kaupunkia valmistelemaan aiesopimusta kahden kaukalon vuokraamisesta. Särkijärvi Elon kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Särkijärven pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallitus 13.2.2017 40 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Espoon Kiekkoilun Tuki ry (tuleva Espoon Jääurheilun Tuki ry) kilpailutuksen perusteella enintään 20 000 000 euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 20 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 12 / 36 Lyhennykset tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen 3 päättää, että Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n tulee pitää rakennettava kohde vakuutettuna täydestä arvosta koko takauksen voimassaoloajan, 4 päättää, että takauksen vastavakuudeksi kaupungin tulee saada kiinnitys, joka on 1,3 kertaa taattavan lainan määrä, 5 edellyttää vastavakuutena kohdassa 4 mainitun lisäksi, että Espoon Kiekkoilun Tuki ry sekä sen jäsenseurat sopivat seuraavaa: Yhdistyksen jäsenseurat sitoutuvat siihen, että ne vastaavat yhteisvastuullisesti yhdistyksen ottamasta lainasta ja antavat suostumuksensa siihen, että jäsenseurojen kaupungilta mahdollisista saamista avustuksista kuitataan lainaerät, jotka kaupunki joutuu takauksensa perusteella maksamaan. 6 päättää, että takauksesta peritään takausprovisiota 0,2 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle, 7 päättää, että takaussitomus voidaan allekirjoittaa vasta, kun vuokrasopimus on allekirjoitettu, 8 toteaa, että 14.4.2014 41 myönnetty 15 000 000 euron takauspäätös Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle raukeaa. Käsittely Kivekäs veti pois edellisessä kokouksessa tekemänsä lisäysehdotuksen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että edellisessä kokouksessa ennen käsittelyn keskeyttämistä on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 13 / 36 Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 2 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hylänneen Bymanin lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 14 / 36 [Ennakkotieto] 451/2017 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 42 13.2.2017 22 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh. 043 826 9139 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotiedon. Liite Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Konserniraportti tammi-joulukuu 2016 2 Tilinpäätöksen ennakkotieto 2016 3 Pöytäkirjamerkinnät 2016 4 Valtuustoryhmien toiminnan tukeminen 2016 Yhteenveto Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2016 on valmistumassa. Tilinpäätöksen ennakkotieto perustuu kirjanpidon tilanteeseen 26.1.2017, jossa on lopullisia poistoja lukuun ottamatta lähes kaikki tilinpäätöskirjaukset. Ennakkotilinpäätöksen jälkeen lukuihin täydentyvät vielä lopulliset poistot sekä joitain tarkennuksia, joiden ei arvioida olevan merkittäviä. Varsinainen tilinpäätös käsitellään 27.3.2017 kaupunginhallituksessa ja 22.5.2017 valtuustossa. Vuosien 2015 ja 2016 toimintamenojen vertailua vaikeuttaa valmistus omaan käyttöön toimintamenojen lasku 40 milj. eurolla vuodesta 2015, Espoo Cateringin perustamisen vaikutukset sekä HUS kuntayhtymän vuoden 2015 8,9 milj. euron ja vuoden 2016 14 milj. euron ylijäämäpalautukset, jotka kohdistuivat vuodelle 2016. Toimintakulujen vertailukelpoinen kasvu, eliminoiden valmistus omaan käyttöön, HUS ja Catering yhtiöittäminen on noin 4,6 prosenttia. Kaupungin vertailukelpoinen henkilöstömäärä kasvoi 250 työntekijällä, palkkakulut 2,8 prosentilla ja henkilöstöpalvelujen ostot 10,6 prosentilla vuodesta 2015. Henkilöstö kasvoi pääasiassa määräaikaisilla työntekijöillä mm. turvapaikanhakijoiden palvelujen resursoinnista, Espoon sairaalan ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 15 / 36 Elä ja Asu palvelujen käynnistymisestä sekä lapsi ja oppilasmäärien kasvusta johtuen. Toimintakatteen alijäämä toteutui noin 24 milj. euroa talousarviossa oletettua paremmin ja alijäämä kasvoi maltillisesti 1,6 prosenttia vuodesta 2015. Toimintakatetta paransi ulkoisten toimintatuottojen kasvu 12 prosentilla mm. maanmyynti- ja sopimuskorvaustuotoissa, Länsimetron liikennöinnin siirtyminen sekä em. Caterig ja HUS ylijäämäpalautukset. Vertailukelpoinen toimintakatteen alijäämän kasvu on noin 3 prosenttia, joka on selvästi suurempi kuin talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelmassa asetettu tavoite. Verotulot kasvoivat yhteensä 3,8 prosenttia ja ylittivät talousarviossa oletetun noin 48 milj. eurolla, ylitys johtui pääasiassa Espoon muuta maata paremmasta ansiotulokehityksestä vuonna 