YMPÄRISTÖTOIMEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2013 JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS

YMPÄRISTÖTOIMEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2013 JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS 2013-2015 22.5.2012 Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Sisällysluettelo TOIMINTA-AJATUS, VISIO, ARVOT JA KESKEISET TEHTÄVÄT... 1 TOIMINTA-AJATUS... 1 VISIO... 1 ARVOT... 1 KESKEISET TEHTÄVÄT... 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET TALOUSSUUNNITELMAKAUDELLA... 2 TOIMINNALLISET JA PALVELUTASOON LIITTYVÄT MUUTOKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET VUODEN 2013 TALOUSARVIOON. 3 STRATEGISET PAINOPISTEALUEET, TOIMINNAN TAVOITTEET JA KESKEISET TOIMENPITEET 2013-2015... 4 TUOTTAVUUTTA JA VAIKUTTAVUUTTA LISÄÄVÄT TOIMENPITEET... 9 ARVIO PALVELUJEN KYSYNNÄN JA TUOTANTOTAPOJEN TULEVASTA KEHITYKSESTÄ... 9 KILPAILUTTAMINEN... 10 TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN JA SÄHKÖINEN ASIOINTI... 10 HENKILÖSTÖ... 10 HENKILÖSTÖSUUNNITTELU... 10 TASA-ARVOSUUNNITELMA... 12 KIELISUUNNITELMA... 13 TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET... 13 TALOUSARVION ERILLISVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 13 RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN VALVONTA... 13 SUKUPUOLIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 13 TERVEYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 14 TAVOITTEIDEN YHTEENVETO... 14 SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 14 MUUT TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 15 MÄÄRÄTAVOITTEET JA TUOTTAVUUDEN KEHITYS... 16 TALOUS... 17 KÄYTTÖTALOUS... 17 IRTAIMEN OMAISUUDEN PERUSHANKINNAT... 18 LIITE EU-HANKKEET... 19

1 Toiminta-ajatus, visio, arvot ja keskeiset tehtävät Toiminta-ajatus Edistämme ympäristön ja luonnon huomioon ottamista päätöksenteossa. Ehkäisemme valvonta- ja asiantuntijavirastona ympäristö- ja terveyshaittoja. Ohjaamme ja motivoimme kaupunkilaisia ja yrityksiä ympäristövastuulliseen toimintaan. Huolehdimme asuinympäristöstä, elintarvikkeiden turvallisuudesta sekä lemmikki- ja hyötyeläinten hyvinvoinnista. Tuotamme ja välitämme tietoa ympäristöstä. Visio Elinympäristön tila on parantunut. Olemme keskeinen asiantuntija parhaiden ympäristöratkaisujen löytämisessä ja elintarviketurvallisuuden edistämisessä. Joutuisa ja laadukas palvelumme on tunnettua. Ympäristökeskus on vetovoimainen työpaikka. Arvot Terveellinen ja ekologisesti kestävä ympäristö Asiakkaiden ja toistemme arvostaminen Asiantuntemus, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus Motivoitunut henkilöstö Keskeiset tehtävät Ympäristökeskuksen keskeiset tehtävät liittyvät ympäristöterveydenhuoltoon sekä ympäristönsuojeluun. Asumisterveys Elintarvikkeet, liikehuoneistot ja tupakkavalvonta Eläinten hyvinvointi ja terveys Ilma ja ilmastonmuutos Luonto ja vedet Melu Pilaantunut maaperä, jätteet ja kemikaalit Tuoteturvallisuus Ympäristöjohtaminen, -ohjelmat ja raportointi Ympäristötieto ja -vastuullisuus

2 Toimintaympäristön keskeiset muutokset taloussuunnitelmakaudella Ilmastonmuutoksen hillintä sekä muutoksiin varautuminen ja sopeutuminen edellyttävät tehokasta yhteistyötä kaikilta hallintokunnilta ja muilta toimijoilta. Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen varautumiseen liittyvää lainsäädäntöä kehitetään. Hallitusohjelmaan mm. sisältyy ilmastolain valmistelu. Kaupungin strategiaohjelman eettisten periaatteiden mukaan Helsinki on eturivin toimija globaalin vastuun kantamisessa ja tämä ilmenee mm. toimissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ympäristönsuojelussa ja hankintapolitiikassa. Strategiaohjelmaa täydentää kaupungin ympäristöpolitiikka. Siinä määritellään pitkän ja keskipitkän aikavälin ympäristöpoliittiset tavoitteet Helsingin toiminnalle. Energiansäästö- ja energiatehokkuusvaatimukset kasvavat ja niihin velvoittavaa lainsäädäntöä ja ohjeistusta kehitetään jatkuvasti. Ilmastopoliittisesti tärkeä yhdyskuntarakenteen tiivistäminen aiheuttaa rakentamispaineita myös liikenteen haitta-alueille ja arvokkaille luontoalueille, mikä lisää kaavoituksen aikaisia ympäristöselvitystarpeita. Uusittu jätelaki ja vesilaki ovat tulleet voimaan, mutta ne eivät olennaisesti muuta ympäristökeskuksen tehtävien luonnetta tai määrää. Kemikaalilain kokonaisuudistus on käynnissä ja vastaava terveydensuojelulain uudistus on käynnistymässä. On mahdollista, että kemikaalilain uudistuksen yhteydessä kemikaalien markkinavalvonta siirtyy kunnilta Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (TUKES). Helsingin kaupunki on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriölle tätä koskevan esityksen. Talouden taantumalla on useita vaikutuksia viraston toimintaan. Edellinen lama osoitti, että työttömyyden lisääntyessä pienten elintarvikealan yritysten määrä kasvaa ja samalla niihin liittyvät hyväksymis- ja ilmoitusmenettelyt sekä valvonta. Maahanmuuttotaustaisten yrittäjien kasvava määrä elintarvikealalla lisää neuvontatarvetta erityisesti yritystoimintaa aloitettaessa. Elintarvikelain muutoksen johdosta on siirrytty hyväksymismenettelystä kevyempään rekisteröintiin, mikä keventää hallintoa, mutta siirtää valvontavastuun jälkivalvontaan. Elintarvikehuoneistoja koskevat valvontatiedot ovat tulossa julkiseksi vuonna 2013 lähtien ensin vähittäismyymälöiden ja ravintoloiden osalta. Valvontatietojen julkistaminen vaatii nykyistä enemmän ja useammin toistuvia tarkastuksia. Elintarvikevalvonnan valtiollistamista koskeva selvitys on osana hallitusohjelmaa. Selvityksen ja mahdollisten muutosten aikataulu on vielä avoin. Yhteiskunnan työttömyystilanne vaikuttaa mm. eläinten pitoon. Taloudellisten vaikeuksien kasvaessa lisääntyvät eläinten laiminlyönnit ja huono kohtelu, mikä vaatii eläinsuojelun tehostamista.

