Lasten ja nuorten lautakunta 4 31.10.2017 4 Palvelusetelin käyttöönotto varhaiskasvatuslain 11a mukaisiin palveluihin K/1100/05.10.00.09/2017 MF LANUL Esittelijä: Toimialajohtaja Tuija Willberg, puh. 040 070 5875 Valmistelija/lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki, puh. 040 506 7309 Ostopalveluohjaaja Anu Lindgren, puh. 040 523 4524 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liite 1 Varhaiskasvatuksen palvelusetelin alustavat perusteet 1.8.2018 alkaen Liite 2 Palvelusetelimalli Lappeenrannan varhaiskasvatuksessa Liite 3 Kuntavertailu Liite 4 Hakemus palvelusetelipalvelun tuottajaksi Liite 5 Yksityisen päiväkodin palvelusopimusluonnos Lappeenrannan kaupunki on ostanut varhaiskasvatuspalveluja neljältä yksityiseltä palveluntuottajalta. Tirikka, Omenapuu ja Steinerpäiväkoti Tontuntupa ovat paikallisten yhdistysten yllä pitämiä päiväkoteja. Päiväkoti Touhula Tirilän omistaa pohjoismainen pääomasijoitusyhtiö EQT. Yksityisen päiväkotihoidon osuus Lappeenrannassa on tällä hetkellä 11 % kaikista päiväkotipaikoista. Näiden yksityisten palvelujen piirissä on tällä hetkellä 250 lasta. Esiopetusta on ostettu Tirikan päiväkodista, Steinerpäiväkoti Tontuntuvasta sekä kristillisestä päiväkoti Omenapuusta. Esiopetusta ei ole mahdollista hankkia palvelusetelillä, mutta sitä voidaan edelleen ostaa. Sopimukset palveluntuottajien kanssa päättyvät 31.7.2018. Vaihtoehtona palvelujen kilpailuttamiselle on mahdollista ottaa käyttöön palveluseteli, joka on yksi tapa järjestää kunnan lakisääteisiä palveluja. Vaihtoehtojen vertailua: Kilpailutus + ja - + kilpailutus on tehty useita kertoja, prosessi on tuttu + palvelut taattu sopimuskauden ajaksi (sekä mahdollisesti optiovuosiksi) + näyttäytyy asiakkaalle osana kunnan palveluvalikkoa (hakeminen sekä asiakasmaksut hoidetaan kunnan kautta)
+ tarjonnan monipuolistuminen + kunnan investointikuorma pienenee, palveluntuottajat vastaavat tiloista - raskas prosessi - mahdollinen valitusprosessi aiheuttaa lisäkustannuksia - sopimuskauden aikana uusia palveluntuottajia voidaan hyväksyä vain, jos ovat osallistuneet kilpailutukseen - asiakas ei voi aidosti valita päiväkotia vaan kunta päättää - periaate varhaiskasvatuspaikasta kotiosoitteen mukaiselta alueelta ei aina toteudu (yhtenäinen oppimispolku) - palveluntuottaja ei voi vaikuttaa asiakasmäärään - kunnan varhaiskasvatuksen työntekijöitä hakeutuu yksityisen palveluntuottajan palvelukseen + ja vakinaisen henkilöstön uudelleen sijoittelu, jos omaa toimintaa vähennetään alueellisen kysynnän vaihtelusta johtuen Palveluseteli + ja + asiakas voi aidosti valita haluamansa palvelun tuottajan + tarjonnan monipuolistuminen + uudet palvelun tuottajat pääsevät joustavammin mukaan + kunnan investointikuorma pienenee, palveluntuottajat vastaavat tiloista + palveluntuottajilla mahdollisuus vaikuttaa asiakasmäärään - voi aiheuttaa kunnan oman palveluntuotannon sopeuttamista (tehottomuus ja kapasiteetin vajaakäyttö) - kunnan varhaiskasvatuksen työntekijöitä hakeutuu yksityisen palveluntuottajan palvelukseen - periaate varhaiskasvatuspaikasta kotiosoitteen mukaiselta alueelta ei aina toteudu mikäli perhe valitsee päiväkodin muualta kuin kotiosoitteen mukaiselta alueelta (yhtenäinen oppimispolku) + ja vakinaisen henkilöstön uudelleen sijoittelu, jos omaa toimintaa vähennetään alueellisen kysynnän vaihtelusta johtuen Laatuvaatimukset ovat molemmissa vaihtoehdoissa samat kuin kunnan omissa palveluissa. Kilpailutuksen jälkeen palveluntuottajiksi on aiemmin hyväksytty ne palveluntuottajat, jotka ovat täyttäneet asetetut laatuvaatimukset. Palvelusetelillä tuotettuihin varhaiskasvatuspalveluihin sovelletaan lakia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä vuodelta 2009. Asiakkaan asemaan vaikuttavat samat erityislainsäädännön säädökset kuin muillakin tavoin järjestetyssä sosiaali- tai terveydenhuoltopalveluissa. Palvelusetelin suuruus ja omavastuuosuus määritellään yhtäläisin perustein kunnallisen
