ILMASTONMUUTOS JA KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN Kuopio 20.11.2014 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
SUOMEN ILMASTON ERITYISPIIRTEET KASVINVILJELYLLE Pitkä päivä Sademäärä riittävä satei- sinta elokuussa Lyhyt kasvukausi Lumipeitteen tulon ajankohta vaihtelee kovasti talvesta toiseen sekä alueellisesti
TEHOISAN LÄMPÖSUMMAN VERTAILU 1961-1980 Tehoisan lämpösumman Keskiarvo syys- lokakuussa Tehoisan lämpösumman pienin havaittu arvo syyslokakuu Tehoisan lämpösumman suurin havaittu arvo syyslokakuussa Vuosien väliset vaihtelut suuria Vaihtelu tulevaisuudessa vieläkin suurempaa?
ILMASTONMUUTOS: SUOMEN ILMASTO TULEE MUUTTUMAAN ENEMMÄN TALVELLA KUIN KESÄLLÄ Lämpötila hellejaksot yleistynevät kasvukausi pidentyy ja muuttuu lämpimämmäksi Sademäärät etenkin talvipuolella vuotta sateet lisääntyvät ja tulevat yhä useammin vetenä rankkasateiden oletetaan voimistuvan enemmän kuin keskimääräisten sateiden Lumipeite ja routa lumipeiteaika lyhenee routaa on nykyistä vähemmän lauhojen ja sateisten talvien aikana maaperä on usein märkä ja sen kantavuus on huono Lähde: Ilmasto-opas.fi
KEVÄTVILJAT SSD Nykymenetelmin suhteellisen nopeita jalostaa Risteytyksestä myytäväksi lajikkeeksi 8-10 vuotta Tavoitelajikeohjelmat Kasvilajit poikkeavat Jalostettavien ominaisuuksien välillä eroa Sato, laatu Kasvitaudit / taudinkestävyys Tuholaiset Kuivuudenkestävyys / korrenlujuus Aikaisuus / myöhäisyys Virallinen lajikekoe
GENEETTINEN MUUNTELU eliittilajikkeiden geenipooli suhteellisen kapea tavoitelajikeohjelman sisällä (muuntelun määrässä vaihtelua eri kasvilajien välillä) geenipoolin laajentaminen mahdollista takaisinristeytyksin: käytetään toista tavoitelajikeohjelmaa > ei adaptoituneita lajikkeita > geenipankkimateriaalia > villejä sukulaisia käytännössä tehokkaiden takaisinristeytysohjelmien edellytyksenä on DNA-merkkien käyttö
SYYSVILJAT Jalostus hitaampaa kuin kevätviljoilla Kehitys pidemmällä kuin kevätmuodoilla alkukesästä > kuivuus ei vaikuta yhtä paljon Kylvöajan olosuhteet loppukesällä / syksyllä Tulevaisuudessa enemmän aikaa perustamiseen? Talvehtiminen vaikeampaa olosuhdevaihtelun takia? Kasvukausi kuten kevätviljoilla
NURMIKASVIT Monivuotisia kasveja Ristipölytteisiä Jalostus hidasta Lähtömateriaalin valinnasta lajikkeeksi 20 vuotta, laajamittaiseen siementuotantoon asti 25 vuotta
JALOSTUKSEN TAVOITTEET Useita huomioitavia ominaisuuksia Kokonaissato Jälkikasvukyky Sadon laatu (energiasisältö) Riittävä talvehtimiskyky
KASVUKAUSIEN MUUTTUMINEN Alkukesän kuivuus > kasvuunlähtö heikompi ensimmäisen niiton jälkeen Syksyt pidentyvät Lämpöä ja vettä runsaasti Valoa vähän Biomassan kasvu? Märkä maa ja sadonkorjuu?
TALVEHTIMISKYKYYN VAIKUTTAVAT Abioottiset / bioottiset stressitekijät Karaistuminen syksyllä Karaistumisen alkaminen ja nopeus (lämpötila / valo) Dormanssi (talvella) Dormanssi (keväällä)
TIMOTEI Eri geenipooleja Talvenkestävyys Kasvu keväällä Jälkikasvukyky Aikaisuus / myöhäisyys Korjuukerrat Sadon ruokinnallinen laatu
NURMINATA Eteläinen Pohjoinen Eroavat talvehtimiskyvyssä taudinkestävyydeltään (ruosteenkestävyys) jälkikasvukyvyssä ruokinnallisessa laadussa
RUOKONATA Hyvä kuivuuden kestävyys Jälkikasvukyky Talvenkestävyys Pohjoinen / eteläinen Laatu (kovalehtiset / pehmeälehtiset)
RAINATA ENGLANNINRAIHEINÄ Vaihteleva kasvilajiryhmä Lajien välisiä risteytyksiä ja takaisinristeytyksiä Ruokonatapohjaiset Nurminatapohjaiset Talvehtimiskyky edelleenkin keskeisin ongelma Lumihomeet Suojaavan lumikerroksen puute Talvenkestävyyden yhdistäminen sadon määrään ja laatuun vaatii paljon työtä
ENGLANNINRAIHEINÄN YKSILÖAINEISTO, JOKIOINEN Syyskuu 2013 Toukokuu 2013
NURMIPALKOKASVIT Puna-apila Pohjoinen / eteläinen tyyppi Talvenkestävyys Jälkikasvukyky Siementuotantokyky Valkoapila Ei kuivuudenkestoa Talvenkestävyys? Sinimailanen Kestää kohtuullisesti kasvukauden aikaista kuivuutta Arka märkyydelle Talvenkestävyys?
WWW.BOREAL.FI
Lumipeite ja routa 2013 2014 (Piikkiö)
Lumipeite ja routa 2012 2013 (Piikkiö)