3 Toiminnalliset ja palvelutasoon liittyvät muutokset ja niiden vaikutukset vuoden 2013 talousarvioon Kunnan ympäristöhallinto on toimialana jatkuvan muutoksen alaisena. Muutoksia tulee lainsäätäjältä, joka lisää ja muuttaa toimialan tehtäviä alinomaa. Tämän lisäksi kuntalaisten kiinnostus hallinnonalan tuottamaan asiantuntijatietoon kasvaa voimakkaasti koko ajan. Muutokset eivät välttämättä näyn selkeinä yhden talousarviovuoden aikana, mutta pidemmän aikavälin tarkastelussa ilmiö on havaittavissa. Tähän perusviitekehykseen soveltuu huonosti nykyisestä taloudellisesta tilanteesta johtuva resurssivaje, joka ympäristökeskuksessa on ollut tosiasia jo useita vuosia ja pahenee edelleen tulevina vuosina. Nykyisen palvelutason säilyttäminen ja strategiaohjelman mukaisten toimien toteuttaminen asiakkaita ja kuntalaisia tyydyttävällä tavalla on vaikeaa. Palvelukyvyn ja -tason heikentyminen merkitsee mm. eräiden valvontasektoreiden jättämistä vähemmälle huomiolle tietoisesti ja pidentyviä käsittelyaikoja. Viraston toimipisteen siirtyminen Viikkiin on vaikuttanut palvelujen saatavuuteen, asiakaskäynnit ovat vähentyneet verrattuna aikaisempaan. Lisäksi tarkastajien työasiamatkoihin käyttämä aika on pidentynyt, mikä on vähentänyt varsinaiseen tarkastustoimintaa käytettävissä olevaa aikaa. Muutosten vaikutus asiakaspalveluun kompensoidaan kehittämällä intensiivisesti sähköistä asiakaspalvelua ja tarkastajakunnan työtapoja mobiilityöskentelyn suuntaan. Vielä vuoden 2012 ajan ympäristökeskuksen osana toimiva Ilmastoinfo laajentaa ja varmistaa viraston neuvontapalveluja.

4 Strategiset painopistealueet, toiminnan tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet 2013-2015 Ymk:n strateginen päämäärä HYVINVOINTI JA PALVELUT Tavoite Toimenpiteet 2013-2015 Ympäristökeskuksen asiakaspalvelu toimii esimerkillisesti Palvelemme asiakkaitamme esimerkillisesti. Positiivinen julkisuus lisääntyy Sähköinen asiointi on ensisijainen asiointitapa Asiakastyytyväisyyden kartoitus vakiinnutetaan osaksi kaikkea toimintaa. Palvelutavoitteiden määrittely: - Asumisterveyttä koskevien toimenpidepyyntöjen käsittelyyn otto- ja käsittelyaikatavoite Sähköisen asioinnin kehittämishankkeet: Sähköiset lomakkeet - ilmoitus elintarvikehuoneistoista - meluilmoitusten ja tilapäisten tapahtumien sähköisen ilmoitusmenettelyn arviointi - käsittely- ja päätösprosessin sähköistäminen Ympäristökeskus kehittää ja levittää ympäristövastuullisia toimintatapoja Tarjotaan tietyt ympäristöneuvonta-, -tiedotus-, - koulutus-, -tapahtuma- ja kehittämispalvelut asukkaille ja PK-yrityksille Ilmastoinfon palveluna (esim. Ekokompassineuvonta) Ekokompassi-palvelun ja seurantatyökalun kehittäminen yhteistyössä Ilmastoinfon kanssa. Asukkaiden, yritysten ja muiden toimijoiden ympäristövastuullisuus on parantunut Ympäristökeskus kehittää ja levittää ympäristövastuullisia toimintatapoja Kaupungin ja elinkeinoelämän Ilmastokumppanit verkoston koordinointi ja yritysten palvelu yhteistyössä Elinkeinopalvelun kanssa. Asukkaiden energia- ja ilmastoneuvonta osana pääkaupunkiseudun Asiaa-hanketta yhteistyössä Ilmastoinfon kanssa pilottialueena Mellunkylä. Hankkeen rahoitus: TEM, PKS-kaupungit, HSY Pientalo- ja kesäasuntojen asukkaiden neuvonta ja opastus uusiutuvien energialähteiden teknisissä ratkaisuissa hiilineutraalissa Harakan luontokeskuksessa.

5 Ymk:n strateginen päämäärä Tavoite Toimenpiteet 2013-2015 Asukkaiden, yritysten ja muiden toimijoiden ympäristövastuullisuus on parantunut Ympäristökeskus kehittää ja levittää ympäristövastuullisia toimintatapoja PKS-yhteistyön kehittäminen Asukkaat, yritykset ja muut toimijat tuntevat ympäristönsuojelumääräykset ja noudattavat niitä Greening events hankkeen avulla kehitetään pääkaupunkiseudun tapahtumien ympäristöasioiden hallintaa ja vahvistetaan yhteistyötä tapahtumanjärjestäjien, ympäristökeskusten sekä tapahtumayksiköiden välillä. Yhteistä koulutusta jatketaan, hallintomenettelyjä ja valvontakäytäntöjä yhtenäistetään sekä jatketaan yhteisprojekteja. Lisätään tiedottamista. Ymk:n strateginen päämäärä KILPAILUKYKY Tavoite Toimenpiteet 2013-2015 Edistetään ja koordinoidaan Itämerihaasteen Helsingin omien toimenpiteiden toteutusta. Helsinki on ympäristönsuojelussa, terveydensuojelussa ja elintarviketurvallisuuden edistämisessä Euroopan kaupunkien edelläkävijöiden joukossa Helsingin esimerkki on tehostanut Itämeren kaupunkien vesiensuojelua. Helsingin esimerkki on tehostanut Itämeren kaupunkien vesiensuojelua. Kehitetään, koordinoidaan ja laajennetaan Itämerihaaste-kampanjaa Suomessa Käynnistetään kaksivuotinen Muikku-aluksella toteutettava tutkimushanke Helsingin edustan rannikkovesien pohjien happitilanteesta (Itämerihaasteen toteutusta). Helsingin edustan merialueen sekä pienvesien tilan seurantatutkimus Benchmarking water protection-hanke, (2012-2014) tavoitteena Itämerihaasteen vesiensuojelutoimenpiteiden toteutuksen edistäminen (Life+). Hanke käynnistyy EU-rahoituksen varmistuttua.