varhaiskasvatusmaksun määrittelyn kanssa. Yksityisen palvelusetelipalveluntuottajan edellytetään noudattavan varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia. Palveluseteli siinä missä ostopalvelukin mahdollistaa myös pienempituloisten perheiden hakeutumisen yksityisen palvelutoiminnan piiriin. Palvelusetelin käyttöönotolla on mahdollista lisätä perheiden valinnanmahdollisuutta ja siten osallisuutta itse varhaiskasvatukseen ottamisprosessissa. Varhaiskasvatuksen palvelusetelin alustavista perusteista 1.8.2018 alkaen on liitteenä (1). Tarkemmin perusteet kirjataan sääntökirjaan, joka tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi tammikuussa. Palvelusetelijärjestelmässä markkinoiden luomisen rooli siirtyy osittain kunnalta asiakkaalle. Asiakkaalle palveluseteli merkitsee nykyistä enemmän valinnanvapautta sekä vastuuta. Palveluntuottajan valinta siirtyy asiakkaalle. Valintakriteereinä voivat olla esimerkiksi kunkin asiakkaan henkilökohtaiset kriteerit, oma käsitys lapsen tarpeista, päiväkodin sijainti ja henkilökunnan ystävällisyys. Myös ryhmien koko, hoitohenkilökunnan pätevyys, palveluvalikoima ja lastentarhanopettajien määrä saattavat olla palveluntuottajan valintaan vaikuttavia tekijöitä. Asiakkaalle siirtyy nykyistä selkeämmin palvelun tilaajan rooli. Sopimus päiväkotipalveluista tehdään asiakkaan ja palveluntuottajan välillä. Asiakkaalla tulee olla selkeä käsitys mm. siitä, miten ja minne palvelun mahdollisista epäkohdista tulee tarvittaessa reklamoida. Palvelujen järjestämisessä pyritään yhdenvertaisuuteen niin, että lapsilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet laadukkaisiin päiväkotipalveluihin riippumatta asuinpaikasta, iästä tai tuen tarpeesta. Ostopalvelujen piirissä olevista lapsista 13 on tehostetun tuen tarve. Yksityisissä päiväkodeissa ei tällä hetkellä ole erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Kaupunki tukee yksityistä palvelutuotantoa antamalla palveluntuottajien käyttöön varhaiserityisopettajan työpanosta. Työpanoksen määrä perustuu keväisin laadittavaan suunnitelmaan, jonka laadinnassa otetaan huomioon paitsi käytettävissä oleva erityisopettajaresurssi myös lasten tarpeet niin kunnallisessa kuin yksityisessä päiväkotitoiminnassa kaupungin osalta. Suunnitelmaa tarkennetaan syksyllä uuden toimintakauden käynnistyttyä. Tällä hetkellä yksityisille päiväkodeille tarjottava erityisopettajaresurssi vaihtelee viidestä tunnista kuukaudessa kuuteen tuntiin viikossa. Varhaiserityisopettajan työote yksityisissä päiväkodeissa on konsultoiva. Yksityisissä päiväkodeissa olevien lasten perheille tehtiin kysely, jossa heitä pyydettiin arvioimaan palvelusetelin mahdollisia vaikutuksia lapsena varhaiskasvatukseen. Kyselyyn vastasi 55
henkilöä. Heistä 83,6 prosenttia arvioi, ettei palveluseteli vaikuttaisi lasten saamaan varhaiskasvatukseen. Yhdeksän vastaajaa arvioi järjestelmän muutoksen kielteisiksi ja yksi perhe toivoi palvelujen parantuvan. Perheistä 21,8 prosenttia arvioi voivansa hankkia palvelujentuottajilta omarahoitteisia lisäpalveluja, joita palveluseteli ei kattaisi. Tällaisia lisäpalveluja voisivat olla mm. erilaiset kielikylvyt, musiikki, liikunta ja palvelut varsinaisen varhaiskasvatusajan ulkopuolella. Myös luomu- ja lähiruuasta oli joku valmis maksamaan enemmän. Kyselyn perusteella perheet ovat tyytyväisiä nykyiseen järjestelmään ja lapsensa saamaan varhaiskasvatukseen. Koonti kyselystä on liitteenä 2. Lapsen näkökulmasta yhtenäisen