Valtuusto Sivu 1 / 56

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 1 / 56 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 3 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö 4 Oy Honkahallin otettavalle lainalle 4 1 Espoon lausunto luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon 9 valinnanvapauslainsäädännöksi 5 2 Espoon lausunto Tulevaisuuden kunta -parlamentaarisen 12 työryhmän väliraportista 6 3 Valtuuston työjärjestyksen 7 :n mukainen luettelo vireillä 14 olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä 7 Valtuustoaloite ekologisesti kestävän matkailukohteen 15 "Rakkauden metsän" perustamiseksi Espooseen (Pöydälle ) 8 Valtuustoaloite Siltakadun liikenteen sujuvoittamisesta 20 Espoon keskuksessa (Pöydälle ) 9 Valtuustoaloite opiskelija-asumisen tuotanto-ohjelmasta 24 (Pöydälle ) 10 Valtuustoaloite harrastustakuusta syrjäytymistä vastaan Valtuustokysymys kaupunkikonsernin sisäisistä 46 riippuvuussuhteista Länsimetron rakentamisen ja laitteiden tarkastuksista ja hyväksymisistä sekä tästä johtuen turvallisuuden takaamisesta poikkeustilanteessa 12 Valtuustokysymys Matinkylän terveyskeskusta koskevista 50 suunnitelmista ja sen tulevaisuudesta 13 Valtuustokysymys Matinkylän terveysasematilanteesta 53 Espoo Maria Guzenina puheenjohtaja

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto Sivu 2 / 56 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 30.

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto Sivu 3 / 56 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan PerusS / Vas.

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 4 / / Kaupunginhallitus Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Honkahallin otettavalle lainalle Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste Kiinteistö Oy Honkahalli kilpailutuksen perusteella enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 15 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen, siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen, 3 päättää, että Kiinteistö Oy Honkahalli tulee pitää rahoitettava kohde vakuutettuna täydestä arvosta koko takauksen voimassaoloajan,

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 5 / 56 4 päättää, että takauksen vastavakuudeksi kaupungin tulee saada kiinnitys, joka on 1,3 kertaa taattavan lainan määrä, 5 päättää, että laina käytetään maksamaan takaisin Espoon kaupungin valtuuston päätöksellä taattu laina 6 päättää, että takauksesta peritään takausprovisiota 0,3 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. Oheismateriaali Selostus - Valtuuston päätös Tapiolan Honka ry ("Koripallohonka") on rakentanut Tapiolan urheilupuistoon koripallon harjoitushallin (Honkahalli) yleishyödylliseen ja voittoa tavoittelemattomaan tarkoitukseen vuonna Hallin pääasiallisena käyttötarkoituksena on edistää ensisijaisesti koripalloa ja siihen liittyvää harrastus- ja kilpailutoimintaa sekä toissijaisesti muuta liikuntatoimintaa erityisesti lasten, nuorten, vammaisten, vanhusten ja muiden erityisryhmien keskuudessa tuottamalla ja ylläpitämällä mahdollisimman hyvälaatuisia ja edullisia harrastustiloja niihin liittyvine oheispalveluineen sekä harjoittaa tätä toimintaa tukevaa toimintaa. Honkahalli sijaitsee Tapiolan urheilupuistossa Espoo Metro Areenan pohjois- ja Tapiolan Urheiluhallin itäpuolella. Hallin kokonaispinta-ala on m2 ja siinä on kolme täysmittaista koripallokenttää, pieni katsomo-, oheisharjoittelu- ja pukeutumistilat sekä kahvio ja seuran toimisto- ja kokoontumistilat. Hallin rakentamiskustannukset olivat 3,450 milj. euroa (ilman arvonlisäveroa 2,805 milj. euroa) ja rakentaminen kesti noin 10 kuukautta. Hallin omistaa Koripallohongan täysin omistama Kiinteistöosakeyhtiö Honkahalli. Honkahallin omistaja Tapiolan Honka ry valittiin vuoden espoolaiseksi kasvattajayhteisöksi vuonna Honkahalli on palkittu vuoden liikuntapaikkana Honkahalli on lyhyttä kesätaukoa lukuun ottamatta avoinna päivittäin ja sen vuotuinen kävijämäärä on noin Normaalin päiväkäyttönsä, koripallon harjoitus- ja pelitapahtumat, lisäksi Honkahalli on toiminut apuna Espoon kaupungin järjestelyissä mm. Kansallisen Veteraanipäivän lounastilana yli 1000 veteraanille vuonna 2012, vammaisurheilulajin maalipallon MM-kilpailuiden pelipaikkana vuonna 2014 ja voimistelun SM-kilpailuiden 2015 sekä Voimistelupäivien 2016 kilpailupaikkana.