6 Ymk:n strateginen päämäärä Tavoite Toimenpiteet 2013-2015 Elintarvikevalvonta on kohdistettu riskiperusteisesti Suunnitelmallisen valvonnan kehittäminen Omavalvonta on tehokasta ja oikein kohdennettua elintarvikehuoneistoissa Kohdistetaan valvontaa riskiperusteisesti suunnatuin tarkastuksin ja näytteenottoprojektein Varaudutaan valvontatietojen julkistamisjärjestelmän käyttöönottoon Kehotusten ja pakkokeinojen vaikuttavuuden seuranta ja nopeuttaminen Valvontasuunnitelmat toteutuvat vähintään 80 %:sti Valvontasuunnitelmajärjestelmän ja siihen liittyvän riskinarvioinnin kehittäminen Valvonnan kohdistaminen riskiperusteisesti. Toimijaketjujen omavalvonnan oman näytteenoton seuranta ja edistäminen 2011-2013 Helsinki on ympäristönsuojelussa, terveydensuojelussa ja elintarviketurvallisuuden edistämisessä Euroopan kaupunkien edelläkävijöiden joukossa Ilmansuojelun edistäminen Ilmansuojelun toimintaohjelmaa toteuttamalla Meluntorjunnan edistäminen Meluselvityksellä ja Meluntorjunnan toimintasuunnitelman toteutuksella ja seurannalla Kaupungin Ilmansuojelun toimintaohjelman toteutuksen edistäminen ja seuranta. Ympäristökeskuksen toimenpiteiden toteutus: esiselvitys pienimuotoisen vesiliikenteen sekä työkoneiden päästöistä ja Redust-katupölytutkimus. Kaupungin Meluntorjunnan toimintasuunnitelman toteutuksen tarkistaminen Teollisuus, energiantuotanto, rakentaminen, kunnossapito, tapahtumat ja pilaantunut maaperä eivät aiheuta ympäristö- tai terveyshaittaa. Kehitetään valvonnan vaikuttavuuden mittaustapa. Toimenpidepyyntöjen määrän vähentyminen. Päivähoitotilojen, koulujen ja vanhainkotien terveyshaittaa aiheuttavat epäkohdat vähentyneet. Toimenpidepyyntöjen määrän vähentyminen.

7 Ymk:n strateginen päämäärä KAUPUNKIRAKENNE JA ASUMINEN Tavoite Toimenpiteet 2013-2015 Pääkaupunkiseudun Ilmastostrategian ja kaupungin energiapoliittisten linjausten toteuttaminen Helsinki on ympäristönsuojelussa Euroopan kaupunkien edelläkävijöiden joukossa Ympäristökeskus toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumiseksi Kantakaupungissa liikenteen haittoja on pienennetty Kuuden suuren kaupungin kaupunginjohtajien ilmastoverkoston asioiden valmistelu sihteeristössä ja toimeenpano Ympäristökeskuksen osalta. Selvitetään yhteistyössä kuutoskaupunkien kanssa suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Yhteistyö v. 2010 toimintansa aloittaneen Ilmastoinfon kanssa. Vuonna 2011 käynnistyneen Ilmastokumppanitverkoston toiminnan koordinointi ja toimenpiteiden toteutuksen edistäminen Merialuesuunnittelun avulla arvioidaan ilmastonmuutoksen synnyttämiä muutoksia monikäytettyjen merialueiden hallintaan, suojeluun ja suunnitteluun, (MARISPLAN-hanke) Vähäpäästöisten ajoneuvojen kriteerien tarkistaminen ja vähäpäästöisyyden edistämiseen liittyvät toimenpiteet Kaupungin kuljetuspalveluiden päästöselvitys Luontotyyppikartoitus-projektin, 2009-2012, tulokset viedään Luontotietojärjestelmään Luonnon monimuotoisuutta edistetään Khs:n hyväksymiä Luonnon monimuotoisuuden turvaamista koskevia tavoitteita toteuttamalla Toteutetaan Ylk:n hyväksymää luonnonsuojeluohjelmaa. Laaditaan valmiiksi kaupungin vieraslajistrategia. Osallistutaan asiantuntijana Östersundomin yleiskaavan luontovaikutusten arvioimiseen ja luonnonhoidon suunnitteluun

8 Ymk:n strateginen päämäärä JOHTAMINEN Tavoite Toimenpiteet 2013-2015 Ympäristökeskus on vetovoimainen työnantaja Ympäristökeskus toimii yhtenäisesti Viraston tuloksellisuus ja henkilöstön hyvinvointi on turvattu Prosessien ja uusien toimintatapojen kehittäminen Viikissä Osaamismatriisi otetaan asteittain käyttöön 2011-2014 Toteutetaan päälliköiden ja esimiesten 360- arviointi Johtamisen arvosana on parantunut Tyhykyselyissä Lähtöhaastattelut on toteutettu Analysoidaan matriisiorganisaation tulokset ja päätetään jatkosta Tutkimus ja kehittäminen matriisitoiminnon toimintatapoja vakiinnutetaan. Järjestellään tutkijan kiertävä vakanssi ympäristökeskukseen. Ympäristönäkökohdat ovat osa hallintokuntien johtamista ja toimintaa Ympäristötieto on oikeaaikaisesti päättäjien saatavilla Kaupungin työntekijöiden ympäristövastuullisuus on parantunut Tutkitaan ja seurataan rannikko- ja merialueen veden laatua sekä pienvesiä sekä ympäristön tilaa laajemmin mm. käynnistämällä Helsingin merenlahtien laatuluokitus. Kaupungin ruokaketjun ilmastopäästöt selvitetään (Khs:n hyväksymän Ruokakulttuuristrategian toimenpide) Ympäristötilaston ja luontotietojärjestelmän ylläpito ja kehittäminen Kaksi teemakatsausta ympäristön tilasta Kaupungin virastojen/laitosten ekotukitoimintaa koordinoidaan kaupunginvaltuuston ekotukitoiminnan koordinointia varten myöntämän kolmevuotisen erillismäärärahan turvin Ympäristönäkökohdat ovat osa hallintokuntien johtamista ja toimintaa Hallintokunnat sisällyttävät ympäristöjohtamisen toimintaansa noudattaen kevennettyjen ympäristöjärjestelmien tai vastaavien toimintamallien periaatteita Kaupunginvaltuuston hyväksymän ympäristöpolitiikan toteutusta edistetään ja seurataan ympäristöpolitiikan johtoryhmässä ja ympäristöraportoinnin kautta. Ympäristöjohtamisen edistämisessä ja valmennuksessa painopisteenä ovat tytäryhteisöt. Laajennetaan Ekokompassijärjestelmän käyttöä kaupungin organisaatiossa.