oppimispolun periaate ei aina välttämättä toteudu yksityisessä päiväkodissa esiopetuksessa olevien lasten osalta, sillä lapsilla voi olla eri lähikoulut. Lapsi on voinut olla ennen esiopetusvuotta yksityisessä päiväkodissa, kotiosoitteen mukaisessa lähipäiväkodissa, kunnallisessa perhepäivähoidossa, yksityisessä perhepäivähoidossa tai kotihoidossa. Siksi esiopetuksen tarjoaminen oppilasaluejaon mukaisesti on perusteltua lapsen yhtenäisen oppimispolun vuoksi. Viimeistään esiopetusvuonna lapsi sijoittuisi samaan ryhmään muiden alueella asuvien lasten kanssa. Kyselyssäkin esiin nousseen yhtenäisen oppimispolun turvaamiseksi on perusteltua, ettei esiopetusta ostettaisi jatkossa yksityisiltä palveluntuottajilta, lukuun ottamatta vaihtoehtopedagogista Steinerpäiväkoti Tontuntupaa, jossa esiopetukseen osallistuminen tukee yhtenäisen oppimispolun turvaamista Steinerkouluun. Muilla palveluntuottajilla tällaista jatkumoa ei ole. Mikäli kristillinen koulu saa toimiluvan tai perhe järjestää perusopetuksen kotiopetuksena, voidaan myös kristillisestä päiväkoti Omenapuusta ostaa esiopetusta. Esiopetuksen ostamispäätös yksityiseltä päiväkotipalveluntuottajalta tapahtuu ilmoittautumismenettelyn kautta. Valittavien palveluntuottajan kanssa laaditaan yleissopimus. Mitä enemmän kunnassa on palvelutuotantoa yksityisen hoidon tuella, palvelusetelillä tai ostopalveluna, sitä pienemmiltä varhaiskasvatuksen kokonaisbruttokustannukset näyttävät (Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2015). Lappeenrannassa kunnallisissa päiväkodeissa lapsikohtaiset kustannukset olivat vuonna 2016 keskimäärin 10 186 euroa vuodessa, vaihteluvälin ollessa 8 417 11 904 euroa. Yksityisten päiväkotien lapsikohtainen kustannus kaupungin tilinpäätöksessä oli keskimäärin 9 404 euroa. Kilpailutuksesta poiketen palvelusetelin suuruudella voidaan vaikuttaa yksityisen palvelun hintaan edellyttäen, että palveluntuottajat sitoutuvat noudattamaan samoja laskutusperusteita kuin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Kilpailutuksessa palveluntuottajat määrittävät
myyntihinnan. Sekä kilpailutus että palveluseteli tullevat lisäämään yksityisiä päiväkotipalvelujen tuottajia Lappeenrannassa. Yksityisen varhaiskasvatuksen osuuden kasvaessa myös kunnallisen varhaiskasvatuksen ulkopuolella hoidettavien lasten lukumäärä kasvaa. Varhaiskasvatuspaikan järjestämisvastuu kunnan varhaiskasvatusikäisille lapsille on kuitenkin yhä edelleen kunnalla. Jos yksityisellä sektorilla tapahtuu muutoksia ja esimerkiksi päiväkodin toiminta syystä tai toisesta lakkaa, on kunnan tehtävänä järjestää näille lapsille varhaiskasvatuspaikat. Tämän vuoksi on tarpeen asettaa palvelusetelillä hankittaville palveluille enimmäismäärä ja hintakatto. Liitteenä (3) olevassa kuntavertailussa on yksityisen palvelun enimmäismääräksi asetettu 10 40% palvelukokonaisuudesta. Lähes puolessa kunnista yksityisen palvelu muodostaa 20 prosentin osuuden kokonaisuudesta. Hintakatolla tarkoitetaan kunnan palvelusta palveluntuottajalle maksamaa enimmäishintaa, johon sisältyy kunnan maksama osuus (palvelusetelin arvo) ja asiakkaan omavastuu. Kunnan päättäessä asettaa palvelun hinnalle hintakaton se määrittää palveluntuottajille palvelusta maksettavan enimmäishinnan. Käytännössä kunta asettaa palvelusta maksettavan enimmäishinnan yhdeksi palveluntuottajien hyväksymiskriteeriksi. Hintakaton määrittämiseksi on tarpeen neuvotella palveluntuottajien kanssa, joten hintakatto tuodaan Lasten ja nuortenlautakunnan päätettäväksi myöhemmin. Palvelusetelijärjestelmässä asiakkaalla on mahdollisuus lisäpalveluihin. Niillä tarkoitetaan asiakkaan palvelusopimukseen ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kuulumattomia palveluja, jotka