1 HANKKEEN ESITTELY JA SEURANTASUUNNITELMAN TAVOITE... 2 2 TYÖN TOTEUTUSTAPA... 3

1 SISÄLTÖ 1 HANKKEEN ESITTELY JA SEURANTASUUNNITELMAN TAVOITE... 2 2 TYÖN TOTEUTUSTAPA... 3 3 SEURANTAKOHTEIDEN VALINTA... 3 3.1 LUONNONMUKAINEN SADE- JA HULEVESIEN KÄSITTELY... 3 3.2 LUONNONTILAISINA SÄILYTETTÄVÄT KOHTEET... 4 3.3 VIHERRAKENTAMISKOHDE... 6 4 SEURANNAN TOTEUTUS... 7 4.1 SADE- JA HULEVESIJÄRJESTELMIEN SEURANTA... 7 Telakkapuiston hulevesien laskeutusallas... 7 Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenne paalulla 560... 8 Korttelin sisäisen hulevesijärjestelmän seuranta korttelissa 4...9 4.2 LUONNONTILAISINA SÄILYTETTÄVÄT ALUEET... 11 Prikipuiston valkovuokkolehto... 11 4.3 VIHERRAKENTAMISKOHDE... 13 Painolastikasvipuisto... 13 5 TIETOJEN TALLENNUS JA TULOSTEN TOIMITTAMINEN... 14 6 OHJELMAN TARKISTAMINEN... 14 7 KIRJALLISUUS... 15 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Seurantakohteiden sijainti (kartta) Yhteenveto seurannan toteuttamisesta (taulukko) Telakkapuiston hulevesien imeytysrakenteen tutkimuspisteet (kartta) Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenteen tutkimuskohta (kartta) Korttelin sisäisen hulevesijärjestelmän seuranta (kortteli 4) tutkimuskohteet (kartta) Prikipuiston valkovuokkolehdon rakennussunnitelmaluonnos (kartta) Pähkinänkäävän ja pikkukennokäävän elinympäristöjen rajaus (kartta) Painolastikasvipuiston rakennussunnitelmaluonnos (kartta) Suunnitelmassa käytettyjen termien selityksiä Työn aikana esiin nousseita mahdollisia seurantakohteita Pintavesien käsittelyjärjestelmät seurantakohteiden valinnan kannalta (taulukko) Toppilansaaren luontokohteet seurantakohteiden tarkastelun kannalta (taulukko)

2 1 HANKKEEN ESITTELY JA SEURANTASUUNNITELMAN TAVOITE Tämän työn tarkoituksena oli laatia toimenpidesuunnitelma Toppilansaaren ympäristönmuutoksen seurannalle. Työ kuuluu Oulun kaupungin Maankäytön muutostilanteiden hallinta II hankkeeseen liittyvään Toppilansaaren ympäristörakentamisprojektiin. Projektin teemana ovat Luonnonolosuhteet, niiden muuttuminen ja säilyttäminen maankäytöltään muuttuvassa Toppilansaaressa. Toppilansaaren ympäristörakentamisprojekti kuuluu EU:n tavoite 2 ohjelmaan. Toppilansaaren suunnittelualue on kooltaan n. 72 ha. Alue otetaan asuntorakentamisen piiriin vaiheittain. Rakentaminen aloitettiin saastuneiden maiden puhdistamisella. Tieverkon rakentaminen alkoi vuonna 2003 ja samaan aikaan alkoi myös ensimmäisten kortteleiden rakentaminen. Toppilansaaressa järjestetään asuntomessut kesällä 2005. Koko alue rakentuu pääosin vuoteen 2010 mennessä. Toppilansaaressa esiintyy arvokkaita elinympäristöjä sekä uhanalaisia ja harvinaisia eliölajeja. Ympäristörakentamisprojektin tavoitteena on turvata alueen monimuotoisuus ja omaleimaisuus sekä säilyttää alueen erityispiirteitä Oulun luonnossa rakentamisen ja asuinkäytön aikana. Tavoitteeseen pyritään mm. erilaisten maankäytön rajausten, kohteiden käsittelyn sekä kasvien siirron avulla. Toppilansaaren uuden asuin- ja matkailualueen viheralueverkosto tulee kattamaan koko kirjon luonnontilaisesta ympäristöstä rakennettuun puistoon. Viheralueiden suunnittelussa lähtökohtina ovat olleet arvokkaiden luontokohteiden ja alueen omaleimaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen osana kaupunkirakennetta sekä hule- ja sadevesien luonnonmukainen käsittely ja käyttö ympäristörakentamisessa vetovoimatekijänä. Toppilansaaren ympäristörakentamisprojektille asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä uuden maankäytön aiheuttamaa muutosta alueen luonnossa tullaan seuraamaan, jotta nähdään, miten uudet toimintatavat ja rakenteet toimivat. Mikäli häiriöitä ilmenee, voidaan ryhtyä ajoissa korjaaviin toimenpiteisiin. Tässä seurantasuunnitelmassa määritetään keinoja, joiden avulla voidaan seurata Toppilansaaren alkuperäisten luonnonarvojen sekä eriasteisesti rakennettujen luontokohteiden arvojen säilymistä. Ohjelma suunnataan noin 10 seuraavalle vuodelle. Eri kohteiden seuranta alkaa eri aikaan, kohteiden valmistumisesta riippuen. Seuranta toteutetaan vuosittain ns. intensiiviseurantana ensimmäiset 3-5 vuotta. Tämän jälkeen seurantajaksot pitenevät. Seurannan toteuttamisesta tullaan raportoimaan päättäjille määrävälein. Suunnitelma on laadittu PSV-Maa ja Vesi Oy:ssä, jossa työstä ovat vastanneet FM Olli-Matti Tervaniemi, RI Jukka Sorvisto sekä FM Sari Ylitulkkila. Alikonsulttina on toiminut JP-Transplan Oy:stä hortonomi AMK Risto Väisänen. Suunnitelman laatimista on ohjannut Oulun kaupungin edustajista koostunut ohjausryhmä, johon kuuluivat Marketta Karhu ympäristövirastosta, Liisa Kääriä-Fischer teknisestä keskuksesta sekä Veli-Matti Hyyrynen ja Antti

Hekkala Oulun Vedestä. Suunnittelun kuluessa työtä ovat kommentoineet Maankäytön muutostilanteen hallinta II hankkeeseen liittyneen työryhmän ja projektiryhmän jäsenet. 3 2 TYÖN TOTEUTUSTAPA Toppilansaaren ympäristönmuutoksen seurantasuunnitelma on laadittu kahdessa vaiheessa. Aluksi tutustuttiin Toppilansaareen liittyviin luonto- ym. selvityksiin sekä viheralueisiin ja rakentamiseen liittyviin suunnitelmiin. Aineiston perusteella laadittiin luettelomaiset esitykset mahdollisista seurantakohteista alueella. Nämä tarkastelun pohjaksi laaditut luonnosmaiset luettelot on esitetty työn lopussa (liitteet 11-12). Seurantakohteet on jaettu kolmeen asiakokonaisuuteen: sade- ja hulevesien käsittely, luonnontilaisina säilytettävät kohteet sekä viherrakentamiskohteet. Työn toisessa vaiheessa asiakokonaisuuksista valittiin edustavimmat ja parhaiten soveltuvimmat seurantakohteet, jotka on esitetty liitteen 1 kartalla. Seurantakohteille on valittu niille soveltuvat seurantamenetelmät. Seurannan toteutus on esitetty kappaleessa 4. Liitteessä 2 on esitetty yhteenvetotaulukko seurannan toteuttamisesta. Tämä seurantasuunnitelma perustuu osittain keskeneräisiin suunnitelmiin ja luonnoksiin. Kaikki seurantakohteet on tarkistettava ennen seurannan aloittamista, kun alueiden rakentaminen on saatu valmiiksi. Liitteeseen 9 on kerätty selityksiä raportissa käytetyille ammattitermeille. Liitteessä 10 on esitetty työn aikana esiin nousseita mahdollisia lisäseurantakohteita, esim. opinnäytetöiden aiheiksi. 3 SEURANTAKOHTEIDEN VALINTA 3.1 Luonnonmukainen sade- ja hulevesien käsittely Toppilansaaren alueella kantavana ajatuksena hulevesien hallinnassa on käsitellä vedet mahdollisuuksien mukaan paikallisesti ja lähellä syntysijaansa sekä hyödyntää sade- ja hulevesiä viher- ja ympäristörakentamisessa sekä yleisemminkin vetovoimatekijänä mm. vesiaiheissa. Rakentamisessa pyritään huomioimaan sade- ja hulevesien käsitteleminen mahdollisimman luonnonmukaisesti siten, että rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset Toppilansaaren alueen hydrologiaan jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Samalla luonnonmukaisia sade- ja hulevesien käsittelymenetelmiä on tarkoitus testata ja arvioida niiden soveltuvuutta pohjoisille leveysasteille. Asioiden huomioon ottamista on helpottanut imeyttämiseen sopiva hiekkapitoinen maaperä. Toisaalta maanpinnan vähäiset korkeuserot lisäävät suunnittelun ja toteutuksen vaativuutta. Luonnonmukaisina sade- ja hulevesien käsittelymenetelminä alueelle on esitetty viivyttämistä esim. lammikoimalla, imeyttämistä paikallisesti