9 Tuottavuutta ja vaikuttavuutta lisäävät toimenpiteet Valvontayhteistyön kehittämistä jatketaan yhdessä valtion ympäristöhallinnon ja PKSympäristötoimien kanssa tavoitteena parhaiden käytäntöjen soveltaminen ja tietotaidon parantaminen valvontakohteiden haitallisten ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Lisäksi parannetaan asiakkaiden tietoja ympäristövaikutuksistaan ja niiden vähentämisestä tavoitteena hakemusten ja ilmoitusten parempi laatu ja edelleen sujuvampi käsittely. Myös sähköisen asioinnin kehittämisellä pyritään asiakkaiden tarvitsemien palvelujen yksinkertaistamiseen ja nopeuttamiseen. Valvonnan vaikuttavuutta lisätään kohdistamalla vapautuvia resursseja useilla tehtäväalueilla liian vähäiseen jälkivalvontaan. Suunnitelmakaudella pyritään laajentamaan valvonnan maksullisuutta myös ympäristönsuojeluun. Samoin pyritään vaikuttamaan maksujen perimisestä annettuun lainsäädäntöön. Lainsäädäntö lähtee nyt siitä, että maksut saavat olla enintään toiminnasta aiheutuvien todellisten kustannusten suuruisia. Nykyiset taksat tarkistetaan vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Elintarvikevalvonnan ilmoitusmenettelyjä kehitetään ja ympäristöterveydenhuollon päätöksentekoa delegoidaan taloussuunnitelmakaudella. Työvoimaa vapautuu muihin lakisääteisiin aliresurssoituihin tehtäviin ja valvonnan kattavuus lisääntyy. Viraston uudet toimitilat Viikissä ovat lähes 50 % pienemmät kuin aikaisemmat tilat Helsinginkadulla ja Viipurinkadulla. Tilankäytön tehostuttua on olemassa hyvät edellytykset tehostaa toimintaa henkilöstön yhteistyötä lisäämällä ja rationalisoimalla erilaisia sisäisiä toimintoja. Kustannushyödyt tulevat täydessä mitassaan esille taloussuunnitelmakaudella. Osaamiskartoituksella kartoitetaan mahdollisia osaamisvajeita henkilöstössä, jolloin koulutusta voidaan suunnata osaamisvajeiden poistamiseen. Arvio palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen tulevasta kehityksestä Ympäristövalvonnassa palvelujen kysynnän arvioidaan lievästi kasvavan. Tähän vaikuttavat mm. uudet säädökset sekä toiminnanharjoittajien ja asukkaiden ympäristötietoisuuden ja -vastuullisuuden lisääntyminen, joka puolestaan lisää mm. neuvonnan tarvetta. Myös ympäristön tilaa koskevan vaatimustason kasvu tulee lisäämään valvontatehtäviä. Ympäristöterveydenhuollossa elintarvike-, tupakka- ja kuluttajaturvallisuuslain mukaisten valvontatehtävien tarpeen arvioidaan kasvavan. Elintarvikehuoneistojen valvontatiedot ovat tulossa julkisiksi vuodesta 2013 lähtien. Julkistaminen vaatii valvonnan kattavuuden parantamista ja nykyistä useammin toistuvia tarkastuksia. Ruokamyrkytysepäilyjen ja elintarvikevaaratilanteiden määrän arvioidaan lievästi kasvavan uusien elintarvikkeiden käyttötapojen ja kansainvälisen elintarvikekaupan kasvun myötä. Elintarvikelainsäädännön riskiperusteisuus ja yksityiskohtaisen sääntelyn väheneminen edellyttää valvontahenkilöstön korkeatasoista osaamista ja sen jatkuvaa kehittämistä. Tupakkalain ja kuluttajaturvallisuuslain mukaisten valvontatehtävien määrä tulee lievästi kasvamaan lähinnä lainsäädäntömuutosten myötä. Valtion keskusviranomaisten (Evira, Valvira, Tukes) ohjaus tulee lisääntymään koko ympäristöterveydenhuollon alalla erityisesti valvonnasta kerättävien tietojen osalta. Tietojen kir-

jaaminen keskusviranomaisten edellyttämällä tavalla tulee viemään nykyistä enemmän aikaa ja asettaa vaatimuksia käytössä olevalle valvontatietojärjestelmälle. Tuotantotavat säilyvät lähivuosina pääpiirteittäin ennallaan. Suurin muutos koskee sähköisen asioinnin lisääntymistä. Osa lainsäädännön edellyttämistä lupa- ja ilmoitusasioista tullaan hoitamaan sähköisesti. Lisäksi nykyistä suurempi osa neuvonnasta tulee tapahtumaan mm. Internetin ja sähköpostin välityksellä. Sähköisten tuotantotapojen lisääntyminen ei kuitenkaan poista paikalla tapahtuvan valvonnan ja henkilökohtaisen neuvonnan tarvetta. 10 Kilpailuttaminen Löytöeläinten hoidosta on vastannut toiminnan alusta 1.10.2006 lähtien Kiantimes Oy, jonka kanssa Helsingillä, Espoolla, Kauniaisilla ja Vantaalla on sopimus 30.9.2012 saakka. Toiminta kilpailutetaan uudestaan vuonna 2012. Helsingin osuus löytöeläintoiminnan kustannuksista on ollut vuosittain noin 170 000 euroa. Ympäristökeskus on ostanut elintarvike-, vesi- ja ympäristönäytteiden tutkimus- ja näytteenottopalveluja vuodesta 2008 asti MetropoliLabilta, joka irtautui ympäristökeskuksesta liikelaitokseksi yhdessä Vantaan, Espoon ja Kauniaisten kaupunkien kanssa. Metropoli- Labista tehtiin osakeyhtiö 1.6.2010. Voimassa olevan kilpailulainsäädännön mukaan viraston tulee kilpailuttaa ostamansa laboratoriopalvelut koska kyse ei enää ole kaupungin sisäisestä hankinnasta. Yhtiöittämisvaiheessa sovittiin käytettävän siirtymäkauden järjestelyä ennen kuin yhtiön palvelut avataan kilpailulle MetropoliLab-liikelaitoksen hallintoon nykyisin osallistuvien osakkaiden taholta. Siirtymäkauden pituutta ei ole määrätty. Kilpailutus tehdään vuoden 2012 aikana. Viraston tarvitsemien ympäristölaboratoriopalvelujen arvo on vuosittain noin 600 000 700 000 euroa. Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköinen asiointi Tietotekniikan hyödyntämistä pyritään lisäämään kehittämällä järjestelmien integrointia sähköisiin lomakkeisiin, kehittämällä tärkeimpiä tietojärjestelmiä ja edistämällä liikkuvan työn tekemistä. Ympäristöasioihin liittyvien järjestelmien yhdistämistä selvitetään ja määritetään mahdollisuuksien mukaan ympäristöjärjestelmä, jossa maaperä-, vesi- ja luontotiedot olisivat yhdessä tietojärjestelmässä. Sähköistä asiointia pyritään laajentamaan yhä useampiin lupa- ja ilmoitusmenettelyihin. Henkilöstö Henkilöstösuunnittelu Vuoden 2013 talousarvioesitys lähtee siitä, että virastossa pidetään vakansseja avoinna koko vuoden 6 kpl. Vakansseja ei esitetä lakkautettaviksi, vaan ne kaikki tullaan täyttämään taloudellisen tilanteen helpotuttua. Virastolla on kuitenkin edelleen viranomais- ja muista palvelutehtävistä johtuvia resurssitarpeita, joiden tyydyttäminen loisi edellytyksiä tuloksellisempaan toimintaan. Tästä syystä