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 6 / 56 Honkahallilla on lisäksi keskeinen rooli Espoon suurimmassa vuosittaisessa matkailutapahtumassa, kansainvälisessä Tallinkjuniorikoripalloturnauksessa, johon vuosittain ottaa osaa noin pelaajaa ja valmentajaa sekä katsojaa. Tallink-turnaus palkittiin vuoden 2015 espoolaisena urheilutekona. Suomen Koripalloliitto on jokaisena Honkahallin käytössäolovuotena osoittanut Etelä-Suomen alueen finaalit pelattaviksi Honkahallille. KOY Honkahallin rakennushankkeen valmistelun yhteydessä KOY Honkahalli järjesti omatoimisesti jäsenistönsä kautta hankkeelle noin 25 %:n ( euroa) omarahoituksen vaihtovelkakirjajärjestelyn avulla, josta maksetaan n 5 % vuotuista korkoa. Sijoittajia tässä vaihtovelkakirjajärjestelyssä ovat yksityishenkilöitä sekä Ilmarinen. Tämän lisäksi hanke sai Opetus-ja kulttuuriministeriön myöntämän euron liikuntapaikka-avustuksen. Noin 50 % rahoituksesta hankittiin pankkilainalla, jolle Espoon valtuusto kokouksessaan myönsi kaupungin omavelkaisen takauksen. Lainan alkuperäinen suuruus oli Honkahalli on lyhentänyt pankkilainaansa suunnitelman mukaisesti ja lainaa on jäljellä noin euroa. Honkahalli ei ole saanut muuta kaupungin tukea rakentamiseen kuin edellä kuvatun takauksen, josta Honkahalli maksaa vuosittain 0,1 %:n takausprovision. Kaupunki ei ole tehnyt erillistä käyttövuorojen ostopalvelusopimusta Honkahallin kanssa, mutta ostaa koululiikuntaa varten tiloja noin euron arvosta vuosittain. Toisaalta Honkahalli maksaa vuosittain Honkahallin maa-alueesta vuokraa noin euroa sekä kiinteistöveroa noin euroa, josta se ei ole saanut huojennusta vaikka Honkahallin toiminta on yleishyödyllistä ja voittoa tavoittelematonta. Tapiolan Honka ry ja KOY Honkahalli tarjosivat vuoden 2016 aikana päätoimisen työpaikan viidelletoista (15) toimihenkilölle, valmentajalle, vahtimestarille ja kahvilatyöntekijälle. Yhteensä yhteisö maksoi erilaisia palkkoja tai palkkiota 130 hengelle vuoden 2016 aikana, kokonaisverojäljen ollessa noin euroa. Helpottaakseen rahoituskulujensa rakennetta, Honkahalli haluaa järjestellä lainarakennettaan korvaamalla vaihtovelkakirjalainat vastaavan suuruisella euron pankkilainalla ja pidentämällä laina-aikaa. Järjestelyn seurauksena Honkahallin rahoituksen korkokulut olisivat merkittävästi pienemmät ja samalla uudelleenjärjestely turvaisi paremmin kohtuuhintaiset lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet Espoossa. Järjestelyä varten Kiinteistö Oy Honkahalli anoo Espoon kaupungin omavelkaista takausta uudelleen järjestettävälle lainalle, jolla maksettaisiin pois sekä vaihtovelkakirjalainat että nykyinen Espoon kaupungin taattu laina euroa.

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 7 / 56 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste Kiinteistö Oy Honkahalli kilpailutuksen perusteella enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 15 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen, siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen, 3 päättää, että Kiinteistö Oy Honkahalli tulee pitää rahoitettava kohde vakuutettuna täydestä arvosta koko takauksen voimassaoloajan, 4 päättää, että takauksen vastavakuudeksi kaupungin tulee saada kiinnitys, joka on 1,3 kertaa taattavan lainan määrä, 5 päättää, että laina käytetään maksamaan takaisin Espoon kaupungin valtuuston päätöksellä taattu laina 6 päättää, että takauksesta peritään takausprovisiota 0,3 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle.

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 8 / 56 Käsittely Päätös Asia käsiteltiin pykälän 75 jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 9 / / Kaupunginhallitus Espoon lausunto luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Juha Metso, puh Markus Syrjänen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan lausunnon vastauksena sosiaali- ja terveydenhuollon luonnoksesta valinnanvapauslainsäädännöksi. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Espoon lausunto esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta - Laki asiakkaan valinnanvapaudesta - Laki asiakkaan valinnanvapaudesta, yleisperustelut - Laki asiakkaan valinnanvapaudesta, yksityiskohtaiset perustelut - Laki asiakkaan valinnanvapaudesta, tuettu päätöksenteko - Lausuntopyyntö - Lyhennelmä ehdotuksesta asiakkaan valinnanvapausmallista Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat pyytäneet Manner-Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä, muilta sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelujen tuottajilta sekä muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot liitteenä olevasta luonnoksesta valinnanvapauslainsäädännöstä annettavaksi hallituksen esitykseksi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman sekä hallituksen , ja tekemien linjausten mukaan Suomessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Osana uudistusta valmistellaan lainsäädäntö asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus edistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden mahdollisuuksia valita palvelun tuottaja, parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua sekä vahvistaa palvelujärjestelmän kannusteita kustannusvaikuttavaan toimintaan ja

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 10 / 56 jatkuvaan kehittämiseen. Lakia sovelletaan maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Jatkovalmistelussa lakiluonnosta täydennetään ja tarkennetaan maakunnan ohjaus- ja seurantajärjestelmää koskevien sekä tuottajien oikeuksien ja velvoitteiden täsmentämiseksi erityisesti asiakas- ja maksusetelijärjestelmässä. Säännöksien tarkentamisella pyritään siihen, että maakunnalla on riittävät keinot turvata sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhdenvertaisella tavalla ja laissa ja muussa valtakunnallisessa ohjauksessa huolehditaan maakuntien toimivan valtakunnallisesti riittävän yhtenäisellä tavalla. Lisäksi tarkentamisella turvataan asiakkaan oikeusturva sekä selkeytetään palvelutuottajien asemaa. Tarkennukset valmistellaan lausuntokierroksen aikana lausuntopalautteen pohjalta, lausuntopyynnössä on tätä palvelevia kysymyksiä. Valinnanvapauslainsäädäntöä on valmisteltu maakunta- ja soteuudistukseen liittyen. Sote- ja maakuntauudistuksessa lisäksi lakiin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta laaditaan säännöksiä palvelun tuottamista koskevista olennaisista vaatimuksista (akkreditointi tai sertifiointi). Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuottajia koskeva lakiesitys annetaan uudelleen lausunnolle. Näitä säädösehdotuksia koskevat lausuntopyynnöt annetaan helmikuussa Valinnanvapauslainsäädäntöön liittyen potilaslakiin ja sosiaalihuollon asiakaslakiin esitetään lisättäväksi uudet säännökset tuetusta päätöksenteosta. Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta yksinkertaistetaan myös rahoitusjärjestelmää. Monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta laaditaan hallituksen esitys vuoden 2017 aikana. Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Kyselyyn vastauksia on mahdollisuus perustella, minkä lisäksi kyselyssä on mahdollisuus vapaamuotoisen kommentointiin ja yksilöityihin säädösmuutosehdotuksiin. Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät Internet-osoitteesta: Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen viimeistelemisessä. Lausunnot pyydetään toimittamaan sosiaali- ja terveysministeriöön Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan lausunnon vastauksena sosiaali- ja terveydenhuollon luonnoksesta valinnanvapauslainsäädännöksi.