maanpinnalta tai maanalaisella imeytysrakenteella sekä vesien johtamista pintavaluntana alaville kosteikkoalueille tai Holstinsalmen painanteen suuntaan. Puisto- ja viheralueilla sade- ja hulevedet pyritään imeyttämään, lammikoimaan tai johtamaan pintavaluntana kosteikkoalueille. Korttelialueilla vedet pyritään ottamaan talteen ja hyödyntämään esimerkiksi kasteluvetenä ennen imeyttämistä tai johtamista puistoalueille. Keskeisillä katualueilla syntyviä hulevesiä pyritään ensisijaisesti imeyttämään katuviheralueille tai johtamaan puistoalueiden vesiaiheisiin, vasta ylivuodot ohjatuvat hulevesiviemäreihin. Telakkapuistoon sijoitetaan maanalainen hulevesien käsittelyallas, jossa Pitkänmöljäntien alueelta kertyvistä hulevesistä poistetaan kiintoaineksia laskeuttamalla ja vettä imeytetään pohjamaahan vielä ennen Toppilansalmeen johtamista. Toppilansaaren alueelle ehdotetut ja osin jo toteutetut luonnonmukaiset sadeja hulevesien käsittelyjärjestelmät on koottu erilliselle yhteenvetoliitteelle tämän seurantaohjelmaraportin loppuun (liite 11). Varsinaiset seurantakohteet on pyritty valitsemaan edustavasti erityyppisistä käsittelymenetelmistä ja erilaisilta rakennusalueilta siten, että seurannasta saatavaa tietoutta on mahdollista hyödyntää jatkossa, seurannan toteutus on mahdollisimman yksinkertaista virhemahdollisuuksien vähentämiseksi ja että seuranta on toteutettavissa taloudellisesti kohtuullisin kustannuksin. Näillä perusteilla seurantakohteiksi on valittu: 1. Telakkapuiston maanalainen hulevesien laskeutusallas 2. Edustava kohta Pitkänmöljäntien hulevesien imeytysrakenteesta 3. Asuntokorttelin sisäinen sade- ja hulevesien käsittely korttelissa 4, Prikipuiston pohjoispuolella 4 3.2 Luonnontilaisina säilytettävät kohteet Toppilansaaren alueella on laadittu vuonna 2001 perusteellinen luontoarvojen inventointi (Halonen ym. 2001), jota on täydennetty seuraavina vuosina. Alueella esiintyy arvokasta ja alueelle ominaista kasvillisuutta, joka luo elinympäristöjä useille uhanalaisille ja harvinaisille kasvilajeille, kääville sekä hyönteisille. Alueen arvokkaat luontokohteet ja luonnon omaleimaisuuden säilyttäminen on huomioitu Toppilansaaren alueelta laadituissa viherrakentamiseen liittyvissä suunnitelmissa (Palo 2003; Scc Viatek 2003; Suunnittelukeskus Oy 2003). Toppilansaaren luontokohteista laadittiin luettelomainen yhteenveto, jossa käytiin läpi kohteiden ominaispiirteet, ylläpitävät ekologiset taustatekijät ja kohteiden arvo. Lisäksi arvioitiin kohteeseen kohdistuvia välittömiä ja ajan myötä ilmeneviä uhkatekijöitä ja paineita sekä tarkasteltiin kohteille sopivia seurantamenetelmiä. Yhteenveto on esitetty liitteessä 12. Runsaasta aineistosta on valittu edustavat seurantakohteet. Kohteiden valinnassa on korostettu alueen luonnon omaleimaisuutta. Seurantakohteisiin kohdistuu alueen maankäytön muuttuessa paineita liittyen mm. lisääntyvään

virkistyskäyttöön. Kullekin kohteelle on pyritty löytämään yksiselitteinen ja helposti toistettava seurantamenetelmä mahdollisten muutosten toteamiseksi. Luonnonmukaisina säilytettävistä kohteista seurannan piiriin on valittu: 4. Prikipuiston valkovuokkolehdon kasvillisuus 5. Pikkukennokäävän ja pähkinänkäävän elinympäristöt Prikipuiston valkovuokkolehto on noussut näkyväksi kohteeksi Toppilansaaren suunnittelun aikana. Valkovuokon Anemone nemorosa päälevinneisyysalue maassamme rajoittuu Etelä- ja Keski-Suomeen. Oulun seudulla lajia esiintyy hyvin vähän. Toppilansaareen valkovuokko on levittäytynyt 1800-luvun puolella, joten esiintymää voidaan pitää Oulun kaupungin alueen ainoana vakiintuneena esiintymänä ja siksi säilyttämisen arvoisena. Valkovuokko on rauhoitettu Oulun ja Lapin lääneissä. Lajin rauhoitus (luonnonsuojelulaki 42 ) kieltää kasvin tai sen osien poimimisen tai hävittämisen. Valkovuokon ekologiasta on kerrottu liitteen 12 taulukossa. Laajan asutuksen keskellä sijaitseva Toppilansaaren valkovuokkoesiintymä joutuu voimakkaan paineen kohteeksi. Alueen suojaamisesta ja huolellisesta suunnittelusta huolimatta lehdon pienilmastossa, kuten alueen valoisuus- ja kosteusoloissa tulee tapahtumaan muutoksia. Lisäksi valkovuokot houkuttelevat keräilijöitä ja kotipuutarhoihin siirtäjiä. Esiintymää on siirretty Oulun yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan, missä kantaa mahdollisesti lisätään jakamalla myöhemmin tarvittavia siirtoistutuksia varten. Seurannan tarkoituksena on selvittää kasvuston menestyminen alueen rakentamisen ja asuinkäytön aikana. Seurannalla saadaan myös tietoa siirtoistutusten tarpeesta. Lisäksi seurataan yleispiirteisemmin valkovuokkolehdon muun kenttäkerroskasvillisuuden (mm. käenkaali Oxalis acetosella, kielo Convallaria majalis, puistolemmikki Myosotis sylvatica, varjolilja Lilium martagon) menestymistä sekä erityisesti pihlaja-angervokasvustojen Sorbaria sorbifolia mahdollista leviämistä lehdossa. Valkovuokkokasvuston ohella erityisen arvokkaita kohteita Toppilansaaren alueella ovat kääpämetsät. Toppilansaaren alueella esiintyy neljän uhanalaisen/harvinaisen kääpälajin esiintymiä. Lajeista merkittävimmät ovat pikkukennokääpä Datronia stereoides ja pähkinänkääpä Dichomitus campestris. Pikkukennokääpä on luokiteltu maassamme erittäin uhanalaiseksi lajiksi (EN Endangered) ja pähkinänkääpä silmälläpidettäväksi (NT Near Threatened, ei uhanalainen). Pikkukennokäävän elinympäristöjä ovat puronvarret ja tulvarannat, kasvualustoina toimivat Toppilansaaressa lähinnä kuolleiden pajujen (myös tuomi, leppä) tyviosat sekä maanpinnan tuntumassa olevat risut. Pähkinänkääpä esiintyy kosteissa ranta-alueiden harmaaleppälehdoissa, kasvualustoina ovat harmaaleppien rungot 1-3 m korkeudella sekä maahan pudonneet oksat. Kääpien yleiset elinympäristövaatimukset ovat tiheä latvusto, varjoisuus, kosteus ja lahopuun esiintyminen. Pikkukennokäävän elinympäristövaatimuksista tärkeimmät ovat suojaava pensaskerros ja maapohjan kosteus. Pähkinänkäävän kannalta keskeinen vaatimus on latvuston tiheys. Kääpäesiintymät keskittyvät Holstinsalmea ympäröiviin lehtimetsiin. Lisäksi kääpiä esiintyy Retinrannan ja asutuksen välisessä rantametsässä sekä Prikipuiston alueella. Kääpien säilymiselle paineita luo metsiköiden lisääntyvä virkistyskäyttö ja sen mahdollisesti aiheuttamat haitalliset vaikutukset. 5