aiempina vuosina on suunniteltu uusien vakanssien perustamista kullekin taloussuunnitelmakaudelle. Tässä taloudellisessa tilanteessa ei esitetä uusia vakansseja perustettavaksi, vaan todetaan, että vuoden 2010 esityksessä on esitetty seuraavat uudet vakanssit, jotka ovat viranomaistoimintojen varmistamiseksi ja palvelutoiminnan kehittämiseksi pidemmällä aikavälillä tarpeen: Ympäristöterveys: 5 elintarviketarkastajaa ja 2 terveysinsinööriä Ympäristövalvonta: ympäristötarkastaja Ympäristönsuojelu- ja tutkimus: ympäristökasvattaja ja toimistosihteeri Ennuste vakituisen henkilökunnan poistumasta 2011 2017 Yksikkö Tehtävät Henkilöstömäärä 31.12.2010 Avoinna olevat vakanssit 31.12.2010 Vanhuuseläke poistuma 2011-2017 Siirtymä muualle 2011-2017 Rakennemuutokset (+/-) 2011-2017 11 Kokonaistarve 2011-2017 (uusia henkilöitä) Johto ja esimiehet 17 7 7 Hallinto Hallinnolliset tehtävät 17 3 6-2 7 Ympäristövalvonta Toimistohenkilöstö 2 0 Ympäristövalvonta Tarkastus- ja asiantuntijatehtävät 30 2 4 8 14 Ympäristövalvonta Muu henkilöstö 1 0 Ympäristöterveys Toimistohenkilöstö 3 0 Ympäristöterveys Eläinlääkärit 3 3 1 4 Ympäristöterveys Tarkastus- ja asiantuntijatehtävät 30 6 5 6 17 Ympäristöterveys Muu henkilöstö 2 1 1 Ympäristönsuojelu ja tutkimus Ympäristönsuojelu ja tutkimus Ympäristönsuojelu ja tutkimus Toimistohenkilöstö 1 0 Tarkastus- ja asiantuntijatehtävät 16 2 2 1 5 Muu henkilöstö 3 1 1 2 Ympäristökeskus yhteensä 125 11 20 26 0 57 Taulukossa on kuvattu vakituisen henkilöstön rekrytointitarvetta yksikkötasolla vuosille 2011 2017. Vanhuuseläkepoistuma on laskettu työntekijöiden henkilökohtaisen eläkeiän perusteella. Nykyinen joustava eläkeikä mahdollistaa henkilökohtaisen harkinnan eläkkeelle siirtymisessä eikä ajankohdan ratkaiseminen edellytä työnantajan suostumusta. Tämä asettaa ennakoinnille isoja haasteita. Muussa vaihtuvuudessa pohjatietona on käytetty 2000 2009 vakituisesta palvelussuhteesta eronneista saatua tietoa. Virastomme palveluksesta eroaa tasaisesti keskimäärin kolme henkilöä vuodessa. Näistä viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin yksi henkilö vuodessa on siirtynyt kaupungin sisällä toiseen virastoon. Kaupungin toiseen virastoon siirtyneistä suurin osa oli hallintoyksiköstä ja toiseksi suurin osa ympäristövalvontayksiköstä. Ympäristöterveysyksiköstä ei ole yksikään henkilö siirtynyt toiseen kaupungin vi-

rastoon joka johtuu siitä, ettei yksikön työntekijöiden koulutusta vastaavia tehtäviä tehdä muissa virastoissa (terveystarkastajat ja elintarviketarkastajat). Samanaikaisesti keskimäärin kaksi henkilöä vuodessa on eronnut kokonaan kaupungin palveluksesta, joiden joukossa on työntekijöitä jokaisesta yksiköstä. Muita tilastoitavia palvelussuhteiden päättymisen syitä on todella vähän esim. palvelussuhteen purkaminen, työkyvyttömyyseläke tai kuolema, mutta näitäkin eron syitä ilmenee silloin tällöin. Suurempi muutos, jonka vaikutuksia tulee erikseen pohtia muutoksen realisoituessa, on mahdollinen pk-seudun kuntaliitos. Opetushallituksen (2007) selvityksen mukaan, koulutusrakenteen muutos tulee vaikuttamaan osaltaan tulevaisuuden osaajiemme saatavuuteen. Ympäristöalalla ammatilliset koulutusmahdollisuudet ovat lisääntyneet. Näin ollen tulevaisuuden rekrytoinneissa ammatillinen koulutustausta painottunee. Virastossa käytiin vuoden 2010 aikana henkilöstökeskuksen mallin mukainen laajamittainen henkilöstötarpeiden ennakointityö johtoryhmätyöskentelynä. 12 Tasa-arvosuunnitelma Ympäristökeskuksessa noudatetaan kaupungin tasa-arvosuunnitelman antamia suuntaviivoja ja periaatteellisia kannanottoja tasa-arvon edistämiseksi. Ympäristökeskuksen oma tasa-arvosuunnitelma päivitettiin edellisen kerran vuoden 2009 aikana. Suunnitelman yhteydessä laadittiin tasa-arvolain mukainen selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista. Tasa-arvosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä ympäristökeskuksen henkilöstötoimikunta päätti, että jatkossa ympäristökeskuksessa ei laadita enää omaa erillistä tasa-arvo suunnitelmaa, vaan tasa-arvotoiminnassa noudatetaan Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelmaa. Kaupungin tasa-arvosuunnitelmaa vuosille 2009-2011 ja sen päivitysosuutta vuodelle 2012 käsiteltiin henkilöstötoimikunnassa keväällä 2012. Käsittelyn yhteydessä henkilöstötoimikunta päätti, että päivitysosuudesta valitaan ympäristökeskuksen toimintaan soveltuvat tavoitteet. Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi sovelletaan sekä kaupungin tasaarvosuunnitelman päivitysosuudessa esitettyjä toimenpiteitä että ympäristökeskuksen mahdollisesti itse valitsemia toimenpiteitä. Tavoitteet ja toimenpiteet käsitellään ympäristökeskuksen johtoryhmässä kevään 2012 aikana, jonka jälkeen toimenpiteet jalkautetaan viraston toiminaan. Tasa-arvosuunnittelussa otetaan luonnollisesti jatkossakin huomioon tasa-arvolain asettamat vaatimukset ja toimenpidekokonaisuudet tarkistetaan vuosittain osana normaalia toiminta- ja taloussuunnittelua. Tasa-arvotoiminnan seurannassa ja raportoinnissa noudatetaan henkilöstökeskuksen virastoille antamia ohjeita.