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 11 / 56 Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Lehtola teki seuraavan lisäysehdotuksen kohtaan 21: Esimerkiksi kaupungin sosiaalipalvelujen osittainen siirto KELA:lle, mm. maksusitoumukset ja toimeentulotuki, on aiheuttanut merkittäviä ja yllättäviä ylimenovaiheen haittoja alkuvuonna Kivekäs Sistosen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Lausunnon kohdan viisi vastaus muutetaan ei. Perustelut: Tämän hetkisen tiedon mukaan kaikki asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei 3 miljardin säästöt ole mahdollisia. Sistonen Kivekkään kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Vastaukseen toteutuuko demokratia, Ei. Kivekäs Sistosen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen kohtaan 23: Valinnanvapaus pitää määritellä selkeästi ja laatia arvio valinnanvapauden vaikutuksista. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Lehtolan lisäysehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja muutosehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Kivekkään muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen Sistosen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Sistosen lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan lausunnon vastauksena sosiaali- ja terveydenhuollon luonnoksesta valinnanvapauslainsäädännöksi. Tiedoksi

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 12 / / Kaupunginhallitus Espoon lausunto Tulevaisuuden kunta -parlamentaarisen työryhmän väliraportista Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Jorma Valve, puh Jouni Majuri, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan lausunnon vastauksena Tulevaisuuden kunta -parlamentaarisen työryhmän väliraportista. Liite Oheismateriaali Selostus 2 Espoon lausunto Tulevaisuuden kunta -kyselyyn - Tulevaisuuden kunta - kommenttipyyntö kunnille - Tulevaisuuden kunnan skenaariot ja visiot 2030, parlamentaarisen työryhmän väliraportti Tulevaisuuden kunnasta - Tulevaisuuden kunta - asiantuntijaryhmän muistio sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista kuntiin Tulevaisuuden kunta on yksi pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman reformeista. Reformin tavoitteena on määrittää kuntien roolia, asemaa ja tehtäviä sekä suhdetta vuoden 2019 alussa perustettaviin maakuntiin. Sen tavoitteena on määritellä visio tulevaisuuden kunnasta vuonna Valmisteilla olevan sosiaali- ja terveydenhuolto ja maakuntauudistuksen ohelia monet kuntien toimintaympäristössä tapahtuvat suuret muutokset haastavat kunnat sekä laajemmin julkisen hallinnon uudistumaan ja uudistamaan toimintatapojaan. Näiden muutosten vaikutuksia kuntiin niin lyhyellä kuin pidemmällä aikavälillä on analysoitu Tulevaisuuden kunta -reformissa. Joulukuussa 2015 asetetun parlamentaarisen työryhmän tehtävänä on määritellä kuntien rooli ja tehtävät sekä asema suhteessa perustettaviin maakuntiin ja valmistella visio tulevaisuuden kunnasta vuonna Parlamentaarisen työryhmän työ käynnistyi vuoden 2016 alussa tulevaisuuden ennakointiprosessina. Työ sisälsi työpajasarjan

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 13 / 56 tammikuusta joulukuuhun ja se toteutettiin vuorovaikutteisesti. Ennakointiprosessin tulokset esitellään 7.2. julkaistussa parlamentaarisen työryhmän väliraportissa (liite). Raportin tarkoituksena on kannustaa kuntia oman roolinsa ja tulevaisuutensa ennakointiin ja arviointiin sekä antaa kunnille työkaluja strategisten valintojen tekemiseen. Väliraportti sisältää kuvaukset keskeisistä kuntien toimintaan, tehtäviin ja rooliin vaikuttavista muutoksista, parlamentaarisen ryhmän laatimat skenaariot ja niiden vaikutukset erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien kuntien näkökulmasta. Lisäksi siinä esitellään eri skenaarioiden visiot ja Tulevaisuuden kunta - reformin jatkovalmisteluvaiheet Liitteenä on myös Tulevaisuuden kunta - reformin asiantuntijatyöryhmän muistio, jossa on tarkasteltu sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia kuntiin. Tulevaisuuden kunta -reforimin jatkovalmistelua varten valtiovarainministeriö kartoittaa näkemyksiä ja kommentteja sekä parlamentaarisen työryhmän väliraportista että asiantuntijaryhmän muistiosta. Vastausaikaa on saakka. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan lausunnon vastauksena Tulevaisuuden kunta -parlamentaarisen työryhmän väliraportista. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

14 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 14 / / Kaupunginhallitus Valtuuston työjärjestyksen 7 :n mukainen luettelo vireillä olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä Valmistelijat / lisätiedot: Riitta-Liisa Kammonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi liitteenä olevan valtuuston työjärjestyksen mukaisen luettelon vireillä olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Liite Selostus 3 Vireillä olevat valtuustoaloitteet vuonna 2016 Valtuuston työjärjestyksen 7 :n 8 momentin mukaan kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä annettava valtuustolle luettelo niistä ennen edellisen vuoden kesäkuun loppua kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joihin kaupunginhallitus ei ole antanut ennen vuoden loppua vastausta. Samalla kaupunginhallituksen on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi liitteenä olevan valtuuston työjärjestyksen mukaisen luettelon vireillä olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