6 3.3 Viherrakentamiskohde Viherrakentamiskohteista seurantakohteeksi valittiin Retinrannan alueelle rakennettava painolastikasviniitty (liitekartan 1 kohde 6). Painolastikasvit ovat purjelaivakaudella alusten painolastimaan mukana saapuneita tulokkaita. Painolastin mukana kulkeutui satamiin kasvien siemeniä, juurakoita, rönsyjä ja kokonaisia kasveja. Painolastilajeiksi luokiteltiin ne kasvilajit, jotka eivät olleet aiemmin levinneet maahamme tai joiden levinneisyys ei purjelaivakaudella ulottunut satamapaikoille. Nykyisin painolastikasveja on enemmälti jäljellä vain muutamassa maamme satamassa. Purjelaivakauden satamapaikat ovat monin paikoin muuttuneet asfaltoiduiksi satamakentiksi, joilla painolastikasvilajiston on ollut lähes mahdotonta selvitä. Toppilansaaren ja rantavyöhykkeen rakennussuunnitelmaluonnoksen mukaan (Suunnittelukeskus 2004, 15.1.2004) Retinrannan hiekkakentälle ja metsäsaarekkeiden liepeille perustetaan painolastikasvipuistot vapaamuotoisina sommitelmina. Painolastikasviniitty perustetaan kuivan niityn perustamisohjeiden mukaisesti ja siinä käytetään alueella pisimpään säilyneitä lajeja. Painolastikasviniityn kasvien selviytymistä edistää hallittu hoitamattomuus, jolla tarkoitetaan liian siistimisen välttämistä. Rakennussuunnitelmaluonnoksessa esitettyjä painolastikasviniityllä käytettäviä lajeja ovat: - kelta-apila (Trifolium aureum) - keltamaite (Lotus corniculatus) - keltapäivänkakkara (Chrysanthemum segetum) - ketoneilikka (Dianthus deltoides) - neidonkieli (Echium vulgare) - päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) Sirppimailasta (Medicago sativa subsp. falcata) kylvetään omana ryhmänään noin 200 m 2 alueelle painolastikasviniityn pohjoispäähän. Painolastikasviniityn kasvilajistossa käytetään mahdollisesti Oulun yliopiston kasvitieteelliselle puutarhalle siirrettyjä Toppilansaaren alkuperäislajeja. Rakennussuunnitelmaluonnoksen mukaan Toppilan radan varresta kerätään lisäksi hietapitkäpalon (Cardaminopsis arenosa) siemeniä, jotka lisätään niityn kasvilajistoon vuoden kuluttua niityn perustamisesta. Painolastikasviniityllä suojaheininä käytetään seuraavia lajeja: - nurmirölli (Agrostis capillaris) - Englannin raiheinä (Lolium perenne) - rönsypunanata (Festuca rubra) - lampaannata (Festuca ovina) Niittykasvillisuuden kasvuunlähtöön ja menestymiseen vaikuttavat mm. kasvualusta, ei-toivottujen lajien leviäminen niittyalueelle sekä avoimen niityn umpeenkasvu ja pensoittuminen.

7 4 SEURANNAN TOTEUTUS 4.1 Sade- ja hulevesijärjestelmien seuranta Seurannalla pyritään selvittämään Toppilansaareen rakennettavien tavanomaisista ratkaisuista poikkeavien tai tavanomaisten järjestelmien rinnalle rakennettujen luonnonmukaisten sade- ja hulevesijärjestelmien toimivuutta sekä ylläpito- ja kunnostustarvetta. Seurannalla pyritään myös selvittämään imeyttävien hulevesijärjestelmien tehoa, ts. vaikutuksia pohjaveden pinnan korkeuteen paikallisesti. Kohteet merkitään maastoon siten, että riippumatta seurannan suorittajasta tai ajankohdasta työ tulee tehdyksi yhtäläisellä tavalla oikeasta pisteestä. Seurannan toteutus, merkintätapa ja ajankohdat on selostettu seuraavaksi kohteittain. Telakkapuiston hulevesien laskeutusallas Seurannalla tutkitaan laskeutusaltaaseen tulevan ja siitä lähtevän huleveden ainepitoisuuksien muuttumista. Seurantaan yhdistetään pohjaveden pinnan korkeuden seuranta viidestä erillisestä pohjavesiputkesta, joilla voidaan arvioida huleveden imeytymistä altaasta pohjamaahan sekä välillisesti altaan puhdistus- tai kunnostustarvetta. Tutkimuspisteet on esitetty liitteenä 3 olevassa kartassa. Ainepitoisuuksien muuttumista seurataan kaivoista 1 (tuleva hulevesi) ja 2 (lähtevä hulevesi) samanaikaisesti otetuista vesinäytteistä. Otettavista vesinäytteistä tutkitaan: kiintoainepitoisuus sähkönjohtavuus ph kokonaistyppi kokonaisfosfori sameus Allasrakenteen imeytystehoa seurataan pohjavesiputkista P1, P2, P3, P17 ja P19c suoritettavalla pohjavedenpinnan tason mittauksella. Mittaus suoritetaan pohjavesiputkessa olevasta vesipinnasta putken yläreunaan 1 cm tarkkuudella. Putket P1, P2 ja P3 ovat uusia, seurantaa varten asennettavia putkia ja P17 ja P19c aiemmin asennettuja, altaan läheisyydessä sijaitsevia vertailuputkia. Uusien putkien yläpäät asennetaan ja aiemmin asennettujen putkien yläpäät katkaistaan tulevan lopullisen maanpinnan tasolle ja ne suojataan valurautaisella vesijohtoventtiilin suojahatulla, jonka kansi maalataan kirkkaan keltaiseksi putkien paikallistamisen helpottamiseksi. Kaikki putket kartoitetaan ja yläpäiden korkeustasot tarkevaaitaan asennus- ja muutostöiden jälkeen. Sijaintikoordinaatit ja korkeustasot merkitään jokaiselle seurantalomakkeelle.

8 Seuranta toteutetaan rakentamisen valmistuttua aluksi 3 5 vuoden ajan vuosittain keväällä toukokuussa ja syksyllä syyskuussa sekä yhden kerran keskikesällä rankkasadejakson aikana. Tämän jälkeen seurantaa voidaan harventaa kokemuksien perustella joka toinen vuosi tapahtuvaksi. Myös näytteenottohetken sää, ilman lämpötila ja näytteenottajan nimi kirjataan. Korjaavat toimet Mikäli näytteenottokaivoissa havaitaan pohjalla runsaasti hienoainesta, on havaintojen kirjaamisen lisäksi arvioitava mistä asia mahdollisesti johtuu sekä informoitava järjestelmän kunnossapidosta vastaavaa tahoa mahdollisen altaan puhdistuksen järjestämiseksi. Samoin on toimittava, mikäli pohjavesiputkista havaitaan vesipinnan tason olevan merkittävästi alempana altaan viereisessä putkessa verrattuna altaan kohdalla sijaitsevaan putkeen. Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenne paalulla 560 Seurannalla tutkitaan imeytysrakenteen kuntoa silmämääräisesti sekä valokuvaamalla Pitkänmöljäntien varressa paalulla 560, Hannalan vanhan huvilan kohdalla. Tutkimuskohta on esitetty liitteenä 4 olevassa kartassa. Seurannassa kirjataan ylös seuraavia asioita: näytteenottohetken sää, lämpötila ja näytteenottajan nimi reunakiveen jätetyn virtausaukon puhtaus välikaistalla olevan hiekoitushiekan määrä välikaistan pintakerroksen liettymisaste 1) välikaistan kosteustilanne 2) viherkaistan kosteustilanne vastakkaisella puolella tietä 2) maanpinnan kasvipeitteen kunto 3) 1) Liettymisaste: 1 = liettymää ei havaittavissa 2 = liettymää jonkin verran, laikkuina 3 = liettymää runsaasti, laaja-alaisesti 2) Kosteustilanne: 1 = kuiva 2 = kostea 3 = märkä / vettä lammikoina 3) Kasvipeite: 1 = tasainen ja hyväkuntoinen kasvipeite 2 = kasvipeitteessä aukkopaikkoja, näkyvissä kuollutta kasvillisuutta 3 = kasvipeite lähes hävinnyt, kasvillisuus kituliasta Lisäksi kohteesta otetaan värivalokuvia. Lähikuvat reunakiveen jätetystä virtausaukosta ja välikaistalle jätetystä vesipainanteesta sekä yleiskuva jossa