13 Kielisuunnitelma Ympäristökeskus palvelee asiakkaitaan molemmilla kotimaisilla kielillä. Englannin kieli on pitkään ollut tärkeä työväline ympäristökeskuksessa. Tietoa henkilöstön kielitaidosta on tähän saakka ylläpidetty Excel-taulukolla. Kesästä 2012 lähtien kielitaito kartoitetaan osana laajaa osaamiskartoitusta, jolloin myös harvinaisempien kielien osaaminen saadaan näkyväksi. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua kielikoulutukseen omien työtehtäviensä tarpeiden mukaan. Kielikoulutuksesta järjestetään myös ympäristökeskuksessa. Työhyvinvointia edistävät toimenpiteet Vakiintuneen käytännön mukaisesti viraston ja eri yksiköiden työhyvinvointiohjelmat päivitetään vuosittain. Ohjelmissa määritellään toimenpiteet työssä jaksamisen tukemiseksi ja työilmapiirin turvaamiseksi. Painopisteinä talousarviovuonna ja taloussuunnitelmakaudella ovat toimenpiteet, joilla kehitetään ristiriitojen käsittelyprosesseja, vähennetään lyhyitä sairauspoissaoloja ja kehitetään henkilöstön välistä yhteistyötä uudessa työympäristössä. Talousarvion erillisvaikutusten arviointi Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Ympäristökeskus osallistuu aktiivisesti eri hallintokuntien edustajista kootun sisäilmatyöryhmän toimintaan tavoitteena eri hallintokuntia koskevien prosessien sujuvoittaminen, todettujen terveyshaittojen viivytyksetön korjaaminen ja haittojen ennaltaehkäisy. Kiinteistöjen kuntoon ja ylläpitoon liittyviä haasteita sekä rakentamiseen liittyviä ongelmia pidetään kaupunkitasoisina riskeinä (Riskienhallinnan koordinaatiotyöryhmä). Ympäristökeskuksella on edustaja kaupungin riskienhallinnan koordinaatiotyöryhmässä. Ympäristökeskuksen riskinhallintasuunnitelma ja sisäisen valvonnan ohje päivitetään vuoden 2012 aikana ja sen toteutuminen arvioidaan. Sukupuolivaikutusten arviointi Viraston toiminta ja palvelut on suunnattu tasapuolisesti miehiä ja naisia hyödyttäväksi. Toimialalla ei ole suuria mahdollisuuksia erityistoimiin palvelujen kehittämiseksi asiakkaiden sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta. Naisten on yleisesti todettu olevan miehiä aktiivisempia ympäristöön liittyvissä arkielämän ja kodin talouden kysymyksissä. Tietyillä elämänalueilla miesten tuntuma ympäristöönsä on kuitenkin naisia vahvempi - esimerkkeinä vaikkapa kalastus, metsästys tai lintuharrastus. Naisten aktiivisempi ote arjen ympäristökysymyksiin on havaittavissa myös kaupunkilaisten yhteydenotoissa virastoon: valtaosa yksittäisistä asiakkaista on naisia.

14 Terveysvaikutusten arviointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut vuonna 2010 elin- ja työympäristöstä aiheutuvia ennenaikaisten kuolemien ja syöpien määriä Suomessa. Selvityksen mukaan elinympäristömme merkittävimpiä ihmisen toiminnasta aiheutuvia ympäristöaltisteita ovat ulkoilman pienhiukkaset, passiivinen tupakointi ja melu. Ulkoilman pienhiukkaset aiheuttavat noin 1 800 ylimääräistä kuolemantapausta vuodessa. Melun arvioidaan aiheuttavan 30 ylimääräistä kuolemaa vuodessa. Tärkein hiukkas- ja melulähde on liikenne. Myös tulisijojen käyttö lisää paikallisesti ympäristön pienhiukkaskuormaa. Passiivinen tupakointi lisää kuolemia noin 300 tapauksella. Yksilön ja hänen elinympäristönsä terveyden suojelua kutsutaan ympäristöterveydenhuolloksi. Yleisimpiä ympäristön väestölle aiheuttamia sairauksia ovat mm. vesi- ja ruokamyrkytysepidemiat sekä sisä- ja ulkoilman epäpuhtauksien aiheuttamat hengityselinsairauksien ja kroonisten sydän- ja verisuonitautien oireiden lisääntymiset. Sisäilman terveyshaitoista ovat merkittäviä mm. passiivitupakoinnin terveyshaitat ja asuntojen kosteusvaurioiden seurauksena esiintyvien homeiden aiheuttamat allergiset sairaudet. Huonosta sisäilmasta aiheutuvien oireiden vuoksi maassamme menetetään 80 230 miljoonan euron arvoinen työpanos vuosittain. Ympäristökeskuksen ydintoiminnot liittyvät aivan keskeisesti kaupunkilaisten terveyden ja ympäristön terveellisyyden turvaamiseen. Ympäristöterveydenhuollon tehtävissä on neljä viidesosaa ympäristökeskuksen työntekijöistä. Ympäristöterveydenhuollon lakien noudattaminen, erilaisten lupien myöntäminen, ilmoitusten käsittely ja lausunnon antaminen perustuvat mahdollisen terveyshaitan arviointiin ja estämiseen, joten koko ympäristöterveydenhuollon perusta on terveyshaittojen arviointi. Ympäristökeskus antaa asiantuntija-apua ja lausuntoja ympäristö- ja terveysnäkökohdista maankäytön, liikenteen ja hankkeiden suunnittelussa. Terveysvaikutukset ovat keskeisiä lähtökohtia myös ilmansuojelun ja meluntorjunnan suunnittelussa ja edistämisessä. Tavoitteiden yhteenveto Sitovat toiminnalliset tavoitteet 1. Katupölypitoisuudet Mannerheimintien mittausasemalla eivät ylitä ilmanlaatuasetuksen mukaisia raja-arvoja. (HKR:n kanssa yhteinen tavoite) 2. Pilaantuneen maaperän kunnostamiseen tarvittavista ilmoituksista 80 % on ratkaistu 60 vuorokaudessa.