15 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 15 / / Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuustoaloite ekologisesti kestävän matkailukohteen "Rakkauden metsän" perustamiseksi Espooseen (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Kati Tuura, puh Sari Knuuti, puh Sini Miettinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Mari Anthonin ym jättämään valtuustoaloitteeseen ekologisesti kestävän matkailukohteen Rakkauden metsän perustamiseksi Espooseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali - Valtuustoaloite Selostus Valtuutettu Mari Anthoni ja 25 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen ekologisesti kestävän matkailukohteen Rakkauden metsän perustamiseksi Espooseen. Aloitteessa todetaan seuraavaa: Espoon ehdoton valtti vetovoimaisena matkailukohteena on hyvien kulkuyhteyksien päässä ja lähellä palveluita sijaitseva upea luonto. Tutkimusten mukaan nykypäivän kansainväliset matkailijat etsivät elämyksiä ja mahdollisuuksia kokea ja itse tehdä ainutkertaisia, kohteelle ominaisia asioita sekä ns. elämysympäristöjä. Luonnossa liikkuminen ja ympäristön vaaliminen ovat suomalaisille tärkeitä ja metsät lukuisine mahdollisuuksineen ovat myös pääkaupunkiseudulla lähellä. Eri puolilla maailmaa on rakkauden siltoja, joihin rakastavaiset voivat käydä lukitsemassa lukon elinikäisen rakkauden symbolina. Sillat ovat vetovoimaisia kohteita, joiden luokse palataan useita kertoja elämän eri vaiheissa. Matkailualan ammattilainen Anu Nylund on ehdottanut, että Suomen kuntiin perustettaisiin lukkosilloille ekologisia vaihtoehtoja, rakkauden metsiä, joihin ihmiset voisivat istuttaa puun rakkautensa merkiksi.

16 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 16 / 56 Matkailun edistämisen sekä elinkeino- ja kilpailukykypolitiikan näkökulmasta rakkauden metsien ideana olisi tuoda maksavia asiakkaita kaupunkiimme (myös puun istuttamisesta perittäisiin maksu) ja saada heidät myös palaamaan katsomaan puunsa kasvua. Oikein tuotteistettuna ja markkinoituna idean ympärille voisi rakentaa hienoja matkailupaketteja, jotka toisivat positiivista näkyvyyttä sekä toimeentuloa paikallisille yrittäjille, kuten liikennöitsijöille, ravintoloille, oppaille sekä ohjelmapalvelujen tuottajille. Rakkauden metsää voisi käyttää monipuolisesti kaupungin markkinoinnissa. Espoo luonnonläheinen ja innovatiivinen edelläkävijäkaupunki, missä rakkaus kasvaa Idealle ja Espoolle matkailukaupunkina olisi varmaan helppoa saada myös ilmaista näkyvyyttä, some -julkisuutta jne. Jotta idea kantaa, se tulee toteuttaa kestävästi, luonnon ehdoilla ja ympäristöä kunnioittaen. Rakkauden metsän markkinointiin voisi yhdistää esim. sähköbusseja, opastettuja luontoretkiä, jokamiehenoikeuksia, ympäristönsuojelua jne. Jatkona voi tarjota esim. mahdollisuutta ostaa palvelu, jossa hoitaja tai kummi lähettää kuvia puusta esim. vuoden välein. Metsän istutus ja hoito on toteutettava vastuullisesti, ammattilaisten avulla. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Espoo selvittää mahdollisuutta osoittaa viheralue, minne rakastavaiset voivat käydä istuttamassa puun merkkinä rakkaudestaan sekä käyttää sitä ja sen ympärille rakentuvia palveluita kestävänä ja vetovoimaisena tapana tuotteistaa ja markkinoida matkailua ja elämyksiä. Vastaus aloitteeseen Espoon kaupunkitekniikan keskus suhtautuu aloitteeseen myönteisesti. Kaupunkitekniikan keskus tutkii mahdollisuutta, että Rakkauden metsästä tehtäisiin hedelmäpuutarha, eli pariskunnat voisivat istuttaa hedelmäpuita osoitetulle alueelle. Ehdotettu kohde sijaitsee Suurpellossa, osoitteessa Hentebynkatu 4, Espoo. Kohde on viheralueeksi osoitettu (VL-1) ja sitä hoidetaan tällä hetkellä A2- luokassa. Maa on vanhaa pellonpohjaa, joka suosii rehevää maata tarvitsevia puulajeja. Alueen koko on n. 1,2 hehtaaria. Puiden istutusväli olisi n. 6 metriä, joten alueelle mahtuisi puita n. 350 kpl. Alueen hoitoluokitusta jouduttaisiin laskemaan vähintään A3 -luokkaan, mutta mahdollisesti B-luokkaankin. Hoitoluokituksen alentaminen (A2-nurmesta A3-niityksi) vähentäisi kaupungin kustannuksia kyseisen alueen hoidosta. Puulle laadittaisiin istutus- ja hoito-ohjeet, jotka laitettaisiin espoo.fi -sivuille nähtäville, sekä alueen reunaan teetetylle kyltille. Ensimmäisen istutustapahtuman voisi yhdistää Suurpeltoseuran jokavuotiseen Kukkiva Suurpelto- tapahtumaan, joka on toukokesäkuussa.

17 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 17 / 56 Ehdotuksen mukaisesta toiminnasta ei koituisi kaupungille mainittavia kustannuksia silloin kun kaupunki toimisi ainoastaan toiminnan mahdollistajana. Kaikki mahdolliset lisäpalvelut, kuten puiden hoito, kuvaaminen jne. jätettäisiin markkinoiden hoidettavaksi.. Puiden hoidosta siis vastaisi istuttaja tai heidän maksama palveluntuottaja. Kaupungille jäävät vähäiset kustannukset kompensoituisivat alueen hoitoluokan alentamisella, eli vuotuiset kustannukset eivät nousisi. Alueen toteutus ja hoito suunnitellaan tarkemmin vasta jatkovalmistelussa. Kartta 1. Kohteen sijainti opaskartalla Kartta 2. Ilmakuva hoitoluokituskartta

18 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 18 / 56 Päätöshistoria Tekninen lautakunta Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaa edelleen kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Mari Anthonin ym jättämään valtuustoaloitteeseen ekologisesti kestävän matkailukohteen Rakkauden metsän perustamiseksi Espooseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Mari Anthonin ym jättämään valtuustoaloitteeseen ekologisesti kestävän matkailukohteen Rakkauden metsän perustamiseksi Espooseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Mari Anthonin ym jättämään valtuustoaloitteeseen ekologisesti kestävän matkailukohteen Rakkauden metsän perustamiseksi Espooseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Tiina Elon ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti.