2015, joka aiheutti Espoon vuosien 2015 ja 2016 jako-osuuksien korjaukset ja oikaisutilitykset marrasja joulukuussa. Espoon valtionosuustuotot olivat 60,9 milj. euroa ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus muille kunnille oli -163 milj. euroa. Toimintakatteeseen vaikuttaneista eristä sekä poikkeuksellisen suurista verotuloista johtuen kaupungin vuosikate on ennakkotilinpäätöksen mukaan 198,7 milj. euroa, joka ylittää talousarviossa oletetun yli 80 milj. eurolla. Poistoennuste on noin 136 milj. euroa ja tilikauden tulokseksi ennustetaan arviolta 62 milj. euroa. Käyttötalous on mm. verotulo-oikaisuista johtuen ylijäämäinen ja ylittää talouden tasapainotus ja tuottavuus ohjelmassa asetetut tavoitteet. Taso ei riitä kattamaan palvelutarpeen kasvun vaatimien investointien rahoitusta. Investointeja toteutettiin 287 milj. eurolla ja edelleen noin 25 prosenttia investoinneista rahoitetaan lainarahalla. Kaupungin lainakanta kasvoi edelleen 210 milj. eurolla ja konsernilainat arviolta yhteensä 513 milj. eurolla vuonna 2016 (konsernitilinpäätös ei vielä valmis). Kuluva vuosi 2017 tulee olemaan talouden osalta haasteellinen, sillä Kikysopimus käänsi Espoon verorahoituksen laskuun, vaikka asukasmäärä ja palvelutarve kasvavat edelleen. Vuoden 2016 ylijäämä muodostui osittain kertaluontoisista eristä, vuonna 2017 tulee jatkaa talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman mukaista tuottavuuden kehittämistä läpi organisaation, jotta tavoite velkaantumisen taittumisesta saavutetaan vuoteen 2020 mennessä. Toiminnan ja talouden seurantaa tullaan kehittämään sekä valmistelemaan apuvälineitä toiminnan taloudellisuuden seurannan avuksi. Investoinnit, lainat ja strategian toteutuminen Kaupungin bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 287 milj. euroa, joka alitti muutetun talousarvion 115 milj. eurolla. Rahoitusosuudet huomioiden kaupungin nettoinvestoinnit ovat yhteensä 257 milj. euroa, laskua edellisvuodesta 58 milj. euroa. Merkittävimmät poikkeamat talousarvioon on Länsimetron valtionavustuksissa metroyhtiölle, jotka kanavoidaan kaupungin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 16 / 36 investointien kautta (läpilaskutusperiaatteella). Valtionosuuksia kirjattiin vuodelle 2016 noin 52 milj. euroa vähemmän kuin talousarviossa oli varauduttu. Metron I-osan valtionosuuskatto on saavutettu ja II-vaiheen rakentaminen on edennyt hitaammin kuin Länsimetro oy on talousarviovaiheessa olettanut. Uudisrakentamisen hankeryhmän määrärahat alittuivat 20 milj. eurolla, kun toimitilahankkeita siirtyi uudelleen suunniteltavaksi mm. liian kalliiden rakentamisratkaisujen vuoksi. Myös Tapiolan taseyksikön investoinnit alittuivat 12 milj. eurolla rakentamisen siirryttyä vuoden 2017 puolelle. Talousarviossa varatusta 344 milj. euron lainanottovaltuudesta käytettiin 270 milj. euroa. Lainanottovaltuutta ei ollut tarpeen käyttää kokonaan eikä rahastoja tarpeen purkaa mm. kunnallisveron oikaisutilityksistä sekä investointiohjelman 115 milj. euron alituksesta johtuen. Kaupungin lainamäärä vuoden lopussa oli 714 milj. euroa, kasvua 210 milj. euroa. Vuoden lopun kassa nousi hetkellisesti korkeaksi jo sovitun talousarviolainan nostosta sekä Länsimetro Oy:n maksettua takaisin lyhytaikaisen lainansa ennenaikaisesti. Espoo-tarinan vuoden 2016 tulostavoitteet toteutuivat pääasiassa hyvin. Vuodelle 2016 sitovia tulostavoitteita oli asetettu 36, joista 26 tulostavoitetta toteutui ja 9 osalta tulostavoite ei täysin toteutunut. Yhden tulostavoitteen toteutuminen on arvioitavissa vasta tilinpäätöksen yhteydessä. Toimintaympäristön muutokset Espoon väestö vuoden 2016 lopussa oli ennakkotietojen mukaan 274 500 asukasta. Väestö kasvoi vuoden 2016 aikana 4 720 asukkaalla eli 1,7 prosenttia. Syntyneitä oli noin 60 lasta vähemmän kuin vuotta aiemmin, kuolleita lähes yhtä paljon. Luonnollinen väestönlisäys jäi edellisvuodesta noin 60 asukasta pienemmäksi. Kuntien välinen muutto lisääntyi 370 asukkaalla vuoteen 2015 nähden. Maahanmuutto oli lähes samansuuruinen kuin vuonna 2015, mutta espoolaisten muutto ulkomaille laski lähes 140 henkilöllä. Väestön kasvusta suurin osa tuli syntyneiden enemmyydestä 38 prosenttia. Vieraskielisten määrä 31.12.2016 on rekisteritiedon mukaan 42 180 asukasta, mikä on 15,4 prosenttia Espoon väestöstä. Vuoden 2016 lopussa oli työttömiä 14 336. Työttömyyden kasvu Espoossa taittui syksyllä ja vuodenvaihteessa työttömiä oli 568 vuodentakaista vähemmän. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu taittui vihdoin Espoossakin joulukuussa. Vuoden lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli 5 922 eli 1,7 % (103 henkeä) vuodentakaista vähemmän. Alle 25-vuotiaiden työttömienmäärä oli 5 000, saman verran kuin vuotta aiemmin. Työttömyysasteen kasvu on taittunut myös vuositasolla tarkasteltuna. Tammi-joulukuun 2016 työttömyysaste oli keskimäärin 10,5 %, hieman alhaisempi kuin edeltävänä vuonna. Ulkomaan kansalaisten työttömyysaste oli 24,7 %, eli samaa luokkaa kuin vuotta aiemmin. Koko maan työttömyysaste oli 13,6 prosenttia.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 17 / 36 historia Kaupunginhallitus 13.2.2017 42 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotiedon. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 18 / 36 [Ennakkotieto] 607/2017 00.01.02.02 Kaupunginhallitus 41 13.2.2017 23 Valtuustokauden 2013-2017 poikkihallinnollisten kehitysohjelmien päättyminen ja valtuustokauden 2017-2021 poikkihallinnollisten kehitysohjelmien aiheet Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh. 046 877 2055 Harri Paananen, puh. 043 826 7701 Mari Immonen, puh. 050 525 2706 Maria Rysti, puh. 050 541 8655 Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Viula Pakka, puh. 050 544 6038 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 lopettaa valtuustokauden 2013-2017 poikkihallinnolliset kehitysohjelmat, 2 merkitsee tiedoksi liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien loppuraportit, 3 päättää valtuustokauden 2017-2021 poikkihallinnollisten kehitysohjelmien aiheiksi Osallistuva Espoo, Innostava elinvoimainen Espoo, Kestävä Espoo sekä Hyvinvointi ja terveys, 4 päättää, että kehitysohjelmien ohjausryhmissä on viisi luottamushenkilöjäsentä ja viisi viranhaltijajäsentä ja jokaiselle luottamushenkilöjäsenelle on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi valtuusto hyväksyi yhden toivomuksen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 19 / 36 Liite Selostus 5 Elinvoimaa ikääntyville 6 Kestävä kehitys -kehitysohjelman loppuraportti 7 Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman loppuraportti 8 Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman loppuraportti 9 Osallistuva Espoo -kehitysohjelman loppuraportti Espoossa on kokeiltu valtuustokaudella 2013-2017 uudenlaista tapaa kehittää toimintaa. Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona ovat olleet viisi poikkihallinnollista kehitysohjelmaa, joilla on etsitty ratkaisuja valtuustokauden tärkeimpiin haasteisiin. Ohjelmien ohjausryhmät muodostuivat luottamushenkilö- ja viranhaltijajäsenistä. Ohjelmien hyötytavoitteet hyväksyttiin valtuustossa 10.6.2013 ja ohjelmasuunnitelmat 16.12.2013 kaupunginhallituksessa. Poikkihallinnollisia kehitysohjelmia olivat: - Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma - Kestävä kehitys -ohjelma - Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma - Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma - Osallistuva Espoo -ohjelma Ohjelmien toteuttaminen käynnistyi vuoden 2014 alussa projekteina ja toimenpiteinä. Ohjelmien tuloksista on raportoitu puolivuosittain valtuustolle. Ohjelmien toteutusvaihe on päättynyt vuoden 2016 lopussa. Ohjausryhmien johdolla on laadittu ohjelmakohtaiset loppuraportit, joissa kuvataan saavutettuja tuloksia ja keskeisiä oppeja, arvioidaan onnistumisia sekä esitetään kehitysideoita jatkoon. Valtuustokaudella 2017-2021 on tarkoitus toteuttaa neljä poikkihallinnollista kehitysohjelmaa, joiden aiheina ovat - Osallistuva Espoo - Innostava elinvoimainen Espoo - Kestävä Espoo - Hyvinvointi ja terveys Kehitysohjelmien hyötytavoitteet ja tarkemmat sisällöt hyväksyy uusi valtuusto. Kehitysohjelmien ohjausryhmiin tulisi kuhunkin kymmenen jäsentä, joista viisi on luottamushenkilöedustajia (puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 3 jäsentä). Ohjausryhmien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien tulee olla valtuutettuja ja jäsenten tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Ohjausryhmien luottamushenkilöjäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet, joiden tulee olla joko valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Ohjausryhmän tehtäväalueeseen läheisesti liittyvien lautakuntien puheenjohtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus ohjausryhmän kokouksissa. Ohjausryhmien viranhaltijajäsenistä päättää kaupunginjohtaja.