move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki
Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä Maailmalla on useita infraan sijoittavia rahastoja ja projektiyhtiöitä Infraan on mahdollista muodostaa pitkäaikaisia ja riskitasoltaan alhaisia sijoitusinstrumentteja Liikenteen rahoituksessa ollaan siirtymässä uuteen aikaan, se tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös sijoittajalle
Missä muodossa liikenteeseen voi sijoittaa Sijoitusrahastojen osuudet Ky:n osuudet Liikennerahaston peruspääoma Joukkovelkakirjat Lainat
Liikennerahastostako uusi ratkaisu liikenteen rahoitukseen? Helsingin seudun kauppakamarin työryhmä esittää liikennerahaston perustamista Esikuvana kansainväliset esimerkit (Itävalta, Hollanti ym.) Rahasto tarjoaisi mahdollisuuden myös yksityiselle pääomalle
Liikenneinvestointien uudet rahoitusmallit Ympäristöasioiden merkitys kasvaa. Budjettirahoituksen ongelmat. Investointeihin vauhtia liikennerahastosta. Uutena rahoitusinstrumenttina valtakunnallinen käyttömaksu. Rahoitusmalleihin liittyvät mahdollisuudet
Ympäristöasioiden merkitys kasvaa Ympäristövaikutukset ja energian kulutus tulevat jatkossa ohjaamaan liikenteen hinnoittelua. Ilmastomuutoksen edellyttämät toimenpiteet tulevat aiheuttamaan siirtymän nykyisen tyyppisestä verotuksesta käyttöön perustuviin maksuihin.
Budjettirahoituksen ongelmat Valtion lisääntyvä velkaantuminen tulee jatkossa vaikeuttamaan budjettirahoituksen riittävyyttä. Budjettirahoituksen ongelmana on rahan riittämättömyyden lisäksi lyhytjänteisyys, jäykkä päätöksenteko ja aluepolitiikka.
Budjettirahoituksen ongelmat (jatk.) Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat joutuneet ja joutuvat entistä enemmän osallistumaan seudun infrahankkeiden rahoitukseen (Hakamäentie, Kehä I, Kehä III, kehärata, länsimetro). On vaarana, että infrastruktuuri-investointien rahoitus siirtyy entistäkin enemmän seudun vastuulle.
Investointeihin vauhtia liikennerahastosta Valtion budjettirahoituksen rinnalle tarvitaan uudenlaisia rahoituslähteitä. Tulee perustaa valtakunnallinen liikennerahasto. Perustettavan liikennerahaston tulee käyttää yksityistä rahoitusta joko rahaston peruspääoman muodossa tai joukkovelkakirjalainoina. Rahaston hallinnon tulisi olla rakenteeltaan kevyt ilman tarpeettomia väliportaita. Kysymyksessä ei olisi valtion rahasto vaan rahasto, johon myös valtio sijoittaisi.
Investointeihin vauhtia liikennerahastosta (jatk.) Rahaston peruspääoma voitaisiin kerätä valtiolta, kunnilta sekä yksityisiltä institutionaalisilta sijoittajilta. Rahaston tulisi myös voida ottaa lainaa investointiensa rahoittamiseksi. Liikennerahastoon tulisi soveltaa ns. REITlainsäädäntöä, jossa kiinteistöihin ja infrastruktuuriin sijoittavat yhtiöt voidaan vapauttaa yhtiöverotuksesta. Veron maksaisivat vain sijoittajat saamastaan tuotosta.
Investointeihin vauhtia liikennerahastosta (jatk.) Liikennerahaston maksupohja turvattaisiin korvaamalla liikenteen verotuotot osittain valtakunnallisella käyttömaksulla. Sen käyttöönotto tulisi kompensoida laskemalla liikenteen verotusta. Liikennerahaston kautta käyttömaksuina kerätyt varat osoitettaisiin pääliikenneverkon ja muun liikennejärjestelmän kehittämiseen, kunnossapitoon ja operointiin. Lähtökohtana olisi, että kerätyt maksut käytetään maksutulojen suhteessa siihen liikennejärjestelmään, josta ne on kerätty.
Uutena rahoitusinstrumenttina valtakunnallinen käyttömaksu. Tarvitaan valtakunnallinen käyttömaksu. Käyttömaksujärjestelmää ei pidä rakentaa yksin pääkaupunkiseudulle ja sitä ei tule ymmärtää ruuhkamaksuna. Käyttömaksun perinnän tulisi perustua uusimpaan teknologiaan ja EU:n Galileosateliittijärjestelmää hyödyntävään paikannusteknologiaan (GPS).
Uutena rahoitusinstrumenttina valtakunnallinen käyttömaksu. (jatk.) Käyttömaksun suuruuden tulisi perustua ajoneuvotyyppiin, ajoneuvon ominaisuuksiin sekä ajettuun matkaan, aikaan ja paikkaan. Siirryttäessä käyttömaksujen perimiseen ei liikenteen kokonaisverorasitusta saa lisätä. Maksujärjestelmien ja käyttömaksujen perintäperusteiden tulee olla samoja koko maassa.
Rahoitusmalleihin liittyviä mahdollisuuksia Mahdollisuudet Liikenteen runkojärjestelmän nopeampi toteuttaminen. Liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantuminen. Liikenteen ja sen päästöjen vähentyminen. Suunnittelun ja toteutuksen pitkäjänteistyminen. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön parantuminen. Yksityisten pääomien hyödyntäminen.