19 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 19 / 56 Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 20 / / Valtuustoaloite Siltakadun liikenteen sujuvoittamisesta Espoon keskuksessa (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Sini Juuti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen Siltakadun liikenteen sujuvoittamisesta Espoon keskuksessa sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali - Valtuustoaloite Selostus Kurt Byman ja 11 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen, joka koskee Siltakadun liikenteen sujuvoittamista Espoon keskuksessa. Valtuustoaloite Aloitteessa todetaan seuraavaa: Siltakatu on noin 60 metriä leveä katualue Espoon keskuksessa kauppakeskusten Entresse ja Espoon Tori välissä. Ajoneuvoliikenteelle on varattu kaksi yhdensuuntaista toisistaan erotettua noin 3,5 metrin levyistä ajokaistaa, joilla ajoneuvon ohittaminen ei ole mahdollista. Loput Siltakadun liikennealueesta on jalankululle, pyöräilylle ja istutuksille varattua aluetta, jonka ylläpito maksaa pintaalaltaan saman kuin varsinaisen katuliikenteen, mutta se on pääasiassa joutokäytössä. Koska bussipysäkit sijaitsevat ajokaistoilla, koko liikenne pysähtyy, kun linja-auto pysähtyy ja seisoo pysäkillä. Noin 200 metrin ajomatka voi kestää muulta ajoneuvoliikenteeltä jopa 5 minuuttia ja liikenne on yleensäkin hidasta ja takkuista monen suojatien ylittäessä ajoradan. Kadun suunnittelussa ei näytä olleen järjen häivääkään. Järjestely on kummeksuttanut ja ärsyttänyt sekä henkilöauto- että joukkoliikennettä jo 10 vuoden ajan, eikä parannusta lukuisista valituksista ja palautteista huolimatta ole tehty. Siksi me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuuston työjärjestyksen mukaisena aloitteena seuraavaa: Siltakadun katualue suunnitellaan

21 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 21 / 56 kokonaan uudestaan niin linja-auto- kuin muun joukkoliikenteen, yksityisautoilun, tavaraliikenteen, pyöräilyn, muun kevyen liikenteen ja jalankulun, valaistuksen, ohjaamisen ja opastuksen tarpeet huomioon ottaen esteettömyyden periaatteita noudattaen turvalliseksi ja toimivaksi kulkuväyläksi kaikille. Bussipysäkeille ja lyhytaikaiselle pysäköinnille tehdään taskupaikat, jalankulkua ohjataan suojateille, ajokaistat tuplataan, yli- ja alikulkujen toteuttamista harkitaan. Kaikkien väylien pinnat tehdään sileiksi ja tarpeettomia tasoeroja vältetään niin, että lopputuloksena saadaan esimerkillinen esittelykohde kaikkien kulkutapojen onnistuneesta yhteensovittamisesta turvallisuudesta tinkimättä. Vastaus valtuustoaloitteeseen Valtuustoaloitteessa toivotaan Siltakadun suunnittelemista ja rakentamista uudelleen. Siltakadulla Entressen ja Espoontorin kohdalla kulkee päivittäin arkisin arviolta noin moottorikäyttöistä ajoneuvoa ja suoritettujen mittausten perusteella tehtyjen arviointien mukaan noin jalankulkijaa sekä noin 40 pyöräilijää. Siltakatu on katu, joka sijaitsee kahden ostoskeskuksen välissä, joten kohdassa on poikkeuksellisen paljon jalankulkijoita. Tästä syystä moottoriajoneuvoliikennettä on tarkoituksellisesti haluttu rauhoittaa suunnitelmien mukaisilla ajoratapysäkeillä ja hidastimilla. Vilkkaasta moottoriajoneuvoliikenteestä ja tätä risteävästä suuresta kevyen liikenteen määrästä huolimatta kauppakeskusten välisellä alueella ei ole sattunut onnettomuuksia, joissa olisi ollut osallisena jalankulkija tai pyöräilijä. Autojen välisiä omaisuusvahinkoja on sattunut joitakin kertoja. Katu on turvallinen kulkea jalan tai pyörällä. Siltakadun katusuunnitelma on tehty ja hyväksytty vuonna 2008 ja tämän jälkeen Siltakatu on rakennettu katusuunnitelman mukaiseksi kaduksi. Kunhan kaupunkirata rakennetaan, tullaan Espoon asemalle asemalaitureiden viereen rakentamaan liityntäbussien terminaali. Tällöin bussit alkavat kulkemaan terminaalin kautta eivätkä kulje enää nykyistä reittiä Siltakatua pitkin. Kuntalaisilta taikka joukkoliikenteestä tai liikenneturvallisuudesta vastaavilta suunnittelijoilta ei ole saatu aikaisemmin negatiivista palautetta Siltakadun liikennejärjestelyistä. Kauppakeskus Entressen huoltoajoa varten kauppakeskuksella on omat tilansa. Uuden katusuunnitelman tekeminen ja kadun rakentaminen uudestaan maksaisi useita miljoonia euroa.

22 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 22 / 56 Edellä mainituista syistä kaupunkitekniikan keskus ei näe syytä muuttaa Siltakadun liikennejärjestelyjä. Päätöshistoria Tekninen lautakunta Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaisi edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin jättämään valtuustoaloitteeseen Siltakadun liikenteen sujuvoittamisesta Espoon keskuksessa sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijä täsmensi selostusosan Siltakadun liikennemääriä koskevaa kappaletta kokouksessa (selostusosa korjatussa muodossa). Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen Siltakadun liikenteen sujuvoittamisesta Espoon keskuksessa sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen Siltakadun liikenteen sujuvoittamisesta Espoon keskuksessa sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Tiina Elon ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti.