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 20 / 36 historia Kaupunginhallitus 13.2.2017 41 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 lopettaa valtuustokauden 2013-2017 poikkihallinnolliset kehitysohjelmat, 2 merkitsee tiedoksi liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien loppuraportit, 3 päättää valtuustokauden 2017-2021 poikkihallinnollisten kehitysohjelmien aiheiksi Osallistuva Espoo, Innostava elinvoimainen Espoo, Kestävä Espoo sekä Hyvinvointi ja terveys, 4 päättää, että kehitysohjelmien ohjausryhmissä on viisi luottamushenkilöjäsentä ja viisi viranhaltijajäsentä ja jokaiselle luottamushenkilöjäsenelle on henkilökohtainen varajäsen. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Lehtola teki seuraavan lisäysehdotuksen: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää Innostava ja elinvoimainen Espoo-ohjelman englanninkieliseksi nimeksi Espoo Innovation Garden ja Kestävä Espoo-ohjelman englanninkieliseksi nimeksi Espoo - The most sustainable city in Europe. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Lehtolan ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 21 / 36 [Ennakkotieto] 2584/2015 09.00.00 Kaupunginhallitus 27 30.1.2017 24 Espoon kaupungin turvallisuusohjelman tarkastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Petri Häkkinen, puh. 043 824 5679 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto tarkistaa Espoon kaupungin turvallisuusohjelman 2017-2018 liitteen mukaisesti. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi valtuusto hyväksyi kaksi toivomusta. Liite Selostus 10 Turvallisuusohjelma 2017-2018 Espoon turvallisuusohjelmassa 2017-2018 kuvataan Espoossa tehtävän turvallisuusyhteistyön päätoimintalinjat ja keskeiset turvallisuuden tavoitteet, mittarit, keinot ja seuranta. Tavoitteena on varmistaa espoolaisten arkiturvallisuus. Ohjelma kuvailee turvallisuuden nykytilaa Espoossa, turvallisuuden haasteita ja turvallisuuden kehityssuuntia. Viimeisimmän, vuonna 2012 julkaistun kolmannen sisäisen turvallisuuden hallitusohjelman (Turvallisempi huominen, Sisäasiainministeriön julkaisusarja 26/2012) tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Sisäisen turvallisuuden ohjelman sisältö muodostui arjen turvallisuuden ongelmien ennaltaehkäisystä ja ratkaisusta. Keskeisimmät kotimaiset haasteet olivat syrjäytyminen ja yhteiskunnan jakautuminen. Valtakunnallisena tavoitteena sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on ollut, että kaikissa Suomen kunnissa olisi laadittu turvallisuussuunnitelma tai -ohjelma vuoden 2011 loppuun mennessä. Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu on alkanut Sisäministeriössä elokuussa 2016. Strategia ja siihen liittyvät toimenpiteet valmistuvat huhtikuun 2017 loppuun mennessä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 22 / 36 Kaupungin ylimpänä turvallisuuden yhteistyöelimenä on toiminut 1980-luvun puolivälistä lukien turvallisuusstrategian johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on kaupunginjohtaja ja varapuheenjohtajana poliisipäällikkö. Ryhmässä on edustettuna kaupungin ylimmän johdon ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen johdon lisäksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Espoon seurakunnat, Helsingin seudun kauppakamari sekä edustus kaupunginosayhdistyksistä. Espoon turvallisuusohjelmaa on päivitetty vuosien 2014-16 aikana ja sen sisältöä on tarkastettu alla olevan mukaisesti: Oheiset asiat tarkastettiin ennen kaupunginhallituksen kokousta 1.6.2015 - Tilastot - Poliisin tilastopakettiin lisättiin katuturvallisuusindeksi ja otettiin käyttöön kuusikkokuntavertailu - Selvitettiin ohjelmasta puuttuneet ja uudet toimenpiteet - Todettiin ohjelman toimenpiteiden vastaavan hyvin Sisäisen turvallisuuden ohjelman III painopisteisiin Oheiset asiat tarkastettiin ennen kaupunginhallituksen 14.12.2015 kokousta - Tilastot - Tarkennettiin lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseviä toimenpiteitä - Lisättiin väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn tietoisuuden lisäämisen toimenpiteitä Espoon kaupungin eri toimialojen henkilöstölle ja johdolle - Tarkennettiin maahanmuuttajien kotouttamisen toimenpiteitä Oheiset asiat tarkastettiin ennen kaupunginhallituksen 7.11.2016 kokousta - Tarkennettiin väestöryhmien välisten suhteiden tekstin asiasisältöä - Päivitettiin koti- ja vapaa-ajan tapaturmien sekä palotapaturmien ennalta ehkäisyyn tehtävää seniorityötä (Täyttä elämää ikääntyneenä ohjelma) - Lisättiin väkivaltaisen radikalisoitumisen ja extremismin ennaltaehkäisyn valtakunnallisia toimenpiteitä ja tavoitteita samaan alalukuun kaupungin toimenpiteiden kanssa - Lisättiin infrastruktuurin haavoittuvuuteen Espoon kaupungin tietoturvapolitiikan linjaukset - Päivitettiin turvallisuusyhteistyö lukua sisäisen turvallisuuden osalta - Tilastot - Päivitettiin dokumentin visuaalista ilmettä Oheiset asiat tarkastettiin ennen kaupunginhallituksen 30.1.2017 kokousta - Väestöryhmien välisten suhteiden tekstin asiasisältöä tarkennettiin tasapuoleiseksi ja harkitsevaksi sekä kielelliset ilmaisut korjattiin vastaamaan valtakunnallista termistöä - Tarkennettiin koulu- ja työpaikkaväkivallan määrittelyä ja toimenpiteitä ennalta ehkäisyyn Espoon kaupungilla
Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 23 / 36 - Stilisoitiin yhteenvetoa ja lisättiin valtakunnallinen linjaus kunnan turvallisuussuunnitelman tai -ohjelman laatimiseksi - Lisättiin esityslistatekstin selostusosaan päivityshistoria Turvallisuusohjelman päivitystä on käsitelty turvallisuusstrategian johto- ja ohjausryhmässä sekä konserniesikunnan johtoryhmässä seuraavasti: : 4.5.2015 Konserniesikunnan johtoryhmä 5.9.2014 Turvallisuusstrategian johtoryhmä 18.8.2014 Turvallisuusstrategian ohjausryhmä 28.5.2014 Turvallisuusstrategian ohjausryhmä Päivitysten yhteydessä asioita on käsitelty lisäksi eri alojen turvallisuustyöryhmien asiantuntijoiden kanssa. historia Kaupunginhallitus hyväksyi 20.6.2011 226 Espoon kaupungin turvallisuusohjelman 2010-2012 liitteen mukaisesti. Valtuusto hyväksyi 15.8.2011 94 Espoon kaupungin turvallisuusohjelman 2011-2012. historia Kaupunginhallitus 30.1.2017 27 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto tarkistaa Espoon kaupungin turvallisuusohjelman 2017-2018 liitteen mukaisesti. Käsittely Lahtinen teki seuraavan palautusehdotuksen: Asia palautetaan valmisteluun, koska valtuuston ja kaupunginhallituksen yksimielisesti edellyttämiä muutoksia ei ole tehty. Lahtinen teki seuraavan muutosehdotuksen: Turvallisuusohjelman luku "Väestöryhmien väliset suhteet" sivulta 37 alkaen poistetaan, koska se on valtuuston ja kaupunginhallituksen yksimielisesti jo aiemmin kelvottomaksi toteama. Byman kannatti Lahtisen palautus- ja muutosehdotuksia. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 24 / 36 Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Lahtisen palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu muutosehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Lahtisen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Lahtinen ilmoitti eriävänä mielipiteenään seuraavaa: Kaupunginhallituksen ei tule esittää valtuustolle hyväksyttäväksi turvallisuusohjelmaa, joka on valtuuston aiemmin yksimielisesti palauttaman kaltainen sisältäen edelleen yksipuolisen ja kantaväestöä syyllistävän osuuden. Valmistelijan niskurointi valtuuston ja kaupunginhallituksen yksimielisiä päätöksiä vastaan on valitettavaa. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 25 / 36 [Ennakkotieto] 3602/2016 10.03.01 Tekninen lautakunta 5 18.1.2017 Kaupunginhallitus 35 30.1.2017 25 Valtuustoaloite ekologisesti kestävän matkailukohteen "Rakkauden metsän" perustamiseksi Espooseen Valmistelijat / lisätiedot: Kati Tuura, puh. 0500 441 557 Sari Knuuti, puh. 050 570 0921 Sini Miettinen, puh. 046 877 1841 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Mari Anthonin ym. 22.8.2016 jättämään valtuustoaloitteeseen ekologisesti kestävän matkailukohteen Rakkauden metsän perustamiseksi Espooseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustoaloite 22.8.2016 Selostus Valtuutettu Mari Anthoni ja 25 muuta valtuutettua ovat jättäneet 22.8.2016 valtuustoaloitteen ekologisesti kestävän matkailukohteen Rakkauden metsän perustamiseksi Espooseen. Aloitteessa todetaan seuraavaa: Espoon ehdoton valtti vetovoimaisena matkailukohteena on hyvien kulkuyhteyksien päässä ja lähellä palveluita sijaitseva upea luonto. Tutkimusten mukaan nykypäivän kansainväliset matkailijat etsivät elämyksiä ja mahdollisuuksia kokea ja itse tehdä ainutkertaisia, kohteelle ominaisia asioita sekä ns. elämysympäristöjä. Luonnossa liikkuminen ja ympäristön vaaliminen ovat suomalaisille tärkeitä ja metsät lukuisine mahdollisuuksineen ovat myös pääkaupunkiseudulla lähellä. Eri puolilla maailmaa on rakkauden siltoja, joihin rakastavaiset voivat käydä lukitsemassa lukon elinikäisen rakkauden symbolina. Sillat ovat vetovoimaisia kohteita, joiden luokse palataan useita kertoja elämän eri vaiheissa. Matkailualan ammattilainen Anu Nylund on ehdottanut, että Suomen kuntiin perustettaisiin lukkosilloille ekologisia vaihtoehtoja, rakkauden metsiä, joihin ihmiset voisivat istuttaa puun rakkautensa merkiksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 26 / 36 Matkailun edistämisen sekä elinkeino- ja kilpailukykypolitiikan näkökulmasta rakkauden metsien ideana olisi tuoda maksavia asiakkaita kaupunkiimme (myös puun istuttamisesta perittäisiin maksu) ja saada