Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Tulovaikutukset Tulojen noustessa kysyntä - inferiorisille hyödykkeille laskee - normaalihyödykkeille nousee Suomen tulotasolla inferiorisia hyödykkeitä ovat mm pakastevihannekset, lihasäilykkeet, pikaruoka Normaalihyödykkeitä: kahvi, tuoreet vihannekset, lentomatkailu Kysynnän tulojousto εi = (% muutos kysytyssä määrässä) / (% muutos tuloissa) Engel-käyrä Kulutusmenot (expenditure) tulojen funktiona 2 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Kysynnän tulojoustot εi Kun tulot kasvavat = 1 Meno-osuus ei muutu εi < 1 Meno-osuus laskee 0 Inferioriset hyödykkeet εi >1 Meno-osuus kasvaa 1 Normaalihyödykkeet εi εi < 0 Menot laskevat εi > 0 Menot kasvavat Ylellisyyshyödykkeet εi = 0 Menot eivät muutu 3 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Esimerkki: Minna kuluttaa kolmea hyödykettä Ennen Jälkeen 100 120 Pizza 60 50 Inferiorinen Olut 20 22 Normaali välttämättömyys Kaviaari 20 48 Normaali ylellisyys εi = [dq/q]/[di/i] jossa Q and I ovat keskiarvot ennen/jälkeen Minnan tulojoustot: % muutos (suhteessa keskiarvoon) εi Tulot 20/110 = 18.2% Pizza 10/55 = 18.2% ( 18.2/18.2) = 1 Olut 2/21 = 9.5% (9.5/18.2) = 0.52 Kaviaari 28/34 = 82.4% (82.4/18.2) = 4.5 4 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Eräitä kysynnän tulojoustoja (USA) Ravintola-ateriat 1.40 Tuloryhmittäin: Ruoka Juomat Sähkö 0.20 Köyhin 15% 0.73 0.97 Jäätelö 0.84 Muu 70% 0.58 0.97 Makaroni 0.41 Rikkain 15% 0.27 0.97 Maito 0.15 Autot 2.56 Julkinen liikenne 0.36 Koulutus 1.05 Miten laman vaikutus yrityksen menestykseen riippuu sen myymien tuotteiden tulojoustoista? 5 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Timanttiparadoksi Vesi on paljon hyödyllisempi ja tärkeämpi hyödyke kuin timantit. Miksi timantit ovat kalliimpia kuin vesi? Pelkkä harvinaisuus ei käy selitykseksi. Harvinaiset tuotteet, joita kukaan ei halua eivät ole kalliita. Ratkaisu: vähenevä rajahyöty Vertaa kuluttajien ylijäämää vedestä ja timanteista Hinta hyödyllisyys tai arvo Hinta rajahyöty lisäyksiköstä 6 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
P Market for Diamonds P * CS P Q * Market for Water Q CS P * Q * Q 7 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Kuluttajan ylijäämä (CS) tärkeimmät Kuluttajan ylijäämä on kahden hinnan erotus: + maksimihinta, jonka kuluttaja olisi valmis maksamaan hinta jonka hän joutuu maksamaan Kuluttaja valitsee vaihtoehdoista sen, joka antaa korkeimman kuluttajan ylijäämän (tautologia) Lisäyksikkö hyödykettä kasvattaa kuluttajan ylijäämää jos ja vain jos seuraavan yksikön raja-arvostus on suurempi kuin sen hinta 8 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Hyvinvointiteoreemat Määritelmiä: - Allokaatio - Tasapaino, kilpailullinen tasapaino - Pareto-tehokkuus Ensimmäinen hyvinvointiteoreema (First welfare theorem, fundamental theorem of welfare economics): Kilpailullinen tasapaino on Pareto-tehokas Toinen hyvinvointiteoreema: Jokainen Pareto-tehokas allokaatio on kilpailullinen tasapaino joidenkin varallisuussiirtojen jälkeen 9 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Samahyötykäyrät ja variaatiot Samahyötykäyrät (indifference curves) ja budjettijoukot (budget sets) Kumman kulutuskorin valitsisit samahyötykäyrästöt Mihin kulutuskoreihin on varaa budjettisuora Määritelmiä samahyötykäyrien avulla Tulovaikutukset Engel-käyrä Hintavaikutukset kysyntäkäyrä Tulo- ja substituutiovaikutusten erottelu 10 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Mikä on hinnan tai laadun muutoksen vaikutus rahassa mitattuna kuluttajan hyvinvointiin? Kompensoiva variaatio (Compensating variation, CV) Kuinka paljon kuluttajan budjetin pitäisi muuttua, jotta hän olisi entisellä hyötytasollaan? Ekvivalentti variaatio (Equivalent variation, EV) Kuinka paljon kuluttajan bujdetin olisi pitänyt muuttua ennen muutosta, jotta hän olisi jo silloin ollut uudella hyötytasolla? Ideaalinen mittari olisi muutos kuluttajan ylijäämässä, mutta se vaatii tarkempaa tietoa preferensseistä (samahyötykäyrästöstä) Kuluttajan ylijäämän muutos on CV ja EV välimaastossa 11 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Hintatason mittaaminen Missä kaupassa on halvimmat hinnat? Helppo kysymys, jos A-kaupassa kaikki on halvempaa kuin B-kaupassa. Kuinka paljon oli inflaatio viime vuonna? Helppo kysymys, jos kaikki hinnat nousivat samalla prosenttimäärällä. Muuten näihin kysymyksiin vastaamiseen tarvitaan hintaindeksejä Hintaindeksi aggregoi eri tuotteiden hinnat yhdeksi numeroksi, joka on vertailukelpoinen eri paikkojen ja eri ajankohtien välillä Hintaindeksin painot Hintatason mittaamisen ja reaalisen talouskasvun mittaamisen yhteys Reaalinen BKT = Tuotannon rahallinen arvo / hintataso 12 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Tapaus A-Kauppa vastaan B-Kauppa A-Kaupan väite: jos käyt meillä ostamassa tavaraa 100 eurolla, ja sen jälkeen katsomassa paljon sama kori maksaa B-kaupassa, niin huomaat että A-Kauppa on halvempi B-Kaupan väite: jos käyt meillä ostamassa tavaraa 100 eurolla, ja sen jälkeen katsomassa paljon sama kori maksaa A-kaupassa, niin huomaat että B-Kauppa on halvempi Kuka valehtelee ja kuka puhuu totta? Kaksi tuotetta graafinen ratkaisu Halvempi kauppa on se jossa kuluttaja saavuttaa samalla budjetilla korkeamman hyötytason Ideaalinen hintaindeksi (ideal cost-of-living index): Kuinka paljon B- kaupassa maksaa halvin sellainen kulutuskori, joka antaa yhtä paljon hyötyä kuin A-kaupasta ostettu kori? (Tai päinvastoin) 13 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
14 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
15 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
16 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto