Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen
Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8 1.1 Onni ja onnellisuus...10 1.2 Mikä ohjaa elämääni?...17 1.3. Arvon ja normin merkitys...21 1.4. Mitä arvoja toteutan elämässäni?...22 1.5 Vastuu ja vapaus...25 1.6. Millainen ihminen haluan olla?...29 2. ELÄMÄNKATSOMUS...32 2.1. Uskomus, luulo, tieto, ymmärrys...34 2.2. Maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus...40 2.3. Erilaisia maailmankatsomuksia...44 2.4. Ajattelun vapaus...49 3. EETTINEN ONGELMA...54 3.1. Moraali...56 3.2. Moraalidilemma...59 3.3 Miten voin arvioida onko teko oikea?...63 3.4. Oman elämän eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja...67 4. KÄSITYKSIÄ IHMISEN JA LUONNON SUHTEESTA...71 4.1. Luontoon...72 4.2. Erilaisia luontokäsityksiä...74 4.3 Ympäristöjärjestöjä...79 3
2. ELÄMÄNKATSOMUS 32
33
2.1. Uskomus, luulo, tieto, ymmärrys Luulo ei ole tiedon väärti Mistä tiedät että sinulla on kaksi silmää? Mistä tiedät että Helsinki on Suomen pääkaupunki? Mistä tiedät että vesi kiehuu 100-asteisena? Mistä tiedät että aurinko nousee aamulla? Mitä tieto oikeastaan on? Suomen kielen verbi tietää tulee vanhemmasta tie-sanasta. Sana on alun perin merkinnyt tuntea tie tai seurata jälkien muodostamaa uraa. Tämän suppean merkityksen kautta sana on kehittynyt myöhemmin tarkoittamaan selontekoa asioista yleisemmin. Suomen kielen tieto-sana on moniselitteinen. Esimerkiksi englannin kieleen käännettäessä sitä voi vastata montakin toisistaan eroavaa sanaa (esimerkiksi knowledge, information, data ja fact). 34
Ihmisellä on tarve tietää ja löytää selityksiä maailman ilmiöille. Muinaisella ihmisellä oli vähäiset tutkimusmenetelmät. Ilmiöitä voitiin katsella ja kuunnella ja sen pohjalta keksiä niille erilaisia selityksiä. Esimerkiksi ukonilma selitettiin johtuvaksi siitä, että ukkosen jumala ajeli jyrisevillä vaunuillaan taivaan kannen yli ja heitteli tulisalamoita alas maahan. Perusteellisempien tutkimusmenetelmien myötä on saatu parempia selityksiä. Jo varhain tutkijat myös päättivät, että ellei ole varmuutta mikä selitys on oikea, tulee valita sellainen selitys, jossa on vähiten epävarmoja oletuksia. Niinpä ukkosen jumalan kolisevat vaunut saivat väistyä muunlaisten selitysten tieltä. Jo antiikin aikana filosofit määrittelivät, että perusteltu, tosi uskomus on tietoa. Tietoa ei voi aikaansaada arvaamalla tai luulemalla miten asiat ovat, vaan tiedolla pitää olla perustelut. Luulo ei ole tiedon väärti sanoo suomalainen sananlaskukin. Perusteltu käsityskään ei kelpaa tiedoksi, jos se ei pidä paikkaansa. Varma tieto on aina ollut tutkijoiden tavoite. Varman tiedon saamiseksi on kehitetty erilaisia menetelmiä. Pitkään oli kaksi kilpailevaa näkemystä siitä, miten varmaa tietoa voi saada. Toisten mielestä sitä saatiin tarkkailemalla asioita ja tekemällä erilaisia kokeita. Toisten mielestä taas kokeilemalla saattoi erehtyä pahasti, sillä ihmisen aistit voivat pettää. Heidän mukaansa ainoa tapa saada varmaa tietoa olisi järkeillä asioita mielessään. Vasta 1700-luvulla myönnettiin, että tiedon saamiseksi tarvitaan molempia, sekä päättelyä että kokeita ja havaintoja. Totta toinen puoli Tiedon varmuuteen liittyy kysymys siitä, millä perusteella voimme tietää, että jokin on totta. On helppo sanoa, että totta on tieto, joka kertoo asian juuri niin kuin se oikeasti on. Usein ei kuitenkaan ole mitään keinoa varmistua siitä miten asia oikeasti on. Onkin päädytty muihin totuuden käsityksiin. Totuuteen liittyy, että sen ominaisuuk- 35
sia voidaan puolueettomasti kokeilla. Se ei myöskään saa olla ristiriidassa muiden tosiasioiden kanssa. Tieteessä pyritään totuuteen. Tieteen käsityksiä korjataan heti, jos uudet tutkimukset antavat uusia tuloksia. Näin se, mitä nyt voidaan pitää totena ja luotettavana tietona, voi myöhemmin osoittautua virheelliseksi käsitykseksi. Esimerkiksi Plutoa pidettiin planeettana, kunnes asiasta saatiin muuta tietoa. Ihmisellä on taipumus uskoa itselleen mieluisia asioita. Tätä käytetään hyväksi mainoksissa. Mainoksissa kerrotaan usein tosiasioita, mutta jätetään osa asioista kertomatta. Silloin ihminen voi päätyä niiden pohjalta virheellisiin johtopäätöksiin. 36
Tehtäviä 1. Et voi itse kokeilla kaikkia maailman asioita. Millä perusteella voit pitää tietoja tosina? Miten voit varmistaa, että et usko virheellisiä tietoja? 2. Erilaisia tapoja suhtautua tietoon: Mikä kohdista 1 6 vastaa parhaiten sinun käsitystäsi? 1. On täysin selvää, että voimme saada varmaa tietoa maailmasta. 2. Koska kaikkea voi epäillä, emme voi saada varmaa tietoa. 3. Miten voisimme tietää mitään mistään, kun emme voi edes tietää, onko mitään oikeasti olemassa? 4. Joistakin asioista on mahdotonta saada tietoa. 5. Oikeiden menetelmien avulla voimme saada melko tarkkaa tietoa maailmasta. 6. Jos jokin käsitys toimii oikeassa elämässä, sitä voi pitää tietona. 3. Miksi maapallo kiertää aurinkoa siten kuin se kiertää? Kumpi selitys on parempi, miksi? Vaihtoehto A): Voimme laskea maapallon liikeradan käyttämällä avuksemme painovoimalakia ja yleistä suhteellisuusteoriaa. Maapallon kiertorata noudattaa luonnonlakeja. Vaihtoehto B): Maapalloa ympäröi näkymättömien pienten kerubien armeija, jotka kannattelevat sitä avaruudessa. Noudattaen tarkasti johtajakerubien heille määräämää reittiä, pienet kerubit kuljettavat maapalloa auringon ympäri juuri sillä tavoin kuin havaitsemme sen kulkevan. 4. Pitääkö väite paikkansa, millä perusteella? a Kaksi plus kaksi on neljä. b Joulupukki on olemassa. c Keijukaiset liikkuvat keskipäivällä. d Maa vetää esineitä puoleensa. e Maapallo on pyöreä. f Maan ja kuun välinen etäisyys on n. 300 000 km. 37