23 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 23 / 56 Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

24 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 24 / / Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuustoaloite opiskelija-asumisen tuotanto-ohjelmasta (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kari Uotilan sekä 23 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen opiskelija-asuntojen tuotanto-ohjelmasta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite Valtuutettu Kari Uotila sekä 23 muuta valtuutettua ovat allekirjoittaneet valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Espoo laatii pitkäjänteisen ja kunniahimoisen opiskelija-asuntojen tuotanto-ohjelman ja kartoittaa ohjelman laatimisen yhteydessä opiskelija-asuntojen keskeiset pullonkaulat sekä esittää keinot, jolla voidaan jatkossa taata riittävät opiskelija-asuntojen rakentamisedellytykset Espoossa. Valtuustoaloitteen sisältö Opiskelijoiden asuntotilanne on pääkaupunkiseudulla historiallisen heikko. Tuhannet opiskelijat jonottavat liian harvoja opiskelija-asuntoja ja vapaiden markkinoiden vuokrat ovat karanneet kauas opiskelijoiden ulottumattomiin. Eurostudent tutkimuksen mukaan Euroopassa vain Ranskassa kandidaattitason opiskelijalta kuluu Suomea suurempi osuus tuloista asumiseen. Ratkaisu opiskelijoiden tukalaan asuntotilanteeseen on opiskelijaasuntojen tuntuva lisärakentaminen. Ympäristöministeriön arvion mukaan vuosina Suomeen tulisi rakentaa vuosittain tuhat uutta opiskelija-asuntoa, joista puolet pääkaupunkiseudulle. Opiskelija-asuntojen tarve kasvaa erityisesti Espoossa. Aalto-yliopiston Otaniemen kampus kasvaa lähivuosina jopa opiskelijalla, kun kauppatieteiden ja taidealojen opiskelijat siirtyvät sinne Töölön ja Arabian kampuksilta. Espoo ei ole varautunut opiskelija-asuntojen kasvavaan

25 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 25 / 56 tarpeeseen. Opiskelija-asuntoja rakennuttavalle Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalle on valmistunut vain 27 asuntoa vuoden 2010 jälkeen. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiölle (Hoas) on valmistunut vuosina yksi uusi lisärakennus, yhteensä 88 asuntoa, sekä muutama asunto olemassa olevien asuntokohteiden liiketiloihin, joiden käyttötarkoitus on muutettu. Vuonna 2016 tuskin valmistuu yhtään uutta opiskelija-asuntoa. Espoon on kannettava vastuunsa pääkaupunkiseudun opiskelija-asuntopulan lieventämisestä. Espoon asunto-ohjelmassa päätettiin, että Espoo valmistelee yhteistyössä opiskelija-asuntoja tuottavien toimijoiden kanssa opiskelijaasuntojen tuotanto-ohjelman. Vaikka asunto-ohjelman kausi on päättymässä, tuotanto-ohjelmaa ei ole valmisteltu ja opiskelija-asuntojen tuotanto on jäänyt selvästi jälkeen tarpeesta. Espoo tarvitsee pitkäjänteisen ja kunniahimoisen opiskelija-asuntojen tuotanto-ohjelman. Ohjelman tulee olla riittävän kunniahimoinen, jotta se vastaa opiskelija-asuntojen kasvavaan tarpeeseen ja kompensoi edellisten vuosien tuotantotavoitetta. Keskeinen opiskelija-asuntojen rakentamisen este on pula opiskelijoille sopivista tonteista. Siksi kaavoituspolitiikka on keskeisessä roolissa opiskelija-asuntorakentamisen mahdollistajana. Kaavoitus on pitkäjänteistä toimintaa: uuden opiskelija-asuntokohteen synty kaavoituksena alusta valmiiseen rakennukseen voi kestää kokonaisen valtuustokauden. Siksi opiskelija-asuntojen tuotanto-ohjelma on oltava riittävän pitkäjänteinen, jotta sillä voidaan aidosti vaikuttaa opiskelija-asuntopulan juurisyyhyn, riittämättömään opiskelijoille sopivaan tonttitarjontaan. Sopiva pituus tuotanto-ohjelmalle on vähintään kaksi valtuustokautta. Edellä esitetyn perusteella esitämme, että Espoo laatii pitkäjänteisen ja kunniahimoisen opiskelija-asuntojen tuotanto-ohjelman. Ohjelman laatimisen yhteydessä tulee kartoittaa opiskelija-asuntojen tonttitarjonnan keskeiset pullonkaulat, ja esittää keinot, jolla voimme jatkossa taata riittävät opiskelija-asuntojen rakentamisedellytykset Espoossa. Vastaus valtuutettujen aloitteeseen Asunto-ohjelman toimenpiteiden toteutumista seurataan vuosittain kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostossa. Toteutumisen seuranta tuotiin tiedoksi tila- ja asuntojaostolle viimeksi Siinä yhteydessä esitettiin myös suunnitelma tulevista opiskelijaasuntohankkeista. Suunnitelmassa on tällä hetkellä yhteensä 13 hanketta ja hankeaihiota. Hankkeissa on noin k-m 2 asumisen kerrosalaa, mikä vastaa uutta opiskelija-asuntoa. Osassa hankkeista asemakaava on lainvoimainen ja kunnallistekniikka valmis. Nämä hankkeet (noin 300 asuntoa) käynnistyvät sen jälkeen, kun Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on antanut osapäätöksen rakennussuunnitelmien ja kustannusten hyväksymisestä. Arvio rakentamisen aloitusajankohdasta on Muiden hankkeiden kaavamuutos on käynnissä tai käynnistymässä. Niiden arvioitu rakentamisen aloitusajankohta on