heidät myös palaamaan katsomaan puunsa kasvua. Oikein tuotteistettuna ja markkinoituna idean ympärille voisi rakentaa hienoja matkailupaketteja, jotka toisivat positiivista näkyvyyttä sekä toimeentuloa paikallisille yrittäjille, kuten liikennöitsijöille, ravintoloille, oppaille sekä ohjelmapalvelujen tuottajille. Rakkauden metsää voisi käyttää monipuolisesti kaupungin markkinoinnissa. Espoo luonnonläheinen ja innovatiivinen edelläkävijäkaupunki, missä rakkaus kasvaa Idealle ja Espoolle matkailukaupunkina olisi varmaan helppoa saada myös ilmaista näkyvyyttä, some -julkisuutta jne. Jotta idea kantaa, se tulee toteuttaa kestävästi, luonnon ehdoilla ja ympäristöä kunnioittaen. Rakkauden metsän markkinointiin voisi yhdistää esim. sähköbusseja, opastettuja luontoretkiä, jokamiehenoikeuksia, ympäristönsuojelua jne. Jatkona voi tarjota esim. mahdollisuutta ostaa palvelu, jossa hoitaja tai kummi lähettää kuvia puusta esim. vuoden välein. Metsän istutus ja hoito on toteutettava vastuullisesti, ammattilaisten avulla. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Espoo selvittää mahdollisuutta osoittaa viheralue, minne rakastavaiset voivat käydä istuttamassa puun merkkinä rakkaudestaan sekä käyttää sitä ja sen ympärille rakentuvia palveluita kestävänä ja vetovoimaisena tapana tuotteistaa ja markkinoida matkailua ja elämyksiä. Vastaus aloitteeseen Espoon kaupunkitekniikan keskus suhtautuu aloitteeseen myönteisesti. Kaupunkitekniikan keskus tutkii mahdollisuutta, että Rakkauden metsästä tehtäisiin hedelmäpuutarha, eli pariskunnat voisivat istuttaa hedelmäpuita osoitetulle alueelle. Ehdotettu kohde sijaitsee Suurpellossa, osoitteessa Hentebynkatu 4, Espoo. Kohde on viheralueeksi osoitettu (VL-1) ja sitä hoidetaan tällä hetkellä A2- luokassa. Maa on vanhaa pellonpohjaa, joka suosii rehevää maata tarvitsevia puulajeja. Alueen koko on n. 1,2 hehtaaria. Puiden istutusväli olisi n. 6 metriä, joten alueelle mahtuisi puita n. 350 kpl. Alueen hoitoluokitusta jouduttaisiin laskemaan vähintään A3 -luokkaan, mutta mahdollisesti B-luokkaankin. Hoitoluokituksen alentaminen (A2-nurmesta A3-niityksi) vähentäisi kaupungin kustannuksia kyseisen alueen hoidosta. Puulle laadittaisiin istutus- ja hoito-ohjeet, jotka laitettaisiin espoo.fi -sivuille nähtäville, sekä alueen reunaan teetetylle kyltille.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 27 / 36 Ensimmäisen istutustapahtuman voisi yhdistää Suurpeltoseuran jokavuotiseen Kukkiva Suurpelto- tapahtumaan, joka on toukokesäkuussa. Ehdotuksen mukaisesta toiminnasta ei koituisi kaupungille mainittavia kustannuksia silloin kun kaupunki toimisi ainoastaan toiminnan mahdollistajana. Kaikki mahdolliset lisäpalvelut, kuten puiden hoito, kuvaaminen jne. jätettäisiin markkinoiden hoidettavaksi.. Puiden hoidosta siis vastaisi istuttaja tai heidän maksama palveluntuottaja. Kaupungille jäävät vähäiset kustannukset kompensoituisivat alueen hoitoluokan alentamisella, eli vuotuiset kustannukset eivät nousisi. Alueen toteutus ja hoito suunnitellaan tarkemmin vasta jatkovalmistelussa. Kartta 1. Kohteen sijainti opaskartalla Kartta 2. Ilmakuva 2015+ hoitoluokituskartta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 28 / 36 historia Tekninen lautakunta 18.1.2017 5 ehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaa edelleen kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Mari Anthonin ym. 22.8.2016 jättämään valtuustoaloitteeseen ekologisesti kestävän matkailukohteen Rakkauden metsän perustamiseksi Espooseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 30.1.2017 35 ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Mari Anthonin ym. 22.8.2016 jättämään valtuustoaloitteeseen ekologisesti kestävän matkailukohteen Rakkauden metsän perustamiseksi Espooseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 29 / 36 [Ennakkotieto] 4998/2016 10.03.01 26 Valtuustoaloite Siltakadun liikenteen sujuvoittamisesta Espoon keskuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Sini Juuti, puh. 046 877 3214 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun 21.11.2016 jättämään valtuustoaloitteeseen Siltakadun liikenteen sujuvoittamisesta Espoon keskuksessa sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustoaloite 21.11.2016 Selostus Kurt Byman ja 11 muuta valtuutettua ovat jättäneet 21.11.2016 valtuustoaloitteen, joka koskee Siltakadun liikenteen sujuvoittamista Espoon keskuksessa. Valtuustoaloite Aloitteessa todetaan seuraavaa: Siltakatu on noin 60 metriä leveä katualue Espoon keskuksessa kauppakeskusten Entresse ja Espoon Tori välissä. Ajoneuvoliikenteelle on varattu