molemmat näkyvät samanaikaisesti. Yleiskuvan ottamiskohta merkitään maastoon sinkityllä teräsputkella h=1 m, jonka yläpää maalataan vihreäksi. Seuranta toteutetaan rakentamisen valmistuttua vuosittain keväällä toukokuussa ja syksyllä syyskuussa sekä yhden kerran keskikesällä rankkasadejakson aikana. Korjaavat toimet Mikäli viherkaistalla havaitaan runsaasti liettymää tai hiekoitushiekkaa, on asian kirjaamisen lisäksi informoitava alueen kunnossapidosta vastaavaa tahoa puhdistuksen järjestämiseksi. 9 Korttelin sisäisen hulevesijärjestelmän seuranta korttelissa 4 Seurannalla tutkitaan asuntokorttelin 4 tontille 1 suunniteltujen korttelin sisäisten hulevesijärjestelmien toimivuutta ja kuntoa sekä käyttäjien mielipiteitä ja käyttökokemuksia järjestelmien toimivuudesta. Tutkimuskohteet on esitetty liitteenä 5 olevassa kartassa. Silmämääräisessä seurannassa kirjataan ylös seuraavia asioita: säätila, ilman lämpötila ja näytteenottajan nimi rakennusten 1 ja 2 etupuolella olevan saattolämmitetyn pintavesikourun ja kivettyjen kulkuväylien rakenteiden kunto kourun molemmin puolin 1) pintavesikouruun kertyneen hiekan ja roskien määrä sisäpihan hulevesipainanteiden kunto 2) sisäpihan hulevesipainanteiden kosteustilanne 3) Prikipuiston kosteustilanne sade- ja hulevesien purkukohdassa 3) Lisäksi piha-alueella otetaan värivalokuvia hulevesipainanteista ja hulevesien purkukohdasta Prikipuiston puolelta. Lisäksi otetaan lähikuvat saattolämmitetystä pintavesikourusta ja mahdollisista havaituista ongelmakohdista tai rakenteiden vaurioista. Kuviin kirjoitetaan arvio vaurion syystä sekä merkitään piha-alueen karttaan mistä kohdasta kuva on. Paikan päällä tehtävä seuranta toteutetaan piharakenteiden valmistuttua vuosittain keväällä huhti toukokuussa lumen sulamisen aikaan ja syyskesällä syyskuun alkupuolella sekä yhden kerran keskikesällä rankkasadejakson aikana. Aluksi 3 5 vuoden ajan seuranta toteutetaan vuosittain, jonka jälkeen seurantaa voidaan harventaa kokemuksien perusteella joka toinen vuosi tapahtuvaksi. Käyttäjien kokemuksia järjestelmien toimivuudesta kerätään taloyhtiöiden isännöitsijöille ja kiinteistönhoitajille suunnattavalla kyselytutkimuksella. Lomakkeet jaetaan em. tahoille vuosittain vuodenvaihteessa, jotta myös asukkailta saatu palaute voidaan kirjata.

10 Kyselylomakkeella tiedustellaan asukaspalautteen lisäksi seuraavia asioita: onko hulevesipainanteisiin lammikoitunut vettä pitkiksi ajoiksi sadejaksojen jälkeen? onko hulevesipainanteissa esiintynyt tulvimista rankkasateiden aikana? onko luonnonmukaisesti toteutettu kuivatus aiheuttanut haittaa pihaalueen käytölle tai lasten leikille? onko piha-alueella paikkoja, joista kasvillisuus kuolee esim. märkyydestä tai jääpoltteesta johtuen? onko rakennuksien 1 ja 2 etupuolella olevasta saattolämmitetystä pintavesikourusta aiheutunut ongelmia talviaikana? 4) onko piha-alueella kohtia, joihin syntyy helposti paannejäätä talviaikana? syntyykö kulkureiteille silmiinpistävää epätasaisuutta talvella maan routaantuessa? 1) Rakenteiden kunto: - onko näkyvissä epätasaista painumista? - esiintyykö kourussa tai kiveyksessä rakenteiden liikkumisesta aiheutuneita vaurioita? - näkyykö kourussa seisovaa vettä? 2) Hulevesipainanteiden kunto: - onko kasvillisuus pysynyt kunnossa? - näkyykö poikkeuksellisen kuluneita kohtia ja jos näkyy, mistä kuluminen näyttäisi johtuneen? - näkyykö hulevesipainanteiden viereisissä rakenteissa vaurioita? 3) Kosteustilanne: 1 = painanteet pääosin kuivia 2 = painanteet pääosin kosteita 3 = painanteet märkiä / vettä lammikoina 4) Ongelmat talviaikana: - onko liikkuminen hankaloitunut pintavesikourun kohdalla? - esiintyykö kourun kohdalla usein paannejäätä? - onko lämmitys toiminnassa läpi talven? - haittaako kouru jollakin tavalla liikenneväylän kunnossapitoa? - muita havaintoja luonnonmukaisen kuivatusjärjestelmän toimivuudesta Sama kyselytutkimus toteutetaan myös taloyhtiön asukkaille 2 3 vuoden välein esimerkiksi siten, että kysely liitetään omaksi osakseen koko Toppilansaaren alueella järjestettäviin kyselytutkimuksiin. Korjaavat toimet Mikäli paikan päällä tehtävän seurannan aikana havaitaan seurattavien rakenteiden vaurioituneen siinä määrin, että se vaikeuttaa alueen käyttöä tai liikkumista tai aiheuttaa vaaraa, on asioiden kirjaamisen lisäksi arvioitava mistä asia mahdollisesti johtuu sekä informoitava taloyhtiön isännöitsijää

rakenteen kunnostamiseksi. Samoin menetellään, mikäli on havaittavissa selviä puutteita rakenteiden normaalissa kunnossapidossa. 11 4.2 Luonnontilaisina säilytettävät alueet Luontokohteiden seurannan tavoitteena on valituin seurantamenetelmin saada tietoa arvokkaiden luontokohteiden menestymisestä. Seurantatutkimuksen avulla voidaan tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli luontokohteiden tai niiden elinympäristöjen tilan havaitaan heikkenevän. Prikipuiston valkovuokkolehto Seurannassa tutkitaan Prikipuiston valkovuokkokasvuston menestymistä. Seuranta suoritetaan kasvuston pääkukinnan aikaan, joka ajoittuu loppukevääseen-alkukesään (touko-kesäkuu), ennen kuin puihin ehtii täysi lehti. Valkovuokon pääkukinta kestää noin viikon verran. Valkovuokkokasvuston seuranta toteutetaan laskemalla koko puistosta valkovuokon versojen lukumäärä. Laskennassa huomioidaan sekä kukkivat että kukkimattomat versot. Kasvusto rajataan Suunnittelukeskus Oy:n (2004) laatiman Prikipuiston rakennussuunnitelman karttapohjalle (liite 6). Karttapohjan ajantasaisuus tarkistetaan puiston rakennustöiden valmistumisen jälkeen. Valkovuokkokasvustosta otetaan kukkimista ja kasvuston tiheyttä kuvaavia värivalokuvia. Valokuviin laitetaan näkyviin mittakaava esim. 1 m 2 kokoisella kehikolla. Kuvauspaikat määritetään ensimmäisellä kuvauskerralla kasvuston sijainnin mukaan. Kuvia otetaan esim. 5 kohdasta. Valokuvien ottopaikat ja kuvaussuunnat merkitään Prikipuiston rakennussuunnitelman tarkistetulle karttapohjalle käyttäen hyväksi kartalle merkittyjä puita ym. Seuraavina vuosina kuvaus toistetaan kartan ja aiempien valokuvien mukaisesti. Valokuvaus suoritetaan sateettomana päivänä. Seurantakäynnillä merkitään lisäksi muistiin: - seurannan suorittajan nimi - seurannan toteutuksen päivämäärä - arvio valkovuokon kukinnan vaiheesta alueella - mahdolliset havainnot alueelta, esim. jäljet poimituista kukista, jäljet kuopista (mahd. taimien otto) - muut huomiot (esim. jäljet koirien ulkoilutuksesta alueella) Valkovuokkolehdon muuta kenttäkerroskasvillisuutta sekä pihlajaangervopensaikon määrää alueella seurataan keskikesällä tehtävällä valokuvauskäynnillä. Valokuvia otetaan esim. 5 kohdasta niin, että niissä näkyy ruoho- ja heinäkasvillisuutta (mm. käenkaali, kielo) sekä pihlajaangervon määrää ja tiheyttä alueella. Kuvauspaikat määritetään ensimmäisellä

