KOHTI 1800 EURON ALINTA PALKKAA 8.6.2013 Järvenpää Jaana Ylitalo
SAK:n edustajakokous 2011 SAK:laisen palkkapolitiikan perusajatuksena on solidaarisuus. Samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka. Naisten ja miesten välistä palkkaeroa on kavennettava aiempaa ripeämmin, ja samapalkkaisuustavoite on otettava huomioon kaikilla sopimustasoilla. Vuoteen 2016 mennessä kaikkiin SAK:laisiin työehtosopimuksiin on sovittava alimmaksi taulukkopalkaksi 1800 euroa kuukaudessa. Tämä tavoite taataan parhaiten suosimalla palkkaratkaisuissa euromääräisiä palkankorotuksia prosentuaalisten palkkaratkaisujen sijaan.
Esityksen rakenne 1. Tietoa PAMista ja pamilaisten alojen palkoista 2. 1800 euron saavuttamisen keinot 3. 1800 euron saavuttamisen haasteet
TIETOA PAMISTA JA PAMILAISTEN ALOJEN PALKOISTA
PAM liittona N. 230 000 jäsentä naisia n. 80 % Pääsopimusalat Tukku- ja vähittäiskauppa Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelut Siivous- ja kiinteistöpalvelu Turvallisuusala Apteekit (pl. farmaseuttinen henkilöstö) Hiusala Visio: PAM on Suomen uudenaikaisin ammattiliitto Strateginen painopistealue: Naisten ja miesten palkkatasa-arvon edistäminen myös eri toimialojen välillä koko yhteiskunnassa
PAMin järjestämisaloista Vähittäiskauppa N. 150 000 työntekijää Naisia 70 % Osa-aikaisia 36,5 % (kaikki toimialat 13,8 %) Vuokratyöntekijöitä 2,7 % (kaikki toimialat 1,3 %) Majoitus- ja ravintola-ala N. 75 000 työntekijää Naisia n. 70 % Osa-aikaisia 29,1 % Vuokratyöntekijöitä 5,2 %
Ansiotietoja 3 500 Ansiokehitys maratyöntekijöillä, myyjillä, teollisuustyöntekijöillä sekä kaikilla palkansaajilla 1990-2011 (Lähde: EK:n ansiotilastot) 3 000 3 218 euroa* 2 832 euroa 2 500 2 000 1 500 2 217 euroa 2 118 euroa 2 053 euroa 1 678 euroa 1 000 500 kaikki palk.saajat myyjät kiint.hoito teollisuustt mara tt siivoojat 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 huom. siivous vuodesta 1996, tuntipalkat kk-palkoiksi TK:n kertoimella *ennuste
Ansiotietoja Ansiokehitysprosentti 2000 - eräissä PAMilaisissa ammateissa sekä kaikilla palkansaajilla ja teollisuustyöntekijöillä Lähde: EK yhteensä siivoojat 6,4 4,9 4,6 2,9 3,6 3,0 2,8 3,2 5,4 1,50,7 1,7 3,2 43,9 apteekki tt 3,9 3,5 2,9 3,5 2,5 2,9 3,1 2,9 4,9 3,7 0,9 3,1 1,8 39,6 varasto tt 4,4 6,0 3,0 3,0 2,6 3,2 3,2 3,7 4,5 3,4 1,9 3,2 2,2 44,3 mara tt 2,9 4,3 2,4 2,8 3,1 2,7 2,9 2,6 3,7 3,6 1,5 1,9 1,8 36,2 myyjät 3,8 5,7 3,5 4,0 2,1 2,7 2,5 4,6 4,3 4,0 3,6 2,2 1,8 44,8 teollisuustt 4,8 4,7 3,1 3,6 3,2 3,6 3,2 4,1 4,7 2,5 1,8 2,7 2,7 44,7 kaikki palk.saajat 4,8 4,3 4,1 4,2 3,9 4,2 2,8 5,2 4,9 3,0 2,6 2,3 3,5* 49,8 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 % 2007 2008 2009 2010 2011 2012 *= ennuste
Ansiotietoja Ansiokehitys euroina 2000-2011 Lähde: EK siivoojat 70 58 56 37 48 34 39 46 80 2210 36 54 apteekki tt 51 49 41 48 38 45 50 46 46 67 17 59 34 591 varasto tt 65 91 42 50 45 57 59 69 69 69 69 69 69 823 mara tt 42 62 37 39 50 37 48 45 45 68 29 39 36 577 myyjät 51 81 52 53 31 43 42 84 84 78 74 47 40 760 teollisuustt 87 89 62 73 70 80 71 97 115 62 79 57 76 1018 kaikki palkansaajat 94 88 88 95 91 101 71 136 83 141 74 69 109* 1251 *ennuste huom. tuntipalkat muutettu kk-palkoiksi TK:n kertoimella 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2013 /kk