15 Muut toiminnalliset tavoitteet Luonnon monimuotoisuutta turvataan Lumo-ohjelman ja Luonnonhoidon linjausten mukaisesti. Vuonna 2010 käynnistynyt kolmevuotinen kaupungin luontotyyppien kartoitusprojekti viimeistellään viemällä projektissa syntyneet luontotyyppitiedot Luontotietojärjestelmään 30.6.2013 mennessä. Ympäristövalvonnan hyväksyttyjen valvontasuunnitelmien mukaisia tarkastuksia tehdään 650 kpl Suunnitelmallisia tupakka-, tuoteturvallisuus-, elintarvike- ja terveydensuojeluvalvonnan tarkastuksia tehdään yhteensä 2700 kappaletta. Asuntojen terveyshaittoja koskevat toimenpidepyynnöt otetaan käsittelyyn viimeistään kahden kuukauden (60 vrk) kuluessa asian vireille tulosta. Asumisterveyttä koskevista toimenpidepyynnöistä 80 % on ratkaistu 8 kuukaudessa (240 vrk). Ruokamyrkytysepäilyt käsitelty keskimäärin 13 vrk:ssa. Mikrobiologisia elintarvikenäytteitä otetaan 2 000 kappaletta. Tiedot viety LTJ:ään 30.6.2013 mennessä 650 kpl 2 700 kpl 60 vrk 240 vrk 13 vrk 2 000 kpl Ympäristöä koskevat toiminnalliset tavoitteet 1) Sitova energiansäästötavoite Käyttösähkön kulutus 5 % alhaisempi kuin vuonna 2012. Laskentatapa: Käyttösähkön (valaistus ja laitesähkö) kokonaiskulutus Viikin kiinteistössä siltä osin kuin se on ympäristökeskuksen käytössä (1., 3., 4. ja 5. kerros). Ympäristökeskuksessa ei ole perusteltua verrata energiankulutusta vuoteen 2010 (ESNK ohje), sillä ko. vuonna toimittiin vielä vanhoissa tiloissa Kalliossa. Vuoden 2012 sähkön ja lämmön kokonaiskulutusta ei voi verrata vuoden 2013 kulutukseen, koska rakennuksen ilmanvaihtoa ja lämmitystä säädetään vielä merkittävästi. 2) Muut ympäristötavoitteet Ympäristökeskuksessa valmistuu vuoden 2012 aikana ekokompassi-ympäristöjärjestelmään liittyvä ympäristöohjelma, joka auditoidaan loppuvuonna 2012. Ekokompassi-järjestelmä on pk-yrityksille luotu kevennetty ympäristöjärjestelmä, jonka käyttöä on alettu laajentaa myös kaupunkiorganisaation puolelle. Ymk:n ekokompassi-ympäristöohjelma on aikataulutettu vuosille 2012-2014. Se sisältää vastuutettuja ja aikataulutettuja toimenpiteitä seuraavilla aihe-alueilla: a) Jätteiden määrän vähentäminen b) Energiansäästö ja vihreään sähköön siirtyminen c) Hankintojen ohjaaminen ympäristömyötäiseen suuntaan. d) Ympäristötietoisuuden edistäminen e) Logistiikan ja työmatkaliikkumisen tehostaminen

16 Vuoden 2013 ympäristötavoite: Toteutetaan 10 toimenpidettä, jotka on aikataulutettu ekokompassin ympäristöohjelmassa vuodelle 2013. Määrätavoitteet ja tuottavuuden kehitys Tunnusluvut 2011 2012 2013 2014 2015 Asiantuntijatoiminta Tutkimukset, selvitykset, ohjelmat 52 51 51 52 52 Konsultointi 1 103 1 317 1 295 1 300 1 350 Kirjalliset lausunnot 1 857 1 856 1 606 1 620 1 630 Valvonta Luvat ja ilmoitukset 1 826 1 450 1 400 1 450 1 470 Valvontatarkastukset ja näytteenotto 6 654 8 850 7 200 7 250 7 300 Asiakaspalvelu Neuvonta 13 763 13 000 13 500 13 700 13 750 Tiedotus ja valistus 602 645 648 650 680 Tuotteet yhteensä 25 857 27 169 25 700 26 022 26 232 Tuottavuus (2010=100) 91,4 100,8 102,9 104,8 105,7 Tuottavuusindeksi Kirjallisten lausuntojen määrän väheneminen vuonna 2013 johtuu siitä, että aiemmin tarkastajien laatimat tarkastuksiin liittyvät tarkastuskertomukset tullaan toimintatavan muutoksen myötä pääsääntöisesti tekemään Tarkastaja-järjestelmällä. Nämä tarkastuskertomukset eivät ole toimintatavan muutoksen jälkeen enää luonteeltaan sellaisia, että niitä voitaisiin pitää erillisinä suoritteina. Elintarvikelain muutoksen jälkeen tilapäisen myynnin ilmoitusvelvollisuus poistui yksityishenkilöiltä ja järjestöiltä, jotka aiemmin olivat ilmoittaneet mm. myyjäisistä ja kahvituksista. Ammattimaisilla toimijoilla ilmoitusvelvollisuus muuttui tiedottamiseksi toiminnasta, joka osaltaan vähensi ilmoitusten määrää. Tarkastusten määrä vähenee, koska elintarvikelain muutoksesta johtuen mm. ravintoloiden, kahviloiden ja myymälöiden hyväksymismenettely muuttui ilmoitusmenettelyksi. Nyt elintarvikehuoneistoon tehdään tarkastus riskin arvioinnin perusteella, kun aiemmin huoneiston hyväksyminen edellytti aina tarkastusta. Myös Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran edellyttämä tapa tarkastusten kirjaamiseksi tietojärjestelmään lisää tarkastukseen käytettävää kokonaisaikaa, ja vähentää siten tarkastusten määrää.