kuvauskerralla ja ne merkitään Prikipuiston rakennussuunnitelman tarkistetulle karttapohjalle. Valokuviin laitetaan näkyviin mittakaava esim. 1 m 2 kokoisella kehikolla. Seuraavina vuosina kuvaus toistetaan kartan ja aiempien valokuvien mukaisesti. Valokuvaus suoritetaan sateettomana päivänä. Seuranta toteutetaan aluksi vuosittaisena seurantana. Ensimmäinen seurantakerta toteutetaan vuonna 2004. Ensimmäisten viiden havaintovuoden jälkeen seurantaa voidaan harkinnan mukaan harventaa tapahtuvaksi esim. joka toinen vuosi. Täydennysistutukset Toppilansaaren valkovuokkokantaa on siirretty Oulun yliopiston kasvitieteelliselle puutarhalle, jossa kantaa mahdollisesti lisätään. Alkuperäismateriaalilla tai muualta hankituilla valkovuokon taimilla tehtävien täydennysistutusten tarpeesta kertovat seurannan kuluessa versomäärässä mahdollisesti tapahtuvat muutokset. Istutusten osalta alueelle lisättävien versojen lukumäärä ja sijoituspaikat merkitään muistiin karttapohjalle. Korjaavat toimet Mikäli valkovuokkolehdossa havaitaan jälkiä kukkien poimimisesta tai taimien ylöskaivamisesta, on asian kirjaamisen lisäksi informoitava asiasta alueen kunnossapidosta vastaavaa tahoa. 12 Kääpämetsät Kääpien osalta seuranta toteutetaan seuraamalla kääpien elinympäristöjen eli kääpämetsien tilaa. Seurannan toteutustapana ovat valokuvaus sekä asiantuntijan suorittamat tarkastuskäynnit. Pähkinänkääpämetsä Pähkinänkäävän seuranta-alue sijaitsee Mesaanitien päässä Holstinsalmen laidalla. Seurattavat metsäkuviot sijaitsevat Mesaanitien molemmin puolin. Tutkimusalue on merkitty liitekartalle 7. Pikkukennokääpämetsä Pikkukennokäävän seuranta-alue sijaitsee Tyrskypolun päässä lähellä Holstinsalmea. Seurattavat metsäkuviot sijaitsevat Tyrskypolun molemmin puolin. Tutkimusalue on merkitty liitekartalle 7. Seurannan toteutustapa Kääpämetsät valokuvataan ensimmäisellä kuvauskerralla valittavista pisteistä, (esim. 5 kpl/kääpämetsä). Valokuvien ottopaikat sekä kuvaussuunnat merkitään liitteessä 7 esitetyn kaltaiselle karttapohjalle (Oulun kaupungin peruskartta + asemakaava), karttapohja-aineiston ajantasaisuus tarkistetaan rakennustöiden valmistumisen jälkeen. Karttapohjaa sekä aiempia valokuvia käytetään apuna toistettaessa kuvausta seuraavina vuosina. Valokuvaus ajoitetaan lumien sulamisen jälkeiselle ajalle loppukevääseenalkukesään, kun puissa ei vielä ole lehtiä. Valokuvaus suoritetaan sateettomana

päivänä. Valokuvaus toteutetaan aluksi vuosittain. Ensimmäisen viiden vuoden jälkeen seurantaa voidaan tarvittaessa harventaa Jokaisesta kuvauspisteestä otetaan yleiskuva metsästä, mahdollisuuksien mukaan aluetta laajasti kuvaava panoraamakuva. Yleiskuvan lisäksi otetaan kuvat latvustosta (latvuston rakenne), pensaskerroksesta sekä maanpinnasta niin, että mahdollinen risuisuus on näkyvissä. Asiantuntijan tarkastuskäynti Kolmen vuoden välein kääpämetsässä suoritetaan asiantuntijan tekemänä tarkastuskäynti. Käynnillä puistoalue kartoitetaan ja havaitut pikkukenno- ja pähkinänkääpäesiintymät (+ mahdolliset muut huomioitavat kääpälajit) merkitään kartalle. Esiintymistä otetaan myös GPS-koordinaatit. Lisäksi tarkastuskäynneiltä kirjoitetaan tiivis elinympäristön kuvaus, jossa käsitellään erityisesti alueen soveltuvuutta kääpien esiintymisalueeksi. Tarkistuskäynnin tekijänä käytetään kääpäasiantuntijoita esim. Oulun yliopiston Kasvimuseolta. 13 4.3 Viherrakentamiskohde Painolastikasvipuisto Painolastikasvipuiston niittylajien seuranta toteutetaan koealaseurantana. Seurannassa tutkitaan alueelle kylvettyjen niittykasvien kasvuun lähtöä ja menestymistä rakennetussa puistokohteessa. Seurannassa käytettävä koealaruutu on kooltaan 1 m 2. Painolastikasviniitylle sijoitetaan 6 seuranta-alaa ja sirppimailaskylvöalueelle 2 alaa. Seuranta-alojen määrääminen tapahtuu alueen rakentamisen jälkeen seurannan aloittamisvaiheessa. Painolastikasvipuiston seurantaruudut merkitään niitylle myöhemmin päätettävällä tavalla. Ruutujen sijainti merkitään lisäksi Suunnittelukeskus Oy:n (2004) laatiman rakennussuunnitelman karttapohjalle (liite 8). Karttapohjan ajantasaisuus tarkistetaan alueen rakentamistöiden valmistuttua. Koeruutujen seuranta toteutetaan kerran kasvukaudessa, niitettävillä alueilla ennen vuosittaista niittoa, joka yleensä ajoittuu heinäkuulle. Seurannan yhteydessä kaikki koeruudut valokuvataan. Painolastikasviniityn seurannassa jokaisesta koealaruudusta kirjataan seuraavat asiat: - ruudussa esiintyvät kasvilajit (sekä kohdassa 3.3. luetellut alueelle kylvetyt lajit että mahdolliset muut ruudulle levinneet lajit) - ruudussa esiintyvien kasvilajien peittävyys prosentteina. Lajien peittävyysprosenttien summa kertoo ruudun kasvillisuuden kokonaispeittävyyden (enintään 100 %). Samalla saadaan selville mahdollisen paljaan maan osuus ruudun alasta.

- muut huomiot ruuduilla ja yleisesti koko niityllä (esim. kulutuksen aiheuttamat jäljet kasvustossa, kasvuston yleinen kunto, huomiot niittylajien kukkimisesta, alueelle leviävistä ulkopuolisista lajeista) - seurannan suorittajan nimi ja seurannan toteutuksen päivämäärä Mikäli painolastikasviniitylle istutetaan Toppilansaaresta Oulun yliopiston kasvitieteelliselle puutarhalle siirrettyjä alkuperäislajeja, kiinnitetään erityistä huomiota näiden lajien menestymisen seurantaan. Kaikki tulokset ja havainnot merkitään vuosittain täydennettävään taulukkoon. Seuranta toteutetaan aluksi vuosittaisena seurantana. Ensimmäisten viiden havaintovuoden jälkeen seurantaa voidaan harkinnan mukaan harventaa tapahtuvaksi esim. joka toinen vuosi. 14 5 TIETOJEN TALLENNUS JA TULOSTEN TOIMITTAMINEN Maastossa tehdystä seurannasta saadut tiedot kirjataan sähköisesti ylläpidettävään taulukkoon, jota täydennetään vuosittain. Seurannan tai sen osakokonaisuuden suorittamisesta kunakin vuonna laaditaan yhden sivun laajuinen yhteenveto yhden kuukauden sisällä seurannan suorittamisesta. Seurantavuoden tuloksista laaditaan seurantavuoden loppuun mennessä oma raporttinsa, jossa esitetään kaikki kyseisen vuoden seurannat johtopäätöksineen. Vuoden 2008 tarkkailun jälkeen kyseisen vuoden loppuun mennessä laaditaan väliraportti siihen mennessä tehdystä työstä. Tästä eteenpäin väliraportointia jatketaan noin 5 vuoden välein. Seurannan toteutumisesta raportoidaan määrävälein ympäristölautakunnalle sekä tekniselle ja liikelaitosten lautakunnille. 6 OHJELMAN TARKISTAMINEN Seurantaa voidaan toteuttaa myös tässä ohjelmassa ehdotettua laajempana, ohjelmaa voidaan tarkistaa tarpeen vaatiessa Oulun kaupungin päätöksellä. Viimeistään vuonna 2008 laadittava väliraportti antanee tähän hyvän mahdollisuuden.