Tietoa alimmista taulukkopalkoista Kaupan ala Alin taulukkopalkka 1585 /kk Harjoittelija vastaavassa tehtävässä 1347 /kk Myyjän keskiansio 2217 /kk Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelut Alin taulukkopalkka 1529 /kk Harjoittelija vastaavassa tehtävässä 1223 /kk Mara-alan työntekijän keskiansio 2053 /kk Kiinteistöpalveluala Alin taulukkopalkka 1489 /kk Harjoittelija 1340 /kk Kiinteistönhoitajan keskiansio 2118 /kk Siivoojan keskiansio 1678 /kk Vartiointiala Alin taulukkopalkka 1615 /kk (harjoittelija 1541 /kk) Huvi-, teema- ja elämyspuistot Alin taulukkopalkka 1091 /kk
1800 EURON SAAVUTTAMISEN TOIMENPITEET
Sisäinen valmius Järjestäytyminen, järjestäytyminen, järjestäytyminen!!! Työpaikkojen toimintavalmiuksien ylläpito ja jatkuva kehittäminen
Yhdessä sopiminen Palkankorotusvaran määrittäminen kansantalouden tasolla Palkankorotusten yhteinen muoto Palkankorotusten kohdentaminen matalapalkkaisille ja epätyypillisten työsuhteiden aloille Toisten tukeminen tavoitteiden saavuttamisessa
Palkankorotusten muoto ja taso Samansuuruiset euromääräiset korotukset kaikille Suhteellisesti suuremmat korotukset matalimpiin palkkoihin Lisäkorotuserä aloille, joilla paljon osaja määräaikaisia työsuhteita Toimisi myös kannusteena teettää työtä kokoaikaisissa ja vakituisissa työsuhteissa
Osa-aikaisuuden vähentäminen Lainsäädännön kehittäminen, mm: - Osa-aikatyön teettämiselle perusteet - Lisätyön tarjoamisvelvoitteen täsmentäminen - Todellisen työn teettämistarpeen tunnistavat työsopimukset (työajan vakiintuminen) - Kertakaikkisen lisätyösuostumuksen kieltäminen Kaventaisi myös sukupuolten välistä keskimääräistä palkkaeroa
Samapalkkaisuuden edistäminen alojen sisällä 1. Palkansaajien tutkimuslaitoksen selvitys (2011) PAMin teettämä selvitys naisten ja miesten palkkakehityksestä kaupan alalla, marava-alalla ja kiinteistöpalvelualalla Naiset yliedustettuina osa-aikaisissa työsuhteissa; osa-aikaisissa työsuhteissa pienemmät keskipalkat kuin kokoaikaisissa Sukupuolten väliset palkkaerot eivät ole kaventuneet, paitsi lievästi kiinteistöpalvelualalla Palkkaerot suurempia kokoaikaisissa työsuhteissa; naiset ja miehet sijoittuvat eri tehtäviin, palkitseminen suosii miehiä Palkanlisien merkitys suuri ja kasvattaa hieman pakkaeroja erityisesti kaupan alalla Yhtä koulutetut ja samanikäiset naiset ja miehet: palkkakuilu kasvaa, kipassa lähes kaksinkertaistuu
2. STM:n hanke Tasa-arvon vahvistaminen palkkaja sopimuspolitiikassa PAM, Kaupan liitto ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa Osallistumisesta sovittu tes-ratkaisussa Mahdollisuutta tarjottu myös muille ta- ja ttliitoilla Selvitettävät asiat: Käytettävät ansiokäsitteet, tuntipalkka, tuntiansio Nimikekohtaiset palkkaerot Tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten määrät (kysely) Segregaatio eli sukupuolten eriytyminen eri tehtäviin ja sen vaikutus palkkaeroihin Selvitys valmistuu alkusyksyllä 2013
3. Työehtosopimusten kirjaukset tasaarvosta Arvioidaan vuosittain, miten tasa-arvo on alalla edistynyt Arvioidaan työehtosopimusten sukupuolivaikutukset (suvaus) Laaditaan yhteinen ohjeistus työpaikoille tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten tekemistä varten