17 Talous Käyttötalous 2 37 TP 2011 1 000 e TB 2012 1 000 e TAE 2013 1 000 e TASU 2014 1 000 e TASU 2015 1 000 e Myyntituotot 1 130 264 264 264 Maksutuotot 1 013 1 055 867 883 883 Tuet ja avustukset 311 278 26 10 10 Muut toimintatuotot 37 0 0 0 0 Tulot yhteensä 1 362 1 463 1 157 1 157 1 157 Palkat ja palkkiot 5 628 5 823 6 084 6 084 6 084 Henkilösivukulut 1 955 1 989 2 075 2 075 2 075 Palvelujen ostot 2 539 2 725 2 605 2 605 2 605 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 147 106 109 109 109 Avustukset 104 94 97 97 97 Vuokrat 977 1 157 1 113 1 113 1 113 Muut toimintakulut 72 61 72 72 72 Menot yhteensä 11 422 11 955 12 155 12 155 12 155 Toimintakate -10 060-10 492-10 998-10 998-10 998 Poistot 224 377 380 350 300 Tilikauden tulos -10 284-10 869-11 378-11 378-11 298 Menojen osalta talousarvioehdotus on ympäristötoimelle annetun raamin mukainen. Vuoden 2013 aikana joudutaan pitämään avoinna kuusi vakanssia, jotta raamin mukainen esitys voidaan tehdä. Menoihin on huomioitu voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset sekä yleinen kustannustason nousu 2,2 %. Tuloja esitetään 138 000 euroa raamia vähemmän, koska tiedossa olevia tukia ja avustuksia tullaan saamaan kuluvaa vuotta vähemmän. Taksojen tarkistaminen tehdään talousarviokäsittelyn yhteydessä. Järjestöille jaettaviin avustuksiin esitetään 82 000 euron määrärahaa. Vuodelle 2013 eri järjestöt ovat hakeneet avustuksia yhteensä 117 000 euroa. Avustuksia ovat määräaikaan mennessä hakeneet seuraavat tahot: Hakija euroa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 75 000 Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry 30 000 Natur och Miljö rf 4 000 Roihuvuoren Agenda 21 ryhmä ry 3 000 Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry 5 000 Yhteensä 117 000 Henkilöstökerhon avustusta nostettiin 3 000 eurolla. Edellinen, nimellinen korotus on tehty kuusi vuotta sitten ja henkilöstön määrä on sen jälkeen kasvanut.

18 Irtaimen omaisuuden perushankinnat Irtaimen omaisuuden perushankintoihin esitetään taloussuunnitelman mukaisesti 180 000 euroa, joka käytetään tietojärjestelmien kehittämiseen ja atk-laitteisiin. TAE 2013 1000 e TS 2014 1000 e TS 2015 1000 e 2016 ALUSTAVA 1000 e 2017 ALUSTAVA 1000 e Irtaimen omaisuuden perushankinta, IT-investoinnit 180 000 180 000 180 000 180 000 180 000 Hankekorteilla ilmoitetut omat tietotekniikkahankkeet 130 000 110 000 140 000 110 000 130 000 Muut kuin hankekorteilla ilmoitetut IT-investoinnit 50 000 70 000 40 000 70 000 50 000 Kannettavat tietokoneet 50 000 40 000 40 000 50 000 40 000 Mobiililaitteet 0 20 000 0 20 000 0 Tulostimet 0 10 000 0 0 10 000

19 LIITE EU-hankkeet 1) REDUST Parhaat talvikunnossapidon käytännöt hengitettävien hiukkasten (katupöly) vähentämiseksi kaupungeissa - parhaiden toimintatapojen kokeilu, strategian kehittäminen ja toteuttaminen, Life+ -hanke (Best winter maintenance practices to reduce respirable street dust in urban areas demonstration of best practices, strategy development and implementation) Partnerit: Helsinki (koordinointi), Espoo, Vantaa, HSY, Metropolia, Nordic Envicon Oy Tavoitteet: Löytää parhaat talvikunnossapidon käytännöt (liukkaudentorjunnassa, pölyn torjunnassa ja katujen puhtaanapidossa) ja nopeuttaa niiden täytäntöönpanoa hengitettävä (PM10) katupöly pitoisuuksien vähentämiseksi kaupunkialueilla. Hankkeessa osoitetaan päästöjenvähennyspotentiaali ja parhaiden käytäntöjen ilmanlaatuhyöty. Pölyntorjunnan kustannukset arvioidaan ja verrataan nykytilaan. Hankkeen aikana kehitetään ja pannaan täytäntöön toimenpidesuunnitelma (strategia), jolla vähennetään hengitettävä (PM10) katupölyn pitoisuutta Suomen kaupungeissa. Budjetti: 1 046 150 euroa. Life+ -hanke. Kaupungin keskitetyissä määrärahoissa. Kesto: 2011 2015 Seuraavat hankkeet eivät sisälly viraston talousarvioehdotukseen, koska niistä ole vielä rahoituspäätöstä. 1) Greening Events Hankkeen tavoitteena on kehittää pääkaupunkiseudun tapahtumien ympäristöasioiden hallintaa, sekä lisätä yhteistyötä tapahtumanjärjestäjien, ympäristökeskusten sekä tapahtumayksiköiden välillä. WDC-vuoden tapahtumat toimivat uuden toimintamallin testialustana. Tapahtumille tarjotaan räätälöityä tukea ja asiantuntija-apua sekä Helsingin ympäristökeskukselta että Aaltoyliopistolta. Hankkeessa järjestetään tietoiskuja ja koulutuksia WDC-tapahtumajärjestäjille sekä luodaan yhtenäiset toimintatavat ja ohjeistukset tapahtumille pääkaupunkiseudulla. Keskeiset yhteistyökumppanit: Aalto-yliopisto, Helsingin tapahtumayksikkö, Vantaan ja Espoon kaupunki. Helsingin Ymk koordinoi. Budjetti: 500 000 euroa. EAKR -rahoitusta. Kaupungin keskitetyissä määrärahoissa. Hankkeen kesto: 2012-2014 2) Benchmarking water protection Projektin tavoite on vaikuttaa Itämeren tilaan implementoimalla Itämeren alueen maiden kumppanikaupunkeihin ja -kuntiin kustannushyödyllisiä ja ympäristön tilan kannalta tehokkaita vapaaehtoisia (ei laissa säädettyjä) vesiensuojelumenetelmiä paikallistasolla. Tarjoamme Suomessa Itämerihaasteessa tehdyistä toimenpiteistä (noin 170 toimijaa) koostuvaa työkalupakkia ja käsikirjaa mallina vesiensuojelutoimien täytäntöön panemiseksi Baltian ja muun Itämeren alueen kumppanikaupungeissa. Arviomme myös näiden jo tehtyjen sekä

projektin aikana toimeenpantujen toimenpiteiden kustannus-hyötyä Baltian maiden ja Suomen kaupungeille (esim. koskien kilpailukykyä, virkistysmahdollisuuksia, kaupunkilaisten kotiseudun tunnetta) sekä niiden tehokkuutta vesien tilaan nähden. Tuloksista rakennamme arvion eri toimenpiteiden hyödyistä, jota voi käyttää motivaationa ja perusteluna uusien kaupunkien haastamisessa mukaan Itämerihaasteeseen. Projektiin on haettu rahoitusta LIFE+ Environment Policy and Government ohjelmasta. Rahoituspäätös saatanee syyskuussa. Budjetti: Esitys tehty hankkeen talouden sisällyttämisestä kaupungin keskitettyihin määrärahoihin. Hankkeen kesto: 2012-2015 20