15 7 KIRJALLISUUS Ahponen H. 2003: Kohti luonnonmukaisempaa taajamahydrologiaa. Teknillinen korkeakoulu, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, diplomityö, Espoo Hakalisto, S., Nieminen, S. & Kanerva, T. 1998: Perinnebiotooppien kasvillisuuden seurantaopas. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja Sarja B No 48, Vantaa. Halonen, P., Huhta, A-P., Kalleinen, L., Ahola, U. & Itämies, J. 2001: Toppilansaaren luontoarvojen inventointi. Tutkimusraportti. Oulun yliopisto. Halonen, P., Kulju, M., Kangas, K. & Kalleinen, L. 2002: Oulun suistoalueen käävät. Helsingin kaupungin rakennusvirasto, katuosasto: Kuivatusvesien ekologinen hallinta Case Viikki, tilannekatsaus syksy 2000 Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Jormola J., Järvelä J., Lehtinen A. & Pajula H. 1998: Luonnonmukainen vesirakentaminen, mahdollisuudet ja erityispiirteet suomessa. Suomen ympäristö 265, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Kalleinen, L. 2003: Holstinsalmen kääpämetsät. Multimedia. Ympäristö-IT Ympit. Kalleinen, L. 2003: Holstinsalmen kääpämetsät. Video DVD. Ympäristö-IT Ympit. Kemppainen, E. & Mäkelä, K. 2002: Luontodirektiivin putkilokasvien seuranta. Yleissuunnitelma liitteissä II ja IV mainittujen Suomessa esiintyvien lajien seurannan toteuttamiseksi. Suomen ympäristökeskuksen moniste 256. Kotola J. & Nurminen J. 2003: Kaupunkialueiden hydrologia Valunnan ja ainehuuhtouman muodostuminen rakennetuilla alueilla, Osa 2: koealatutkimus. Teknillisen korkeakoulun vesitalouden ja vesirakennuksen julkaisuja 8, Espoo. Mahosenaho, T. & Pirinen, T. 1999: Niittykasvillisuuden perustaminen tieluiskiin, koetuloksia ja kirjallisuusselvitys. Tielaitoksen selvityksiä 12/1999, Tiehallinto. Niskala, K. 2003: Toppilansalmen alueen huvilapuutarhat. Työversio. Oulun kaupunki: Oulun Toppilansaari, Luonnonmukaista ympäristörakentamista seminaari 2003 Oulun kaupunki: Toppilansaaren asemakaava. Oulun kaupunki: Toppilansaaren katujen ja kevyen liikenteen väylien suunnittelu. Oulun kaupunki: Toppilansaaren rakennustapaohjeet. Oulun Vesi: Vesihuollon toteutussuunnitelmat. Oulun Vesi: Vesihuollon yleissuunnitelma ja asemakaavoitusta varten tarvittavat vesihuoltotarkastelut. Palo, S. 2003: Holstinsalmen ympäristön maisemanhoidon toimenpidesuunnitelma. Toppilansaari Oulu. Luonnonmukaista ympäristörakentamista. 9/2003. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Uhanalaisten lajien II seurantaryhmä. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ryttäri, T. & Kettunen, O. (toim.) 1997: Uhanalaiset kasvimme. Suomen ympäristökeskus. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Savela O. 1993: Upossarpion Alisma wahlenbergii (Holmberg) Juz., levinneisyydestä, ekologiasta ja suojelutarpeesta. Pro gradu tutkielma. Oulun yliopisto. Kasvitieteen laitos.

16 Scc Viatek Oy 2003: Toppilansaaren viheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelma Suunnittelukeskus Oy 2004: Rantavyöhykkeen ja siihen liittyvän Antellin puiston sekä Prikipuiston rakennussuunnittelu. Syrjänen, K. & Ryttäri, T. 1998: Uhanalaisten kasvien seuranta. Luonto ja luonnonvarat. Ympäristöopas 45. Suomen ympäristökeskus. Ulvinen, T. 1999: Upossarpiosta lettorikkoon. Oulun kasvimaailmaa. Teoksessa: Vilpa, E. (toim.) 1999: Oulun luonto. Kustannus Pohjoinen. Viheralueiden hoitoluokitus, Viherympäristöliitto ry, Kaupunginpuutarhurien Seura ry, Helsinki 2000 Virkkunen Heli 2002: Toppilansaaren maisemasuunnittelun idealuonnos. Virolainen K., Tuominen V. & Laurén T. 2003: Kukkaniitty viheralueelle. Gummerus Kirjapaino Oy.

Liite 2 Yhteenveto seurannan toteuttamisesta Seurantakohde Seurannan ajoittuminen Seurannan aloittaminen Seurannan toistaminen Telakkapuiston hulevesien imeytysrakenne keväällä, syksyllä ja keskikesällä rankkasadejakson aikana valmistumista seuraavana keväänä, toukokuun aikana aluksi 3 5 vuoden ajan vuosittain, jonka jälkeen esim. joka toinen vuosi Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenne paalulla 560 keväällä, syksyllä ja keskikesällä rankkasadejakson aikana valmistumista seuraavana keväänä, toukokuun aikana vuosittain Korttelin sisäisen hulevesijärjestelmän seuranta korttelissa 4 keväällä, syksyllä ja keskikesällä rankkasadejakson aikana, lisäksi kyselytutkimus vuosittain vastuuhenkilöille ja asukaskysely noin kahden vuoden välein valmistumisen jälkeen vuodenvaihteessa kyselylomakkeet jaetaan vastuuhenkilöille isännöitsijöille ja kiinteistönhoitajille vuosittain, asukaskyselyt 2 3 vuoden välein. Paikan päällä tehtävä seuranta 3 5 vuoden ajan vuosittain, jonka jälkeen tarvittaessa harvemmin Prikipuiston valkovuokkolehto valkovuokkokasvuston pääkukinta-aikaan touko-kesäkuun vaihteessa, lehdon muun kasvillisuuden seurantakäynti heinäelokuussa touko-kesäkuun vaihde 2004 aluksi viisi vuotta vuosittain, myöhemmin joka toinen vuosi Kääpämetsät touko-kesäkuun vaihde, ennen puiden lehtien puhkeamista touko-kesäkuun vaihde 2004 aluksi viisi vuotta vuosittain, myöhemmin seurantaa voidaan tarvittaessa harventaa asiantuntijan tarkastuskäynti kolmen vuoden välein Painolastikasvipuisto ennen vuosittaista niittoa, todennäköisesti heinäkuussa niityn perustamista seuraavana kesänä aluksi viisi vuotta vuosittain, myöhemmin joka toinen vuosi

Liite 9 Suunnitelmassa käytettyjen termien selityksiä Hulevesi rakennetuilta pinnoilta kertyvää sade- ja sulamisvettä Hydrologia tieteenala, joka tutkii maapallon vesien esiintymistä, kiertokulkua, jakaantumista, fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia sekä vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa Imeyttäminen tapahtuma, jossa sade- ja hulevesiä lammikoidaan tai virtausta hidastetaan siinä määrin, että imeytyminen pohjamaahan tai imeytymistä edesauttavaan huokoiseen rakenteeseen ehtii tapahtua Jääpolte maanpintakasvillisuuden tukehtuminen maanpinnalle muodostuneen jääkerroksen vaikutuksesta Kiintoaineksen laskeutus tapahtuma, jossa vesimassan tilavuutta kasvatetaan ja veden virtausnopeutta hidastetaan siinä määrin, että vedessä esiintyvät kiinteät ainehiukkaset ehtivät vajota ja varastoitua pohjaan Liettyminen vedessä esiintyvien kiinteiden ainehiukkasten laskeutuessaan aikaansaama altaan pohjan tai maan pintakerroksen tukkeutuminen Luonnonmukainen ihmisen tekemiä toimenpiteitä, joilla pyritään jäljittelemään mahdollisimman tarkasti luontaisesti tapahtuvia ilmiöitä Luonnontilainen elinympäristö, joka on kehittynyt ilman ihmisen vaikutusta tai ihmisen toiminnan jäljet ovat vähäisiä Paannejää virtavan veden jäätymistä kerroksittain kiinteäksi jääkerrokseksi maan tai rakenteen pinnalle Painolastikasvi 1800-luvun purjelaivakaudella alusten painolastina olleen maan purkupaikoilta satamista levinnyt tulokaskasvilaji Pintavalunta veden virtausta maanpinnalla tai maan pintakerroksessa Rauhoitettu kasvilaji Jos luonnonvaraisen kasvilajin olemassaolo käy uhatuksi tai rauhoittaminen muusta syystä osoittautuu tarpeelliseksi, voidaan tällainen laji rauhoittaa koko maassa tai jossakin osassa maata. Rauhoitetut kasvilajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksessa (106/97). Luonnonsuojelulain 42 kieltää rauhoitetuksi luokitellun kasvin tai sen osien poimimisen, keräämisen, irtileikkaamisen, juurineen ottamisen tai hävittämisen. Sama koskee soveltuvin osin rauhoitetun kasvin siemeniä. Saattolämmitys rakenteeseen asennettu lämmitysjärjestelmä, jonka tarkoituksena on pitää rakenne sulana esim. veden virtauksen mahdollistamiseksi Uhanalainen laji Luonnonsuojelulain 46 mukaan uhanalaiseksi lajiksi voidaan asetuksella säätää sellainen luonnonvarainen laji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut. Uhanalaiset lajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä. Viherrakentaminen rakennetun ympäristön viheralueiden rakentamista Ylivuoto virtaustapahtuma, jossa järjestelmän ylikuormittumisen estämiseksi vettä johdetaan varalle rakennettuun järjestelmään Ympäristörakentaminen ympäristön rakentamista, jolla pyritään aikaansaamaan rakennetuille alueille esteettisesti miellyttäviä, viihtyvyyttä lisääviä ja virikkeitä antavia elementtejä sekä pehmentämään rajapintoja rakennetun ja luonnonympäristön välillä