kaksi yhdensuuntaista toisistaan erotettua noin 3,5 metrin levyistä ajokaistaa, joilla ajoneuvon ohittaminen ei ole mahdollista. Loput Siltakadun liikennealueesta on jalankululle, pyöräilylle ja istutuksille varattua aluetta, jonka ylläpito maksaa pintaalaltaan saman kuin varsinaisen katuliikenteen, mutta se on pääasiassa joutokäytössä. Koska bussipysäkit sijaitsevat ajokaistoilla, koko liikenne pysähtyy, kun linja-auto pysähtyy ja seisoo pysäkillä. Noin 200 metrin ajomatka voi kestää muulta ajoneuvoliikenteeltä jopa 5 minuuttia ja liikenne on yleensäkin hidasta ja takkuista monen suojatien ylittäessä ajoradan. Kadun suunnittelussa ei näytä olleen järjen häivääkään. Järjestely on kummeksuttanut ja ärsyttänyt sekä henkilöauto- että joukkoliikennettä jo 10 vuoden ajan, eikä parannusta lukuisista valituksista ja palautteista huolimatta ole tehty.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 30 / 36 Siksi me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuuston työjärjestyksen mukaisena aloitteena seuraavaa: Siltakadun katualue suunnitellaan kokonaan uudestaan niin linja-auto- kuin muun joukkoliikenteen, yksityisautoilun, tavaraliikenteen, pyöräilyn, muun kevyen liikenteen ja jalankulun, valaistuksen, ohjaamisen ja opastuksen tarpeet huomioon ottaen esteettömyyden periaatteita noudattaen turvalliseksi ja toimivaksi kulkuväyläksi kaikille. Bussipysäkeille ja lyhytaikaiselle pysäköinnille tehdään taskupaikat, jalankulkua ohjataan suojateille, ajokaistat tuplataan, yli- ja alikulkujen toteuttamista harkitaan. Kaikkien väylien pinnat tehdään sileiksi ja tarpeettomia tasoeroja vältetään niin, että lopputuloksena saadaan esimerkillinen esittelykohde kaikkien kulkutapojen onnistuneesta yhteensovittamisesta turvallisuudesta tinkimättä. Vastaus valtuustoaloitteeseen Valtuustoaloitteessa toivotaan Siltakadun suunnittelemista ja rakentamista uudelleen. Siltakadulla Entressen ja Espoontorin kohdalla kulkee päivittäin arkisin arviolta noin 7 500-8 500 moottorikäyttöistä ajoneuvoa ja suoritettujen mittausten perusteella tehtyjen arviointien mukaan noin 2 800-3 800 jalankulkijaa sekä noin 40 pyöräilijää. Siltakatu on katu, joka sijaitsee kahden ostoskeskuksen välissä, joten kohdassa on poikkeuksellisen paljon jalankulkijoita. Tästä syystä moottoriajoneuvoliikennettä on tarkoituksellisesti haluttu rauhoittaa suunnitelmien mukaisilla ajoratapysäkeillä ja hidastimilla. Vilkkaasta moottoriajoneuvoliikenteestä ja tätä risteävästä suuresta kevyen liikenteen määrästä huolimatta kauppakeskusten välisellä alueella ei ole sattunut onnettomuuksia, joissa olisi ollut osallisena jalankulkija tai pyöräilijä. Autojen välisiä omaisuusvahinkoja on sattunut joitakin kertoja. Katu on turvallinen kulkea jalan tai pyörällä. Siltakadun katusuunnitelma on tehty ja hyväksytty vuonna 2008 ja tämän jälkeen Siltakatu on rakennettu katusuunnitelman mukaiseksi kaduksi. Kunhan kaupunkirata rakennetaan, tullaan Espoon asemalle asemalaitureiden viereen rakentamaan liityntäbussien terminaali. Tällöin bussit alkavat kulkemaan terminaalin kautta eivätkä kulje enää nykyistä reittiä Siltakatua pitkin. Kuntalaisilta taikka joukkoliikenteestä tai liikenneturvallisuudesta vastaavilta suunnittelijoilta ei ole saatu aikaisemmin negatiivista palautetta Siltakadun liikennejärjestelyistä. Kauppakeskus Entressen huoltoajoa varten kauppakeskuksella on omat tilansa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 31 / 36 Uuden katusuunnitelman tekeminen ja kadun rakentaminen uudestaan maksaisi useita miljoonia euroa. Edellä mainituista syistä kaupunkitekniikan keskus ei näe syytä muuttaa Siltakadun liikennejärjestelyjä. historia Tekninen lautakunta 18.1.2017 4 ehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaisi edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin 21.11.2016 jättämään valtuustoaloitteeseen Siltakadun liikenteen sujuvoittamisesta Espoon keskuksessa sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Esittelijä täsmensi selostusosan Siltakadun liikennemääriä koskevaa kappaletta kokouksessa (selostusosa korjatussa muodossa). Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 30.1.2017 36 ehdotus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun 21.11.2016 jättämään valtuustoaloitteeseen Siltakadun liikenteen sujuvoittamisesta Espoon keskuksessa sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 32 / 36 [Ennakkotieto] 4878/2016 10.00.00 Kaupunginhallitus 49 13.2.2017 27 Valtuustoaloite opiskelija-asumisen tuotanto-ohjelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353 3582 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kari Uotilan sekä 23 muun valtuutetun 14.11.2016 jättämään valtuustoaloitteeseen opiskelija-asuntojen tuotanto-ohjelmasta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustoaloite 14.11.2016 Valtuutettu Kari Uotila sekä 23 muuta valtuutettua ovat allekirjoittaneet 14.11.2016 valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Espoo laatii pitkäjänteisen ja kunniahimoisen opiskelija-asuntojen tuotanto-ohjelman ja kartoittaa ohjelman laatimisen yhteydessä opiskelija-asuntojen keskeiset pullonkaulat sekä esittää keinot, jolla voidaan jatkossa taata riittävät opiskelija-asuntojen rakentamisedellytykset Espoossa. Valtuustoaloitteen sisältö Opiskelijoiden asuntotilanne on pääkaupunkiseudulla historiallisen heikko. Tuhannet opiskelijat jonottavat liian harvoja opiskelija-asuntoja ja vapaiden markkinoiden vuokrat ovat karanneet kauas opiskelijoiden ulottumattomiin. Eurostudent 2012-2015 tutkimuksen mukaan Euroopassa vain Ranskassa kandidaattitason opiskelijalta kuluu Suomea suurempi osuus tuloista asumiseen. Ratkaisu opiskelijoiden tukalaan asuntotilanteeseen on opiskelijaasuntojen tuntuva lisärakentaminen. Ympäristöministeriön arvion mukaan vuosina 2013-2017 Suomeen tulisi rakentaa vuosittain tuhat uutta opiskelija-asuntoa, joista puolet pääkaupunkiseudulle. Opiskelija-asuntojen tarve kasvaa erityisesti Espoossa. Aalto-yliopiston Otaniemen kampus kasvaa lähivuosina jopa 4 000 opiskelijalla, kun
Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 33 / 36 kauppatieteiden ja taidealojen opiskelijat siirtyvät sinne Töölön ja Arabian kampuksilta. Espoo ei ole varautunut opiskelija-asuntojen kasvavaan tarpeeseen. Opiskelija-asuntoja rakennuttavalle Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalle on valmistunut vain 27 asuntoa vuoden 2010 jälkeen. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiölle (Hoas) on valmistunut vuosina 2012-2015 yksi uusi lisärakennus, yhteensä 88 asuntoa, sekä muutama asunto olemassa olevien asuntokohteiden liiketiloihin, joiden käyttötarkoitus on muutettu. Vuonna 2016 tuskin valmistuu yhtään uutta opiskelija-asuntoa. Espoon on kannettava vastuunsa pääkaupunkiseudun opiskelija-asuntopulan lieventämisestä. Espoon asunto-ohjelmassa 2014-2016 päätettiin, että Espoo valmistelee yhteistyössä opiskelija-asuntoja tuottavien toimijoiden kanssa opiskelijaasuntojen tuotanto-ohjelman. Vaikka asunto-ohjelman kausi on päättymässä, tuotanto-ohjelmaa ei ole valmisteltu ja opiskelija-asuntojen tuotanto on jäänyt selvästi jälkeen tarpeesta. Espoo tarvitsee pitkäjänteisen ja kunniahimoisen opiskelija-asuntojen tuotanto-ohjelman. Ohjelman tulee olla riittävän kunniahimoinen, jotta se vastaa opiskelija-asuntojen kasvavaan tarpeeseen ja kompensoi edellisten vuosien tuotantotavoitetta. Keskeinen opiskelija-asuntojen rakentamisen este on pula opiskelijoille sopivista tonteista. Siksi kaavoituspolitiikka on keskeisessä roolissa opiskelija-asuntorakentamisen mahdollistajana. Kaavoitus on pitkäjänteistä toimintaa: uuden opiskelija-asuntokohteen synty kaavoituksena alusta valmiiseen rakennukseen voi kestää kokonaisen valtuustokauden. Siksi opiskelija-asuntojen tuotanto-ohjelma on oltava riittävän pitkäjänteinen, jotta sillä voidaan aidosti vaikuttaa opiskelija-asuntopulan juurisyyhyn, riittämättömään opiskelijoille sopivaan tonttitarjontaan. Sopiva pituus tuotanto-ohjelmalle on vähintään kaksi valtuustokautta. Edellä esitetyn perusteella esitämme, että Espoo laatii pitkäjänteisen ja kunniahimoisen opiskelija-asuntojen tuotanto-ohjelman. Ohjelman laatimisen yhteydessä tulee kartoittaa opiskelija-asuntojen tonttitarjonnan keskeiset pullonkaulat, ja esittää keinot, jolla voimme jatkossa taata riittävät opiskelija-asuntojen rakentamisedellytykset Espoossa. Vastaus valtuutettujen aloitteeseen Asunto-ohjelman toimenpiteiden toteutumista seurataan vuosittain kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostossa. Toteutumisen seuranta tuotiin tiedoksi tila- ja asuntojaostolle viimeksi 14.11.2016. Siinä yhteydessä esitettiin myös suunnitelma tulevista opiskelijaasuntohankkeista. Suunnitelmassa on tällä hetkellä yhteensä 13 hanketta ja hankeaihiota. Hankkeissa on noin 90 000 k-m 2 asumisen kerrosalaa, mikä vastaa 2 000 uutta opiskelija-asuntoa. Osassa hankkeista asemakaava on lainvoimainen ja kunnallistekniikka valmis. Nämä hankkeet (noin 300 asuntoa) käynnistyvät sen jälkeen, kun Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on antanut osapäätöksen rakennussuunnitelmien ja kustannusten hyväksymisestä. Arvio rakentamisen aloitusajankohdasta on 2017-2018. Muiden hankkeiden