Tuottavuuden kehittäminen Elinkeinopoliittiset toimenpiteet - Harmaan talouden torjunta kilpailuneutraliteetin edistäminen - Matkailun edistäminen - Palvelujen hankinnassa reilu ostaminen Yritystason kehittämistoimenpiteet, esim: - Työhyvinvoinnin parantaminen - Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen - Täydentävien palkkausjärjestelmien rakentaminen - Paikallisen sopimisen edistäminen Matalimpien palkkojen nostamisella kannuste työn (ja liiketoiminnan) kehittämiseen
Muita toimenpiteitä Palkkarakenteiden ja -perusteiden uudistaminen Ansiokehitysohjelmat Taulukkopalkkojen tason nostaminen - Vrt. Kiinteistöpalveluala: 5 vuodessa taulukkopalkkojen nostaminen 20 %:lla suhteessa lähtötasoon
1800 EURON SAAVUTTAMISEN HAASTEET
Mitä palkkaa oikeasti tarkastellaan? Kaupan alan alin taulukkopalkka 1585 /kk Palkkaa korottavat automaattisesti mm. Työtehtävät Suuri työntekijämassa muussa kuin pienimmän palkan palkkaryhmässä (esim. myyjä 1665 /kk) Työskentelypaikkakunta Kokemusvuodet (ja koulutus) Täysillä kokemusvuosilla vastaava pienin taulukkopalkka 1808 /kk Tehtävän vaativuutta korottavat tekijät Esim. myyjän vastuulisä 5 %, kielilisä 5 % jne. Työaikalisät Lisien osuus ansiosta keskimäärin 30 % Esim. myyjän iltalisä pienimmillään 4,09 /t, suurimmillaan 8,18 /t; lauantailisä 5,16 /t Alin palkka on todellisuudessa suurempi kuin alin palkkataulukossa näkyvä palkkaluku?
Palkkapolitiikan realiteetit? Jos kaupan alan pienin taulukkopalkka 1585 halutaan nostaa 1800 :oon vuoteen 2016 mennessä, pitäisi palkankorotuksen olla 4,33 % vuodessa Vrt. raamisopimuksen mukaiset korotukset: 2,4 % ja 1,9 % Vrt. kevään 2013 korotusratkaisut: journalistit 0,7 % ja MTV3 0,75 % Jos hypoteesinä nollasummapeli, mistä korotusvara otettaisiin?
Työtuntien määrän vaikutus? Vähittäiskaupassa osa-aikaisia 36,5 %, suurissa yksiköissä työntekijäasemassa olevista tyypillisesti n. 80 % Naiset yliedustettuina osa-aikaisissa työsuhteissa Jos työaika on 30 tuntia viikossa, on alin taulukkopalkka 1286 /kk (1800 :lla 1440 ) Jos työaika on 20 tuntia viikossa, on alin taulukkopalkka 845 /kk (960 ) Taulukkopalkkojen korottaminen ei riitä?
Ansiokehitys? Tavoitepalkan laskentaperusteena yleensä 60 % kaikkien kokoaikaisten palkansaajien mediaanitulosta Karkaako tavoite koko ajan kauemmas?
Toimialojen realiteetit? Tuottavuuskehitys Pitkän aikavälin tuottavuuskehitys teollisuudessa kaksinkertainen suhteessa palvelualoihin Palkkojen osuus liikevaihdosta Pamilaisilla aloilla jopa 70-80 %, teollisuudessa on n. 10 % Työmarkkinahistoria 100 vuotta vs. 5 vuotta sitten alun perin sovittu työehtosopimus Onko lähtöpalkkojen taso ja palkankorotusvara sama kaikilla? Miten korotukset vaikuttavat hintoihin ja/tai työllisyyteen?
Työnantajien tahtotila? Koskaan ei ole varaa korottaa palkkoja EK:n ja jäsenjärjestöjen tavoitteet Koordinaatio yleinen taso teollisuus päänavaajana Palkankorotusten suuruus yritystason edellytysten mukaan Palkankorotusten kohdentaminen yritystasolle Prosenttikorotukset suhteellisten erojen säilyttäminen, absoluuttisten erojen kasvattaminen Riittääkö pelkkä yhden alan tai liiton tahto ja tekeminen?
Summa summarum Tavoite on erittäin kannatettava Tavoite on myös haastava Tavoite vaatii laajaa yhteisymmärrystä ja yhteistyötä Kiitos!