26 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 26 / 56 Espoon kaupunki järjesti erityisesti ammattimaisille rakennuttajille, kerrostalotonttihaun Tonttihaussa oli mukana 12 kerrostalotonttia Olarista, Nöykkiöstä, Espoon keskuksesta, Saunalahdesta, Kauklahdesta ja Suurpellosta. Opiskelija-asuntojen rakennuttajat eivät hakeneet tontteja. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ilmoitti syyksi, ettei se löytänyt sopivaa tonttia haettavaksi. Sopivan tontin edellytyksenä on hyvä ja helposti saavutettavissa oleva sijainti Otaniemeen nähden. Myös muut opiskelija-asuntoja rakennuttavat tahot edellyttävät tonttien sijaitsevan joko Länsimetron tai tulevan Raide-Jokerin vaikutusalueella. Lisäksi opiskelija-asuntokohteiden rakentamiskustannukset eivät saa nousta kohtuuttomiksi esimerkiksi autopaikkamääräysten johdosta. Asunto-ohjelman seurannan yhteydessä tila- ja asuntojaosto kehotti perustamaan erillisen ohjausryhmän opiskelija-asuntojen tuotantoohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Ohjausryhmään kutsutaan opiskelija-asuntoja tuottavien toimijoiden edustajat sekä Senaattikiinteistöjen edustaja. Ohjausryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran helmikuussa Tavoitteena on seurata opiskelija-asuntohankkeista laaditun suunnitelman toteutumista sekä käydä keskustelua ja löytää uusia mahdollisia hankeaihioita, jotta opiskelija-asuntojen rakentamisessa päästään pitkäjänteisyyteen ja riittävään tuotantomäärään. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kari Uotilan sekä 23 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen opiskelija-asuntojen tuotanto-ohjelmasta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kari Uotilan sekä 23 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen opiskelija-asuntojen tuotanto-ohjelmasta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Tiina Elon ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.

27 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 27 / 56 Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

28 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 28 / / Kaupunginhallitus Valtuustoaloite harrastustakuusta syrjäytymistä vastaan Valmistelijat / lisätiedot: Martti Merra, puh Kaisu Toivonen, puh Susanna Tommila, puh Tiina Pesonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Jaana Jalosen ja 41 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen lasten ja nuorten harrastustakuusta syrjäytymistä vastaan sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite Valtuustoaloitteessa tuodaan esille se, että jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen. Harrastaminen yhdessä toisten kanssa on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Lisäksi aloitteessa tuodaan esille mm. se, että harrastuksen taloudelliset kustannukset voivat olla liian suuria. Valtuutetut esittävät, että Espoon kaupunki kehittää tapoja ohjata jokainen lapsi tai nuori harrastuksen pariin. Lisäksi esitetään, että kaupunki kehittää malleja, joiden avulla vähävaraiset lahjakkaat lapset pystyisivät jatkamaan harrastustaan omassa tasoryhmässä. Aloite on kokonaisuudessaan oheismateriaalina. Valtuustoaloite on käsitelty liikunta- ja nuorisolautakunnassa, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa sekä kulttuurilautakunnassa. Lautakunnat ovat antaneet asiasta lausuntonsa. Lausunnot ovat samansisältöisiä. Lautakuntien lausunto Harrastustakuun toteutuminen edellyttää Espoossa vahvan ja laadukkaan seura- ja yhdistystoiminnan varmistamista. Tämä edellyttää riittävien resurssien ohjaamista monipuolisten ja -käyttöisten harrastetilojen rakentamiseen. Lisäksi se edellyttää kaupungin ja seurojen sekä järjestöjen keskinäistä, syvenevää yhteistyötä ja pitävää lupausta vuokraavustusten vakaasta maksamisesta.

29 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 29 / 56 Lapset ja nuoret voivat harrastaa monin tavoin. Harrastaminen voi olla omatoimista tai kaverien kanssa tapahtuvaa liikkumista, pelailua, leikkimistä, piirtämistä, lukemista. Harrastuksena voi olla jopa lemmikkieläin. Vastauksessamme harrastamisesta keskitymme pääasiassa organisoituun, lähinnä urheiluseuroissa, järjestöissä ja muissa harrastustoimintaa tarjoavissa palveluissa tapahtuvaan toimintaan. Kaupungin tulisi kaikin mahdollisin keinoin pyrkiä voittamaan ne rakenteelliset ongelmat, jotka johtavat seuratoiminnassa harrastamisen liian varhaiseen lopettamiseen. Harrastustakuu ei voi toteutua, jos lapset ja nuoret jäävät seuratoiminnasta tai muusta harrastamisesta pois esimerkiksi taloudellisten syiden, riittämättömistä tiloista johtuvan toiminnan karsimisen taikka liiallisen kilpailullisuuden vuoksi pois. Jos tiloja ei ole harrastustoimintaan riittävästi, seurat karsivat joukkueita ja nuoria. Ensimmäisenä kärsivät yleensä ne nuoret, jotka eivät vastaa seuroissa niiden omia kilpailullisia odotuksia, jotka eivät suhtaudu harjoitteluun riittävällä vakavuudella. Kyseessä ovat siis pääosin nuoret, jotka haluavat liikunnalta ja urheilulta lähinnä myönteisiä elämyksiä, yhdessäoloa ja kaveruutta. Harrastuksen jäädessä nuori joutuu usein eroon myös lähimmistä kavereistaan ja kadottaa harrastamisen ilon. Näille pudokkaille pitäisikin voida tarjota mahdollisuuksia harrastuksensa jatkamiseksi joko omassa tai toisessa seurassa, omassa tai vaihtoehtoisessa harrastuksessa tai lajissa. Liikunta- ja nuorisopalvelut rakentaa harrastustakuuta periaatteella jokaiselle jotakin, ei kaikille kaikkea. Muutaman vuoden sisällä on seura- ja järjestöyhteistyön kautta luotu katkeamaton maksuttoman liikunnan tarjotin vuotiaille lapsille ja nuorille. Tällä hetkellä se on olemassa jo vuotiaille ja se on houkutellut mukaan jo noin 3000 lasta ja nuorta sekä yhteensä käyntiä. Liikunta- ja nuorisopalvelut on aloittanut yhdessä seurojen kanssa U6 (Uusiks) -toiminnan, joka kohdistetaan ensisijaisesti vuotiaille Drop out -pudokkaille. U6 antaa nuorille uuden mahdollisuuden jatkaa entisessä lajissaan tai se tarjoaa mahdollisuuden löytää itselleen uuden lajin tai kokonaan uuden harrastuksen. Alustalle on tervetullutta kaikki espoolainen harrastaminen liikunnasta kulttuuriin. Taustaa Tutkimusten mukaan harrastaminen luo mahdollisuuksia toteuttaa itseään, kuulua yhteisöön, saada onnistumisen kokemuksia, hyvää mieltä, ja niiden myötä se myös luo tukevamman perustan tasapainoisemmalle tulevaisuudelle. Harrastamisen merkitys lapsen ja nuoren kiinnittymiselle omaan vertaisryhmään ja yhteiskuntaan on kiistaton. Harrastaminen tuottaa