Liite 10 Työn aikana esiin nousseita mahdollisia seurantakohteita SADE- JA HULEVESIÄRJESTELMIEN SEURANTAKOHTEITA: - katualueille suunniteltujen hulevesijärjestelmien toiminnan, tehon ja kunnossapidon seuranta - Hankavastaisen kuivatusvesikosteikkoon johdettavan veden laatu, vesimäärä ja kasvillisuuden kehittyminen - luonnonmukaisten sade- ja hulevesijärjestelmien rakentamiskustannuksien, toimivuuden ja kunnossapito/huoltotoimien vertailu tavanomaisiin rakennettujen alueiden kuivatusrakenteisiin LUONTOARVOJEN SEURANTAKOHTEITA: - Toppilansaaressa elävien uhanalaisten ja harvinaisten hyönteislajien esiintymisen seuranta: - hietikkosusihämähäkki Pardosa plumipes - pohjankuusiokirjokääriäinen Endothenia marginana - heinäkoi Elachista vonschantzi - hitukoi Elachista eskoi - nätkelmäsirppikääriäinen Ancylis paludana - Upossarpion Alisma plantago esiintymien seuranta Toppilansaaren rantaniityn edustalla - Maankohoamisrannan kasvillisuuden sukkessio maankäytöltään muuttuvalla alueella

PINTAVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄT SEURANTAKOHTEIDEN VALINNAN KANNALTA KOHDE KUVAUS TOIMINTATAPA TOIMIVUUDEN UHKATEKIJÄT TOIMIVUUDEN VARMISTAMINEN SEURANTA 11.2.2004 / JuS LIITE 11 KATUALUEILLE SUUNNITELLUT PINTAVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄT (Perustuvat katujen rakennussuunnitelmiin) Pitkänmöljäntie Pitkänmöljäntien vihervälikaistalle rakennetaan noin 5 cm syvä pintavesipainanne, jonne johdetaan kadun hulevesiä reunakiveyksiin jätettyjen aukkojen kautta. Virtausaukot on sijoitettu veden virtaussuunnassa ennen hulevesiviemäreiden tarkastuskaivoa, jolloin vesi virtaa vihervälikaistalle imeytykseen - pintavesipainanteen pintakerroksen liettyminen - pintavesipainanteen täyttyminen hiekoitushiekasta - reunakiven virtausaukkojen tukkeutuminen - pintavesipainanteen tulviminen rankkasateella ja keväisin lumen sulaessa - painanteeseen jäätyneestä vedestä aiheutuneet jääpoltevauriot - rakenteen toiminta talviaikana? Säännöllinen kunnossapito, välikaistan pintakerroksen koneellinen puhdistus Silmämääräinen seuranta, imeytymisen ja ylivuodon osuuksien arviointi, veden laadun seuranta esim. katurakenteen kuivanapitoputkistosta Telakkapuiston maanalainen laskeutusallas Telakkapuistoon rakennetaan maanpinnan alapuolinen laskuetutusallas, jonne johdetaan Pitkänmöljäntien eteläiseltä osalta ja Kahvelitien alueelta kertyviä hulevesiä laskeutukseen ja imeytykseen. Laskeutusaltaassa on noin 160 m³ karkeaa louhetta, jonka huokosiin hulevesi johdetaan kahden jakokaivon kautta, jakoyhteiden kohdalla on lisäksi kaukolämpöelementtien yläosat ehkäisemässä louhetäytön tiivistymistä - louhetäytön huokosten vähittäinen tukkeutuminen huleveden mukana kulkeutuvasta hienoaineksesta - louhetäytteen tiivistyminen ja huokostilavuuden vähentyminen, ilmenee myös maanpinnalla painumina Hulevesikaivojen sakkapesien säännöllinen tyhjentäminen, irtohiekan ja hiekoitussoran harjaaminen pois katualueilta säännöllisesti, raskaan liikennöinnin välttäminen imeytyskentän päällä Vedenlaadun muuttumisen seuranta tulevasta ja lähtevästä vedestä, pohjavesipinnan korkeuden seuranta rakenteen kohdalla ja vierellä imeytymistehon määrittämiseksi (ilmaisee myös kunnostustarpeen) Kahvelitien kääntöpaikka Kahevelitien loppupään kääntöpaikalle on jätetty kadun reunakiveen aukot, joiden kautta hulevesi pääsee virtaamaan viheralueelle Kääntöpaikan hulevesikaivo on sijoitettu aukkojen väliin korkeammalle tasolle, jolloin vesi virtaa aukkojen kautta Prikipuiston puolelle imeytykseen - reunakiven virtausaukkojen tukkeutuminen - viheralueen lätäköityminen runsassateisina kausina - kostean viheralueen huono kulutuskestävyys (kadun päästä todennäköisesti kulkua puistoalueille) - viheralueen jääpoltevauriot johtuen maanpinnalle jäätyneestä vedestä (ravinteiden poisto heikkenee) Säännöllinen kunnossapito, lähiviheralueen pintakerroksen koneellinen puhdistus, kulutusta kestävän kulkuyhteyden rakentaminen kadun päästä puistoalueelle Silmämääräinen seuranta Tyrskypiha, Aallokkopiha, Skanssipiha ja Kajuuttapiha Tonttikatujen alueella syntyvät hulevedet johdetaan viheralueelle pintavesipainanteeseen ja edelleen Meripojanreitin puistoalueelle Hulevesikaivot on sijoitettu siten, että vesi virtaa ennen kaivoa katuviheralueen pintavesipainateeseen imeytykseen, imeytymätön vesi virtaa edelleen Meripojanreitin puistoalueelle suunniteltuun vesiaiheeseen - pintavesipainanteen pinnan liettyminen - kostean viheralueen huono kulutuskestävyys (alueella runsaasti kulkijoita puiston läheisyydestä johtuen) - viheralueen jääpoltevauriot johtuen maanpinnalle jäätyneestä vedestä (ravint. poisto heikkenee) - talven sulamiskausina vesi virtaa suoraan vesiaiheeseen, imeytyminen vähäistä Säännöllinen kunnossapito, viheralueen pintakerroksen koneellinen puhdistus Silmämääräinen seuranta KORTTELIALUEET (Perustuvat viheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelmaan) Prikipuistoa ja Meripojanreittiä ympäröivät Kattovedet johdetaan kattovesikaivojen ja korttelialueet (sovelletaan mahdollisuuksien mukaan koko Toppilansaaren alueella) purkuputkien avulla piha-alueelle rakennettuun kastelukaivoon, altaaseen tai kosteikkoon Piha-alueiden pintavedet pyritään johtamaan maastokallistuksin tonttien takaosien viheralueille imeytyksen (koskee erityisesti Prikipuistoa ympäröiviä korttelialueita) tai pintavesiuomiin Messualueen tiilimuurilla rajatuilta tonteilta pintavedet johdetaan muurin lävitse tai alitse Meripojanreitin vesiaiheeseen tai viheralueille - kastelukaivot rakennetaan ilman pohjarengasta, joka mahdollistaa veden imeytymisen pohjaveteen - altaan/kosteikon pohjarakenne tehdään hyvin vettä läpäisevistä materiaaleista veden imeyttämisen mahdollistamiseksi - imeytymistä tapahtuu edelleen pintavesipainanteissa veden virratessa hitaasti eteenpäin - imeytysrakenteisiin tehdään ylivuodot tulvimisen estämiseksi - kaivojen ja altaiden pohjan liettyminen Säännöllinen kunnossapito, viheralueen Silmämääräinen seuranta, altaisiin ja - pintavesipainanteiden pinnan liettyminen pintakerroksen huolellinen puhdistus, suunnittelu kosteikkoalueille tulevan ja lähtevän veden - eroosiovaurioriski, mikäli kallistuksiin ja suojauksiin ei kiinnitetä rittävästi huomiota - routavaurioriski, mikäli piharakenteiden pohjakuivatukseen ja kaltevuuksiin ei kiinnitetä riitävästi huomiota - suunnittelu ja rakentaminen toteutettava huolella - viheralueiden jääpoltevauriot johtuen maanpinnalle ja rakentaminen toteutetaan huolellisesti laatumuutoksien seuranta, pohjaveden pinnan mittaukset laskeutusaltaiden ja kosteikkoaluiden läheisyydessä, virtaamamittaukset erityistapauksissa jäätyneestä vedestä (ravinteiden poisto heikkenee) Tonteilla käytetään pääasiassa vettä läpäiseviä pinnoitteita hulevesimäärän vähentämiseksi ja imeytymisen lisäämiseksi

PINTAVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄT SEURANTAKOHTEIDEN VALINNAN KANNALTA KOHDE KUVAUS TOIMINTATAPA TOIMIVUUDEN UHKATEKIJÄT TOIMIVUUDEN VARMISTAMINEN SEURANTA 11.2.2004 / JuS LIITE 11 PUISTOT JA VIHERALUEET (Perustuvat viheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelmaan) Fregattipuisto, Parkkipuisto ja Telakkapuisto Pintavesien ohjaus kiveyksien ja kivikourujen avulla sekä imeytys paikallisesti Meripojanreitin - Hankavastaisen puistoalue, Antellinpuisto, Lundströmin puisto Telakkapuistoon sijoitetaan maanpinnan alapuolelle imeytyskenttä Pitkänmöljäntien alueelta syntyville hulevesille (ks. edellä) Korttelialueilta kertyvät hulevedet johdetaan puistoihin rakennettujen pintavesipainateiden ja kokoojauomien avulla Holstinsalmeen ja mereen. Meripojanreitin puistoalueen pintavesien kokoojapainateeseen johdetaan myös ympäröivien tonttialueiden hulevesien ylivuodot Hankavastaisen puistoalueelle rakennetaan kuivatusvesien käsittelyä varten kosteikko, johon merivesi ajoittain nousee Sade- ja hulevedet ohjataan alueille, jossa tilapäisestä lätäköitymisestä ei ole merkittävää haittaa ja imeytetään pohjamaahan paikallisesti Painateet rakennetaan luiskiltaan ja pituuskaltevuuksiltaan loivina ja ainakin osittain kasvillisuuspintaisina veden viivyttämiseksi, imeytymisen tehostamiseksi ja ravinteiden poistumisen tehostamiseksi. Uomien ylivuoto tapahtuu pitkän virtausmatkan jälkeen joko Holstinsalmeen tai merenrantasuistoon - kostean viheralueen huono kulutuskestävyys (alueilla runsaasti kulkijoita puistojen keskeisestä sijainnista johtuen) - viheralueen jääpoltevauriot johtuen maanpinnalle jäätyneestä vedestä (ravinteiden poisto heikkenee), jääpoltetta muodostuu erityisesti talven sulamiskausina jolloin jäätynyt maapohja ei ime juurikaan vettä - tonttialueilta saattaa kertyä liettävää hienoainesta pintavesipainanteiden pohjalle - kostean viheralueen huono kulutuskestävyys (alueilla runsaasti kulkijoita puistojen keskeisestä sijainnista johtuen) - viheralueen jääpoltevauriot johtuen maanpinnalle jäätyneestä vedestä talven sulamiskausina, jolloin jäätynyt maapohja ei ime juurikaan vettä (ravinteiden poisto heikkenee kasvukaudella) - ravinteiden poistoteho riippuu kasvillisuudesta, jolle ajoittaiset kuivat kaudet voivat olla kohtalokkaita Puistonalueiden pinnoitteiden läpäisevyyteen ja kulutuskestävyyteen on kiinnitettävä huomiota, korkeustasojen suunnittelu ja rakentaminen toteutettava huolella Puistonalueiden pinnoitteiden läpäisevyyteen ja kulutuskestävyyteen on kiinnitettävä huomiota, korkeustasojen suunnittelu ja rakentaminen toteutettava huolella, kasvilajivalinnat ja istutusalueiden sijoittelu on suunniteltava huolella Silmämääräinen seuranta, imeytymisalueiden suojaaminen esim. istutuksilla kulmisvaurioiden vähentämiseksi - silmämääräinen seuranta - pintaveden esiintyminen voimakkuudeltaan erilaisilla sateilla sekä sateen ja sulamisen jälkeen - vesimäärät ja kasvillisuuden kehittyminen Hankavastaisen kuivatusvesikosteikossa - pintavesipainanteisiin tulevan ja lähtevän veden laatumuutoksien seuranta - pohjaveden pinnan mittaukset vesiaiheiden läheisyydessä - Antellinpuiston kosteikkopainanteen kuluminen ja hoidon tarve leikikentän läheisyydessä Luonnonmukaiset viheralueet Polkuverkoston yhteyteen rakennetaan matalat pintavesipainanteet veden ohjaamiseksi pintavesiuomiin Pintavedet pyritään imeyttämään paikallisesti, polkujen yhteydessä haitallinen lätäköityminen estetään matalilla pintavesipainanteilla - pinnan liettyminen pintavesipainanteissa - eroosiovauriot pintavesiuomien purkupisteissä Pintavesipainanteiden kaltevuuksien ja veden purkautumisreittien suunnittelu ja rakentaminen on toteutettava huolellisesti, eroosiosuojaus veden purkupisteissä Silmämääräinen seuranta PRIKIPUISTO (Perustuu viheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelmaan) Valkovuokkolehdon vesitalouden turvaaminen Puiston nykyiset lehtomaiset olosuhteet ja kosteustasapaino pyritään säilyttämään Puiston pohjois-, länsi- ja itäpuolisten kerrostalokortteleiden alueelta syntyvät kattovedet johdetaan hallitusti puistoon Korttelialueilla suositaan läpäiseviä pinnoitteita hulevesien imeytymisen tehostamiseksi Perusvesikuivatuksessa on otettava huomioon puistoalueen vesitasapainon säilyttäminen Puistoon rakennettava pintavesipainanne toteutetaan eneintään nykyisen avo-ojan syvyisenä, jotta alue ei kuivuisi Vettä pyritään padottamaan painateen eteläosassa, jolloin hulevettä imeytyy puistoalueen maaperään Polkuverkosto toteutetaan pitkospuilla, jolloin alueella voi esiintyä ajoitaista lammikoitumista Purku-uoman padotuskorkeutta säädetään tarvittaessa alueen seurantatietämyksen karttuessa - nykyisen vesitaseen muuttuminen ympäröivän rakennustoiminnan vaikutuksesta - hulevesien mukanaan kuljettamien haittaaineiden kulkeutuminen puistoon ja vaikutukset luonnonarvoihin - alueen kokonaisvesitalous arvioitava huolellisesti - korttelialueiden hulevesien johtaminen, määrien arviointi, pintavesipainanteiden kaltevuuksien ja veden purkautumisreittien suunnittelu sekä rakentaminen on toteutettava kokonaisvaltaisesti - alueelle johdettavien vesien tulisi olla mahdollisimman puhtaita - säännöllinen silmämääräinen seuranta - pintavesipainanteisiin tulevan veden laatumuutoksien seuranta ja laatu yleensä (rakennettavasta kaivosta) - pohjaveden pinnan mittaukset sekä pintavesiuoman läheisyydessä että puiston eri osissa sekä vertailu ennen rakentamista tapahtuneisiin mittauksiin - virtaama-arviot tai mittaukset (rakennettavasta mittauskaivosta) tulevasta virtaamasta vesitaselaskelmien tueksi