asiakas hankkii palveluntuottajalta omaehtoisesti ja myös maksaa itse. Näitä palveluja ei oteta huomioon palvelusetelin arvoa määrättäessä. Lisäpalvelun on oltava vapaaehtoista, eikä se saa syrjiä asiakkaita tai asettaa heitä eriarvoiseen asemaan. Lappeenrannassa yksityisen päiväkotitoiminnan lisääntymisellä voi olla vaikutusta päiväkoti-investointien tarpeeseen. Vuosien 2018 2028 investointiohjelmaan sisältyy useita päiväkotihankkeita. Osasta rakennushankkeista voidaan luopua tai pienentää, mikäli kiinteistöt rakentaa yksityinen yritys. Palveluntuottajien hyväksymisedellytykset ja -ehdot on määritetty hakemuksessa palvelusetelipalvelun tuottajaksi (liite 4). Yksityinen palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan ehtoja siitä alkaen, kun palvelutuottaja hyväksytään palvelusetelillä toteutettavien varhaiskasvatuspalvelujen tuottajaksi. Palveluseteli voidaan myöntää Lappeenrannan kaupungin
asukkaalle, jolla olisi oikeus varhaiskasvatuspalveluun Lappeenrannan kaupungin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Palveluseteliä hakevan tulee olla kirjoilla Lappeenrannan kaupungissa tai lapsella on oltava vähintään tilapäinen osoite Lappeenrannan kaupungissa. Palveluseteli voidaan myöntää vain varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevien lasten varhaiskasvatuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Palveluseteli on lapsikohtainen. Jos perhe hakee palveluseteliä, he eivät voi samanaikaisesti saada Kelan myöntämää yksityisen hoidon tukea. Palvelusetelin saaja ei voi käyttää samanaikaisesti avoimen varhaiskasvatuksen palveluita. Perhe valitsee palveluntuottajan ja sopii varhaiskasvatuspaikasta ko. palveluntuottajan kanssa, jonka jälkeen perhe tekee sähköisen palvelusetelihakemuksen Lappeenrannan kaupungin kotisivujen kautta. Sen lisäksi palveluntuottaja ja asiakas laativat palvelusopimuksen, joka vastaa sisällöltään Lappeenrannan kaupungin palvelusopimusmallia ja on palvelusetelin perusteiden mukainen (liite 5). Varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisessä noudatetaan tulevaisuudessa seuraavia periaatteita: 1. Yksityiset palvelut täydentävät kunnallisia palveluja. 2. Yksityisten palvelusetelillä hankittujen päiväkotipalvelujen määrä voi olla enintään 20 prosenttia koko palvelukokonaisuudesta. 3. Alueiden kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen määrällinen tasapaino pidetään sellaisena, että asukkailla säilyy aito valintamahdollisuus kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen välillä. 4. Tarjonnassa huomioidaan perheiden ehdoton oikeus saada halutessaan kunnallinen varhaiskasvatuspaikka. 5. Iltahoito- ja vuorohoito järjestetään kunnallisena palveluna. Esittelijän ehdotus Lasten ja nuorten lautakunta päättää - ottaa 1.8.2018 käyttöön tulosidonnaisen palvelusetelin varhaiskasvatuslain 11a mukaisiin palveluihin, - ostaa esiopetusta niistä päiväkodeista, missä esiopetukseen osallistuminen tukee yhtenäisen oppimispolun turvaamista, Lisäksi lautakunta päättää, että varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisessä noudatetaan tulevaisuudessa seuraavia periaatteita:
Päätös - yksityiset palvelut täydentävät kunnallisia palveluja, - yksityisten palvelusetelillä hankittujen päiväkotipalvelujen määrä voi olla enintään 20 prosenttia koko palvelukokonaisuudesta, - alueiden kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen määrällinen tasapaino pidetään sellaisena, että asukkailla säilyy aito valintamahdollisuus kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen välillä, - tarjonnassa huomioidaan perheiden ehdoton oikeus saada halutessaan kunnallinen varhaiskasvatuspaikka, - iltahoito- ja vuorohoito järjestetään kunnallisena palveluna.