30 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 30 / 56 parhaimmillaan mukavaa tekemistä yhdessä kavereiden kanssa, antaa aikuisten aikaa lasten ja nuorten arkeen, sekä osallisuuden ja vaikuttamisen kokemuksia. Harrastaminen on arvo sinänsä, sille ei välttämättä löydy vertailtavaa vaikuttavuusmittaria. Tilaaja-tuottaja -mallin synnyttämisen jälkeen julkinen keskustelu kääntyi myös Suomessa harrastamisen hintoihin. Kun palvelusta tuli tuote, sille syntyi hinta ja pahimmassa tilanteessa julkisten palveluiden tuottajat arvioivat joidenkin harrastusten tuottamisen kaupungille liian kalliiksi. Samalla poisheittämisen ja tasa-arvon näkökulma saivat isomman sijan julkisessa keskustelussa. Keskustelu Drop out -ilmiöstä vahvistui, kun eriarvoisuus nuorten keskuudessa kasvoi. Palvelujen tuotteistamisessa piileekin riski. Perheen sosioekonominen asema vaikuttaa harrastamismahdollisuuksiin. Harrastuksessa kustannukset voivat nousta suuriksi eivätkä kaikki vanhemmat pysty tarjoamaan lapsilleen toivottua harrastamista. Joissain perheissä lasten harrastamisen tärkeyttä ei myöskään tunnisteta. Sen koetaan olevan elitististä tai jo lähtökohtaisesti lasta kuormittavaa, harrastuksesta tai harrastamisen määrästä riippumatta. Syntyy eriarvoisuutta. Nuorten harrastusaktiivisuuteen vaikuttaa kaverit. Kaveripiirin kannustava asenne edistää harrastamista ja porukalla tekeminen on mukavampaa. Myös harrastuksen valinta voi tapahtua kaverien vaikutuksesta. Samasta syystä harrastustoiminnassa, erityisesti joukkuelaeissa syntyneet tiiviit kaverisuhteet muodostuvat ongelmaksi siinä vaiheessa, kun nuori jää ryhmästä. Kiinteäksi muodostuneet kaverisuhteet voivat loppua kuin seinään. Voi syntyä syrjäytymisen vaara. Ympäristön vaikutus harrastusaktiivisuuteen on kiistaton. Asuinpaikka vaikuttaa harrastusmahdollisuuksiin. Pienempien lasten osalta harrastustoiminnan olisi hyvä sijaita lähellä kotia tai koulua. Nuorten osalta harrastamiseen vaikuttaa oman alueen harrastustarjonnan lisäksi julkiset liikenneratkaisut. Harrastustoimintaa tarjotaan mm. liikunnan, kulttuurin, koulun, taiteen perusopetuksen ja nuorisotyön toimesta. Kaupungin tarjoamien palveluiden lisäksi keskeisinä toimijoina ovat seurat, järjestöt, yhdistykset ja erilaiset uskonnolliset yhteisöt. Koulun Iltapäivätoiminta Perusopetuksen iltapäivätoiminnan yhteiskunnallisena lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle. Toiminnan tehtävänä on mm. lasten vapaa-ajan toiminnan ohjaaminen sekä sosiaalinen vahvistaminen. Iltapäivätoiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa ja ohjausta. Iltapäivätoiminta on ryhmämuotoista toimintaa, jossa 15 lapsen ryhmää ohjaa Espoossa yksi aikuinen.

31 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 31 / 56 Perusopetuksen iltapäivätoimintaa järjestetään ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisen tuen oppilaille vuosiluokasta riippumatta. Espoossa perusopetuksen iltapäivätoimintaan osallistuu keskimääräistä useampi ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilas. Alla olevat (Taulukko 1) tiedot ovat tilanteesta, jonka mukaan perusopetuksen iltapäivätoimintaan osallistuu espoolaisista ensimmäisen vuosiluokan oppilaista 2296 (74 % ikäluokasta) ja toisen vuosiluokan oppilaista 1263 (40 % ikäluokasta). Kuluvana lukuvuonna vuosiluokkien 3-9 erityisen tuen oppilaista iltapäivätoimintaan osallistuu 46 oppilasta, joka on noin 3 % kaikista erityisen tuen ko. vuosiluokkien oppilaista. Perusopetuksen iltapäivätoimintaa järjestetään Espoossa lukuvuoden koulupäivinä arkisin klo 12 ja klo 17 välisenä aikana. Iltapäivätoiminnasta peritään Kaupunginhallituksen päättämä asiakasmaksu. Lukuvuonna asiakasmaksu on osa-aikaisesta toiminnasta 80 /kk ja kokoaikaisesta toiminnasta 140 /kk. Asiakasmaksusta on mahdollisuus hakea huojennusta tai vapautusta. Taulukko 1: Iltapäivätoimintaan osallistuvat oppilaat Espoossa lukuvuonna Espoo Koko Suomi IPluokkaaste toiminnassa ikäluokka %ikäluokasta %ikäluokasta % ,50 % % ,80 % % ,10 % Yht yht Koulun kerhotoiminta Koulun kerhotoiminta on perusopetuslain 47 :ssä mainittua ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä toimintaa, jota koulut voivat kasvatus- ja opetustyönsä tukemiseksi järjestää. Kerhoihin osallistuminen on oppilaille maksutonta ja vapaaehtoista. Koulun kerhotoiminnan tavoitteena on tukea oppilaiden psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kasvua. Tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Koulun kerhotoiminta estää syrjäytymistä, lisää oppilaiden välistä tasaarvoa harrastusmahdollisuuksien suhteen ja auttaa luomaan uusia ystävyyssuhteita vuosiluokka- ja ikärahojen yli. Koulun kerhotoiminta tarjoaa oppilaille onnistumisen kokemuksia, yhdessä tekemisen elämyksiä sekä turvallisen ympäristön uusiin asioihin tutustumista ja kokeilemista varten.